Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rajakiiri OY Frilundintie 7 65170 VAASA YHTEYSVIRANOMAISEN LAPELY/15/07.04/2013 LAUSUNTO 07.04.02.00 4.4.2014 a4 w.14 3, J,IiTE 3 Kirje 20.12.2013 SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAPUISTOT -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 458 /2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä lausunto on YVA-lain 9 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoa koskevasta YVAohjelmasta. Lausunnossa esitellään Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto ja arviointiohjelma pääpiirteissään, ohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset kohdat sekä yhteysviranomaisen näkemykset arviointiohjelmasta ja YVA-menettelystä. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMNETTELY Hanke Hankkeesta vastaava Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuist ot -hanke Rajakiiri Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Yhteyshenkilö: Aki Hakulinen (puh. 050 386 2 602) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)epv.fi YVA-konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13-17 D 7. krs 90100 OULU Yhteyshenkilö: Leila Väyrynen (puh. 040 541 2306) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)fcg.fi Yhteysviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B 96101 ROVANIEMI Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteyshenkilö: Kalle Oiva (puh. 0295 037 009) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus <'_CE>. v Y Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 1 (YVA-ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yh- LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTOKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 Asemakatu 19 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi 94100 Kemi
2/24 Hanke, sen sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot teysviranomaisen lausunnossa aryiointiohjelmasta pyritään muun muassa ohjaamaan käynnistynyttä YVA-menettelyä sekä tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä otetaan kantaa menettelyjen yhteensovittamiseen. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy lausuntoon. Viranomaisilla ja niillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöillä ja säätiöllä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Rajakiiri Oy:n suunnittelee tuulivoimapuistoja Simon kunnan alueelle. Suunnitteilla olevat Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot muodostuvat kahdesta tuulivoima-alueesta, jotka voidaan toteuttaa kolmessa vai heessa. Pienempi Seipimäen alue on laajuudeltaan n. 411 ha ja laajempi Tikkalan alue n. 1946 ha. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan lounaisosaan, Keminmaan kunnan rajalle ja lähelle Kemin kaupungin rajaa. Seipimäen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 7 kilometriä ja Tikkala noin 13 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteese e n. Hankealueille on suunnitteilla enintään 40 tuulivoimalaa, joista 4-6 sijoittuisi Seipimäen alueelle ja loput Tikkalan alueelle. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-6 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 140-160 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 170 metriä (siipi 85 m). Voimalat toteutetaan siten, että korkein pyyhkäisykorkeus on kuitenkin enintään 240 m. Arvioltavat vaihtoehdot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan neljää varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehto VEO: Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta Vaihtoehto VEi: Seipimäen alueelle toteutetaan 4-6 tuulivoimalaa.
3/24 Vaihtoehto VE2: Seipimäen alueelle toteutetaan 4-6 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle n. 15 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE3: Seipimäen alueelle toteutetaan 4-6 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle n. 34-36 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE4: Seipimäen alue ei toteudu, Tikkalan alueelle toteutetaan n. 34-36 tuulivoimalaa. Sähkönsiirron vaihtoehdot ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Vaihtoehto SVE A : Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Vaihtoehto SVE B : Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähkö-asemalta 110 kv:n ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Rajakiiri Oy on toimittanut 20.12.2014 Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Lapin ELY-keskukseen. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelm a ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Sim on, Keminmaan kunnanvirastoihin, Kemin kaupunginvirastoon, Lapin ELYkeskukseen sekä internettiin osoitteeseen www.ymparisto.fi/ seipimakitikkalatuulivoimayva 9.1.2014 alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa ja Lounais-Lappi -lehdessä 9.1.2014 sekä Pohjolan Sanomissa 10.1.2014. Virallinen nähtävilläoloaika oli 9.1.- 7.3.2014, jonka aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ELY-keskukseen. Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Simon kunnankirjastossa. YLEISÖTILAISUUS Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus 4.2.2014 Simon yläkoululla. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kuulutuksessa 9.1.2014 Lapin Kansassa ja Lounais-Lappi -lehdessä sekä 10.1.2014 Pohjolan Sanomissa. Yleisötilaisuudessa esitetyt kysymykset ja kommentit sekä vastaukset niihin: Kysymykset: Tekstivirheitä YVA-ohjelmassa. Paikannimissä on virheitä. Virkistyskäyttöasiat jääneet vähälle ohjelmassa. Tilaisuus olisi pitänyt pitää Maksniemessä, niin osallistujia olisi enemmän. Vastaus: Selostuksessa nämä virkistyskäyttöasiat selvitetään tarkemmin. Siihen mennessä on myös haastateltu metsästäjiä ja asukaskyselyssä on saatu tuloksia alueiden koetusta virkistyskäytöstä. Kunta ehdottaa myös tilaisuuden järjestämistä Maksniemessä. Selvitetään asiaa selostuksen yleisötilaisuuteen mennessä.
4/24 Onko olemassa raja-arvoja lähimpiin asutuksiin? Kuulaanko yksittäisiä asujia, jos lähimmät voimalat ovat lähellä? Milloin voi vielä ottaa kantaa lähimpiin voimaloihin? Vastaus: Sovelletaan valtioneuvoston ohjeistusta melun osalta (Vnp 993/1992). Tapauskohtaisuutta noudatetaan tässäkin. YVAmenettelyssä on kaksi vaihetta, joista molemmista voi antaa mielipiteensä. Myös YVA-menettelyn jälkeen (viranomaisen lausunto) hankkeen suunnittelu vielä etenee esiin tulleiden seikkojen vuoksi. Kaavoitusvaiheessa voi ottaa vielä kantaa, etenkin kaavaluonnosvaiheessa ehtii vielä hyvin vaikuttaa. Kaavaluonnos ja ehdotus tulevat nähtäville kunnan sivuille. HS:ssa pitkä juttu, ministeriötason suositukset lähimpiin voimaloihin ovat vanhoja ja voimalakoot ovat kasvaneet tästä? Vastaus: Ministeriössä on valmisteilla ohjeistus tuulivoimarakentamiseen. Etäisyydet hankekohtaisesti huomioitava /mallinnettava siten, että ei aiheutuisi vaikutuksia asuin - tai lomarakennuksiin. Kaavoitusprosessi Kysymykset-. Siinä vaiheessa, kun kaavaa lähdetään valmistelemaan onko tuulivoimalan paikkojen lisäksi myös tiestö määritelty? Vastaus: On. Se on niin, että tuulivoimaloiden paikoiksi käytetään parhaat metsämaat ja korkeimmat paikat. Eikö niitä soita ja joutomaita voisi käyttää mieluummin kuin parhaita paikkoja? Vastaus : Voimalapaikoista tehdään sopimus maanomistajien kanssa siitä minne voimalapaikat sijoittuvat ja usein maanomistaja kokee saavansa voimalapaikasta paremman korvauksen kuin metsän kasvusta. Voimalapaikkoihin vaikuttaa myös tuulisuus ja luonnonolosuhteet. Monet tekijät määräävät miten voimalat sijoittuvat, myös voimaloiden etäisyys toisiinsa nähden tulee huomioida. Onko tuolta alueelta tiedusteltu Metso -rahoituksen kohteita? Vastaus: On tiedusteltu metsätalouden ympäristötukikohteet (Metsäkeskus ) ja Metso -kohteet (ely-keskus ) ohjelmavaiheessa. Tiedustellaan vielä uudestaan selostusvaiheessa, koska tilanne elää koko ajan. Onko turbiinitoimittaja jo tiedossa? Vastaus : Ei ote vielä. Voimalatoimittajaa ei voi osayleiskaavassa nimetä, koska näin annetaan "ns. kohtuuton kilpailuetu " jollekin toimijalle. Osayleiskaava on ns. toteuttamissuunnitelma, jonka mukaan voimalat on rakennettava sen mukaisina kuin siinä on osoitettu. Jos kaavamääräyksissä nimettäisiin joku voimalatyyppiä, olisi voimalat rakennettava sen mukaisena!
5/24 Miksi tuossa rakennettujen Simon voim aloiden valot välkyttelee koko ajan? Kuka ne pistää välkkymään? Vastaus: Viranomainen, eli Trafi, on määritellyt käytettävät lentoestevalot. Trafi on uudistanut lentoestevalojen ohjeistustaan. Trafin ohjeisiin on taivuttava, kunnes uusia määräyksiä tulee. Kemin lentokenttä niin lähellä, että lentoestepinta määrittelee valot. Lievennyksiä tullut; kiinteisiin punaisiin valoihin on voitu siirtyä alueilla, jotka eivät ole lähellä lentoasemia. Mökinomistaja Viantienjokivarresta oli valmistellut oman esityksen: Ydinvoima-asioiden jälkeen projekti-insinöörien työtilanne heikko Simossa. Toivotaan uutta tekem istä ja elämää Viantienjokivarteenkin. Miksi tuulivoimaa tänne: Olisiko täällä maanvuokra edullisempaa ja vähemmän vastustajia, kuin siellä missä sähköä tarvitaan? Esityksessä voimaloiden näkyvyys ja meluasioita. Video tuulivoimalan melusta. Esitetään napakorkeus x 10 etäisyyssuojaksi. Esittäjän mielestä etäisyyssuoja pitäisi laskea Viantienjoesta, koska se on "meidän joki" ja tulevaisuuden mökkialuetta. Visioita tulevasta lehtiotsikoin. Hahmotettiin yhteistyökuvioita Rajakiirin ja kyläläisten kanssa. Tapani Kuusela, kommentti: Hyviä ajatuksia ja visioita. Tuuliwatti on toiminut Simossa noin 3 vuotta. Yhteistyökuviot ja rahallinen tuki; metsästysseurojen tukeminen, hirvitornien rahoitus. "Hyväntuulen tuki"; tukeminen hankkeiden kautta, mm. koirakokeet ja tapahtumat. Nettisivuilta voi lukea mihin tukea on annettu. Rajakiiri on lupaillut samansuuntaista toimintaa, mm. hirvitorneja seuroille. Myös paikallisten hankkeiden tukeminen on mahdollista. Lausuntopyynnöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiselostuksesta Simon, Keminmaan kunnilta, Kemin kaupungilta, Lapin liitolta, Metsähallitus Lapin luontopalveluilta, Lapin aluehallintovirastolta, Museovirastolta, Tornionlaakson maakuntamuseolta, Puolustusvoimat Pääesikunnalta, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta, Ilmavoimien Esikunnalta, Lapin lennostolta, Rajavartiolaitos, Länsi-Suomen merivartiostolta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Ilmatieteen laitokselta, Lapin ELY-keskuksen Kalatalousviranomaiselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Fingrid Oyj:ltä, Digita Oy:ltä, Lapin luonnonsuojelupiiriltä, Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä, TuuliW atti Oy:ltä, Simon riistanhoitoyhdistys ry:ltä, Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistykseltä, Simonkylä kyläyhdistys ry:ltä, Simoniemen-Viantien kyläyhdistys ry:ltä, Maksniemen kyläyhdistykseltä, Maataloustuottajain Lapin liitto MTK-Lappi ry:ltä, Isosydänmaan paliskunnalta, Rantakaira Sähkö Oy:ltä ja Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:ltä. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Arviointiohjelmasta annettiin yhteensä 16 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Lapin ELYkeskuksessa. Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä on toimitettu hankkeesta vastaavalle. YVA-ohjelmasta annetut mielipidekirjoitukset liittyivät muun muassa linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin, metsästysalueiden mahdolliseen vaarantumiseen, Viantienjokivarren kehittämiseen ja
6/24 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO maanomistajien korvauksiin. Annetut lausunnot ja mielipiteet esitetään yhteysviranomaisen lausunnon liitteenä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnossa on tarvittaessa todettava, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Lausunnosta on myös selvittävä, kuinka tarpeellisten selvitysten hankkiminen järjestetään. Lisäksi lausunnossa tulee esittää yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy arviointiohjelmasta annettavan lausunnon johtopäätöksiin. Arviointiohjelman riittävyyden kriteereitä ovat muun muassa arviointiohjelman lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Hankekuvaus Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden arviointiohjelma sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n ensimmäisen kohdan mukaan kuuluukin esittää. Ohjelmassa esitellään muun muassa tietoja hankkeesta, hankevastaavasta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta, sekä hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa sekä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan selostuksessa tulee esittää koko hankkeen arvioitu aikataulu nykyhetkestä aina siihen asti, että tuulivoimalat puretaan. Hankkeen YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu näyttää mahdollisimman laajan kansalaisvaikuttamisen kannalta varsin hyvältä, sillä esimerkiksi YVA-selostuksen nähtävilläolo pyritään ajoittamaan pääasiallisen kesälomakauden loppupuolelle elo-syyskuuhun 2014. Myös YVAohjelman ja - selostuksen yleisötilaisuudet on suunniteltu tapahtuvan osallistamisen kannalta järkevästi. YVA-ohjelmassa todetaan, että "Suomen tavoitteena on tuottaa vuonna 2025 sähköä tuulivoimalla noin 9 TWh. Vuoden 2012 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 288 MW ja Suomessa oli 162 tuulivoimalaa". Yhteysviranomaisen mielestä YVA-selostuksessa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille tämän hetkinen tilanne suhteessa tavoitteena olevaan tilaan. Nyt lukija ei välttämättä hahmota, kuinka monella megawatilla tuulivoimakapasiteettia tulisi lisätä, jotta päästäisiin kansalliseen 9 terawattitunnin tavoitteeseen. Arviointiohjelman mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. YVA-selostuksessa hanke on kuvattava siten, että mukana on suurin mahdollinen tilanne. Enimmäisarvojen käyttäminen selvityksissä on tärkeää erityisesti vaikutusten arvioinnin luotettavuuden ja riittävyyden kannalta. Vaihtoehdot Vaihtoehtotarkastelu on keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden
7/24 vaikutuksista. Lopputuloksena tulisi olla optimaalisimman vaihtoehdon löytyminen muun muassa haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet koostuvat YVAohjelman mukaan enintään 40 tuulivoimalasta, joista 4-6 sijoittuisi suunnitelmien mukaan Seipimäen alueelle ja loput Tikkalan alueelle. Tuulivoimaloiden yksikköteho tulee olemaan 3-6 megawattia, joten suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enimmillään 240 megawattia. Arviointi tulee tehdä suurimmalle mahdolliselle tuulivoimalamäärälle ja -teholle. Vaihtoehtoisia tuulivoima -alueita on siis kaksi - Seipimäki ja Tikkala. YVA-ohjelmassa on esitetty vaihtoehdon VEO lisäksi neljä toteutusvaihtoehtoa (VEi, VE2, VE3, VE4) sekä kaksi sähkönsiirtovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa VE1 Seipimäen alueelle rakennetaan 4-6 tuulivoimalaa, vaihtoehdossa VE2 Seipimäen alueelle rakennetaan 4-6 voimalaa ja Tikkalan alueelle noin 15 voimalaa, vaihtoehdossa VE3 Seipimäelle 4-6 voimalaa ja Tikkalaan noin 34-36 voimalaa, ja vaihtoehdossa VE4 Tikkalaan rakennetaan noin 34-36 tuulivoimalaa. Vaihtoehtojen määrä on riittävä, vaikka hankealueiden rinnalle olisikin kaivattu lisää vaihtoehtoisia alueita. YVA-ohjelman mukaan sähkönsiirron vaihtoehtoja hankkeessa on kaksi; VEA ja VEB. Vaihtoehdossa VEA hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu olemassa olevan 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti. Leipiöstä sähkö siirretään 110 kv:n jännitteellä nykyisen 400 kv johdon rinnalle ja sitä pitkin Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirron vaihtoehdossa VEB hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Tässä vaihtoehdossa sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Leipiön tuulivoimapuistoon asti, josta sähkö siirretään olemassa olevaan 400 kv johdon varteen uudelle sähköasemalle. Vaihtoehto VEB toteutuu vasta kun lähialueiden tuulivoimatuotanto yhteensä ylittää 250 MV. Arviointiselostuksessa tulee arvioida myös sähkönsiirron aiheuttamat mahdolliset ympäristövaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida muun muassa voimansiirtoon käytettävät alueet, huoltotiet ja muut mahdolliset tukialueet. Arviointiohjelmassa esitetyt liityntävaihtoehdot ovat valtakunnallisen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj :n ja hankevastaavan käymien keskusteluiden mukaiset. Sähkönsiirtovaihtoehtojen VEA ja VEB lisäksi YVAselostuksessa tulee tarkastella liityntävaihtoehtoa Raasakka -Isohaara 110 kv voimajohdon Kittilänjärven haarapisteeseen, jolloin uusi voimajohto hankealueilta Kittilänjärven haarapisteeseen sijoittuisi nykyisen Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle. Kyseinen liityntävaihtoehto tarjoaisi lisävaihtoehtoja alueellisten voimansiirtoratkaisujen tarkasteluun ja alueen tuulivoimapuistohankkeiden yhteensovittamiseen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee varmistaa myös alueen muiden tuulivoimapuistosuunnitelmien ja niihin liittyvien voimajohtojen huomioiminen.
8/24 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin YVA-asetuksen (713/2006) 9 :n mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää muun muassa tiedot hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet sijoittuvat alueelle, jonne on suunnitteilla paljon tuulivoimatuotantoa. Arviointiohjelman kappaleessa 6 on esitetty lähialueen merkittävimmät tuulivoimapuisto -hankkeet. YVA-selostuksessa tulee arvioida myös mahdollisten hankkeiden synnyttämiä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutusten arviointia on käsitelty arviointiohjelman kappaleessa 13.6. Perämerenrannikon tuntumassa yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti muuttolinnustoon ja maisemaan. Tuulivoimahankkeiden ohella selostuksessa tulee huomioida myös lähelle suunnitteilla olevien Suhangon kaivoksen ja turvetuotantoalueiden aiheuttamat mahdolliset yhteisvaikutukset erityisesti poronhoitoon. Yhteisvaikutuksista lisää yhteysviranomaisen lausunnon loppuosassa. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Kaavoitus Simon kunnanhallitus on 17.6.2013 pidetyssä kokouksessaan päättänyt käynnistää osayleiskaavojen laatimisen Seipimäen ja Tikkalan alueilla. Arviointiohjelman mukaan YVA-menettely sovitetaan yhteen hankkeen toteuttamisen edellyttämän osayleiskaavoituksen kanssa. Menettelyiden ajallinen yhteensovittaminen on esitetty arviointiohjelmassa. Tarkoituksena on hyödyntää selvitysten tuloksia molemmissa menettelyissä sekä yhdistää ajallisesti menettelyihin osallistumista. YVA- ja kaavamenettelyiden yhteensovittamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomioita prosessien aikatauluihin muun muassa siksi, että yhteysviranomaisen lausunto vaikuttaa myös kaavaehdotukseen. Seipimäen ja Tikkalan YVA-ohjelmassa todetaankin, että kaavoituksen keskeiset vaiheet ajoitetaan päättymään hieman YVA-menettelyn kunkin raportointivaiheen jälkeen, jotta kaavoituksessa voidaan ottaa tehokkaasti huomioon YVA-menettelyssä esille nousseet asiat. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa osayleiskaavaa. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen hankealueella on voimassa ympäristöministeriössä 19.02.2014 vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Lisäksi Tikkalan hankealueella on voimassa Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaava. Osayleiskaava- ja YVA-menettelyissä tulee perustella, miten maakuntakaava otetaan huomioon hanketta suunniteltaessa. Osayleiskaavassa tulee turvata maakuntakaavan keskeiset tavoitteet. YVAselostuksessa tulee huomioida ja esitellä myös mahdolliset muut lähialueen kaavahankkeet, joihin Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet saattavat vaikuttaa. Natura-arviointi Arviointiohjelman mukaan lähimmät Natura-alueet, Kirvesaapa ja Musta-aapa, sijoittuvat reilun kilometrin päähän hankealueista Tikkalan hankealueen länsipuolelle. Ohjelman mukaan hankkeiden YVA-menettelyn aikana laaditaan Natura-arvioinnin tarveharkinta alueen lähimmille Na-
9124 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tura 2000 -verkostoon sisällytetyille kohteille. YVA-selostuksessa tulee selvitä Natura-tarveharkinnasta tehty ELY-keskuksen päätös. Poronhoitolain mukainen neuvottelu Poronhoitolaki tulee ottaa huomioon poronhoito-alueella toimittaessa. Poronhoitolaissa (53 ) todetaan, että "suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa." Vaikka hankealue ei sijaitsisikaan valtion mailla, on poronhoitolain mukaisten neuvotteluiden tyyppisiä neuvotteluja käyty eri hankkeissa Lapissa ja Kainuussa, sillä ne on todettu hyväksi osallistamisen välineeksi. Arviointiohjelman mukaan hankkeen yhteydessä tullaan järjestämään poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu viranomaisten ja Isosydänmaan paliskunnan e dustaj ien ka nssa. Tuulivoimapuisto - hankke et sijoittuvat yksityisten maanomistajien omistamille maa-alueille, mutta Länsi-Lapin maak unt aka ava ssa määrätään huomioimaan tuulivoimapuistojen suunnittelussa poronhoitoon liittyvät edellytykset. Näin ollen neuvotteluiden myötä hankevastaava voi sopia paliskunnan edustajien kanssa muun muassa seurannasta ja mahdollisten vahinkojen kompensoinnista. Lisäksi neuvottelut helpottavat suunnittelua. Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yleisesti alueidenkäyttöä erityisesti kaavoituksen välityksellä. Keskeisin rooli on maakunta- ja yleiskaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisen tulee toiminnassaan huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteutumista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että siinä arvioidaan myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tavoitteet voivat olla osin ristiriidassa keskenään, joten hankevastaavan tulee esittää YVA-selostuksessa oma käsitys siitä, miten hankkeen toteuttaminen ja eri vaihtoehdot edistävät valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden arviointiohjelmassa on lueteltu tärkeimmät tuulivoimatuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tähän hankkeeseen kuuluvat ainakin seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulee lisätä myös arviointiselostukseen: Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriar-
10/24 vojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. YVA-selostuksessa tulee siis esittää myös, miten kyseiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet näkyisivät nimenomaan Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeissa. Selostuksessa tulee arvioida esimerkiksi sitä, miten hankkeessa huomioidaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen, rakennusperinnön ja arvokkaiden maisemaalueiden säilymisen edistäminen. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Arviointiohjelman kappaleessa 7 on esitelty hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset. Ohje lmassa on huomioitu muun muassa mahdollinen vesilain mukainen luvantarve. Tätä on syytä täsmentää YVA-selostuksessa vielä siten, että myös vesilain suojelemien vesiluontotyyppien luonnontilaisuuden vaarantaminen edellyttää vesilain mukaista poikkeamislupaa. Lisäksi voimajohtoalueen tutkimusluvan myöntää lunastuslain (603/1977, muutos 908 /2013) 84 :n mukaisesti Maanmittauslaitos - ei Länsi- ja Sisä -Suomen aluehallintovirasto, kuten arviointiohjelmassa todetaan. Arviointiohjelmassa mainitaan myös muinaismuistolain (295/63) poikkeamislupa. Poikkeamisessa laissa määriteltyjen kohteiden rauhoittamisessa on kyse kajoamisluvasta. Mahdolliseen kajoamislupaan voidaan sisällyttää tarpeelliseksi katsottuja ehtoja, joihin Museovirasto edellyttää arkeologisia tutkimuksia. Yleiseen työhankkeeseen sovelletaan lain 13 :ssä säädettyä menettelyä. YVA-selostukseen tulee vielä lisätä lain 14, joka edellyttää työn keskeyttämisen ja ilmoittamisen museovirastolle, jos työssä havaitaan ennestään tuntematon muinaisjäännös. Täm än vuoksi arkeologiset selvitykset tulee laatia huolella. Muuten hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset on esitelty arviointiohjelmassa pääpiirteissään riittävällä tavalla. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Simon kunnan alueella vaikuttaa Länsi-Lapin maakuntakaava ja Karsikossa Kemi -Tornion ydinvoimamaakuntakaava, jolle ollaan laatimassa korvaavaa Kemi- Tornion - alueen Karsikon vaihemaakuntakaavaa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa ympäristöministeriö jätti 19.2.2014 vahvistamatta merialueen tuulivoimala -alueet, sekä Simon, Ylitornion ja Pellon alueille kuuluvia sisämaan tuulivoimala -alueita. Tämä ei kuitenkaan vaikuta Seipimäen ja Tikkalan hankkeisiin, jotka ympäristöministeriö siis vahvisti. Simon tuulivoimapuistojen alueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimalat toteuttavat yleispiirteisellä tasolla Länsi-Lapin maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta tv 2387. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energia-
1 1 /24 tuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimala -aluetta tv 2387 koskee myös erityismääräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto, lintujen muuttoreitit, arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimalahankkeiden kanssa sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Suunnitteilla olevat hankealueet sijoittuvat Länsi -Lapin maakuntakaavassa maa - ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Koko aluetta koskee Perämerenkaari-merkintä, joka on kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Lisäksi hankealueet sijaitsevat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, joten alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Seipimäen ja Tikkalan hankkeet ovat tavoitteiltaan Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kehittämisperiaatteiden mukaisia, kun suunnittelussa huomioidaan linnustovaikutukset, poronhoito, maisemavaikutukset ja muinaismuistolaki. Lisäksi ympäristöministeriön 19.2.2014 tekemän päätöksen myötä hankkeissa on tärkeää tunnistaa maisema-arvot, jotka Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema -alueen liittyvät ja arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten merkittävyyttä maisema -arvojen kannalta. Länsi-Lapin maakuntakaavassa määrätään, että "poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta - ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet." Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kaavamerkintöjen mukaan tuulivoimaloiden alueilla (tv) ja tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuvilla alueilla (tvl) alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida alueen poronhoidon edellytykset. Seipimäen ja Tikkalan alueet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle tv-alueelle. Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta maakuntakaavan tvmerkinnät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömään läheisyyteen. Seipimäen ja Tikkalan hankealueet sijaitsevat kuitenkin ympäristöministeriön vahvistamilla alueilla. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset muodostuvat useista sellaisista tekijöistä, joita käsitellään arviointiselostuksen myöhemmässä vaiheessa. Tästä syystä yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyviä vaikutuksia tulee arvioida YVAselostuksen loppuosassa. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemavaikutukset ovat yksi hankkeiden merkittävimmistä vaikutuksista. Hankealueista Tikkalan alue sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen läheisyyteen. Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Simojoen suun kulttuurimaisemat, jonka kehittämisperiaatteena on säilyttää sekä kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet että arvokkaat rakennukset ja rakennelmat. Tikkalan alue sijoittuu myös laajemman kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen, Simojoen kulttuurimaisema, läheisyyteen.
12/24 Tikkalan alueen tuntumassa kulkee myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie, jonka ominaispiirteet tulee turvata siltä osin, kuin ne ovat säilyneet. Lisäksi Tikkalan alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Sen sijaan Seipinmäen alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeen alueelle. Seipinmäen hankealueen poikki kulkee Kemi -Simo alueen ydinvoimamaakuntakaavan ohjeellinen päävoimalinja. Niin Seipimäen kuin Tikkalan alueiden poikki kulkee voimajohto sekä moottorikelkkailureitti. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että voidaan arvioida hankkeiden vaikutuksia myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita ja rakennettuja ympäristöjä koskeviin erityistavoitteisiin. Suunnittelussa tulee edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kuten valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. YVA-selostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemakuvallisesti arvokkaisiin näkymiin kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi tulee arvioida vaikutusten lieventämismahdollisuuksia niin hankealueen välittömässä lähiympäristössä, kuin tuulivoimaloiden näkymäalueella sijaitsevilla arvokkailla maisema -alueilla ja rakennetuissa ympäristöissä. YVA-selostuksessa tulee arvioida näkymäalueanalyysiä ja havainnekuvia hyödyntäen tuulivoimaloiden vaikutusta hankealueiden vaikutusalueella sijaitseviin maisemakohteisiin. Arviointiselostuksessa näkymäalueanalyysit tulee esittää riittävän suuressa mittakaavassa ja havainnekuvia tulee olla riittävästi. Havainnekuvien ottopaikat tulee myös perustella esimerkiksi maisematila - ja näkemäalueanalyyseillä, joissa on tunnistettu maisemakuvan kannalta merkittävät arvot. Maisemakohteisiin kohdistuvia vaikutuksia tulee siis arvioida, vaikka kohteet eivät välttämättä sijoittuisikaan hankealueille. Arviointiselostuksessa havainnekuvat ja näkymäalueanalyysit tulee laatia hankkeen tuulivoimaloiden maksimikorkeuksia käyttäen, sillä arvioinnissa tulee ottaa huomioon hankkeen suurin mahdollinen maisemavaikutus. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää myös ympäristöministeriö julkaisemaa "Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa" -raporttia. Selostuksesta tulee muistaa myös eri vuorokauden - ja vuodenaikojen huomioiminen, sillä tuulivoimaloihin sijoitettavilla lentoestovaloilla on pimeään aikaan iso merkitys maisemassa. Trafin uusissa määräyksissä lentoestovaloihin kohdistuvia vaatimuksia on lievennetty, mutta haittavaikutuksia ne eivät kuitenkaan kokonaan poista. Yhteysviranomainen muistuttaa myös, että ympäristöministeriön 19.02.2014 tekemän Länsi- Lapin maakuntakaavaa koskevan päätöksen myötä maisemaan liittyvät vaikutukset tulee huomioida arviointiselostuksessa erityisellä tarkkuudella. Muinaisjäännökset Arviointiohjelmassa on käsitelty varsin kattavasti myös muinaisjäännöksiin koskevia vaikutuksia. Hankealueille sijoittuvat tunnetut muinaisjäännökset on tarkistettu museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Sen mukaan hankealueille ei sijoitu muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöskohdetta.
13/24 Simon kunnan alueella vuonna 1991 laadittu arkeologinen perusinventointi sisältää noin 75 prosenttia nykyisin tiedossa olevista kiinteistä kohteista. Inventoinnissa tuulipuistojen hankealueet lienevät jääneen kokonaan tai ainakin pääosin selvittämättä ; YVA-ohjelman mukaan puute tullaan kuitenkin korjaamaan maastokaudella 2014. Hankealueiden korkeusvyöhykkeiden (10-35 m mpy ) perusteella alueella saattaa sijaita arkeologisia kohteita varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Arkeologinen inventointi on tarpeellinen muuttuvan maankäytön alueilla ja siinä tulee huomioida myös mahdolliset hankkeen aikana suunnittelussa tehdyt muutokset. Inventointiraportin karttaliitteestä tulee ilmetä selvitetyt alueet. Kasvillisuus ja luontotyypit Seipimäen ja Tikkalan hankealueet ovat olleet laajasti metsätalouskäytössä. Hankealueiden yleisimmät metsätyypit ovat havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat sekä sekapuustoiset tuoreet kankaat. Nuoria kasvatusmetsiköitä ja taimikoita esiintyy runsaasti. Metsätalouden tehokkaiden ojitusten vuoksi talousmetsäalueella on hyvin vähän luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsä - ja suoluontotyyppejä. Hankealueilla on runsaasti myös turvemaiden ojikoita sekä turvemaapohjaisten korpi - ja rämemuuttumia. Seipimäen merkittävimmät suokohteet sijoittuvat Hevossuon alueelle sekä Hoikkakankaan ja Keltamaan tuntumaan. Tikkalan alueella edustavimmat suoluontokohteet sijoittuvat sen sijaan taidoiltaan ojitetuille Pirttimaansuon ja Siponjuntinsuon avosuoalueille sekä Saintiensuunojan ja Rajastenojan korpikohteille. Seipimäen hankealueelta on tunnistettu arvokkaina luontokohteina karuja yhdistelmätyypin soita sekä pienialaisia runsaslahopuustoisia aitokorpia. Tikkalan alueelta on tunnistettu muun muassa lehtokorpia, aitokorpia, lahopuustoisia kangasmetsiä sekä lähes luonnontilaisia yhdistelmätyypin soita. Seipimäen Hoikkakankaan ja Äijänkankaan alueilla esiintyy laajempia kalliopaljastumia ja niiden alueilla kuivia kangasmaita. Luontoselvityksiä tehtäessä tulee muistaa, että luontotyyppien luonnontilaisuuteen ja metsäisten alueiden puustoon kohdistuu muutoksia myös hankealueiden uusien tielinjausten johdosta. Luontotyyppien ja eliöiden elinympäristöjen pinta-alamenetykset ja mahdolliset muut tiestön aiheuttamat luontovaikutukset tulee selvittää ja arvioida YVA-selostuksessa riittävällä tavalla. Selvitykset tulee tehdä koko hankealueelta. Linnusto Tuulivoimapuistojen sijainnilla on suuri merkitys lintujen törmäyskuolleisuuden kannalta. Rannikot, kosteikot, sekä osin rannikkokosteikot ja suoalueet ovat linnustovaikutusten kannalta herkkiä tuulivoimapuistoalueita. Myös alueen lintujen määrällä ja lintulajeilla on suuri merkitys törmäyskuolleisuuteen. Hankealueella on jo aloitettu linnustoselvitysten tekeminen.
14/24 Pesimälinnusto Pesimälinnuston osalta hankealueen nykytilan kuvaus on laadittu tavanomaisella tavalla hyödyntämällä lintuatlas-kartoituksen tuloksia sekä Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tietoja. Sen sijaan lintuharrastajien havaintoja ei ole juurikaan hyödynnetty. Hankealueiden pesimälinnusto koostuu pääasiassa Suomen yleisimmistä ja runsaslukuisimmista pesimälajeista. Alueella pesivän maalinnuston keskitiheyden on arvioitu olevan 125-150 paria/km2. Alueella esiintyy paikoin iäkkäämpiä ja luonnontilaisempia metsiköitä sekä runsaslahopuustoisia korpia, joissa voi esiintyä vaativampia metsälintulajeja. Suolinnuston kannalta arvokkaimmat avosuoalueet sijoittuvat hankealueiden ulkopuolelle. Lisäksi hankealueilta on löytynyt lopputalvella 2014 tehdyissä selvityksissä kolme viirupöllön ja 11 helmipöllön reviiriä. Tuulivoimapuistojen alueiden nykytilan kuvaus luonnosta on riittävä. Hankealueen pesimälinnustoon kohdistuvat selvitykset pyritään tekemään vuoden 2014 touko -kesäkuun aikana hankealueelle luotavan pistelaskentaverkoston avulla yhteensä kahdeksan maastotyöpäivän aikana, mikä riittänee tyydyttävän yleiskuvan luomiseen. Selvityksessä laskentapisteet sijoitetaan tuulivoimaloiden suunnitelluille rakennuspaikoille. Linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella selvitetään sovelletun kartoituslaskentamenetelmän avulla. Kartoituslaskentamenetelmässä kierretään kartta - ja ilmakuvatarkastelun pohjalta sellaisia elinympäristöjä, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioidaan esiintyvän. Metson ja teeren soidinpaikkoja aiotaan kartoittaa huhti -toukokuun vaihteessa. Linnustoselvityksessä huomioidaan myös hankealueille mahdollisesti sijoittuvia petolintujen pesäpaikkoja ja hankealueiden kautta mahdollisesti tapahtuvaa lintujen ruokailulentoliikehdintää. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan pesimälinnuston selvitysmenetelmät ovat asianmukaiset ja käytettävä maastotyömäärä riittävä. Muuttolinnusto Lintujen syysmuuttoa on selvitetty vuoden 2013 elokuun ja lokakuun välisenä aikana yhteensä kymmenen maastotyöpäivän ajan. Muuton tarkkailua on tehty yhden henkilön toimesta Holstinharjun lakkautetulta kaatopaikalta. Taustatietona hyödynnetään Kemin ja Iin välisellä rannikkoalueella toteutettujen muiden muuttolintuselvitysten tuloksia. Seipimäen ja Tikkalan hankealueet sijoittuvat Simon rannikon läheisyydessä kulkevan lintujen muuttoa ohjaavan pääjohtolinjan tuntumaan sekä Kemijoen pääjohtolinjan vaikutuspiiriin. Sen sijaan nousevia ilmavirtauksia käyttävien petolintujen ja kurkien muutto tapahtuu mantereen yllä, mutta pääosin törmäyskorkeuden yläpuolella. Rannikkoalueella hanhien ja joutsenten muutto tapahtuu valtaosin törmäyskorkeudella. Hakealueen kohdalla kulkee myös tärkeä arktisten sorsien muuttoreitti. Lisäksi suunnitteilla olevilla alueilla ja niiden läheisyydessä on 4-5 uhanalaisen ja erityistä suojelua vaativien lajien reviiriä. Alueen halki tapahtuvan lintujen muuton kuvaus on arviointiohjelmassa varsin suppea siihen nähden, kuinka paljon aineistoa muutosta on muun muassa lintuharrastajien toimesta kerätty ja julkaistukin.
15/24 Suunnitelmien mukaan hankealueiden kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tullaan havainnoimaan kymmenen päivän aikana huhtitoukokuussa 2014. Muuton tarkkailua tehdään ennakkotietojen perusteella hyviksi arvioituina muuttopäivinä ja kohdentaen tarkkailu tuulivoiman linnustovaikutuksille herkiksi tiedettyjen suurten ja leveäsiipisten lintulajien, kuten laulujoutsenten, hanhien, petolintujen ja kurkien muuttokaudelle. Muuttolintuselvityksessä arvioidaan muuttavien lintujen lajistoa, muuttajamääriä ja muuttoreittien laajuutta. Aineisto tulee olemaan pieni, joten toivottavasti linnustolaskennat onnistutaan ajoittamaan vilkkaimpaan muuttoaikaan, jolloin törmäysanalyysien pohjaksi saataisiin riittävästi tietoja. Muuton tarkkailulla luodaan yleiskuva myös muuhun hankealueiden kautta muuttavaan lintulajistoon, yksilömääriin, lentokorkeuksiin ja lentoreitteihin. Lisäksi arviointiselostuksessa tulee selvittää asianmukaisesti muuttolintujen törmäyskuolleisuus tuulivoimaloihin, populaatiovaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden rannikkoalueen tuulipuistojen kanssa. Muuten selvitystapaa ja maastotyöpäivien määrää voidaan pitää riittävänä. Lepakko Lepakkoselvitykset on tehty detektoriselvityksenä ja lajiryhmän inventointisuositusten mukaisesti kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Tällöin lepakoille soveltuvia alueita selvitettiin kolmen käyntikerran kiertolaskentana. Selvityksiin käytetty työmäärä oli 12 yötä, jota voidaan pitää riittävänä. Natura -alueet ja muut suojelualueet YVA-ohjelmassa on tunnistettu ja esitetty kartoilla hankealueiden ympäristössä olevat Natura-alueet ja muut suojelualueet, kuten kansainväliset linnustonsuojelualueet (IBA), kansalliset linnustonsuojelualueet (FI- NIBA), yksityiset suojelualueet (YSA) sekä suojeluohjelma-alueet. Arviointimenettelyn aikana laaditaan Natura-arvioinnin tarveharkinta niille hankealueiden ympäristössä sijaitseville Natura-alueille, joihin hankkeet saattavat vaikutta. Luontodirektiivin SCI-alueiden tarkastelu tehdään pienemmältä alueelta kuin lintudirektiivin SPA-alueiden osalta, joihin keskittyen voidaan arvioida hanketyypille merkittävät linnustovaikutukset laajemmalta alueelta. Natura -vaikutuksia selvitetään mahdollisesti uusien sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta, mikäli ne sijoittuvat Natura -alueiden välittömään läheisyyteen. Natura -tarveharkinnassa selvitetään heikentääkö suunniteltu tuulivoimahanke Natura-alueiden suojeluperusteita siinä määrin, että varsinaisen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura -arvioinnin kynnys ylittyy. Natura-arvioinnissa tulee arvioida erityisen huolellisesti muun muassa läheisen Kirvesaavan pesimälinnuston herkkien lajien ruokailulennot hankealueella ja Kirvesaavan kautta merialueelle tapahtuvat ruokailulennot. Arviointi tulee tehdä myös populaatiovaikutusten osalta. Natura-tarveharkintaa voidaan pitää tässä arviointiohjelmassa riittävänä lähtökohtana vaikutusten selvittämiselle ja arvioinnille. Lapin ELY-keskus on vuonna 2012 hankkinut Sepimäen hankealueelta valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen pinta-alaltaan noin 3,9 hehtaarin
16/24 tilan; Metsävainio (751-404-100-6). YSA-alueen rahoitusmääräykset kieltävät alueen luonnon tilaan kohdistuvat muutokset. Lisäksi tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusalueelle sijoittuu yksi METSOkauppakohde. Kohde on sen verran tuore, ettei sitä löydy vielä edes Metsähallituksen kiinteistötiedoissa. Tuulipuiston arviointiselostuksessa tulee huomioida myös kyseiset YSA- ja METSO-alueet sekä niihin liittyvät vaikutukset. Luontodirektiivilajit Luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä huomioidaan luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten eläinlajien osalta eri lajeille potentiaaliset elinympäristöt sekä niiden esiintymisedellytykset hankealueilla. Luontodirektiivin liitteen IVa lajeja ovat muun muassa viitasammakko, liito-orava ja saukko. Erityishuomio kiinnitetään lajien mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Selvitystapaa voidaan pitää riittävänä. Pintavedet, pohjavedet ja vesiluonto Seipimäen ja Tikkalan hanke-alueet sijaitsevat kuivalla maalla, joten niillä ei arvioida olevan vaikutusta vedenalaiseen luontoon. Liikenne YVA-selostuksessa tulee huomioida useita liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Arviointiselostuksessa ja mahdollisessa toteutuksessa tulee noudattaa Liikenneviraston Tuulivoimalaohjetta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Tuulivoimalaohjeessa on määritelty muun muassa vähimmäisetäisyydet maanteihin ja rautateihin. YVAselostuksessa tulee mainita lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet rautatiestä ja alueen halki kulkevasta yhdystiestä. Arviointiselostuksessa tulee arvioida hankkeesta aiheutuvaa liikennettä ja esittää sen suuntautumista kartalla. Lisäksi pitää arvioida tuulivoimaloiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen niin rakentamisen kuin toiminnan aikana. Esimerkiksi YVA-ohjelman mukaan hankealueelle johtavat tiet risteävät rautatien kanssa. Näin ollen YVA-selostuksessa tulee arvioida hankeen rakentamisen ja toiminnan aikainen vaikutus tasoristeysturvallisuuteen, sekä esitettävä keinot turvallisuusriskien vähentämiseksi. Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä, joten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystyttämiseen ennen esteiden asettamista. Este tulee merkitä lentoestovaloin luvan ehtojen mukaisesti. Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeiden etäisyys Kemi-Tornion lentoasemasta sekä lentoaseman esterajoitusalueet. Lentoestovaloja suunniteltaessa tulee huomioida myös meriliikenne, sillä maalle sijoittuvien tuulivoimaloiden kirkkaat lentoestovalot eivät saa häiritä laivaliikennettä. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida myös se, että Oulu-Kemi -rautatien yhteydessä varaudutaan mahdollisiin lisäkohtauspaikkoihin ja kaksoisraideosuuksiin. Uusi
17/24 raide voi tulla nykyisen raiteen itäpuolelle, joten vähimmäisetäisyydet rautatiehen tulee suunnitella raidevaraus huomioiden. Ilmaliikenteen lisäksi tuulivoimapuistojen suunnittelussa tulee selvittää liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset muille liikennemuodoille kohdistuvat vaikutukset. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioitavia asioita ovat muun muassa etäisyydet teihin ja rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset tulee selvittää suunnitteluvaiheessa ja ne tulee huomioida toteutuksessa. Suunnitteilla olevien Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto - hankkeiden arviointiohjelmassa on tunnistettu tarve erikoiskuljetusluvalle. Lisäksi ohjelmassa on esitetty muut mahdollisesti tarvittavat liikenteeseen liittyvät luvat, kuten liittymälupa maantiehen, lupa kaapeleiden ja johtojen yleiselle tiealueelle, sekä lupa voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteämiseen rautatien kanssa. YVA-selostuksessa tulee selvittää myös kuinka paljon hankkeen rakennusvaihe komponenttikuljetuksineen tulee aiheuttamaan muutoksia nykyisen tieverkoston liikenteelle. Voimalaitosten osien kuljettaminen edellyttää erikoiskuljetusjärjestelyitä. Lisäksi kuljetukset saattavat edellyttää esimerkiksi silta- ja rumpurakenteiden vahvistamista, valaisinpylväiden ja liikennemerkkien väliaikaista siirtoa sekä liittymien avartamista. Melu Ohjelmassa on esitelty niin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) kuin ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu - ohjeessakin (2012) esitetyt ulkomelun suunnitteluohjearvot. Ympäristöministeriön suositusten mukaan suunnittelussa tulisi noudattaa nimenomaan ympäristöministeriön laatimaa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -ohjetta, sillä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitetyt ohjearvot eivät sovellu suoraan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeen YVAselostuksessa tulee kuitenkin huomioida valtioneuvoston keväällä 2014 julkaisema asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista, joilla saattaa olla vaikutusta tähänkin hankkeeseen. YVA-selostuksessa tulee arvioida myös suunniteltujen tuulivoimapuistojen ja alueen läheltä kulkevien valtatie 4:n ja rautatien mahdollisia yhteisvaikutuksia melun suhteen. Varjon vilkkuminen Arviointiohjelmassa esitetty suunnitelma varjon vilkkumisen - eli välkevaikutuksen - arvioinnista on riittävä. Välkevaikutuksia tullaan arvioimaan muun muassa WindPRO -ohjelman mallinnuksen avulla. Mallinnuksessa saatavassa karttaesityksessä tulee muistaa havainnollistaa selkeästi arvioidut vaikutukset asuin- ja lomarakennuksiin. Valoolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi suotavaa esittää yhteenvetona lukumäärät niistä kohteista, joissa raja-arvot ylittyvät eri vaihtoehdoissa. 1b
18/24 Ihmisten viihtyvyys, elinolot ja elinkeinot Hankkeen sosiaaliset ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset on käsitelty YVA-ohjelmassa kattavasti. YVA-ohjelman mukaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia varten toteutetaan yhte e nsä 6 0 0 lähialueen asukkaalle ja vapaa-ajan asunnon omistajalle suunnattu kysely. Kemin kaupungin mukaan YVA-ohjelmassa esitetty asukaskysely tulisi kohdistaa myös niille kemiläisille tai muualla asuville, joilla on kiinteistötietojärjestelmän mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella rakennettuja kiinteistöjä. Virkistyskäyttö Alueen ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin voi vaikuttaa muun muassa virkistyskäyttöön liittyvät mahdollisuudet. Hankealueella tapahtuvaa metsästystä aiotaan selvittää arviointiselostuksessa haastattelemalla hankealueella toimivien metsästysseurojen ja Simon riistanhoitoyhdistyksen edustajia. Näiden haastatteluiden lisäksi hankevastaavan kannattaa suorittaa lähialueen asukkaille sekä vapaa -ajanasunnon omistajille suunnattu kysely, jossa käsiteltäisiin yleisestikin hankealueen virkistyskäyttöä. Kysymysten joukossa tulee olla sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät hankkeiden häiritsevään vaikutukseen ja vaikutusetäisyyksiin eri virkistyskäyttömuotojen näkökulmasta. Lisäksi tulee esittää riittävällä tavalla kysymyksiä korvaavista alueista ja herkkyydestä siirtyä ulkoilemaan hankealueen vaikutusten ulkopuolelle. Kyselyssä käytettävät menetelmät tulee esittää selkeästi arviointiselostuksessa. Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi riistakantoihin metsien elinympäristöjen muutosten seurauksena. Metsästysalueiden supistuminen sekä metsä - ja suoympäristöjen muuttuminen tuulivoimaympäristöksi voi olla metsästyskokemuksen kannalta huomattava muutos. Tämä voi johtaa metsästyksen siirtymiseen muualle. Arviointiohjelmassa on kuvattu varsin niukasti hankealueen riistaeläimiä. Metsästyksen nykytilan kuvaus rajoittuu hankealueen metsästysseurojen vuokra-alueiden kuvaamiseen. Hankealue on hirvestys- ja marjatusaluetta. Maksniemen Erämiehet ry:n mukaan Tikkalan alue on kanalintujen ja hirvien kannalta metsästysseuran parasta metsästysaluetta. Metsästysseuran kommentin mukaan hankkeen epäillään vaarantavan riistakantojen ja metsästysmahdollisuuksien. Hankkeen uskotaan pienentävän kokonaisvaltaisesti metsästysaluetta. Tiestön ja voimaloiden uskotaan vaikuttavan kielteisesti riistakantoihin, koska se pirstoo riistaeläinten elinalueita. Hankkeen uskotaan myös lisäävän metsästyspainetta ja salametsästyksen mahdollisuutta. Lisäksi hankkeen pelätään heikentävän oleellisesti alueen käyttämistä metsäkoirien koetoiminnassa. Hankealueiden kautta voimajohtolinjalla kulkee moottorikelkkailureitti, mikä tulee myös ottaa huomioon arviointiselostuksessa. Yksi virkistyskäyttöön liittyvä vaikutus voi olla esimerkiksi lentoestovalojen vilkkuminen erityisesti pimeään aikaan, sillä se voi muuttaa oleellisesti virkistyskäytön kokemusta.
19/24 Poronhoito Arviointiohjelmassa on käsitelty alueen poronhoitoa sivulla 36 ja poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arviointia sivulla 89. Poronhoitoa koskevassa osiossa on käsitelty lyhyesti ilmeisesti epähuomiossa myös alueen matkailua. Poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset ovat Lapissa ke sk e i se ssä a semassa. Poronhoitoon liittyvien vaikutusten selvittämistä ohjaavat muun muassa poronhoitolaki (848/1990), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja alueelle vahvistettu Länsi- Lapin maakuntakaava. Poronhoito on tärkeä elinkeino Simossa ja sillä on niin välillisiä kuin välittömiäkin työllisyysvaikutuksia muun muassa lihan ja muiden tuotteiden jalostuksessa. Suunnitellut tuulivoimahankkeet sijoittuisivat toteutuessaan Isosydänmaan paliskunnan alueelle, jossa toimii 65 poronomistajaa. Hankealueella sijaitsee syksyn ja syystalven laitumia. Tuulivoimapuistohankkeista aiheutuu alueelle välittömiä laidunten menetyksiä. Tuulivoimahankkeista aiheutuu laajemmalle alueelle ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä jos tuulivoima -alueita ei voida enää käyttää poronhoitotyössä, tai jos porot välttävät tuulivoima -alueita häiriön, kuten esimerkiksi rakentamisen, voimaloiden liikkeen, äänen tai välkkeen vuoksi. Hankealueella sijaitsee myös porojen pyyntiaitoja, joista poroja kerätään lukemista, teurastusta sekä kotitarhoihin tai muualle paliskunnan alueelle viemistä varten. Poronhoito on ekstensiivinen maankäyttömuoto, jonka kannattavuus perustuu laajoihin laidunalueisiin ja porojen luontaisen laidunkierron mukaiseen vapaaseen laiduntamiseen. Paliskunnan toiminnalliseen ympäristöön kuuluvat erilaiset laidunalueet (mm. kesä, talvi, rykimä, vasoma), ja niille siirtymiseen käytettävät alueet, sekä paliskunnan poronhoidon toiminta -alueet ja infrastruktuuri (mm. kuljetusreitit, erotusaidat, kämpät, laidunkiertoaidat ym.). Paliskunnan toiminta on suunnitelmallista elinkeinon harjoittamista. Kaikki paliskunnan alueelle tuleva uusi toiminta vaikuttaa poroelinkeinoon, sillä paliskunta eri osineen on yhtenäinen toimintaympäristö. Eri alueiden merkityksen suuruus vaihtelee paliskunnan sisällä. Hankkeet voivat vaikuttaa rakenteiden käytettävyyteen, mikä voi tarkoittaa työmäärän lisääntymistä ja paliskunnan tuon osan toiminnan suunnittelua uudelleen. Lisäksi rakenteiden käytettävyyden heikkeneminen voi johtaa jopa poronhoidon rakenteiden siirtämiseen alueelta. Rakenteiden uudelleensuunnittelu ja -rakentaminen aiheuttavat lisäkustannuksia poronhoidolle. Rakenteet ovat kuitenkin välttämättömiä porojen saamiseksi pois alueelta, jossa aiheutuu vuosittain kymmeniä junaonnettomuuksia väärin suunnitellun riista -aidan vuoksi. Sen sijaan voimajohtoaukean raivaaminen pirstoo laidunalueita ja aiheuttaa muutoksia laitumille ja sitä kautta porojen laidunnukselle. Voimajohtoaukeat ja voimajohtojen rakenteet vaikeuttavat porojen kuljettamista ja aiheuttavat turvallisuusriskin muun muassa helikopterilla liikkuessa. Ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa keskeisesti poronhoitoon. Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia tuleekin arvioida riittävän
20/24 laajasti. Arvioinnissa tulee selvittää alueen merkitys poronhoidon kannalta. Lisäksi arvioinnissa tulee selvittää kaikkien rakennelmien, kuten tuulivoimaloiden ja voimajohtojen, sekä toimintojen vaikutukset porolaitumien määrän ja laatuun, porojen laidunten käyttöön, poronhoitotoimintaan ja siihen liittyviin rakenteisiin, kuten erotusaitoihin ja laidunkiertoaitoihin. Arvioinnissa tulee selvittää myös mahdollisia, esimerkiksi liikenteestä tai tippuvasta jäästä johtuvia, poroille aiheutuvia vahinkoja. YVAmenettelyn poroarvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen aikaisia kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia. Menettelyn aikana tulee etsiä toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä elinkeinon harjoittajien kanssa. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia aiotaan YVA-ohjelman mukaan selvittää olemassa olevien tietojen avulla sekä haastattelemalla paliskunnan osakkaita. Lisäksi poronhoitajien kanssa aiotaan järjestää neuvottelu hankkeesta. Hankevastaavan tulee laatia karttatarkasteluja poronhoidon toiminnasta suhteessa tuulipuistoon sekä toiminnan lähialueella että koko paliskunnan alueella. Arvioinnin lähemmän tarkastelualueen tulee olla tarpeeksi laaja, sillä paliskunta laitumineen on yhtenäinen toimintaympäristö, jolloin muutokset sen yhdessä osassa voivat vaikuttaa myös muualle. Lisäksi YVA-selostuksessa aiotaan selvittää yhteisvaikutukset muiden mahdollisesti lähialueelle rakennettavien tuulipuistojen kanssa. Selostuksessa tulee huomioida myös mahdolliset muut lähialueen hankkeet, kuten kaivoshankkeet, joilla voi olla vaikutusta alueen poronhoitoon. Arviointiohjelmassa esitetty suunnitelma vaikutusten arvioinnista vaikuttaa riittävältä. Tuulipuistojen vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon ei ole kattavaa tietoa olemassa ja toiminta voi aiheuttaa myös sellaisia vaikutuksia, joita ei voida ennakoida. Näin ollen mikäli suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot toteutuvat, tulee niiden vaikutuksia seurata muiden ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ohella myös poronhoidon osalta. Mahdollisia poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia tulee pyrkiä lieventämään ja tarvittaessa korvaamaan syntyneet haitat. Vaikutusten seurantaa varten tulee perustaa esimerkiksi vuosittain tai tarpeen mukaan kokoontuva poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten seurantaryhmä. Muutamissa poronhoitoalueille kohdistuneissa tuulipuistohankkeissa hankevastaava on hankkinut GPS-pantoja porojen laidunten käytön seurantaa varten. Hankealueella toimiva Isosydänmaan paliskunta on kutsuttu Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyn seurantaryhmään. Lisäksi paliskunnalta ja Paliskuntain yhdistyksellä on pyydetty lausunnot YVA-ohjelmasta. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan näin tuleekin toimia, sillä siten varmistetaan poronhoitolain määräämien velvoitteiden ja YVA-lain osallistumiselle ja tiedonsaannille asettamien tavoitteiden toteutuminen. Tämän lisäksi hankevastaavan on syytä haastatella paliskunnan edustajia sekä neuvotella ja sopia vaikutusten seurannasta ja kompensoinnista. Paliskuntain yhdistys muistuttaa lausunnossaan, että neuvottelut tulee aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa ja niiden lähtökohtana tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuten aiemmin yhteysviranomaisen lausunnossa on ilmennyt, Länsi- Lapin maakuntakaavassa on määräyksiä, jotka poronhoitolain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa edellyttävät poronhoidon