VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU, LAPUA

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU, LAPUA 1.11.2012 31.10.2014 Kati Karjanlahti 31.5.2013

1. Osahankkeen organisoituminen POTKU -hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Taulukko 1: Pohjanmaan Potku II-hankkeessa mukana olevat terveyskeskukset Pohjanmaan Potku-hanke (Potku II) alkoi heti Lakeuden Potku- hankkeen (Potku I) jälkeen 1.11.2012. Pohjanmaan Potku II-hankkeen muodostavat Potku I-hankkeessa mukana olleet Lakeuden Potkun, Pietarsaaren Potkun ja Mustasaaren Potkun osahankkeiden kuntien terveyskeskukset ja terveyskuntayhtymät (Taulukko 1). Kuntia alueella on 22. Yhteensä alueen väestöpohja on noin 266 618 asukasta. Terveyskeskusorganisaatioita on 9, joissa on yhteensä 47 erillistä terveysasemaa. Terveyskeskus Kunnat/Väestömäärä Terveysasemien määrä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka / 34 652 4 Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Alajärvi, Soini, Vimpeli / 16 133 3 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi / 6 23 503 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri 4 / 22 864 Lapuan terveyskeskus Lapua / 14 428 1 Mustasaaren/Vöyrin terveyskeskus Mustasaari, Vöyri / 25 326 8 Pietarsaaren kaupunki, 42 823 12 Sosiaali- ja terveysvirasto Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki, Isokyrö / 62 776 5 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva / 24 113 4 2

Lapuan terveyskeskus on yksi Pohjanmaan Potkun yhdeksästä perusterveydenhuollon yksiköstä. Kehittäjätyöntekijänä jatkoi Kati Karjanlahti (100%) ja kehittäjälääkärinä Pentti Kalliola (20%). Kati Karjanlahti teki kaksi kuukautta myös projektipäällikön töitä (50%) puoliksi projektipäällikkö Carita Liljamon kanssa. Pohjanmaan Potkun ohjausryhmässä Lapuan edustajana toimii edelleen hoitotyön johtaja Terhi Haapala. Osa Potku I:n työryhmistä jatkoi toimintaansa ja uusia perustettiin tarpeen mukaan. Lapuan ohjausryhmä koostuu ylimmästä johdosta (Taulukko 2). Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja läsnä näissä oli yhteensä 17 henkilöä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata tavoitteiden etenemistä ja ohjata toimintaa. Taulukko 2 Kangas Matti Aro Piia / Sirkka Eväsoja Luomala Martti Haapala Terhi Luhtala-Sipilä Päivi Kalliola Pentti Karjanlahti Kati perusturvalautakunnan puheenjohtaja perusturvajohtaja / vs perusturvajohtaja terveyskeskuksen ylilääkäri hoitotyön johtaja talouspäällikkö kehittäjälääkäri kehittäjätyöntekijä Kehittämisryhmä koostuu lähijohdosta (Taulukko 3). Kehittämisryhmä on kokoontunut kuusi kertaa ja näissä oli yhteensä 33 henkilöä. Kehittämistyöryhmän tehtävänä on auttaa kehittäjätyöntekijää tavoitteiden laatimisessa, olla myös tärkeä linkki työntekijöiden tiedottamisessa ja kehityksen mahdollistajana omissa työyhteisöissään. Taulukko 3 Kuusisaari Pirkko Niemelä Kristiina Hyytinen Sari Kalliola Pentti Turja Timo Karjanlahti Kati kotihoidon osastonhoitaja sairaalaosaston osastonhoitaja avoterveydenhuollon osastonhoitaja kehittäjälääkäri perusturvan atk-suunnittelija kehittäjätyöntekijä Lapuan terveyskeskuksessa uusina työryhminä aloittivat mm. mikrosysteemi tiimi, hoidon tarpeen arviointiryhmä, päivystyskriteerien työryhmä, ryhmätyöryhmä ja päihde- ja mielenterveystyöryhmä. Lapua pääsi mukaan Hyvä Vastaanotto- hankkeen mikrosysteemi kierrokselle. Lapuan kehittämiskohteeksi valittiin asiakaslähtöinen valmisteltu vastaanotto. Kehittämistyö pilkottiin pienempiin prosesseihin ja kehittämistyö alkoi puhelin palvelusta. Kehittämistiimiin kuului kuusi eri henkilöä ja he olivat eri ammattiryhmistä sekä johdosta. Tiimi tekee työtä saman potilasryhmän kanssa ja kokoontui kevään 2013 aikana lähes viikoittain. Mikrosysteemi työkalu havaittiin hyväksi avuksi kehittämisessä ja uusi mikrosysteemi kierros aloitettiin päivystyksessä ja valmistellussa vastaanotossa syksyllä 2013. 3

Hoidon tarpeen arviointiryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmän tarkoituksena oli tuottaa materiaalia puhelimeen vastaajille. Pitkäaikaissairaille tehtiin ns. tsekkauslista eli mitä puhelimessa tulee muistaa sanoa ja minne ohjata sekä mitä laboratoriokokeita voidaan laittaa ennen lääkärin vastaanottoa. (Liite 1). Päivystyksen puolella aloitti päivystyskriteerien työryhmä ja se kokoontui vain kerran, mutta sai tehokkaasti asioita eteenpäin. Ambulanssin henkilökunnan edustajien ja lääkäreiden kommenttien perusteella kriteerit saatiin valmiiksi. (Liite 2). Ryhmätyöryhmä kokoontui kerran pohtimaan miten asiakkaita saataisiin ohjautumaan ryhmiin ja minne ilmoittautuneet laitetaan ylös. Ryhmille perustettiin oma ryhmäajanvarauskirja ja ohjautumisesta on käyty puhumassa lääkäreille, hoitajille ja avoterveydenhuollolle. Päihde- ja mielenterveystyöryhmä perustettiin pohtimaan päihde- ja mielenterveyshoitopolkuja. Seinäjoen kaupunki irtisanoi ympäristökunnilta katkaisu- ja A-klinikka palvelut vuoden 2014 alusta. Akuutisti täytyi selvitellä katkaisuhoitojen järjestäminen terveyskeskuksessa ja mahdollinen jatkohoito katkaisun jälkeen. Yhteistyötä on tehty Pohjanmaan Potkun hanketyöntekijöiden kanssa palavereissa, videoneuvotteluissa, puhelimitse ja seminaareissa. Muita Kaste-hankkeita on myös käynyt esittäytymässä hanketyöntekijöiden palavereissa ja myös yhteisiä seminaareja on järjestetty. Raportin lisäksi on Potku II:n toiminnan yhteenveto, josta näkyy mm. muiden ryhmien, kokousten ja osallistuneiden määrät. 2. Osahankkeiden tavoitteiden toteutuminen POTKU II hankkeen tavoitteiden mukaisesti Potku II-hankkeen päämääränä on terveyshyötymalli terveyskeskusten toimintaa ohjaavana viitekehyksenä. Tarkoituksena on syventää POTKU hankkeessa tehtyä työtä terveyshyötymallin kuudella osa-alueella: yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Lapuan terveyskeskus on lisäksi asettanut hankkeessa omiksi tavoitteikseen seuraavat asiat: 1. Mikrosysteemi- kehittämistyökalun pilotointi vastaanoton uudelleen järjestelyssä 2. Kansanterveyshoitajan ajattelumalli 3. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan ottaminen pitkäaikaissairaiden hoitoketjuihin. 4

2.1 Yhteisö a) Yhteistyön laajentaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Yhteistyötä laajennetaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, kuntien poikkihallinnollisten sektoreiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Terveyshyötymallin mukainen ideologia tulee huomioiduksi hyvinvointikertomusten käyttöönotossa. Keinot: Hoitoketjuja rakennetaan ja kehitetään kansanterveydellisesti merkittävistä sairauksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tässä kehittämisessä käytetään apuna perusterveydenhuollon yksiköiden resursseja. Lapuan tavoitteet Lisätä yhteistyötä Aksilan kanssa Tehostetun kotihoidon kehittäminen kotihoidon ja sairaalaosaston kanssa Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan otto pitkäaikaissairaan hoitoketjuihin Yhteistyö Aksilan kanssa. Hanketyöntekijöiden palavereiden yhteydessä on ollut kahdeksan yhteistyöpalaveria Aksilan (perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö) kanssa. Aksila on valmistellut sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjua yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Lapuan terveyskeskuksen kehittäjälääkäri ja kehittäjätyöntekijä ovat mukana kehittämässä siihen perusterveydenhuollon osuutta. Alueiden sydänyhdyshenkilöt ja sydän- ja verenpainehoitajat ovat myös mukana kehittämässä sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjausta. Yhteistyö tältä osin jatkuu syksyllä 2014. Tavoitteena on mm. yhtenäinen sähköinen kirjaaminen ja tiedon kulkeutuminen oikealle henkilölle sekä sydäntapahtuman sairastaneen ohjautuminen jo erikoissairaanhoidosta suoraan Tulppa- ryhmiin. Tulppa avokuntoutus- ryhmä on valtimopotilaita varten kehitetty malli ja Lapualla niitä on ollut kaksi. Ryhmät saivat hyviä tuloksia ja palaute oli myös erittäin hyvä. Lapuan terveyskeskus on lähtenyt mukaan savuttomaan leikkaukseen. Savuton leikkaus - koulutuksia on ollut Aksilan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin avustuksella sekä hoitajille että lääkäreille. Tupakasta vieroituskoulutuksiin on osallistunut kaikkiaan 13 hoitajaa. Aksilasta on lähetetty hyvin informaatiota ajankohtaisista tupakkaan ja päihteisiin liittyvistä asioista. Alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöt, Aksilan ja Pohjanmaan Potkun edustajat pitivät yhteistyöpalaverin keväällä 2014. Tarkoituksena oli pohtia yhdessä mm. miten terveyden edistämistä voidaan alueella kehittää ja mitä Potkussa kehitettyjä asioita he voivat jatkossa hoitaa, mm. valtakunnallisen lääkehoidon päivän organisointi. 5

Aksilassa katsottiin tärkeäksi (järjestämissuunnitelmaan liittyen) kehittää alueelle toimiva selkäpotilaan hoitoketju. Selkähankkeen avulla selkäpotilaan palveluketjua lähdettiin kehittämään Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena on tehdä suositukset yhtenäisestä hoito- ja kuntoutusketjusta selkäongelmiin yhteistyössä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Lapualta selkäyhdyshenkilöinä ovat mukana fysioterapeutti ja Potku-hankkeen kehittäjätyöntekijä. Hanke on edennyt hyvin ja ensimmäinen info-/koulutustilaisuus terveyskeskuksessamme on pidetty, läsnä oli 19 henkilöä (lääkäreitä, hoitajia ja fysioterapeutteja). Kehittäminen ja koulutukset jatkuvat syksyllä 2014. Tehostetun kotihoidon kehittäminen kotihoidon ja sairaalaosaston kanssa Tehostettu kotihoito jatkaa jo osana palveluvalikoimaa (Taulukko 4). Suurimman osan käynneistä on tehnyt sairaalaosasto, mutta myös kotisairaanhoidossa käynnit ovat lisääntyneet. Huomioitavaa on, ettei ylimääräisiä resursseja käynteihin ole otettu. Jos määrä vielä lisääntyy, on lisäresurssien tarve jo olemassa. Ohjautuminen tehostettuun kotihoitoon suoraan päivystyksestä kaipaa vielä ohjeistamista. Vastuukysymys on varsinkin viikonloppuisin hidastanut päivystyksestä ohjautumista. Taulukko 4. TEHOSTETTU KOTIHOITO 11/ 2012-10/2013 HENKILÖT KÄYNTIMÄÄRÄT SAIRAALAOSASTO KSH KOTI PALVELU- ASUMINEN KOTI MARRASKUU 2012 2 3 1 2 PALVELU- ASUMINEN JOULUKUU 7 29 7 22 TAMMIKUU 2013 2 23 23 HELMIKUU 3 10 2 8 MAALISKUU 3 8 8 HUHTIKUU 1 4 4 TOUKOKUU 1 3 1 2 KESÄKUU 3 6 1 5 HEINÄKUU 4 9 2 7 ELOKUU 2 4 2 2 SYYSKUU 2 6 6 LOKAKUU 2 3 3 MARRASKUU 3 9 5 4 JOULUKUU 2 8 1 7 TAMMIKUU 2014 1 1 1 HELMIKUU 2 3 3 MAALISKUU 2 10 3 7 HUHTIKUU 3 17 7 10 TOUKOKUU 4 8 8 KESÄKUU 1 5 5 YHTEENSÄ 50 169 26 124 19 6

Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan otto pitkäaikaissairaan hoitoketjuihin Poikkihallinnollisena yhteistyönä on järjestetty Lapuan perusturvan ensimmäinen asiakasfoorumi: Asiakkaan ääni kuuluviin! (LIITE 3.)Tilaisuuden avasi perusturvalautakunnan puheenjohtaja ja hän toimi myös paneelikeskustelun puheenjohtajana. Perusturvajohtaja puhui SOTE -uudistuksesta ja mitä se voisi tarkoittaa lapualaisen näkökulmasta. Terveyskeskuksen ylilääkäri kertoi lääkäritilanteesta, terveyskeskuksen toiminnan muutoksista ja rajat ylittävästä lääkärille pääsystä. Hoitotyön johtaja puhui uudesta strategiasta, johon tarvitaan järjestöjen, yritysten ja seurakuntien edustajilta toimenpide-ehdotuksia siitä, miten he voivat olla mukana rakentamassa lapualaista hyvinvointia tulevaisuudessa. Myös yksittäisten kuntalaisten toimenpide-ehdotukset ovat tervetulleita. Uuden päivitettävän strategian tavoitteena on kaupunkilaisten elämänhallinnan parantaminen ja elinikäisen toimintakyvyn edistäminen. Hammashuollon vastaava hammaslääkäri kertoi hammashuollon tulevaisuuden muutoksista ja sosiaalitoimen johtaja sosiaalipalveluista. Päivähoidon johtaja puhui mm. päivähoidon hallinnon siirrosta, päiväkotihankkeista, uudesta avoimesta varhaiskasvatuspalvelusta ja palvelusetelistä. Tilaisuuden lopussa yleisö sai esittää kysymyksiä. Lopuksi kaikki paneelikeskustelussa olleet siirtyivät vastuualueidensa pöytiin, joissa sai käydä vielä keskustelemassa ja jättämässä kehittämisideoita ja asiakaspalautetta. Tilaisuudessa oli 58 henkilöä. Ikihyvä-ryhmä Kansalaisopistossa Yksi Ikihyvä elintaparyhmä on pidetty kansalaisopiston puitteissa. Vetäjät olivat terveyskeskuksen henkilökuntaa. Tulevana vuonna ryhmä järjestetään terveyskeskuksen omana toimintana, mutta jatkossa on mahdollisuus pitää myös kansalaisopistossa. Liikuntatoimi Liikuntatoimen edustajan kanssa on kokoonnuttu pohtimaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on pohtia esim. erityisryhmien jatkumoa. Osaa toiminnasta hoidetaan terveyskeskuksessa mm. fysioterapiassa ja sieltä jatkohoito voisi ohjautua liikuntatoimen ryhmiin. Liikuntatoimessa on tällä hetkellä lomautuksia, mutta vuoden 2014 lopussa yhteistyön suunnittelua jatketaan ja työryhmä on asian ympärille sovittuna. Yhdistyksistä voimaa- esittely päivien suunnittelua ja ideointia tehtiin yhdessä Tampereen yliopiston hoitotieteen opiskelijan Paula Saaren kanssa. Hänen opiskeluunsa kuului jonkin projektin vetäminen. Kolmannen sektorin mukaan ottaminen asiakkaan hoitoketjuun oli ajankohtainen tavoite Potku hankkeessa ja sitä oli hyvä lähteä viemään eteenpäin projektimuotoisesti. Projektin tavoitteena oli yhteistyön aloittaminen kolmannen sektorin yhdistysten kanssa ja tuoda tietoa potilaiden omahoitoa tukevista yhdistysten palveluista terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyön aloittamisen avulla pyritään lisäämään potilaiden ja asiakkaiden oma- ja jatkohoitoa. Yhdistysten kautta asiakkailla on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana kehittämistyössä ja potilasnäkökulma saadaan esille julkisiin palveluihin. Diabetes-, sydän- ja verisuonitautien, allergia ja astman sekä reuman hoitopolkumalleihin liitetään yhteistyömalli potilasyhdistysten mukaan ottamisesta potilaiden hoitoon. Aiheesta lehtiin myös lehtijuttu paikalliseen Sanomalehteen (Liite 4). Tilaisuudessa jaettiin runsaasti materiaalia ja erilaisia apuvälineitä oli myös nähtävillä. Kävijöitä päivissä (kaksi päivää) oli n. 200 henkilöä. Syksyllä 2014 on tarkoituksena jatkaa yhdistysten esittelypäiviä, mutta silloin vuorossa olisi muita yhdistyksiä kuin edellä mainitut. Jatkossa esittelypäivät ovat keväisin ja syksyisin. Esittelyvuoron voi varata terveyden edistämisen yhdyshenkilöltä. 7

Diabetesyhdistys Lapualla on aktiivinen Diabetes kerho. Kerhossa on käyty kertomassa terveyskeskuksen toiminnan muutoksista. Kerhossa oli yhteensä 36 kuulijaa. Jatkossa on tarkoitus yhdessä pohtia miten diabeetikoiden hoito ja ohjaus voidaan vielä paremmin järjestää. Yhdistys on osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Reumayhdistys Lapuan reumayhdistys on myös osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Sydänyhdistys Sydänyhdistyksestä on ollut vertaisohjaaja Tulppa -avokuntoutus ryhmässä. Yhdistys on myös osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Etelä-Pohjanmaan allergia- ja astmayhdistys Yhdistys on osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Apteekit Apteekkien kanssa on kahtena vuotena järjestetty valtakunnallinen lääkehoidon päivä (LIITE 5). Ensimmäisenä vuotena pidettiin yleisöluento omahoitolääkkeistä, reseptilääkkeistä ja eresepteistä. Toisena vuotena tilaisuus järjestettiin terveydenhuollon ammattihenkilöille ja kunnan päättäjille. Tilaisuuden aiheena oli lääkeannostelu. Apteekkien ja lääkäreiden kanssa on pidetty myös yhteistyöpalavereja lääkehoitoon ja reseptiliikenteeseen liittyen. Apteekeilta on myös edustajia eri kansansairauksien työryhmissä. b) Asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääntyminen, mm. asiakasvaliokunnat/foorumit, kokemusasiantuntijat ja vertaistoiminta Asiakkaiden vastuullisuutta ja kehittäjäroolia lisätään asiakasvaliokuntien ja foorumien kautta. Keinot Hankkeen tuloksia hyödynnetään yhtenäisten hyvinvointikertomusten käyttöönotossa. Kokemusasiantuntijoita otetaan mukaan kehittämistyöryhmiin. Lapuan tavoite Asiakkaan ääni kuuluviin kehittämistyöryhmissä Hyvinvointikertomuksessa on nostettu kehittämiskohteeksi hyvinvointia edistävä ympäristö, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, kansantautien vähentäminen ja kuntalaisten omavastuun tukeminen. 8

Asiakkaan ääni kuuluviin kehittämistyöryhmissä Poikkihallinnollisena yhteistyönä on järjestetty Asiakasfoorumi Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Asiakasfoorumissa kerrottiin perusturvassa tapahtuneista ja lähitulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista. Yleisö sai esittää lopuksi kysymyksiä ja kommentoida asioita. ks. ed. Syksyllä 2013 pidettiin kyläiltoja Lapuan kolmessa kylässä, joissa toimii neuvola ja aikuisvastaanotto. Kyläilloissa kerrottiin terveyskeskuksen muutoksista ja ajankohtaisista asioista. Tärkeimpänä oli vastata yleisön kysymyksiin ja saada heiltä kehittämisideoita joita viedä eteenpäin. Kylissä oli aina yli 30 kuulijaa. Perusturvassa on suunnitteilla asiakasfoorumi syksylle 2014. Vertaistoimintaa on ollut Tulppa-ryhmässä. Ryhmässä on toiminut yksi-kaksi vertaisohjaaja ja kolme uutta vertaisohjaajaa on menossa koulutukseen. Vertaishenkilöitä on vieraillut myös tupakastavieroitusryhmissä. 2.2 Johto c) Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet, jotka on hyväksytty poliittisessa päätöksenteossa, sekä mahdollistaa toimeenpanon Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet ja mahdollistaa toimeenpanon. (terveyskeskusten vetovoimaisuus lisääntyy henkilöstön saatavuudessa) Keinot Henkilöstöhallinnossa huomioidaan terveyshyötymallin tuomat muutokset toimintakäytännöissä, esim. uudenlainen osaaminen ja henkilöstön koulutusrakenne. Lapuan tavoitteet Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet ja mahdollistaa toimeenpanon Terveyshyötymalli on Lapualla kaupungin strategiassa ja terveyskeskuksen toimintasuunnitelmassa. Johto on hyvin sitoutunut terveyshyötymallin jalkauttamiseen. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan on kirjattu moniammatillisen tiimin hyödyntäminen, hoitosuunnitelman ja valmistelevan vastaanoton kehittäminen, terveyshyötyhankkeen jatkuminen sekä osallistuminen ja uusien toimintatapojen impementointi. Johto on antanut henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua erilaisiin työryhmiin. Keväällä 2014 työryhmiä on pidetty vähemmän johtuen alueella olevista atk-koulutuksista EPPOTtiin ja ekantaarkistoon liittymisestä. Määrällisessä raportissa on nähtävissä kokouksien ja niihin osallistuneiden määrät. 9

d) Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen johtamisessa Terveyshyötymallin mukaista toimintaa mitataan ja hyödynnetään johtamisessa. Keinot Koulutetaan terveyskeskusten henkilöstöä moniammatilliseen tiimityöhön ja voimaannuttavaan työotteeseen. Hyödynnetään kansainvälistä bench markingia. Väestön terveysindikaattorit toimivat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lapuan tavoitteet Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen johtamisessa Mikrosysteemi- kehittämistyökalun pilotointi vastaanoton uudelleen järjestelyssä Lapua oli mukana Hyvä Vastaanotto- hankkeen mikrosysteemi kierroksella. Lapuan kehittämiskohteeksi valittiin aluksi asiakaslähtöinen valmisteltu vastaanotto. Tavoite oli kuitenkin liian iso, joten kehittämistyö pilkottiin pienempiin prosesseihin ja kehittämistyö alkoi puhelin palvelusta. Tämä haluttiin siksi, koska se on yleensä asiakkaan ensikontakti terveyskeskukseen ja siinä näimme eniten kehitettävää. Kehittämistiimiin kuului kuusi eri henkilöä ja he olivat eri ammattiryhmistä sekä johdosta. Johdon osallistuminen tiimiin oli erittäin tärkeää. Tiimi kävi Kirkkonummella koulutuksissa ja koulutusten välillä oli myös puhelinpalaveri joihin kehittäjätyöntekijä osallistui. Lapualla tiimipalaveri kokoontui lähes viikoittain. Tarkoituksena oli viedä kehittämistyötä nopealla aikataululla eteenpäin. Lisämausteen tähän antoi terveyskeskuksen remontti ja väestövastuujärjestelmän purku. (LIITE 6). Paljon muutoksia suunniteltiin heti remontin jälkeiseen elämään. Puhelinpalvelun kehittämisestä tehtiin posteri ja se palkittiin Kirkkonummella viimeisessä seminaarissa parhaiten onnistuneena kehittämiskohteena (LIITE 7). Mikrosysteemissä hyödynnettiin erilaisia kehittämistyökaluja, kuten 5P, A3 ja kalanruotomallia. Nämä auttoivat löytämään kehittämistarpeet ja hukkatyö tuli näkyväksi. Henkilökunta otettiin mukaan kehittämiseen. Viikoittaisten mikrosysteemitiimin palaverien muistiot menivät henkilökunnan nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Ne kerättiin aina pois ennen seuraavaa palaveria ja kommentit käytiin läpi ja tehtiin päätöksiä. Kalanruotomallin ovat henkilökunta täyttäneet. Tähän malliin kerättiin ongelmia ja vastattiin kysymykseen miksi se on ongelma. Tiimi jakoi ne otsikoihin joita löytyi kuusi. Näitä ongelmia lähdettiin sitten yhdessä purkamaan ja toimintaa kehittämään. Muutosten jälkeen on hoitajille pidetty risut ja ruusut tilaisuuksia kaksi kertaa. Näissä on saanut jakaa kokemuksia ja tuoda uusia ideoita esille. Näistä tilaisuuksista tehtiin muistio ja toimitettiin johdon nähtäväksi. 10

Mikrosysteemitiimi on hyödyntänyt toiminnan kehittämisessä paljon erilaisia mittauksia. Tiimissä on myös johdon edustaja, joka on ollut mukana mittausten suunnittelussa. Mitattavia asioita olivat puhelinvastausprosentit, puhelinliikenne, puheluiden siirrot, ilmoittautuneiden määrät, kenelle aika annettiin, oliko antaa aikaa ja T3 eli keskiarvona kolmas vapaa aika lääkärille. Mittaukset on suunniteltu säännöllisiksi. Samat mittaukset ovat huhti-toukokuussa ja viikolla 43. Mittausten tuloksia hyödynnetään johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Mikrosysteemissä tapahtuneiden mittausten lisäksi on samoilla viikoilla Lapuan terveyskeskuksessa mitattu resepti- ja asiakasliikennettä. Näiden kaikkien mittausten ja kehittämisideoiden avulla työnjakoa on selkeytetty ja viidestä puhelinnumerosta siirrytty yhteen numeroon, josta hoidetaan sekä normaalin että päivystyksen asioita. Lisäksi ilmoittautuminen on poistunut röntgeniin, laboratorioon ja normaalille vastaanotoille meneviltä. Näin saimme yhden henkilön lisää vastaamaan puheluihin aamupäivällä. Mikrosysteemin toisella kierroksella kehittämiskohteina olivat päivystys ja valmisteltu vastaanotto. Molempien kohteiden kehittämiseen perustettiin omat kehittämistiimit. Näiden kehittämistyönä tehtiin mm. päivystyksen kriteerit (Liite 2) ja työpisteiden työnjakoa selkeytettiin. Tämä kehittämiskierros oli edellisten muutosten pientä parantelua. Sovitut mittaukset jätettiin keväältä 2014 EPPOT:n ja muiden atk-koulutusten sekä useiden vajaiden työviikkojen vuoksi. Syksyllä mittaukset suoritetaan sovitusti. Lisäksi on ollut Pacic-kysely viikolla 20/2013 ja 21/2014. Kysely jaettiin terveyskeskuksessa ja hoitajien aikuisvastaanotoilla. Vastauksia tuli ensimmäisellä kerrassa 77 kpl ja toisella 10 kpl. Pacic - kyselyn tavoitteena on selvittää potilaiden kokemuksia vastaanottotilanteista. Kyselyllä saadaan myös hieman käsitystä siitä, kuin kattavasti hoitosuunnitelmia tehdään pitkäaikaissairaille. Toisen kyselyn tulokset eivät ole vielä käytettävissä, mutta ensimmäisen mittauksen tuloksena nousi esille se, että he tyytyväisempiä olivat joille terveys- ja hoitosuunnitelma oli tehty. ASIC-kysely on teetetty henkilökunnalle vuosittain. Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointi tehtiin keväällä 2014. Auditoinnin tarkoituksena oli katsoa miten paljon asiakkaalla oli käyntejä vuosi ennen ja jälkeen terveys- ja hoitosuunnitelman. Tarkastelun alla olivat pitkäaikaissairauden vuoksi tehdyt käynnit ja yhteydenotot. Terveys- ja hoitosuunnitelmia tarkasteltiin myös laadullisesta näkökulmasta. Mittausten tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Positiivisen markkinoinnin koulutusta piti Pohjanmaan Potkun JIK:n hanketyöntekijä. Aiheena oli tyytyväinen työntekijä - tyytyväinen asiakas. Johto sitoutti suuren työntekijämäärän kuuntelemaan luentoa, läsnä oli 121 henkilöä. Positiivisuus ulospäin ja oman työpaikan positiivinen mainonta auttavat meitä kaikkia jaksamaan, niin asiakasta kuin työntekijääkin. 11

2.3 Omahoito e) Ammattihenkilöt työskentelevät voimaannuttavalla työotteella ja asiakkaan omatoiminen osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyy Ammattihenkilöt työskentelevät voimaannuttavalla työotteella ja asiakkaan omatoiminen osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyy mm. sähköisen asioinnin kautta. Keinot Omahoitolinkit lisätään ja päivitetään terveyskeskusten kotisivuille. Selvitetään omahoito-ohjelmien käyttöönottoa tietojärjestelmissä. Pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Omahoitotyökalujen käyttöä laajennetaan. Lapuan tavoitteet Mittareita käyttöön, mm. Finriski, T2D-riskikaavake. Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia Omahoitolinkkejä lisätään ja päivitetään terveyskeskuksen kotisivuille Effica-puu päivitetään Lääkäreille koulutusta voimaannuttavasta työotteesta. Mittareita käyttöön mm. Finriski, T2D-riskikaavake. Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia Lapuan terveyskeskuksessa mittareiden käyttö on vielä vähäistä. Ennen joukko -papa tarkastusten yhteydessä tehtiin T2D riskikartoitus, mutta kutsut ovat menneet sähköisiksi eikä oma terveyskeskus niitä enää lähetä. Syksyllä 2014 lisätään T2D- kaavakkeiden jakamista eri tarkastusten yhteydessä. ITE-pisteisiin niitä on jaettu ja sieltä on ohjeet mahdolliseen jatkohoitoon. Audit kaavake tulee täyttää ajokortti tarkastusten yhteydessä. Finriskiä käytetään ajoittain terveys- ja hoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kalkkilaskureita käytetään tarvittaessa. Korkean riskin asiakkaita huomataan usein valmistellussa vastaanotossa. Ennen lääkärin vastaanotolle menoa hoitaja ottaa useimpia haastateltavaksi, tarkistaa lääkelistan, ottaa tarvittaessa sydänfilmin ja kerää tietoa lääkärille valmiiksi. Valmistellusta vastaanotosta ja ajanvarauksesta ohjataan pitkäaikaissairaita ja suurkuluttajia hoitajalle terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Polkupyöräergometria tutkimuksen yhteydessä on kokeiltu täytättää Finriski -kaavaketta. Tällä on pyritty tarkistamaan onko tutkimukseen lähetetty riskipotilas. Kokeilun tuloksena todettiin, että kaavake tulisi täyttää jo ennen tutkimukseen lähettämistä. Omahoitolinkkejä lisätään ja päivitetään terveyskeskuksen kotisivuille Omahoito-ohjeita on lisätty Lapuan kaupungin kotisivuille. Hankkeen lopussa on vielä tarkoitus päivittää sinne myös terveys -linkkejä. 12

Effica-puu päivitetään Lapuan terveyskeskus on pyrkinyt huomioimaan Effica -puun merkitystä. Sitä on jo päivitetty ja pyritty tekemään helppolukuisemmaksi. Sen on tarkoitus toimia myös perehdytyksen välineenä. EPPOTtiin liittymisen jälkeen tiedot ovat olleet hankalasti saatavissa. Tiedot siirretään hankkeen lopussa vielä terveyskeskuksen Intranettiin jota myös päivitetään paremmaksi tiedottamisvälineeksi. Lääkäreille koulutusta voimaannuttavasta työotteesta Hankkeen puolesta lääkäreille on pidetty koulutusta voimaannuttavasta työotteesta ja motivoivan haastattelun keinoista. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimisen koulutusta pidettiin samassa tilaisuudessa. f) Terveyshyötymallin mukainen toiminta fokusoidaan myös korkean riskin asiakkaisiin (esim. potilaiden tunnistaminen, ryhmiin ohjaaminen ja hoitosuunnitelman tekeminen) Terveyshyötymallin mukainen toiminta fokusoidaan korkean riskin asiakkaisiin (esim. tekemällä heille hoitosuunnitelma). Keinot Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia ja otetaan se käyttöön. Lapuan tavoitteet Asiakas otetaan mukaan hoitopäätöksiin, esim. terveys- ja hoitosuunnitelmiin Asiakas otetaan mukaan hoitopäätöksiin, esim. terveys- ja hoitosuunnitelmiin Lapuan terveyskeskuksessa on tehty terveys- ja hoitosuunnitelmia maaliskuun 2014 loppuun mennessä 924 kpl. Pääsääntöisesti niitä on tehnyt asiantuntijahoitajat ja valmistellun vastaanoton hoitajat. Hoitaja lähettää terveys- ja hoitosuunnitelman usein lääkärille paperikonsultaatioon. Tällöin lääkärin tulee laittaa diagnoosit, tarkistaa lääkelista ja tarvittaessa tehdä vielä omia merkintöjään. Tämä onnistuu silloin kun lääkäri tuntee asiakkaan. Kahden lääkärin kanssa on kokeiltu jakaa terveys- ja hoitosuunnitelma hoitajan ja lääkärin osuuteen. Lääkärin tehtäväksi jää kuten edellä ja lisäksi tehdä vastaanotolla asiakkaan kanssa yhdessä seuranta ja arviointi. Kotisairaanhoidossa on myös tehty terveys- ja hoitosuunnitelmia. Suunnitelmaan on tehty pieniä lisäyksiä esim. asiakkaan voimavarakartoitus. Tämä auttaa suuresti esim. päivystyksen henkilökuntaa kun nähdään miten asiakas hoitaa itseään ja miten paljon hän tarvitsee muiden apua. 13

2.4 Palveluvalikoima g) Potilaiden profilointia toteutetaan palvelutarpeen arvioimiseksi - yhteistyötä tehdään Kurkiaura hankkeen kanssa Terveyshyötymallin mukainen tarveprofilointi toteutetaan. Keinot Kolmannen sektorin ja kuntien poikkihallinnollisten sektoreiden palvelut liitetään osaksi terveyskeskusten palveluvalikkoa. Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään edelleen. Otetaan käyttöön kansallisesti kehitettäviä, terveyshyötymallin toimeenpanoa tukevia ja palveluvalikoimaa laajentavia sähköisen asioinnin palveluita. Lapuan tavoitteet Kolmannen sektorin ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään: Marevan ohjaukset, verenpaineen mittaus, kyläillat, Ikihyvä- ja Tulppa-ryhmät Kurkiaurasta on käyty esittäytymässä hanketyöntekijöiden palaverissa. Muuta yhteistyötä ei ole tehty. Tarveprofilointia tehdään normaalin vastaanottojen yhteydessä. Lapuan Potku- hankkeen kehittäjätyöntekijä on käynyt puhumassa palveluvalikoimasta ja terveyskeskuksen toiminnasta Diabeteskerhossa, Naisten aamussa ja työttömien työnhakijoiden tilaisuudessa. Samoista asioista hän on käyttänyt puheenvuoron myös kyläilloissa. Kolmannen sektorin ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen Katso kohta 2.1. Yhdistysten olemassa oloa on pyritty huomioimaan myös terveys- ja hoitosuunnitelmaa tehdessä ja asiantuntijahoitajien vastaanotoilla. Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditoinnissa tuli esille, että ohjautumista yhdistysten toimintaan oli todella vähän. Poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty mm. sosiaalitoimen ja liikuntatoimen kanssa. Yhteistyö ja kehittäminen heidän kanssaan jatkuu syksyllä 2014. Perusturvan johtoa ja muita edustajia kokosi hyvin asiakasfoorumi, kyläillat ja päihde- ja mielenterveystyöryhmä. Jälkimmäinen jakoi paljon tietoa myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään Lapuan terveyskeskuksessa ryhmävastaanotot ovat lähteneet heikosti käyntiin. Asiakkaita on vaikea saada tulemaan ryhmiin. Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä on ollut yksi Ikihyvä elintaparyhmä ja yksi on pidetty terveyskeskuksen puolella. Näistä ryhmistä on saatu hyvää palautetta ja onnistumisia on tullut. 14

Toukokuussa 2013 aloitettiin Marevan -ohjaus kerran viikossa. Ajalle kerätään kaikki viikon aikana tulleet uudet Marevan asiakkaat. Kerran on ollut kaksi asiakasta yhtaikaa, muut yksilökäyntejä. Syynä tähän on ollut se, ettei ohjattavia ole ollut kuin korkeintaan yksi viikossa. Ryhmäaika säilytetään jatkossakin. Tulppa-avokuntoutus ryhmiä on pidetty kaksi ja kolmas ryhmä alkaa olla valmiina. Tulppa-ryhmä vaatii paljon sitoutumista vetäjiltä ja myös ryhmäläisiltä. Jatkossa ryhmän kokoontumiskertoja hieman supistetaan. Ryhmiin ohjauksista on pidetty info terveyskeskuksen hoitajille, avoterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille. Asiakkaiden bongaamista pitää jatkossa lisätä. Ryhmävastaanotoille on omat ajanvarauskirjansa jonne ajan voi suoraan laittaa tai sitten muuten viestittää asiakkaan halukkuus tai ammattihenkilön ohjaus ryhmään. Jokaisella ryhmällä on omat vastuuhoitajansa. h) Palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ottamalla käyttöön monimuotoisia ja asiakaslähtöisiä palveluja, jotka tuodaan asiakkaalle näkyväksi ja hyödynnettäväksi ammattilaisen tuella Palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ottamalla käyttöön monimuotoisia ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka tuodaan asiakkaalle näkyväksi ja ammattilaisen tuella hyödynnettäväksi. Keinot Kehitetään edelleen monisairaan potilaan hoitomallia ohjaamaan ammattilaisten näkemystä potilaan kokonaishoidosta. Lisätään yhteistyötä järjestöjen ja terveyskeskusten työnjaon välillä. Lapuan tavoitteet Valmisteltua vastaanottoa kehitetään Valmisteltua vastaanottoa kehitetään Valmistellussa vastaanotossa hoitaja valmistelee asiakkaan ennen lääkärin vastaanottoa. Hän ottaa esim. sydänfilmin ja verenpaineen, tarkistaa lääkelistan ja laittaa kaikki valmiiksi mm. polvipistosta varten, haastattelee asiakasta ja auttaa tarvittaessa lääkäriä. Lääkärin vastaanoton jälkeen asiakkaalle voidaan antaa heti aika jatkotutkimuksia esim. gastroskopiaa varten. Tämä vähentää sekä asiakkaan että hoitajan hukkatyötä. Tähän uuteen toimintaan ollaan erittäin tyytyväisiä. Valmisteltua vastaanottoa on kehitetty mikrosysteemin avulla. Työpisteiden työkuvia on paranneltu ja tietoisuutta toiminnoista lisätty. Kansanterveyshoitajan mallin kehittäminen jäi syksylle 2014. ATK-koulutukset veivät keväällä 2014 paljon aikaa ja voimavaroja. Syksylle on suunnitteilla diabetes- ja verenpaine koulutuksia omana toimintana, kouluttajina vastuu lääkäri ja asiantuntijahoitaja. Koulutuksiin voi osallistua perusturvan henkilöstö. Keväälle 2015 on suunnitteilla astma- ja reuma koulutus. Tehostettu kotihoito Tehostettu kotihoito toimii jo osana palveluvalikoimaa. ks.6. 15

ITE-pisteet Uusia ITE-pisteitä on perustettu kaksi. Yksi on kirjastoautossa ja toinen S-market Lapuan aulassa. Akuutti alaselkä fysioterapeutin suorat vastaanotot Akuutti alaselkä fysioterapeutin suorat vastaanotot ovat jatkuneet. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lähdettiin kehittämään selkäpotilaan palveluketjua selkähankkeen avulla ja Lapuan terveyskeskus on siinä mukana. Ajanvaraajille ollaan laatimassa yhteiset ohjeistukset, fysioterapeuteille on tulossa koulutusta ja lääkäreille tietoa lähetekäytännöistä. 2.5 Päätöksentuki i) Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistäminen osana päätöksentukijärjestelmän käyttöönottoa Päätöksenteon tuki otetaan aktiiviseen käyttöön ja hoitosuunnitelmat ja päätökset tehdään sitä hyödyntäen. Henkilöstö saa palautteen potilaiden hoidon tasosta (potilaan hoidosta kerättyä mittaamistietoa käytetään hoidon kehittämisessä). Keinot Käypä hoito suositukset otetaan käyttöön päätöksen teossa entistä paremmin. Lääkelistat ja kirjaaminen yhtenäistetään Laatuverkoston toimintaa hyödynnetään potilaiden hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Lapuan tavoitteet Erilaiset mittaukset Conmedic - Lapuamedic Hoitopolut käypähoitosuositusten mukaisesti Kirjaamisen yhtenäistäminen Spat, ICD-10 Erilaiset mittaukset Lapuan terveyskeskuksessa hyödynnetään erilaisia mittauksia. Puhelinvastausprosentteja seurataan kuukausittain. T3, eli keskimääräinen kolmas vapaa aika lääkärille, ilmoitetaan kaupungin sivuilla neljän kuukauden välein. Sovitut mittaukset ovat maalis-huhtikuussa ja samat mittaukset viikolla 43. Näillä ajankohdilla mitataan asiakaspalvelu-, puhelin- ja reseptiliikennettä sekä minne asiakkaita ohjataan. Conmedic-Lapuamedic Lapuan terveyskeskus osallistui Potku I:n aikana Conmedicin laatumittauksiin. Jatkossa on tarkoitus tehdä Lapuamedic mittauksia. Effica-tietokannasta on mahdollista ottaa otoksia joita voidaan hyödyntää jatkossa, esim. ottamalla HbA1c tuloste voidaan päätellä miten usealla diabetes on hoitotasolla. EPPOT:n vuoksi seurantoja ei ole vielä toteutettu. 16

Hoitosuunnitelmien ja hoitopolkujen teossa on hyödynnetty Käypähoito -suosituksia ja Terveysporttia sekä kannustettu henkilökuntaa Käypähoito -suositusten aktiiviseen käyttöön potilasohjauksessa Pohjanmaan Potkun Lapuan kehittäjälääkäri on pitänyt ajanvarauksen hoitajille koulutuksia/kyselytunteja esille tulleista asioista ja ongelmatapauksista. Yhdessä on keskusteltu miten hoito tapahtuisi käypähoidon mukaisesti ja miten asioita voisi hoitaa. Hoitopolut käypähoitosuositusten mukaisesti Lapuan terveyskeskuksessa on tehty Potku I:n aikana paljon erilaisia hoitopolkuja. Potku II:n aikana niitä on päivitetty. Hoitopolut on tehty käypähoitosuositusten mukaisesti. Terveyskeskus on tehnyt paljon esitteitä joita voidaan asiakkaille jakaa ja hyödyntää mm. valmistellussa vastaanotossa. Usein hyödynnetään myös terveysportista saatavia potilasohjeita. Kirjaamisen yhtenäistäminen, Spat, ICD-10 Sairaanhoitopiirin alueella on toiminut kirjaamisen työryhmä. Työryhmä on valmistanut oppaan jonka avulla alueen kirjaaminen saadaan yhtenäiseksi. Hyödynnämme tätä opasta. Spat tilastoinnista, ICD-10:stä, EPPOT:sta ja e-kanta-arkistosta on terveyskeskus järjestänyt koulutuksia ja niihin on myös hyvin osallistuttu. 2.6 Kliiniset tietojärjestelmät j) Käytössä olevien tietojärjestelmien täysipainoinen hyödyntäminen esim. kutsujärjestelmän ja tekstiviestitoimintojen käytön systematisointi Hyödynnetään eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Keinot Sähköisiä alustoja kehitetään ja hyödynnetään. Lapuan tavoitteet Sähköisiä alustoja kehitetään Verenpainemittauspisteeseen tietokone, jolla pääsee terveysinfoihin Info-TV Sähköisiä alustoja kehitetään Terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjaaminen on sovittu aluksi Tiivistelmä-lehdelle ja EPPOT:n yhteydessä hoitos-lehdelle. Kirjaamisen ohje (Liite 8.). Verenpainemittauspisteeseen tietokone millä pääsee terveysinfoihin Tietosuojan vuoksi konetta ei laitettu verenpainemittauspisteeseen. 17

Info TV Lapuan terveyskeskuksen aulassa, lääkärin vastaanoton tiloissa ja päivystyksessä pyörii Info-TV:t. TV:ssä pyörii ajankohtaisia ohjeistuksia ja tietoiskuja. k) Noudatetaan sovittuja käytäntöjä kirjaamisessa Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä kehitetään edelleen esim. hoitosuunnitelmien asiakaslähtöinen ja voimaannuttava kirjaaminen. Lapua tavoitteet Sairaanhoitopiirin alueella on toiminut kirjaamisen työryhmä. Työryhmä on tehnyt oppaan jota noudatamme jatkossa. Tarkoituksena yhtenäistää koko sairaanhoitopiirin alueen kirjaaminen. Dg:n kirjaamisen seuranta Diagnoosien kirjaamisen mittaus on suoritettu viikosta 11 vuodesta 2011 lähtien (LIITE 9). Edelleen kirjaamisessa ja tilastoinnissa on parantamisen varaa. Lääkelistojen päivitys Lapuan terveyskeskus on painottanut lääkelistojen päivityksiä. Valmistellussa vastaanotossa on päivitetty runsaasti lääkelistoja ennen lääkärin vastaanottoa. Kehittäjätyöntekijä on käynyt pienkodeissa kiertämässä ja infoamassa ereseptistä. Pienkotien vastuulääkäri on muuttanut reseptit eresepteiksi ja huolehtinut lääkelistojen päivityksistä. Reseptin on pyritty kirjoittamaan vuodeksi eteenpäin. Lääkelistojen päivityksissä on kiinnitetty huomiota myös lääkelistan tarkistus merkintöjen tekemiseen. EPPOT:iin siirtymisen yhteydessä terveyskeskuksissa näkyy keskussairaalan lääkelistat, mutta aluehaun kautta pääsee näkemään terveyskeskusten lääkelistat jotka aika hyvin ovat ajan tasalla. 3. Viestintä Potku hanke on käynyt esittäytymässä perusturvalautakunnan kokouksessa. Infoja on pidetty terveydenhoitajien palavereissa ja terveyskeskuksen hoitajien palavereissa. Lapuan terveyskeskus on pyrkinyt lisäämään viestintää myös ulospäin. Paikallislehdessä, Lapuan Sanomissa ja Lapuan Linkissä on ollut kirjoituksia terveyskeskuksen toiminnan muutoksista, valtakunnallisesta lääkehoidon päivästä, Asiakasfoorumista, kyläilloista ja Yhdistyksistä voimaa tilaisuudesta. Potku-hanke on ollut mukana muutosten suunnitteluissa. Hanketyöntekijöiden kanssa viestintää on ollut paljon videoneuvottelun välityksellä, sähköpostin avulla ja puhelimitse. 18

Kehittäjätyöntekijä on käynyt puhumassa palveluvalikoimasta ja terveyskeskuksen toiminnasta Diabeteskerhossa, Naisten aamussa ja työttömien työnhakijoiden tilaisuudessa. Samoista asioista hän on käyttänyt puheenvuoron myös kyläilloissa. Kehittäjälääkäri on pitänyt sydänviikolla 2014 Marevan luennon yleisölle. (LIITE 10). 4. Verkostoituminen Pohjanmaan Potkut hanketyöntekijät ovat verkostoituneet keskenään ja tehneet tiiviisti yhteistyötä. Verkostoitumista on tapahtunut myös poikkihallinnollisesti ja kolmannen sektorin kanssa. Alueseminaari oli 14.1.2013 ja Kaste-hankkeiden yhteinen foorumi 29.5.2013. Potkun seminaari oli 10.9.2013 ja Potkun loppuseminaari 15.5.2014. Lisäksi hanketyöntekijöiden palavereissa on käynyt eri hankkeita esittäytymässä. JIK:stä, Kuusiokunnista ja Kaksineuvoisesta on henkilökuntaa käynyt tutustumassa Lapuan terveyskeskuksen toimintaan ja sen uudelleen järjestelyyn. Mikrosysteemiä vietiin myös Kuusiokuntiin. Kehittämistiimiä vedettiin lääkärin vastaanoton henkilökunnalle ja johto oli hyvin kehittämisessä mukana. Kehittäminen heillä jatkuu omana toimintana. Innokylään on tehty kuvaus valmistellusta vastaanotosta ja jatkossa on tarkoitus hyödyntää siellä olevia kuvauksia oman terveyskeskuksen kehittämisessä. 5. Talous Rahaa on varattu yhden 100 %:n kehittäjätyöntekijän palkkaamiseen ja 20 %:n kehittäjälääkärin palkkaamiseen. Kuluja on tullut palkkakustannuksista, matkakorvauksista, koulutuksiin osallistumisista ja kokousten järjestelyistä. 6. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Pitkäaikaissairaan tsekkauslista Päivystyskriteerit Asiakkaan ääni kuuluviin. Lehtileike Yhdistyksistä voimaa. Lehtileike Lääkehoidon päivä. Lehtileike Terveyskeskuksen toiminnan muutokset. Lehtileike Posteri Terveys- ja hoitosuunnitelma kirjaamisohje Diagnoosien mittaus Yleisöluento. Lehtileike 19