Uudenmaan talouden riskianalyysin tilanne Markus Syrjänen, budjettijohtaja
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 62 % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista
Esimerkki toimintakulujen kohdentumisesta lakiluonnosten mukaiseen maakuntarakenteeseen (Espoo) Tp 2016 Siirtyvät Maakuntahallinto X M Sosiaali- ja terveystoimi X M X M Sivistystoimi X M X M Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos X M X M Espoon talouspalvelut X M X M Espoon tietotekniikka X M X M Hankintakeskus X M X M Muut keskitetyt palvelut X M X M Tilapalvelut-liikelaitos X M X M Sote-liikelaitos X M Vv-sote-toiminnot X M Pelastusliikelaitos X M Kasvupalvelut X M Tahe-yhtiö X M ICT-yhtiö X M Maakuntien kiinteistöt X M
Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 1/3 - kunnan kannustin säästää sote-menoja 2018-2019 Siirtyvien tulojen (kunnallisvero) ja laskennallisesti siirtyvien menojen erotus kompensoidaan kunnan valtionosuuksissa pysyvästi. Koska siirtyvät tulot määritellään saman %:n mukaan koko maassa, kunnalla on kannustin alentaa sote-menojaan
60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti
Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 2/3 - ristiriitaiset intressit laskennallisten ja todellisten siirtyvien menojen suhteen Laskennallisien ja todellisuudessa siirtyvien menojen välillä on ainakin 2016 raportoinnissa eroa. Kunnalle edullista on todellisuutta pienemmät laskennalliset siirtyvät kustannukset ja maakunnalle päinvastoin. Asukkaiden etu on mahdollisimman täsmällinen laskenta.
Kustannusrakenteen poikkeamat - Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntatalousraportoinnin vertailu, kulut, 1000 Kulut / tulot 2016 Osuus toiminta- -kuluista /-tuotoista Helsinki Espoo Vantaa HelsinkiEspoo Vantaa KULULAJIT... Palkat ja palkkiot 528 383 149 378 125 951 24 % 18 % 18 % Suurin momentti: palkkojen harmonisoinnilla iso merkitys Eläkekulut 149 514 38 214 34 131 7 % 5 % 5 % Miksi HKI:llä korkeammat eläkekulut palkkoihin verrattuna? Muut henkilösivukulut 35 398 9 506 7 089 2 % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot: Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 2 292 1 176 1 803 0 % 0 % 0 % Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 5 694 4 609 4 769 0 % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 543 892 253 135 221 823 25 % 31 % 32 % HKI:n oma esh-tuotanto Asiakaspalvelujen ostot muilta 292 124 133 419 110 558 13 % 16 % 16 % Helsingin suurempi oman tuotannon määrä Muiden palvelujen ostot 168 737 76 822 70 197 8 % 9 % 10 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 302 13 891 11 432 2 % 2 % 2 % Avustukset 302 995 100 056 86 093 14 % 12 % 12 % Mikä selittää Helsingin korkeamman tason? Vuokrakulut, ulkoiset 2 234 1 691 2 473 0 % 0 % 0 % Vuokrakulut, sisäiset 91 581 30 305 21 144 4 % 4 % 3 % Tämä ristiriidassa HKI:n suuremman oman tuotannon kanssa Muut kulut 374 2 532 783 0 % 0 % 0 % Toimintakulut yhteensä 2 164 520 814 734 698 246 Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä 159 330 65 992 28 100 7 % 8 % 4 % Mikä selittää Vantaan alhaisemman tason? Poistot ja arvonalentumiset 5 385 1 204 988 0 % 0 % 0 % Vyörytyskulut 0 4 231 14 194 0 % 1 % 2 % Laskuttaako HKI kaiken, koska ei vyörytyksiä? Palautusjärjestelmän arvonlisävero 40 039 15 827 19 492 2 % 2 % 3 %
Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Siirtyvät tulot Tod. sopeutuksen jälkeen jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 3/3 - kuntaan jäävien (tuki)palvelujen menot eivät sopeudu 1:1 laskennallisen mallin mukaan rahoitusvaje Todellisuudessa kuntaan tulee jäämään enemmän ulkoisia menoja kuin rahoitusmallin mukaan pitäisi, sillä jaettavien tukipalvelujen menot eivät sopeudu samassa suhteessa kuin kunnan henkilöstö tai toimintamenot vähenevät. Lähtökohtaisesti valtion pitäisi korvata tämä erotus.
Espoo: Tila- ja tukipalvelujen kohdentuminen tehtäväluokille Espoo Sosiaali- ja terveystoiminta Palo- ja pelastustoiminta (ei eliminointeja) Yhteensä Muut tehtäväluokat Yleishallinto Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Toimintakulut yhteensä 814 734 30 714 925 273 1 770 721 15 822 130 714 151 151 297 687 - josta ulkoiset vuokrakulut 1 691 2 697 5 290 9 678 3 54 103 4 654 58760 - josta sisäiset vuokrakulut 30 305 1 526 162 222 194 053 877 11 819 8 851 21 547 - josta muut sisäiset kulut 35 687 1 754 71 350 108 791 591 5 302 2 667 8560 Poistot ja arvonalentumiset 1 204 1 312 21 611 24 127 34 49 618 65 165 114817 Vyörytyskulut 4 231 150 8 106 12 487 135 13 6 154 Palautusjärjestelmän arvonlisävero 15 827 1 084 44 849 61 760 173 9 879 16 975 27027 Yhteensä Toimintatuotot yhteensä 107 443 12 305 187 172 306 920 61 215 660 142 764 358485 - josta ulkoiset vuokratuotot 8 16 21 563 21 587 0 7 595 1 995 9590 - josta sisäiset vuokratuotot 0 0 11 926 11 926 0 197 004 6 671 203675 - josta muut sisäiset tuotot 2 413 68 3 706 6 187 0 3 626 107 537 111163 Vyörytystuotot 0 0 0 0 0 0 12 641 12 641
Kuntien taloustilaston tarkastelussa on löydetty seuraavat selvityskohteet ja valmistelutarpeet 1. Yhdenmukainen formaatti kuntien todellisten tilinpäätösten ja kuntataloustilastoinnin vertailemiseksi ja laskennan yhdenmukaistamiseksi 2. Palkkatasojen erot 3. Eläkemenoperusteiset maksujen erot ja vastuut suunnitellussa maakuntamallissa 4. Avustustasojen poikkeamat (esim. omaishoidon tuki, ttt, hk-avustajien palkkiot) 5. Sisäisten vuokrien kriteerien yhteneväisyys ja korjaustarpeet 6. Tukipalvelut: sisäisen laskutuksen kattavuus (erit. VNT) ja kunnan kulujen todellinen supistuminen 7. Tase-erien sisältö ja käyttötalousvaikutukset maakuntaan 8. Vyörytettävät kustannukset ja vyörytysperusteet 9. ALV-kokonaistarkastelu 10.Asiakasmaksutasojen poikkeamat 11.Työterveyshuollon kustannukset laskennassa ja uudistuksessa 12.Apotin laskennallinen käsittely ja erät uudistuksessa
Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset
1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit (vrt. 3 mrd säästö) Mittakaavaedut Rakenteelliset uudistukset Palvelujen digitalisaatio Toimintaprosessien uudistaminen Tehokkaat markkinat Hankintojen keskittäminen Budjettikuri / valtion talousohjaus
NHG:n selvittämä 3 mrd säästöpotentiaali Uudenmaan näkökulmasta Uusimaa 200 M? Uudet keinot: asiakasseteli -> markkinat Uusimaa 100 M? Uudet keinot: suora valinta -> markkinat Uusimaa 100 M? Keinot: integraatio ja rakennemuutos (vaikuttaako uudistus?) ja asiakasseteli (yksityistä tuotantoa jo nyt paljon) Uusimaa 100 M? Keinot: rakennemuutos (vaikuttaako uudistus?)
2. Rahoituskriteerien aiheuttama paine Vuoden 2020 rahoituksen vaje Rahoituksen reaalinen 0-kasvu Kuntien kustannusten kasvu siirrot Tarvekriteerien synnyttämä vaje
60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti
3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä Yksityisen tuotannon kasvu sosiaalipalvelut 150 250 milj. euroa erikoissairaanhoito 200 400 milj. euroa suoran valinnan palvelut (pl. esh) 100 400 milj. euroa Päällekkäisen tuotannon riski Monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät riskit Transaktiokustannukset Markkinoiden tehokkuus
Yksityisen tuotannon osuus Uudenmaan sote-palveluissa Asiakaspalvelujen ostot muilta Toimintakulut yhteensä Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 127 617 242 141 53 % Lastensuojelun avohuoltopalvelut 13 671 89 724 15 % Muut lasten ja perheiden avopalvelut 6 565 77 809 8 % Ikääntyneiden laitoshoito 34 861 176 034 20 % Sosiaalipalvelut Uusimaa 31 % Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut 209 438 418 345 50 % HE:n oletus markkinoista 35 % Muut ikääntyneiden palvelut 5 719 96 470 6 % Muutos Uusimaa 4 % Sosiaalihuollossa laajasti yli 50% ulkoistusaste Vammaisten laitoshoito 17 211 33 010 52 % 63 786 t Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut 98 467 194 165 51 % Muut vammaisten palvelut 60 680 266 126 23 % Sos.palveluista vain kotihoito omaa tuotantoa Kotihoito 7 841 238 717 3 % Työllistymistä tukevat palvelut 3 277 183 136 2 % Päihdehuollon erityispalvelut 19 241 64 092 30 % Perusterveydenhuollon avohoito 21 018 579 529 4 % Terveyspalvelut Uusimaa 2 % Perusterveydenhuollossa vain 5% ulkoistusaste Suun terveydenhuolto 10 410 166 028 6 % HE:n oletus markkinoista 29 % Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 9 359 219 978 4 % Muutos Uusimaa 26 % Erikoissairaanhoito 13 893 1 715 295 1 % Erikoissairaanhoito käytännössä 709 482 t omaa toimintaa Ympäristöterveydenhuolto - 16 441 0 % Muu sosiaali- ja terveystoiminta 82 593 574 194 14 %
HUS:n arvio vv-lain kriteerien mukaisista asiakassetelipalveluista Osuus HUSin toiminnasta, joka asiakassetelien piirissä (24 1. mom. 7-12) Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät vastaanottokäynnit 3,5 milj. eur (0,2%) Polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet 105,5 milj. eur (11,8%) Muu kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole keskitetty yo-sairaalaan 382,9 milj. eur (23,0%) arvioitu 80% elektiivisen leikkaustoiminnan laskutuksesta (478,6 milj. eur) Polikliiniset käynnit ja hoito poislukien ensikäynnit 540,6 milj. eur (32,5%) Yhteensä 1,12 mrd euroa (67,6% palvelulaskutuksesta)
4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit Pakkoharmonisoitavat 1.1.2020 Asiakasmaksut Omaishoidon tuki Hark. toimeentulotuki Henkilökohtaisten avustajien palkkiot Liikelaitoksen sisäisen toimintayksiköiden valinnanvapauden aiheuttama harmonisointitarve
Asiakasmaksutasojen variaatio tehtäväalueittain Uudellamaalla
5. Palkkaharmonisoinnit Viimevuosien kuntaliitoksissa harmonisoinnit taso on vaihdellut 1-3 prosentin välissä Uudenmaan tämä tarkoittaisi 25-80 milj. euroa Harmonisointi veisi 3-5 vuotta
6. Muutoskustannukset Maakunnan uusi hallinto ICT Maakunnan suoran valinnan toiminnan eriyttäminen Tuotannon yhdenmukaistaminen Valtakunnallisten palvelukeskusten perustamiseen liittyvät kustannukset Valtiollisten toimintojen siirtoon liittyvät kustannukset
Tuntuma Uudenmaan maakunnan rahoituksen riittävyyden riskien kokoluokasta Riskin määrä max Ajoittuminen Maakunta 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 990 0-78,7-161 -271-386 -505-594 -688-783 -884-990 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 108-120 -120-140 -160-160 -160-160 -160-160 -160-160 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 70 0-40 -70-60 -30-20 -15-15 -15-15 -15 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 50-50 -40-30 -20 0 0 0 0 0 0 0 5. Palkkaharmonisoinnit 52 0-25 -52-52 -52-52 -52-52 -52-52 -52 6. Muutoskustannukset 135-135 -80-30 0 0 0 0 0 0 0 0 Alijäämä 305 384 483 563 628 737 821 915 1010 1111 1217
Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje
Pointit Uudenmaan maakunnan taloudellisista riskeistä Rahoituksessa ei ole varauduttu maakunnan toiminnan käynnistämisen ja järjestelmämuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin 2020-2025 Kustannuskasvun hillinnän tavoitteet ovat ajoituksellisesti ja määrällisesti erittäin optimistisia / epärealistisia