Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Matti Sarvimäki Aalto yliopisto ja VATT Esityksen viesti 1. Kotouttamiselle on tarvetta 2. Kotouttaminen on mahdollista Lähteet: Sarvimäki, Matti Hämäläinen, Kari (painossa): Integrating immigrants: The impact of restructuring ALPM. Journal of Labor Economics Sarvimäki, Matti Ansala, Laura Eerola, Essi Hämäläinen, Kari Hämäläinen, Ulla Pesola, Hanna Riihelä, Marja (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT Analyysi 2. www.vatt.fi/maahanmuutto 1
Maahanmuuttajien palkka ja yrittäjätulot huomattavasti pienempiä kuin kantaväestön Suhteessa samanikäiseen kantaväestöön 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maahantulovuosi 2002 2006 1996 2001 1991 1995 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Vuosia Suomessa Maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23 vuotiaaksi mennessä Keskiarvo Toinen vanhemmista.78 suomalainen OECD.67 Venäjä, Viro ja ent. NL.74 Muut.48 * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä 2
Maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23 vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78.07* suomalainen (.01) OECD.67.18* (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74.11* (.02) Muut.48.36* Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi Perheen tilanne (15v) (.03) kyllä ei * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä Maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23 vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78.07*.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.67.18*.07 (.06) (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74.11*.03 (.02) (.02) Muut.48.36*.18* (.03) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä 3
Kotouttaminen on mahdollista Kotouttamissuunnitelmat yksilöity suunnitelma sopivista koulutuksista, työharjoitteluista, ohjauksesta jne. laadittava alle 3v Suomessa asuneille työttömille tai toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille Vaikutus nostivat kohderyhmän ansiotuloja lähes puolella laskivat reilusti tulonsiirtoja Miksi? koulutuksen määrä pysyi ennallaan mutta sisältö muuttui (enemmän kielikoulutusta) Miten me tiedämme tämän? Käytettävissä vertailukelpoinen verrokkiryhmä vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamissuunnitelmat pakollisia vain 1.5.1997 jälkeen tulleille 30.4 ja 1.5 tulleet uskottavasti samankaltaisia mutta suunnitelmat pakollisia vain 1.5. tulleille Rajoite: estimaatit koskevat vain maahanmuuttajien huonoiten pärjäävintä kolmannesta compliers : 1.5.1997 saapuneet maahanmuuttajat jotka saivat kotouttamissuunnitelman, mutta eivät olisi saaneet sitä jos olisivat saapuneet 30.4.1997 4
Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen Kotouttamissuunnitelman saaneiden osuus 80 % 60 % 40 % 20 % 0 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta Ansiotulot ja Suomeen saapuminen 120 Ansiotulot 2000 2009 (tuhansia euroja) 110 100 90 80 70 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta 5
Kustannukset vs. hyödyt Julkiselle investoinnille todennäköisesti suuri tuotto mutta täysi kustannus hyöty analyysi ei onnistu kustannustiedot huonosti dokumentoituja vaikutukset vain 10v ajalta, pelkästään osallistujille Kustannukset kotouttamissuunnitelman laatiminen: n. 100e rinnasteisen koulutuksen lisääntyminen: 0 2000e Kumulatiiviset hyödyt tulot nousivat 20 000e (ekvivalenssiskaalatut) tulonsiirrot laskivat 8 000e Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla! Eikö saman saisi selville tavallisillakin keinoilla? eli vertaamalla osallistujia taustaominaisuuksiltaan samankaltaisiin ei osallistujiin Ei! tavanomaisen vaikuttavuusarvion mukaan suunnitelmat olisivat laskeneet rajusti tuloja miksi? työttömät maahanmuuttajat saivat suunnitelman > itsenäisesti työllistyneet eivät vertailukelpoisia Yleinen opetus: toimenpiteiden luotettava arviointi vaatii uskottavan verrokkiryhmän parhaiten niitä syntyy hyvin suunnitelluilla kokeiluilla 6
Lopuksi Maahanmuuton vaikutus riippuu ennen kaikkea heidän pärjäämisestään työmarkkinoilla toistaiseksi maahanmuuttajilla mennyt paljon huonommin kuin samanikäisellä kantaväestöllä asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa politiikalla Keskeinen tietopuute mikä toimii, mikä ei? selvittäminen vaatii tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyössä toteuttamia kokeiluja 7