01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Asiakirjayhdistelmä 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet: 1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. 2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa. 3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista. 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 481 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot 28 599 25 628 26 681 Bruttotulot 965 100 200 Nettomenot 27 634 25 528 26 481 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 377 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 838 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 360 Valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruun kustannusten lisääntyminen 100 Valtionosuustarkastusten tehostaminen 100 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 22 Politiikkaohjelman poistuminen -300 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -35 Tuottavuustoimet -45 Toimintamenosäästö (HO) -253 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -64 Sektoritutkimuksen koordinointi, siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) -150 Tasomuutos 1 480 Yhteensä 1 215 talous 26 481 000 III lisätalous 262 000 talous 25 266 000 tilinpäätös 26 095 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Asiakirjayhdistelmä 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 814 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään 910 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 3) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-innein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen normatiivinen ohjaus ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen, rakenteistaminen ja sähköistäminen sekä uusien säädösten (NQF, EC- VET, SORA) mukaiset tarkistukset kaikkiin ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteisiin sekä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) edellyttämät muutokset tutkintojen perusteisiin. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä niiden tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeet hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista tukevan opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksen toimeenpano erityisenä kohteena oppilaitosjohdon lisäkoulutus, opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustukset kohdennetaan entistä laajemmille ja vaikuttavammille hankkeille opetus- ja oppimateriaalien sähköistämisen edistäminen sekä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen opetuskäytön edistäminen ml. oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdistettujen valtionavustusten jakaminen kansallisen digikumppanuuden kehittäminen opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden välille digitaalisten oppimisympäristöjen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi tasa-arvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja inneissa. Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano. Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät opiskelijavalintapalvelujen uudistamisen ja yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu käyttäjälähtöisen koulutus- ja työelämätiedon sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkkotoimintojen kehittäminen (SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuus) ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallin sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen koulutustoimikuntien roolin kehittäminen laadullisessa ennakoinnissa, toimintaedellytysten varmistaminen ja tiiviimpi verkostoituminen tutkintojen kehittämiseksi opetushallinnon tutkinnon sekä siihen valmistavan koulutuksen kehittäminen. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointi otetaan käyttöön. Opetushallituksen maksullisen palvelu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Asiakirjayhdistelmä toiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetustoimen tuloksellisuutta sekä turvata vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla. Opetushallituksen suoritteet (kpl) 2008 Tuotokset ja laadunhallinta 2009 tavoite 1. Perustoiminnan tuotoksia Opetussuunnitelmien perusteet - 7 3 5 - Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus Perustutkinnot 28 23 30 3 7 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 39 33 22 40 40 Perusopetuksen oppimistulosten inti 2 1 7 8 8 Ammattikoulutuksen oppimistulosten seurantainnit (tutkinnot) - 9 8 10 12 Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 285 000 297 000 311 500 308 000 308 000 Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 24 700 26 200 24 921 23 000 23 000 2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 375 253 315 320 320 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 411 563 765 700 750 Valtionhallinnon kielitutkinnot 2 070 1 660 1 996 2 000 1 800 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 46 131 49 074 48 482 43 000 48 000 Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät 10 442 12 199 12 301 8 000 10 000 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten inti Tilatut konsultoinnit ja innit 98 81 61 80 5 Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 88 573 80 963 73 429 65 000 70 000 Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 43 50 66 60 70 3. Palvelukyvyn tunnuslukuja Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten innin käsittelyaika (kk) 4,0 3,6 3,5 3,5 3,5 Tutkinnon tunnustamista koskevien päätösten käsittelyaika (kk) 3,2 4,0 3,5 4 4 Maksullisten koulutusten asiakastyytyväisyys (1 5) 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Asiakirjayhdistelmä Henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen tukee strategisten tavoitteiden ja suunniteltujen henkilöstövähennysten toteuttamista, arvojen ja strategisten toimintaperiaatteiden toteutumista sekä toiminnan tuloksellisuutta. Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on ydinosaamisen turvaaminen. Ajantasaisen henkilöstösuunnittelun avulla ja verkostoyhteistyön toimintamalleja hyödyntäen turvataan riittävät resurssit ydintehtävien hoitamiseen. Kehittämishankkeet kohdistuvat laajoihin sekä kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttaviin ohjelmiin. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2008 2009 Henkilötyövuodet (momentti 29.01.02) 282,9 268,1 262,9 254 249 Henkilötyövuodet (muut momentit) 23,5 18,4 25,9 33 33 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 9,3 7,2 8,9 9 9 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,3 3,4 3,5 Sairaspoissaolot, työpäivää/htv 9,1 10,1 10,1 9 8 Koulutustasoindeksi 5,9 6,1 6,1 6,1 6,1 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot 29 030 29 312 29 114 Bruttotulot 7 390 7 300 7 300 Nettomenot 21 640 22 012 21 814 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 745 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 158 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot 958 950 950 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 876 1 860 1 860 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -918-910 -910 Kustannusvastaavuus, % 51 51 51 Hintatuki 918 910 910 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 100 100 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Asiakirjayhdistelmä Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot 2 825 2 100 2 550 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 185 1 910 2 300 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 640 190 250 Kustannusvastaavuus, % 129 110 111 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot 2 805 2 430 3 200 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 992 2 430 3 200 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -187 - - Kustannusvastaavuus, % 94 100 100 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 241 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 46 Uudelleenkohdentamisen palautus 200 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 65 Toimintamenosäästö (HO) -220 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -57 Tuottavuustoimet -225 Tasomuutos 16 Yhteensä 66 talous 21 814 000 III lisätalous 264 000 talous 21 748 000 tilinpäätös 22 052 000 03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) 1 709 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen 2) 2 946 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. Momentille saa nettobudjetoida EU:n rahoittamien Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. S e l v i t y s o s a : Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän, kulttuurin ja kansalaistoiminnan alueilla sekä nuorison keskuudessa erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla. Toiminnan tavoitteena on aidosti kansainvälinen ja avarakatseinen yhteiskunta, jonka jäsenet osaavat ja haluavat toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja näkevät erilaisuuden rikkautena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Asiakirjayhdistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselle CIMOlle seuraavat tavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CI- MO vahvistaa kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä edistää suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä vahvistamalla omaa asiantuntijarooliaan ja lisäämällä eri kohderyhmille tarkoitettujen ohjelmien osallistujamääriä sekä tehostamalla informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä toimeenpanee apuraha- ja muita liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmia sekä vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien, Kansalaisten Eurooppa ja Management Partnership-ohjelman kansallisesta toimeenpanosta ja pohjoismaisen Nordplus- ja Nordkurs-ohjelman toimeenpanosta sekä edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja seuraamalla toiminnan kansallista ja alueellista vaikuttavuutta järjestää neuvonta- ja tietopalvelua, asiantuntijatilaisuuksia ja -luentoja sekä lisää suomalaisen koulutuksen tunnettuutta kansainvälisesti vahvistamalla liikkuvuutta, verkostoitumista ja yhteistyötä varsinkin painopistealueina olevien Aasian, erityisesti Kiinan ja Intian, Pohjois-Amerikan sekä Venäjän kanssa kehittää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa koskevaa toimintaa ja kehittämistoimilla lisää Suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevien määrää järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. Määrälliset tavoitteet 2009 tavoite Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) 19 198 19 399 19 995 20 250 Suomesta lähteneet 12 658 12 879 13 165 13 400 Suomeen saapuvat 6 540 6 520 6 830 6 850 EU:n nuorisotoimintaohjelmaan (YiA) osallistuvat 2 429 2 492 2 500 2 500 Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö 1 601 1 627 2 130 2 150 Aasia 113 163 120 200 Pohjois-Amerikka 130 140 210 250 Venäjä (sisältää FIRST-ohjelman) 411 470 300 600 muut apurahat ja kansainvälinen harjoittelu 947 854 1 500 1 100 North-South -kehitysmaaohjelma 295 289 250 300 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut 199 217 225 270 Yhteensä 23 722 24 024 25 100 25 470 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta tuetaan panostamalla henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen päämääränä ammatillisesti korkeatasoinen työyhteisö, jossa henkilöstön asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen avulla. Painopisteinä ovat edelleen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Henkilöstön osaamisalueita kehitetään ja uudistetaan vastaamaan viraston tehtäviä ja resursseja. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2009 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Asiakirjayhdistelmä Henkilötyövuodet: CIMO 105,4 108,6 109 103,5 Ulkomaanlehtorit 23,6 22,6 22 21,0 Yhteensä 129,0 131,2 131 124,5 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 22,1 26,3 24 22 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,4 3,4 3,6 3,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 8,2 8,2 8,0 Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1 6,1 Päätösosan kohdassa 1 tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti. CIMOn harjoittama asuntolatoiminta lakkaa vuonna pääkaupunkiseudun kansainvälisen asuntolatoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot 11 714 32 715 32 626 Bruttotulot 2 959 23 891 23 891 Nettomenot 8 755 8 824 8 735 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 951 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 003 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 105 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 4 Uudelleenkohdentamisen palautus 155 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -11 Toimintamenosäästö (HO) -89 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -23 Tuottavuustoimet -158 Tasomuutos 4 Yhteensä -13 talous 8 735 000 III lisätalous 76 000 talous 8 748 000 tilinpäätös 8 807 000 04. Koulutuksen ja korkeakoulujen inti sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 539 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) enintään 915 000 euroa avustusten myöntämiseen koulutuksen intitoimintaan 2) korkeakoulujen intineuvoston toimintamenoihin 3) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Koulutuksen intineuvosto ja korkeakoulujen intineuvosto ovat riippumattomia asiantuntijaelimiä. Koulutuksen intineuvoston tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen intia koskevissa asioissa. Korkeakoulujen intineuvoston tehtävänä on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Asiakirjayhdistelmä avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen inneissa. Arvioinnin suuntaviivoista päätetään määräajoin laadittavassa opetus- ja kulttuuriministeriön intisuunnitelmassa. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan perustamista koskeva laki tulee voimaan 1.1.. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot 1 881 2 529 2 579 Bruttotulot 40 40 40 Nettomenot 1 841 2 489 2 539 Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 448 Määrärahan itu käyttö 1. Koulutuksen intitoiminta 915 000 2. Korkeakoulujen intineuvosto 1 574 000 3. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta 50 000 Yhteensä 2 539 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 29.20.21 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunta) 25 Siirto momentilta 29.40.20 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunta) 25 Yhteensä 50 Momentin nimike on muutettu. talous 2 539 000 talous 2 489 000 tilinpäätös 2 289 000 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 948 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön 2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 461 000 Fulbright-stipendivaihtotoiminta 277 000 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 2 314 000 Muut kansainväliset hankkeet 896 000 Yhteensä 3 948 000 Määrärahalla rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kahdenväliseen kulttuurivaihtoon, ulkosuomalaistoimintaan ja sukukansayhteistyöhön liittyvää toimintaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä 763 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Asiakirjayhdistelmä talous 3 948 000 talous 4 711 000 tilinpäätös 4 511 000 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 17 888 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia oppilaitoksissa, yleisissä kirjastoissa ja valtionhallinnossa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 450 000 euroa johtuen valokopiointimäärän muutoksesta radio- ja televisio-ohjelmien käytöstä opetuksessa, digitaalisessa muodossa olevan aineiston käytöstä opetusmateriaalina sekä yleisissä kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L a i n a u s k o r v a u k s e n m ä ä r ä r a h a t. Vuoden 2007 alussa tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen. Hallitus ehdottaa talousssa lainauskorvauksiin 3,3 milj. euroa. Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Momentille lisätään 325 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta lainauskorvauksesta aiheutuviin kustannuksiin. talous 17 888 000 III lisätalous 397 000 talous 15 438 000 tilinpäätös 15 313 000 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 30 800 000 euroa. talous 30 800 000 talous 30 800 000 tilinpäätös 27 627 660 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 685 000 euroa. Käyttösuunnitelma V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille lisätään 100 000 euroa Svenska Finlands Folkting -nimisen järjestön valtionavustuksiin. talous 685 000 talous 585 000 tilinpäätös 585 000 1. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 675 000 2. Paasikivi-Seura 10 000 Yhteensä 685 000 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 844 000 euroa. Käyttösuunnitelma 1. Avustus Ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 ) 2 226 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Asiakirjayhdistelmä 2. Avustukset Suomen Merimieskirkolle, eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 218 000 mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään) 152 000 3. Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 400 000 mistä avustuksina yhdyskuntien ja niiden paikallisyhteisöjen kirkkojen ja toimintatilojen rakennusavustuksiin 200 000 Yhteensä 2 844 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (käyttösuunnitelman kohdassa 1) 73 Uskonnollisten yhdyskuntien rakentamisavustukset 200 Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -49 Yhteensä 224 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvokkaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voivat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Tällaisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja joissain tapauksissa esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Momentille lisätään 200 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettäviin rakentamisavustuksiin. talous 2 844 000 talous 2 620 000 tilinpäätös 2 577 000 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) Momentille myönnetään 2 210 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö Unescon jäsenmaksu 1 500 00 0 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 37 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 5 000 Suomen maksuosuus WIPOlle 100 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 22 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuvat menot 15 000 OECD/CERI jäsenmaksu 24 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon 315 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 22 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 32 000 Suomen maksuosuus WADAlle 54 000 OECD/INES jäsenmaksu 27 000 Suomen maksuosuus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevasta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 Suomen maksuosuus urheilun dopinginvastaisesta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston urheilua koskevasta laajennetusta osittaissopimuksesta 17 000 Yhteensä 2 210 00 0 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 euroa valuuttakurssien ja kustannustason muutoksen johdosta. talous 2 210 000 talous 2 200 000 tilinpäätös 2 166 021 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10