Vastaanottaja Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 26.10.2012 / 22.5.2014 / 12.11.2014 KEURUUN KAUPUNKI VALKEINEN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KEURUUN KAUPUNKI VALKEINEN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus 26.10.2012 / 22.5.2014 /12.11.2014 Päivämäärä 26.10.2012 / 22.5.2014 /12.11.2014 Laatija Stina Karhunmaa / Kari Siipola Tarkastaja Jouni Laitinen Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA T +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
KEURUU VALKEINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 4.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite 4 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 4 4.3 Maanomistus 8 4.4 Maakuntakaava 9 4.5 Yleiskaava 10 4.6 Asemakaava 10 4.7 Pohjakartta 10 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 10 5.1 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat 10 5.2 Asemakaavaselvitykset 10 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT 10 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET ja arviointimenetelmät 11 8. OSALLISET 11 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 12 10. KAAVOITUKSEN AIKATAULU 13
1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT MRL 62, 63 ja 64 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kaupunki voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Keuruun kaupungin kaavoituspalvelussa, Multiantie 5, 42700 KEURUU. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: paikkatietosihteeri Eila Ilmarinen; puh 040 352 5730, sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja
2 Kaavan laatija Ramboll Finland Oy arkkitehti Kari Siipola; puh. 050 348 1961, sähköposti: kari.siipola@ramboll.fi. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 h ja se sijaitsee Keuruun keskusta-alueesta n. 2,5 km kaakkoon. Alue käsittää Valkeinen-järven länsirannan alueen. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja tarkempi rajaus kuvassa 2. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Maanmittauslaitos.
3 Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus Maanmittauslaitos. 3. YHTEYSHENKILÖT Asemakaava toteutetaan yhteistyönä Keuruun kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n Kokkolan toimipisteen kesken. KEURUUN KAUPUNKI: Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Puh. 020 7738 738 Fax 014 771 872 Yhteyshenkilöt: Timo Määttä Kaavoitusjohtaja sähköposti: timo.maatta@keuruu.fi Eila Ilmarinen Paikkatietosihteeri Sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi
4 KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Kari Siipola Puh. 050 348 1961 Sähköposti: kari.siipola@ramboll.fi Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Puh. 050 348 1961 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Asemakaavan tavoitteena on laatia Valkeisen -järven rantaan tukeutuva asemakaava, jolla mahdollistetaan nykyistä asutusta täydentävän korkealuokkaisen asuinalueen rakentuminen. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitseva Sysivuori on osin hakattua metsäaluetta. Sysivuoren itärinteeltä laskee muutamia noroja Valkeiseen. Suunnittelualueen ulkopuolella, Hakavuoren ja Koukkulammen ympäristössä rakennetun alueen eteläosassa tien varressa on luhtaa ja siinä on ML10 :n mukainen kaunis ympäristö. Koukkulammen ympäristöstä on lisäksi liito-oravahavainto. Muita erityisiä luontoarvoja ei alustavassa inventoinnissa ole todettu. Valkeinen -järven itäpuolella Sysivuoren rinteet ja järven eteläpuolella oleva Honkavuoren pohjoisosa soveltuu alustavan luontoinventoinnin perusteella hyväksi rakennusalueeksi. Alla olevassa kuvassa nro 3. on alustava inventointikartta kyseiseltä alueelta.
5 Kuva 3. Alustava luontoinventointi. Alueella sijaitsee rantaviivan mukaisesti kulkeva Valkeisentie, joka pohjoispäässä yhdistyy Hirvilahdentiehen. Suunnittelualueen keskivaiheilla tie jatkuu ajopolkuna ja yhdistyy etelässä kantatiehen 58, joka sijaitsee Valkeajärven itäpuolella. Rakennettuja tontteja on seitsemän ja ne sijoittuvat Valkeantien varteen suunnittelualueen pohjoiselle alueelle. Tonteista viisi sijoittuu Valkeisen -järven rantaan.
6 Kuvassa 4 on ote ilmakuvasta, jossa käy hyvin ilmi metsäalueet ja rakennetut alueet. Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueelta. Punaisella on rajattu alustava suunnittelualue. Maanmittauslaitos. Kuva 5. Kantatien liittymä ja Sysivuorentie (kuvassa oikealla).
7 Kuva 6. Sysivuorentie, pohjoisosa. Kuva 7. Sysivuorentien jatke suunnittelualueen eteläosassa.
8 Kuva 8. Alueen rakennettu ympäristö vastarannalta kuvattuna. 4.3 Maanomistus Alueella on lukuisia eri maanomistajia. Suurin maanomistaja on kuitenkin Keuruun kaupunki (kiinteistötunnus 249-410-6-167). Kuvassa 9 on esitetty eri maanomistusyksiköt. Kuva 9. Alueen kiinteistöjaotus. Maanmittauslaitos.
9 4.4 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaavassa on mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Keski-Suomen 1.vaihemaakuntakaava käsitteli Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja kaava on vahvistunut 16.12.2009. 2. vaihemaakuntakaava käsitteli maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja, kaava on vahvistettu 11.5.2011 ja sai lainvoiman 20.11.2012. Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012. 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) hyväksyttiin 3.5.2013. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 10. Kuva 10. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (lainvoimainen 10.12.2009). Suunnittelua alueen likimääräinen sijainti esitetty punaisella rajauksella.
10 Alue on osa laajempaa pohjavesialuetta ja sen läheisyydessä kulkee moottorikelkkareitti. Alueelle ei ole esitetty muita merkintöjä. Vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. 4.5 Yleiskaava Keuruun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa v. 1991. Kaavaa ei kuitenkaan ole vahvistettu, joten se on oikeusvaikutukseton. Vireillä oleva Pohjoisjärven osayleiskaava rajoittuu asemakaava-alueeseen. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Keuruun kaupungin yhteispalvelupisteessä 8.10. -26.10.2012 välisen ajan. 4.6 Asemakaava Alue on suurimmilta osin asemakaavoittamatonta. Pohjoisreunaltaan suunnittelualue on osa kirkonseudun asemakaava-aluetta. 4.7 Pohjakartta Suunnittelun pohjakarttana käytetään Keuruun kaupungin 1:2000 asemakaavan pohjakarttaa. 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 5.1 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Alueen asemakaavoituksessa voidaan osittain hyödyntää vireillä olevan Pohjoisjärven osayleiskaavan selvityksiä. Näitä ovat: Luontoinventointi, mukaan lukien luonto- ja direktiivilajit sekä uhanalaiset lajit laaditaan vuoden 2012 aikana kaavakonsultin asiantuntijoiden toimesta. Arkeologinen selvitys; selvityksen on laatinut Mikroliitti Oy Rakennuskannan inventointi; Keski-Suomen museo inventoi rakennukset kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä. Pohjavesialueet 5.2 Asemakaavaselvitykset Alueen nykyisen katuverkon toimivuus, liikenneturvallisuus ja liittyminen päätieverkkoon on tarkistettu myös maastossa liikenneasiantuntijan toimesta (25.10.2012) 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Alueelle laaditaan tarpeen mukaan muutama maankäyttövaihtoehto jatkosuunnittelun ja vertailun pohjaksi.
11 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETEL- MÄT MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietona käytetään jo laadittuja ja kaavatyön yhteydessä laadittavia selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (asuinympäristön viihtyisyys, mahdollinen kantatien melu järven yli, liikenteen lisääntyminen) 2. maa- ja kallioperään, veteen (lähinnä pohjaveteen), ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön (laaditaan tutkimalla lähtötietojen perusteella rakentamisen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin ja maisemaan). Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. 8. OSALLISET Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Puh. 020 7738 738 Fax 014 771 872
12 Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni) PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh (vaihde): 020 636 0040 Fax 014 449 8750 Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 7560 200 Keski-Suomen museo Kilpisenkatu 1 PL 634, 40101, JYVÄSKYLÄ Puh. 014 266 4349 Fax 014 266 4345 Keski-Suomen pelastuslaitos Salontaipaleentie 6 40500 Jyväskylä Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keurusseudun luonnonystävät ry Keurusselän seura ry Maanomistajat Suunnittelualueen maa-alueiden omistajat ja haltijat. 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 2). OAS:n riittävyyttä käsitellään viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 26 ) 5.11.2012.
13 Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kaupungintalolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa myös erillinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan niille viranomaisille, kaupungin jäsenille ja muistutuksen tehneille jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään. 10. KAAVOITUKSEN AIKATAULU Hankkeen alustava aikataulu on esitetty alla olevassa taulukossa. Asemakaavalle on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyntä keväällä 2015. Aloituskokous Syyskuu 2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lokakuu 2012 Kaavaluonnos Toukokuu 2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen Elo-Syyskuu 2014 Kaavaehdotus Marraskuu 2014 Nähtävilläolo ja ehdotuksen käsittely tammi-maaliskuu 2015