Haapajärven oppilashuoltosuunnitelma

Haapajärven oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma Haapajärven kaupunki vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan peruskoulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Haapajärvellä oppilashuoltosuunnitelma on yhteinen esi- ja perusopetuksella. Haapajärven lukiolla on oma opiskeluhuoltosuunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelmassa käytetään selkeyden vuoksi käsitteitä oppilas, oppilashuoltoryhmä ja koulu. Oppilashuoltosuunnitelmassa on kaikille yhteinen osuus, jota koulut täydentävät yksikkökohtaisilla osuuksilla. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuollon toteuttamisessa painotetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja pyritään sen hyvällä toteuttamisella vähentämään yksilökohtaisen oppilashuollon tarvetta. Haapajärven kaupungissa on koulukuraattori ja -psykologi. Heidän työalueeseen kuuluu esi- ja perusopetuksen lisäksi myös lukio. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on noin 1100 oppilasta. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulukuraattorin tai -psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai muu henkilö on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.2 Koulukuraattori tai -psykologi määrittelee, onko asia kiireellinen. 1 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 1

Koulukuraattoriin ja -psykologiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, Wilma-viestillä tai henkilökohtaisesti heidän luonaan käymällä. Yhteydenoton voi tehdä oppilas itse. Myös huoltajat, opettajat ja koulun muu henkilökunta voi ohjata oppilaan koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotolle tai olla suoraan yhteydessä heihin. Haapajärven peruskouluissa toimii kaksi päätoimista kouluterveydenhoitajaa. Esioppilaiden terveydenhoito järjestetään neuvolassa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu tiedonsiirtopalavereihin kouluun siirtymisen nivelvaiheessa. Lakisääteisesti oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään koululle. Muita tietoja voidaan siirtää huoltajan luvalla. Lakisääteiset terveystarkastukset tehdään vuosittain esi- ja perusopetuksen aikana. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokilla. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta niinä päivinä, kun hän on koululla. Muutoin kouluterveydenhoitajalle pääsee ajanvarauksen kautta ja hän on tavoitettavissa puhelimitse koulupäivien aikana. Kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä myös Wilman kautta. Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa otetaan yhteys terveyskeskuksen päivystykseen. Koululääkärille ajanvaraus toimii kouluterveydenhoitajan kautta. Koulukohtainen osio: arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta (arvioitu tarve kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon palveluiden tarpeesta ja käytettävissä olevasta määrästä) oppilashuollon työn- ja vastuunjako (kuka tekee? mitä tekee? koko koulun/päiväkodin henkilöstö) oppilashuollon palveluiden kohdentaminen (missä koulun työryhmissä vastaava kuraattori, koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja ovat mukana, opettajien konsultointi ja tiedottaminen, yksittäisten oppilaiden tapaamiset, oppitunneille osallistuminen, ryhmäyttäminen ) arviointi (suunnitelmien toteutuminen, kehittämistarpeet 2

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa rehtori tai koulunjohtaja. Muita oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opettajaedustaja, opinto-ohjaaja sekä koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita esim. koululääkäriä tai poliisia ja oppilaskunnan edustajia. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat. Kaikkien kouluissa oppilaiden kanssa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä oppilaiden ja kouluyhteisön sekä kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kouluilla vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi koulut sopivat tarvittavan määrän kokoontumisia. Lukuvuoden ensimmäisessä kokoontumisessa suunnitellaan koulun tarpeiden pohjalta tulevaa oppilashuollollista toimintaa, joita ovat esimerkiksi Kiva-koulu -toiminta, yhteistyö eri järjestöjen kanssa, koulun sisäinen yhteisöllisyyden kehittäminen sekä turvallisuutta edistävän toiminnan suunnittelu. Suunnittelussa hyödynnetään mm. kouluterveyskyselyn ja muiden tehtyjen kyselyiden tuloksia. Suunniteltua toimintaa toteutetaan koulun arjessa koko koulun henkilökunnan kesken sovitulla tavalla. Oppilashuoltoryhmä voi kokoontua myös yhdessä opettajienkokousten tai henkilöstön kokousten kanssa. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, joka tallennetaan koulun arkistoon. Yläkoululla toteutetaan tukioppilastoimintaa ja alakouluilla kummioppilastoimintaa. Oppilaiden osallisuus Martinmäen koululla ja Haapajärven yläasteella oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Kyläkouluilla oppilaita edustavat lastenparlamentin jäsenet ja varajäsenet. Nämä ajavat oppilaiden asioita. Oppilaiden edustajat voivat tarvittaessa osallistua esim. opettajien ja oppilashuoltoryhmien kokouksiin. Seurakunta 3

Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetään vuosittain alakoululaisten kymppitapahtuma kaikille vuoden aikana 10 vuotta täyttäville oppilaille. Haapajärven yläasteella järjestetään tuleville 7. luokkalaisille kuutosseikkailu keväisin. Kyseisten tapahtumien tavoitteena on tutustuttaa oppilaita toisiinsa ja luoda ryhmähenkeä sekä madaltaa kynnystä tulla yläasteelle. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltävät asiat Oppilashuoltoryhmien kokouksissa käsitellään erilaisia teemoja, kuten vuorovaikutusta ja monipuolista työskentelyä, osallistumista ja demokraattista toimintaa, vastuuta ympäristöstä ja kestävää tulevaisuuteen suuntautumista, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä kulttuureja. Yhteisesti sovitaan, miten asioita voidaan käsitellä mm. eri oppiaineiden tunneilla, päivänavauksissa, koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja vanhempainilloissa. Tarvittaessa pyydetään eri alojen asiantuntijoita koulun tilaisuuksiin. Vanhempainyhdistyksen ja johtokunnat Kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja johtokuntia, jotka toimivat yhdistävänä ja opintoja edistävänä tekijänä oppilaiden, kotien ja koulujen välillä. Koulujen omilla Peda.net -sivuilla on lisätietoja kunkin koulun oman vanhempainyhdistyksen toiminnasta. Huoltajia kutsutaan vanhempainiltoihin ja muihin kouluilla järjestettäviin tilaisuuksiin. Opettajat tarjoavat lukuvuosittain vanhempainvartteja 0 7-luokille ja 8 9-luokille tarvittaessa, jolloin huoltajat käyvät henkilökohtaisia keskusteluja opettajien kanssa lastensa kouluasioista. Esiopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma jokaiselle esikoululaiselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Turvallisuuskansio Haapajärven kaupungin kouluilla on käytössä koulun turvallisuuskansio. Se sisältää koulukohtaisen kriisisuunnitelman ja pelastussuunnitelman, suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimintaohjeet äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Turvallisuuskansio toimii oppilashuoltosuunnitelman pohjana. Henkilökunnan turvallisuus Pelastustarkastaja käy kouluilla vuosittain tarkastamassa koulurakennuksen turvallisuuden. Koulujen terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Työterveyshuollon ja työsuojelun edustaja kiertää työpaikoilla kartoittamassa henkilöstön hyvinvointia säännöllisin 4

väliajoin. Henkilökunta voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja työsuojeluun tarvitessaan esim. työnohjausta. Esimiehen ja työntekijän välillä käydään joka toinen vuosi kehityskeskustelu, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää työhyvinvointia. Poissaolot Koti ja koulu yhdessä seuraavat oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Alakoulussa poissaoloja seuraa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Poissaolot kirjataan Wilmaan. Huoltajat saavat tiedon oppilaan myöhästymisistä ja poissaoloista Wilman kautta tai puhelimitse. Neljännesvuosittain luokanopettaja/ luokanvalvoja käy yhdessä rehtorin/ koulunjohtajan kanssa luokan poissaolot läpi. Mikäli huolta ilmenee, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Haapajärven kaupungissa suositellaan, että oppilaalle myönnetään korkeintaan yksi viikko lomamatkoihin lukuvuodessa. Päihteet Koulun alueella tupakkatuotteiden, huumeiden ja muiden päihteiden käyttö on kielletty. Mikäli oppilas tupakoi koulun alueella tai on päihtyneenä koulussa, toimitaan Haapajärven koulujen turvallisuuskansion ja järjestyssääntöjen ohjeistuksen mukaisesti. Koulukuljetukset Koulu- ja esikoulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet on kirjattu Haapajärven koulukuljetusoppaaseen 3, joka löytyy koulun turvallisuuskansiosta. Esiopetus ja varhaiskasvatus Oppilashuollon suunnitelmia ja toteuttamista kehitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa erilaisissa työryhmissä. Koulujen esiopetusryhmät osallistuvat kaikkeen koulun yhteisölliseen toimintaan. Esiopetuksesta kouluun siirryttäessä toteutetaan yhteisesti sovittuja tiedonsiirtokäytänteitä, joita ovat mm. tiedonsiirtolomakkeet, tiedonsiirtopalaverit ja opettajien tutustumiset esioppilaisiin. Käytänteet on kirjattu esiopetussuunnitelmaan. Yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen määritellään koulujen oppilashuoltosuunnitelmassa. 5

3 Perusopetuslaki 32 Koulukohtainen osio: miten koululla/oppilaitoksessa järjestetään oppilashuoltoryhmän kokoukset (määrä, ajat, tiedottaminen, mitä asioita kokouksissa käsitellään esim. luokkien tilanne yleisellä tasolla) toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi (hankinnat, tyhy-toiminta, koulun yhteiset tapahtumat, koulun omat sopimukset ) yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi ( kummitoiminta, tutor-toiminta, oppilaskuntatoiminta, Wilma-kyselyt, koulu/opiskeluterveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyt) yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi (koulun vanhempainyhdistyksen toiminta, koulun yhteydenpitokäytänteet kotiin, vanhempainillat, muu yhteistyö) yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa (yhteisten käytänteiden lisäksi) terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö (kouluterveyskyselyiden tulosten hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa, opetuksen yhteissuunnittelu, terveystarkastusten perusteella esille nousseiden ajankohtaisten asioiden käsittely oppitunneilla) esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa järjestyssäännöt (perusopetus) oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa (esiopetus) 6

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat kouluterveydenhuolto, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto.4 Yksilökohtaisen oppilashuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja oppilaan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on oppilasta arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon oppilaan itsenäinen asema oppilashuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen oppilaan oikeuksista oppilashuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä.5 Koulukuraattori Koulukuraattoritoiminta on oppilaan tukemista ja yhteistyötä huoltajien, opettajien ja oppilaan muun sosiaalisen verkoston kanssa. Työn tavoitteena on tukea opintojen suorittamista, oppilaan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä myönteistä kokonaiskehitystä. Työssään hän selvittää oppilaiden kasvun ja kehityksen esteitä sekä ehkäisee sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita. Koulukuraattori tukee oppilasta oppimiseen liittyvissä pulmissa. Hän selvittää mm. runsaiden poissaolojen syitä, käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, nuoruuden kasvukipuja, suorituspaineita sekä oppilaiden perheeseen ja vapaa-aikaan liittyviä ongelmia. Koulukuraattori osallistuu koulujen oppilashuoltoon, käy yksilöllisiä ja ryhmäkeskusteluja, selvittää oppilaan tarvitsemia yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia ja luo tarpeen vaatiessa oppilaan tueksi sosiaalisia verkostoja. Koulukuraattori kirjoittaa tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä esim. perusteluksi erityiseen tukeen siirtämiselle tai liitteeksi oppilaan muihin asiakirjoihin. 7

Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilaan jatkohoitoon tai muiden tukitoimien piiriin. Koulukuraattori tukee oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa yläkoulun alussa ja lopussa. Vastaavan koulukuraattorin palvelut ostetaan sopimuksen mukaan Reisjärven kunnalta. 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 Koulupsykologi Koulupsykologin työn tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, vahvistaa lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja tarjota heille apua opiskeluun. Työhön kuuluu oppilaiden kokonaisvaltainen tukeminen, itsetuntoon, motivaatioon, psyykkisiin vaikeuksiin ja sosiaaliseen selviytymiseen vaikuttaminen. Psykologin työhön kuuluvat myös oppilaiden oppimisvaikeuksien tutkiminen ja tukitoimien suunnittelu, oppilaiden mielenterveysongelmien arviointi sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. Työtä tehdään yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, opettajiensa sekä tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhuolto Oppilaiden terveydenhuollosta vastaa PPKY Selänne. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Hän tekee moniammatillista yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä toimii yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa tehdään oppilashuollollista yhteistyötä huoltajan tai oppilaan luvalla. Lisäksi kouluterveyskysely järjestetään joka toinen vuosi kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle. Koulunkäynnin järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot on kuitenkin välitettävä koululle. PPKY Selänne vastaa koulujen lääkehoitosuunnitelman tekemisestä, jonka ohjeiden mukaisesti järjestetään oppilaan lääkehoito perusopetuksessa. Ruokavaliot Esi- ja perusopetuksessa erityisruokavaliot kysytään huoltajilta ja oppilailta lukuvuoden alkaessa. Erityisruokavaliot päivitetään vuosittain terveystarkastusten yhteydessä ja tarvittavat muutokset 8

ilmoitetaan koulun keittiölle. Ruokapalvelut voivat tarvittaessa pyytää erillisen todistuksen asiasta kouluterveydenhuollosta. Hammashuolto Oppilaiden hammashuollosta vastaa PPKY Selänne. Yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. terveystoimi ja koulut. Muita sidosryhmiä ovat varhaiskasvatushenkilöstö, opetushenkilöstö ja vanhemmat. Kohderyhmä on jaettu kahteen ryhmään: 0-6 luokat ja 7-9 luokat. Ryhmille laaditaan vuosittain omat perusohjelmat ja teemat ajankohtaisten asioiden pohjalta. Esikoululaiset kuuluvat neuvolan piiriin. Heidän ohjelmaansa kuuluu suun terveystarkastus ja terveysneuvontaa 6-vuotiaana. Alakoululaisille järjestetään terveysneuvontaa. Lisäksi vanhemmille pidetään vanhempainiltoja. Hammaslääkäri suorittaa suun terveystarkastuksen ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Yläkoululaisille annetaan ryhmäterveysneuvontaa yhteistyössä opettajien ja terveydenhoitajien kanssa. Lisäksi luokittain tarjotaan terveysneuvontaa. Hammashoidon henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan terveystiedon opetuksensisällön suunnitteluun. Hammaslääkäri tekee suun terveystarkastuksen kahdeksannen luokan oppilaille. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaus auttaa oppilasta suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjauksen tuntien lisäksi oppilas voi osallistua pienryhmänohjaukseen ja saa henkilökohtaista ohjausta opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä asioissa. Ohjausta annetaan myös verkko-ohjauksena Wilman ja Pedanetin välityksellä. Opinto-ohjauksen kokonaisuudesta vastaa opinto-ohjaaja, mutta ohjaustyöhön osallistuvat aktiivisesti myös erityisopettajat, luokanopettajat ja aineenopettajat. Oppilaanohjaus Luokanopettaja/ luokanvalvoja perehdyttää ryhmänsä koulun käytänteisiin, toimii tiedottajana, edistää luokkahengen syntymistä, tukee ryhmänsä oppilaiden opintojen etenemistä ja seuraa poissaoloja sekä osallistuu koulun ja kodin yhteistyöhön. Aineenopettaja ohjaa ja seuraa oman aineensa opiskelua ja tekee yhteistyötä luokanvalvojien ja opinto-ohjaajan kanssa. 9

Monialaisen asiantuntijaryhmän menettely Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn (Liite 1) voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä.6 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.7 Monialaisessa asiantuntijaryhmässä suunnitellaan ja sovitaan tapauskohtaisesti oppilaan yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä. Oppimiseen liittyvissä asioissa sovelletaan kolmiportaisen tuen mallia, johon ei tarvita huoltajan tai oppilaan suostumusta. Yhteistyö kolmiportaisessa tuessa Oppilaan on osallistuttava kolmiportaisen tuen mukaiseen opetukseen. Se on opetuksen järjestämistä eikä siten vapaaehtoista yksilökohtaista oppilashuoltoa. Mikäli tehostetun tai erityisen tuen oppilaalla on oppilashuollollista tuen tarvetta, suunnitellaan tukitoimet yhteistyössä tarvittavien oppilashuollollisten palveluiden kanssa (koulukuraattori, -psykologi ja -terveydenhoitaja sekä terapeutit). Oppilashuollollinen yhteistyö korostuu, kun suunnitellaan joustavan perusopetuksen ryhmien ja pienryhmien toimintaa sekä oppilaiden tukitoimia. Lisätietoa yhteistyötahojen toiminnasta löytyy Haapajärven kaupungin hyvinvointisuunnitelmasta. Yhteistyö sairaalakoulun kanssa Oppilaiden sairaalajaksojen päätteeksi järjestetään palaveri, jossa suunnitellaan ja sovitaan paikalliset tukitoimet oppilaalle. Tukitoimet kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin ja/ tai oppilashuoltokertomukseen. Mikäli palaverissa käsitellään muita kuin koulunkäynnin järjestämisen 10

kannalta välttämättömiä tietoja, on asioiden käsittelyyn kysyttävä kirjallinen lupa (Liite 1) huoltajalta tai opiskelijalta. 8 6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 1 ja 2 mom. 7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 3 mom. 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 Yksilökohtaisen oppilashuollon eteneminen 1) Huoli herää: huolta aiheuttavasta asiasta keskustellaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Tämän lisäksi on mahdollista konsultoida asiantuntijoita. 2) Huolen jatkuessa: otetaan yhteys suoraan koulukuraattoriin tai -psykologiin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Alaikäisen huoltajalle ilmoitetaan asiasta, mikäli sille ei ole painavaa estettä. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevaan oppilashuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä oppilashuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja (kouluterveydenhoitaja, -kuraattori ja -psykologi).9 3) Monialaisen asiantuntijaryhmän koollekutsuminen sovitaan tapauskohtaisesti: kuka kutsuu asiantuntijaryhmän koolle ja ketä ryhmään kutsutaan. Huoltaja tai oppilas antaa suostumuksensa kirjallisena (Liite 1). Suostumuksessa tulee käydä ilmi käsiteltävä asia, ryhmän kokoonpano ja kokousaika. Monialaiseen asiantuntijaryhmään voidaan pyytää opetustoimen ulkopuolisia henkilöitä oppilaan tai huoltajan kirjallisella suostumuksella (Liite 11

1). Mikäli huoltaja/ oppilas kieltäytyy asian käsittelystä, otetaan tarvittaessa yhteyttä lastensuojeluun. 9 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 Oppilashuoltokertomus Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus (Liite 2). Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat 10 : yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma, toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot sekä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. 11 12

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Haapajärvellä asiakirjat kootaan kansioon, jota säilytetään koulussa lukitussa tilassa. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. 12 Arkistoinnista vastaa koulutuksen järjestäjä ja arkistointiajat määritellään kaupungin arkistointisuunnitelmassa. 10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 2 mom. ja 20 1, 3 ja 4 mom. 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 5 mom. 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 1 mom. ja 22 1 mom. Kouluterveydenhuollon henkilöstö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon koulukuraattori ja -psykologi kirjaavat asiakastiedot asiakaskertomukseen. 13 Koulukuraattori, -terveydenhoitaja ja -psykologi tekevät yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa oppilaan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Kasvatuskeskustelu Perusopetuksessa opettaja, johtaja tai rehtori pitää kasvatuskeskustelun oppilaalle aina ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä. Kasvatuskeskustelusta tiedotetaan huoltajalle. Keskustelu merkitään Wilmaan. Kasvatuskeskustelut käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä vähintään puolivuosittain ja yhteenveto niistä toimitetaan sivistysjohtajalle lukuvuosittain. Mikäli oppilaalla on ollut useita kurinpitorangaistuksia tai oppilaalta on evätty oikeus osallistua opetukseen, oppilaan tilanne kartoitetaan ja tarvittaessa järjestetään lisää tukitoimia. Koulukohtainen osio: oppilashuollon palveluiden järjestäminen (missä toimitilat, milloin paikalla, miten saa yhteyden) sairauden vaatiman hoidon, tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa/järjestäminen koulussa (koulukohtainen vastuunjako ja käytänteet) 13

tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) (jos koululla on omia käytänteitä) yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sekä sairaalaopetuksen yhteydessä (koulukohtaiset käytänteet) 13 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 4. Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä Wilmassa olevalla tai kotiin jaettavalla tiedotteella. Lisäksi asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa, lukuvuositiedotteessa ja koulujen nettisivuilla. Oppilaan toiveet huomioidaan häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioiden asian laatu ja oppilaan ikä. Koulukuraattori, -psykologi tai -terveydenhoitaja arvioi tarvittaessa terveydenhuoltolain ja lastensuojelulain perusteella, onko oppilaalla edellytyksiä arvioida oman asiansa käsittelyyn liittyviä asioita. Näitä ovat monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen osallistujat, salassa pidettävien tietojen luovuttaminen huoltajalle tai huoltajan osallistuminen oppilashuoltoasian käsittelyyn. Koulukohtainen osio: Haapajärvellä yläaste, Martinmäki ja kyläkoulut täyttävät tämän erikseen: opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa (koulukohtaiset käytänteet) 14

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Haapajärven kaupunki vastaa yhteistyössä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen (PPKY Selänne) kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.14 Kouluilla toteutetaan oppilashuoltoa tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Suunnitelmassa on kuvattu kaupungin yhteiset käytänteet, joita noudatetaan kaikilla kouluilla samalla tavoin. Lisäksi suunnitelmassa on koulukohtaiset osiot, jotka jokaisen koulun oppilashuoltoryhmä täydentää lukuvuoden alussa. Vuoden kuluttua Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä (neljän vuoden välein) koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat toimitetaan Haapajärven moniammatilliselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle (ohjausryhmä) nähtäviksi. Koulun rehtori/ koulunjohtaja vastaa siitä, että oppilashuoltosuunnitelman koulukohtainen osio on jatkuvasti ajantasainen. Jokaisen lukuvuoden lopussa koulun oppilashuoltoryhmä arvioi koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista, resurssien riittävyyttä, oppilashuollon toiminnan vaikuttavuutta ja kehittämiskohteita. Muistio toimitetaan ohjausryhmälle tiedoksi ja laitetaan Wilmaan tai muulla tavoin huoltajien ja oppilaiden nähtäväksi. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto valvoo ja seuraa oppilashuoltosuunnitelman toteutumista, varmistaa palveluiden riittävyyden ja tarvittaessa kehittää toimintaa. Tulokset huomioidaan myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisessä. 15

Liitteet: Liite 1: Asiankäsittely lupa Liite 2: Oppilashuoltokertomus 14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 16