6XRPLULLVWDPDDQD. x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl. x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD. x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD



Samankaltaiset tiedostot
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Metsäohjelman seuranta

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsäohjelman seuranta

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Metsäohjelman seuranta

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäohjelman seuranta

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Mitä puukaupassa sovitaan

Metsänhoito. Metsänomistajat

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suomen avohakkuut

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelu

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Metsäohjelman seuranta

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Metsäohjelman seuranta

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kuva: Seppo Tuominen

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Metsäohjelman seuranta

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Vesiluonto ja ennallistaminen

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat


Riistametsänhoito mistä on kyse?

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Lataa Meni kuin mehtäpeura Suomenselällä - Mauri Nieminen. Lataa

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Ojitettujen soiden ennallistaminen

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten

Metsätalouden vesiensuojelu

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

kannattava elinkeino?

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Transkriptio:

6XRPLULLVWDPDDQD x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl VLLKHQNXXOXXPDDQWLHWHHOOLVHVWlVLMDLQQLVWDPPH MRKWXHQLGlQMDOlQQHQVHNlSRKMRLVHQHWWlHWHOlQ ODMHMD x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD PXXWDPDWNXWHQHVLPHUNLNVLSLLVDPL NDQDGDQPDMDYDMDYDONRKlQWlSHXUDRYDWNRWLXWXQHHW K\YLQMDPXRGRVWDQHHWOLVllQW\YlQNDQQDQ x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD KDYXPHWVlY\ K\NHWWlPXWWDDLYDQHWHOlUDQQLNROODRQ HWHOlLVLlOHKWRPHWVLlMDSRKMRLVHVVDDYRLPHW WXQWXULPDDVWRW x 9RLGDDQVDQRDHWWlKDYXPHWVlWMDVXRWDQWDYDW 6XRPHOOHOHLPDQVLOOlNDNVLNROPDQQHVWDPDDVWDPPH RQPHWVlQSHLWWlPll 1

7\\SLOOLVWlODMLVWRD Eri maakunnillemme tyypillisiä riistalajeja: 2

(ULODMLWHUL\PSlULVW VVl x 3HULQWHLVHWULLVWDODMLPPHNXWHQPHWVRWHHUL PHWVlMlQLVNHWWXQllWlKLUYLWDLNDUKXRYDW PHWVlODMHMD x (OlLQWHQYLLKW\Y\\WWlPllUllYlWPHWVlW\\SSLMDMRSD PDLVHPDW\\SSLVLOOlROHQQDLVLPPDWYLLKW\Y\\VWHNLMlW RYDWUDYLQWRMDVXRMD x (ULODMLWVXRVLYDWHULODLVWDPHWVll0HWVRHOll PLHOXLWHQYDQKRLVVDODDMRLVVDPHWVLVVlMRLVVDNDVYDD PlQW\lMDNXXVWD x 0HWVlMlQLVWDDVHOllPLHOXXPPLQWDLPLNRLVVDMRLVVD RQSDOMRQVLOOHVRSLYDDRNVDUDYLQWRD Metsälajien viihtyvyyteen on viime vuosikymmeninä eniten vaikuttanut metsien käsittely Käsittelyyn kuuluu mm. hakkuut, uudistaminen, taimikonhoito, maanmuokkaus, lannoitus, ojitukset sekä metsäautoteiden rakentaminen Voidaan sanoa, että mitä voimakkaammat toimenpiteet, sitä huonommin riistaeläimet viihtyvät! 3

3HOORLOODHWHOlLVHWODMLW x 3HOWRMDYLOMHO\VDOXHHWRYDWNHVNLWW\QHHW/lQVLMD (WHOl6XRPHHQPLVVlLOPDVWRMDPDDSHUlRQ VRSLYDPSDDYLOMHO\\Q x 3HOWRULLVWDODMLWNXWHQUXVDNNRVHSHON\\KN\ SHOWRS\\IDVDDQLYDONRKlQWlSHXUDMDPHWVlNDXULV HVLLQW\YlWNLQUXQVDLPSLQDPDDPPHHWHOlMD ORXQDLVRVLVVD x -RWWDQlPlODMLWYLLKW\YlWWXOHHSHOWRDOXHLGHQROOD ODDMRMDMD\KWHQlLVLlPXWWDPDLVHPDOWDDQ YDLKWHOHYLDMDSLHQLSLLUWHLVLl x 0\ VPRQLSXROLQHQYLOMHO\ODMLVWRHULNRLVNDVYHLQHHQ YHWllSHOWRODMHMDSXROHHQVD Monet pellolla ruokailevat riistalajit viettävät kuitenkin suuren osan ajastaan metsässä tai metsän ja pellon reunavyöhykkeessä. Ne kaipaavatkin elinympäristökseen pellon ja metsän muodostamaa mosaiikkia. 4

9HVLVW WDQWDYDWOHLPDQ x 6XRPLRQPDDMRVVDRQSRLNNHXNVHOOLVHQSDOMRQ YHVLVW MlVHNlSLWNl,WlPHUHQUDQQLNNR x 9HVLHQULLVWDDRYDWPXXQPXDVVDVRUVDOLQQXW KDQKHWPDMDYDWMDK\ONHHW x 0RQHWYHVLOLQWXODMLWYLHWWlYlWWDOYHQOlPSLPlPPLVVl PDLVVDPXWWDSDODDYDWYXRVLWRLVHQVDMlONHHQ SHVLPllQV\QQ\LQVHXGXOOHHQSRKMRODDQ x 6XRPHVVDV\QW\\NLQVXXULRVD(XURRSDQYHVLOLQQXLVWD MRWHQROHPPHPHONRLVLDYHVLOLQWXMHQWXRWWDMLD x 9DUVLQNLQUHKHYlWMDUXRYLNNRLVHWMlUYHWMD PHUHQODKGHWRYDWSDUKDLWDYHVLOLQWXMHQ HOLQ\PSlULVW Ml x Vesilintujen elinympäristöt ovat yleensä ajan mittaan huonontuneet kuivatusten ja liiallisen rehevöitymisen ja umpeenkasvun vuoksi. x Alueita on kuitenkin myös kunnostettu ja ennallistettu ihmisen toimesta. x Yksi pitkävaikutteinen riistanhoitomuoto onkin elinympäristöjen parantaminen. x Monet metsästysseurat ovat kunnostaneet alueellaan olevia lintuvesiä. Kunnostuksesta hyötyvät aina myös muut kuin varsinaiset riistalajit! 5

3LWNlWDOYLUDMRLWWDD x /XRQQRQRORWPDDPPHSRKMRLVLPPLVVDRVLVVD/DSLQ WXQWXULDOXHLOODRYDWDQNDUDW x 7DOYLRQSLWNlVHNlN\OPlMDNHVlRQYDLQSDULQ NXXNDXGHQPLWWDLQHQ x 0HWVlQUDMDQ\OlSXROHOODHOlYlWULLVWDHOlLPLVWlPPH YDLQULHNNRMDNLLUXQDMDDMRLWWDLQPHWVlMlQLVVHNl NHWWX x 7XQWXULMlUYLOOlSHVLYlWNXLWHQNLQNHVlOOlXVHDW YHVLOLQQXWNXWHQULLVWDOLQQXLVWDDOOLSLONNDVLLSLMD ODSDVRWND x /DDMRLOODVXRDOXHLOODSHVLLPHWVlKDQKL Lapissa metsänraja seurailee korkeuskäyriä ja määräytyy paljolti lämpösumman perusteella. Metsänrajan alapuolella on lähes sama lajisto, kuin maamme keskiosissa, tosin selvästi harvalukuisempana. Mitä pohjoisemmaksi maassamme mennään, sitä pienemmät eläinpopulaatioiden tiheydet voivat luonnonoloista johtuen olla. 6