Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Samankaltaiset tiedostot
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset

Kouluterveyskysely 2017

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Kouluterveyskysely 2017

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys. Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika. Osallisuus. Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017,

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Kouluterveyskysely 2008

Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Kouluterveyskysely 2008

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 2 64

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Kuusiston koulu (Kaarina)

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

Vaikuttaja-päivän 2018 ennakkotehtävä peruskouluille. KAIKKI MUKANA kaveritaidot kunniaan Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrauha

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Transkriptio:

Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset

4. 5.-luokkalaisten tulokset

HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä eli perhettä, sukua, ystävä- ja/tai harrastusporukkaa. Yli puolella (52 %) on usein iloinen olo kotona ja koulussa, pojilla useammin kuin tytöillä. Lähes kaikilla (99 %) on vähintään yksi hyvä kaveri. Suuri osa (81 %) viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa. 58 prosenttia kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa ja 72 prosenttia ilmoittaa, että heidän välinen vuorovaikutus on avointa. 3

TERVEYS Suuri osa kokee terveydentilansa hyväksi, pojat useammin kuin tytöt. 7 prosenttia kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Tytöt oireilevat (päänsärkyä, vaikeuksia nukahtaa, heräilemistä yöllä, vatsakipua, niska- tai hartiakipuja) poikia useammin. 15 prosenttia ilmoitti, että heillä on ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. 4

ELINTAVAT Alle puolet (42 %) liikkuu vähintään tunnin päivässä, pojat liikkuvat tyttöjä enemmän. Vantaalaiset alakoululaiset liikkuvat vähemmän kuin suomalaiset alakoululaiset keskimäärin. Lähes kolmasosa (27 %) ei syö aamupalaa. Vantaalla tilanne on huonompi kuin koko maassa. 5 prosenttia on käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran, pojat kaksi kertaa useammin kuin tytöt. Noin 1/3 kokee haittoja netin käytössä (33 % on yrittänyt usein rajoittaa omaa netin käyttöä onnistumatta ja 27 % kokee, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä). 5

KOULUNKÄYNTI 1/2 Valta osa (84 %) pitää koulunkäynnistä sekä tulee hyvin toimeen opettajien (81 %) ja koulukavereiden (84 %) kanssa. Tytöt pitävät poikia enemmän koulunkäynnistä ja tulevat paremmin toimeen opettajien kanssa. Reilu kolmannes (37 %) kokee koulustressiä, pojat huomattavasti useammin kuin tytöt. Vantaalla tilanne huonompi kuin koko maassa. Noin neljäsosa (26 %) kokee, että luokassa on usein rauhallista, pojat useammin kuin tytöt. Koulun fyysisistä työoloista tyytyväisimpiä ollaan valaistukseen, lämpötilaan ja luokkahuoneen kokoon. Vastaavasti tyytymättömimpiä ollaan wc-, pukeutumis- ja peseytymistiloihin (25 %) ja meluun (18 %). 6

KOULUNKÄYNTI 2/2 Reilu puolet (61 %) kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisö, tytöt useammin kuin pojat. Valtakunnallisessa aineistossa vastaava luku on 66 %. Vajaa puolet (49 %) kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä, tytöt useammin kuin pojat. Valtakunnallisessa aineistossa vastaava luku on 55 %. Noin puolet (51 %) kokee, että luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä, pojat useammin kuin tytöt. 36 prosenttia kokee, että opettaja on usein kiinnostunut siitä, mitä oppilaalle kuuluu. Vajaa puolet (45 %) kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, pojat harvemmin kuin tytöt. Vantaalla tilanne huonompi kuin koko maassa. 7

YKSINÄISYYS 4 prosenttia tuntee itsensä usein yksinäiseksi, tytöt useammin kuin pojat. 5 prosenttia on yksinäinen välitunnilla. 6 prosenttia ilmoittaa olevansa yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä, pojat useammin kuin tytöt. 42 prosenttia ilmoittaa olevansa yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänä viikosta. 8

KIUSAAMINEN 63 prosenttia ilmoittaa, että ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana, tytöt useammin kuin pojat. 77 prosenttia ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen, tytöt useammin kuin pojat. 8 prosenttia on ollut koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. 57 prosenttia on kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukukauden aikana, tytöt useammin kuin pojat. 60 prosentin mielestä koulukiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen. Pojat ovat tyttöjä useammin tätä mieltä. Lähes neljäsosa (23 %) on kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla, pojat useammin kuin tytöt. Vantaalla tilanne on huonompi kuin koko maassa. 9

HUOLEN AIHEET ELINTAVAT Alle puolet liikkuu vähintään tunnin päivissä. Lähes kolmasosa ei syö aamupalaa. Noin kolmasosa kokee haittoja netin käytössä. KOULUNKÄYNTI Reilu kolmannes on kokenut koulustressiä. Noin puolet uskaltaa sanoa luokassa mielipiteensä ja kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulun aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. KIUSAAMINEN Liian moni on kokenut koulukiusaamista ja/tai syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. 10

ILON AIHEET Suuri osa on tyytyväinen elämäänsä. kokee terveydentilansa hyväksi. kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä. pitää koulunkäynnistä. harrastaa vähintään kerran viikossa. omistaa vähintään yhden hyvän kaverin. kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa. 11

8. 9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tulokset

HYVINVOINTI Suuri osa nuorista on tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä ja tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus. Pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Kuva: Pinja-Eerika Karlamaa 13

YHTEISÖLLISYYS JA YSTÄVÄT Suuri osa nuorista kokee olevansa tärkeä osa perhettä, sukua ja ystäväporukkaa. Pojat kokevat olevansa useammin osa perhettä ja sukua kuin tytöt. Nuorten ja vanhempien keskusteluyhteydet ovat parantuneet. Perusopetuksen oppilaista 10 prosenttia kokee, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, pojat useammin kuin tytöt. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla vastaava prosentti on 6 ja 7. 8 11 prosenttia kokee olevansa yksinäinen, tytöt useammin kuin pojat. 14

HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA Suuri osa harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Lukiolaiset harrastavat merkittävästi useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Noin kolmasosa kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. Kuva: Pinja-Eerika Karlamaa 15

HARRASTAA JOTAKIN VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA 16

KOULUNKÄYNTI JA OPISKELU Suuri osa pitää koulunkäynnistä, lukiolaisista koulusta pitävien osuus on laskenut. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pitävät koulun käynnistä aikaisempaa enemmän ja merkittävästi enemmän kuin lukiolaiset. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat kokevat vähemmän koulu-uupumusta kuin 8. ja 9.-luokkalaiset ja lukiolaiset. Tytöillä uupumus on poikia yleisempää. 17

Koulu-uupumus (%) 18

KOULUNKÄYNTI JA OPISKELU Suurin osa kokee luokan ja ryhmän ilmapiirin tukevan mielipiteen ilmaisua. Pojat kokevat näin tyttöjä useammin, ja luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät yhdessä. Koettu työrauha on parantunut. Yli puolet kokee olevansa tärkeä osa luokka- tai kouluyhteisöä. Pojat ovat kiinnittyneet luokkayhteisöön tyttöjä enemmän. 19

TERVEYS Kokemus omasta terveydentilasta on heikentynyt. Noin joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöt kokevat useammin terveytensä merkittävästi huonommaksi kuin pojat. Tytöt myös oireilevat poikia enemmän (mm. pääkipu, väsymys, vatsakipu, niska-hartiakipu). Noin kolmasosa on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Lukiolaiset ovat enemmän huolissaan mielialastaan kuin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja kaikilla asteilla tytöt enemmän kuin pojat. Tytöillä ahdistuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin pojilla. 20

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (%) 21

Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kk aikana (%) 22

ELINTAVAT: tupakka ja nuuska Nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt kaikilla asteilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa tupakointi on vähentynyt merkittävästi, mutta yhä edelleen ammattioppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat enemmän kuin muut nuoret. Nuuskaaminen on lisääntynyt erityisesti pojilla. Pojat nuuskaavat enemmän kuin tytöt kaikilla kouluasteilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa tyttöjen nuuskaaminen on lisääntynyt. 23

Tupakoi päivittäin (%) 24

Nuuskaa päivittäin (%) 25

Nuuskaa päivittäin, tytöt (%) 26

ELINTAVAT: päihteet Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt 8. ja 9.- luokkalaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla mutta lisääntynyt lukioisilla. Sukupuolten välillä ei ole eroja. Kannabiksen ja marihuanan kokeilu on yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukiossa. 8. ja 9. -luokkalaisista ja lukiolaisista pojat ovat kokeilleet kannabista ja marihuanaa tyttöjä useammin, ammatillisissa oppilaitoksissa tytöt ovat kokeilleet poikia useammin. 27

ELINTAVAT: liikkuminen ja ylipaino Vähän liikkuvien osuus on vähentynyt kaikilla kouluasteilla. Lukiolaiset liikkuvat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia enemmän. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Ylipaino on lisääntynyt 8. ja 9.-luokkalaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla, lukioiden opiskelijoilla ei muutosta edelliseen tutkimuskertaan. Ammattiin opiskelevat ovat enemmän ylipainoisia kuin lukiolaiset. Pojat ovat ylipainoisempia kuin tytöt kaikilla kouluasteilla. 28

ELINTAVAT: pelaaminen ja netin käyttö Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat pelaavat rahapelejä 8. ja 9.luokkalaisia ja lukiolaisia enemmän. Pojat pelaavat tyttöjä enemmän kaikilla kouluasteilla. 8. ja 9.-luokkalaisista neljäsosa on usein yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta, toisella asteella noin viidesosa. Kuva: Ada Kairavuori 29

KIUSAAMINEN Kuva: Ada Kairavuori Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Kiusaaminen on merkittävästi yleisempää 8.ja 9. luokkalaisilla kuin toisella asteella. Pojat osallistuneet koulukiusaamiseen tyttöjä merkittävästi useammin 8. ja 9.-luokilla ja ammatillisessa koulutuksessa. Yläkouluissa koulukiusaamisesta kertomisen jälkeen kiusaaminen on loppunut tai vähentynyt lukuvuoden aikana 49 prosentilla. 30

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 31

SYRJIVÄ KIUSAAMINEN Yläkoululaisista 28 prosenttia on kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. Toisen asteen opiskelijoista 13 14 prosenttia on kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. Syrjivän kiusaamisen takana sekä tytöillä että pojilla on usein miten ulkonäkö (koskee kaikkia kouluasteita). 32

AVUN SAANTI Suuri osa kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa (83 91 %). Kysyttäessä, kuka se joku on, nuoret ilmoittivat useimmin ystävät (83-91 %) ja sen jälkeen vanhemmat (67 70 %). Koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön ilmoitti 8. ja 9. luokkalaisista 18 prosenttia, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 11 prosenttia ja lukiolaisista 9 prosenttia. 33

KOULUN FYYSISET OLOT Koulujen ja oppilaitosten fyysiset työolot; olosuhteet häirinneet paljon koulussa/oppilaitoksessa (%) 34

HUOLEN AIHEET Kuva: Ada Kairavuori Yhä useampi nuori kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, tytöt useammin kun pojat. Ylipainosten osuus on noussut. Pojat ovat useammin ylipainoisia kuin tytöt. Noin kolmasosa on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Nuuskaamisen lisääntyminen, erityisesti ammatillisten oppilaitosten tytöillä. 35

HUOLEN AIHEITA Nuoret kokevat, että eivät saa riittävää kiinnostuksenosoitusta, apua ja keskustelutukea koulun ja oppilaitosten aikuisilta. Liian moni on kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. Yksinäisyyden kokemus. Lukiolaisten koulu-uupumus on lisääntynyt ja aikaisempaa harvempi pitää koulunkäynnistä. Ammatillisissa oppilaitoksissa, erityisesti poikien, rahapelaaminen on yleisempää kuin muilla nuorilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ja koettu terveys ovat heikompia kuin lukiolaisilla. 36

ILON AIHEET Nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden terveelliset elintavat ovat lisääntyneet. Nuorten ja vanhempien keskusteluyhteydet ovat parantuneet. Kouluissa ja oppilaitoksissa työrauha on lisääntynyt. Suuri osa oppilaista ja opiskelijoista ei osallistu kiusaamiseen. Kuva: Ada Kairavuori 37