SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa ajan tasalle. Yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut merkittävästi ja ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Sähköverkon tasapainon ylläpitäminen puolestaan tarvitsee lisää nopeasti säädettävää sähköntuotantoa, mihin vesivoima on teknisesti ja taloudellisesti parasta. Kuva: Jyrki Kallio-Koski Ympäristönsuojelulainsäädäntö on kehittynyt merkittävästi koskiensuojelulain säätämisen jälkeen. Koskiensuojelulakia uudemmat lait turvaavat hyvän suojelun tason myös vesirakentamishankkeissa. Tämä antaa mahdollisuuden päivittää koskiensuojelulakia siten, että vesivoiman lisääminen olisi mahdollista, kunhan luontoarvoista huolehditaan. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(6) Suomen kaikkiin jokiin ja koskiin ei ole suunnitteilla vesivoimalaitoksia Läheskään kaikkiin virtavesiin ei olla suunnittelemassa vesivoimalaitoksia. Suomen koko vesivoimapotentiaalista (energiamäärästä laskettuna) on rakennettu noin 60 % vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan. Neljäsosa Suomen teoreettisesta vesivoimapotentiaalista on joko rajajoissa tai muissa vesistöissä, joissa ei ole rakentamiskelpoista vesivoimaa. Koskiensuojelulailla suojeltujen mahdollisten rakentamiskohteiden energiamäärä on noin 3,5 % Suomen koko potentiaalista. Koskiensuojelulaki ei suojaa koskia, vaan estää ainoastaan voimantuotannon Koskiensuojelulailla on kielletty nimenomaan vesivoiman käyttöönotto 53 vesistössä tai vesistön osassa. Koskiensuojelulaki estää siinä mainituissa vesistöissä mm.: uusien vesivoimalaitosten rakentamisen vesivoimalaitoksen rakentamisen olemassa olevaan säännöstelypatoon lisävesivoiman käyttöönoton jokea ruoppaamalla tai padotuskorkeutta korottamalla Monet estetyistä hankkeista ovat jo olemassa oleviin patoihin ja vesivoimalaitoksiin liittyviä toimia, eivätkä siis kohdistu luonnontilaisiin koskiin. Koskiensuojelulain sanamuoto kieltää nimenomaan uuden vesivoimalaitoksen rakentamisen nimetyissä vesistöissä. Lakia on kuitenkin sovellettu vesilain määritelmien nojalla siten, että lisävesivoimaa ei saa ottaa käyttöön myöskään jokea ruoppaamalla tai olemassa olevan laitoksen padotuskorkeutta muuttamalla. Lisäksi on epäselvää kuinka lakia sovelletaan tapauksiin, joissa ei-suojellussa vesistössä tehtävän toimenpiteen vaikutusalue voisi ulottua koskiensuojelulailla suojeltuun vesistöön. Koskiensuojelulailla suojeltujen vesistöjen vesivoiman tuotantopotentiaalista on vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan noin 200 MW teknistaloudellisesti merkittävää. Lisäksi monien hankkeiden toteutuksella voitaisiin merkittävästi tehostaa useiden nykyisten vesivoimalaitosten toimintaa. Kaikki mahdollisesti toteutettavat hankkeet ovat joka tapauksessa luvanvaraisia ja voimassaolevan ympäristönsuojelulainsäädännön piirissä. Monet hankkeista olisivat ympäristövaikutuksiltaan varsin vähäisiä, kuten vesivoiman tehonkorotukset yleensäkin. Osa hankkeista myös edistäisi tulvasuojelua.
Esimerkkinä tämän lain nojalla suojellusta kohteesta on viereisessä kuvassa näkyvä Irnin säännöstelypato Iijoen vesistössä. 3(6) Tähän olemassa olevaan patoon voisi asentaa voimalaitoskoneiston ja tuottaa uusiutuvaa energiaa 2700 pientalon (ei sähkölämmitystä) vuotuisen sähkönkulutuksen verran. Muut lait suojaavat jokien luontoarvoja Suomessa merkittävä vesirakentaminen vaatii aina luvan, ja toteutettavan hankkeen ympäristövaikutukset tulevat tarkkaan arvioiduksi. Nämä säädökset koskevat koskiensuojelulain alaisia vesistöjä samoin kuin muitakin. Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen on muu ympäristölainsäädäntö kehittynyt merkittävästi. Uhanalaisimmat lajit ja luontotyypit ovat nykyisin suojeltuja mm. Luonto- ja lintudirektiivien, Natura 2000 alueiden ja luonnonsuojelulain avulla. Merkittävistä rakennushankkeista tehdään ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain mukaisesti ja muu lainsäädäntö kuten ympäristönsuojelulaki, vesilaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelevät millaisia hankkeita saa toteuttaa ja miten. Vesistöjen tilan parantamiseksi on säädetty myös EU:n vesipuitedirektiivi sekä meristrategiadirektiivi, joiden vaatimusten mukaisesti Suomessakin on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Kaikille vesimuodostumille on asetettu tavoitteeksi saavuttaa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Vesistöjen tilaa seurataan sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ja uusien vesistöjen tilaan vaikuttavien hankkeiden toteuttamiselle on tiukat vaatimukset. Ympäristölainsäädäntö varmistaa niin kuin sen pitääkin tehdä - tehokkaasti sen, ettei ympäristölle vahingollisia hankkeita toteuteta.
Nykyaikainen vesirakentaminen ottaa huomioon koskiluonnon 4(6) Tietämys vesiympäristöstä ja rakentamisen vaikutuksista siihen on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Samoin suunnittelutekniikka on aivan toisella tasolla kuin 1950- ja -60 luvuilla, jolloin valtaosa Suomen vesivoimalaitoksista on rakennettu. Hankkeen ympäristövaikutukset pystytään nykyään selvittämään tarkasti etukäteen ja niiden minimoiminen otetaan hankkeen alusta asti yhdeksi suunnittelun tavoitteeksi, mikä mahdollistaa aiempaa paremman toteutuksen. Jokiuoma ja voimalaitos voidaan mallintaa 2- tai 3D-mallinnustekniikalla ja tutkia erilaisten virtaamatilanteiden vaikutuksia esimerkiksi kaloihin ja pohjaeliöstöön. Näiden mallinnustutkimusten avulla pystytään määrittämään mm. kullekin kohteelle sopivin juoksutus luonnonuomaan ja/tai minimivirtaama sekä pinnankorkeuksien sopiva vaihtelu. Esimerkkinä mallinnuksen käytöstä on alla kuvattu Ruotsin Edeforsenin voimalaitosprojektin aiheuttamien virtaamamuutosten vaikutusten arviointi ja elinympäristökunnostuksen suunnittelu. Mitattujen syvyys- ja topografiatietojen avulla Edeforsenista luotiin kosken olosuhteita mallintava virtaus- ja elinympäristömalli. Mallinnuksen tulokset osoittivat, että ehdotetut toimenpiteet - luonnollisempi virtaamien vaihtelu vuodenaikojen mukaan sekä biotooppikunnostukset - luovat virtakaloille selvästi parantuneet elinolosuhteet. Muutosten jälkeen kosken pinta-alasta aiempaa suurempi osa on taimenen ja harjuksen eri-ikäisille poikasille soveltuvaa elinympäristöä. Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä tuloksista ja mallin tuottamista virtaamakuvista.
5(6) Virtausnopeudet, nykytila Virtausnopeudet, kunnostettu
Ehdotamme lain saattamista ajan tasalle 6(6) Ehdotamme koskiensuojelulain päivittämistä siten, että se vastaa nykyisiä olosuhteita. Toivomme lakiin muutosta, joka mahdollistaisi erityisesti osittain rakennettujen jokien täydennysrakentamisen sekä olemassa olevien patojen ja voimalaitosten hyödyntämisen vesivoiman lisätuotantoon luontoarvoja samalla kunnioittaen. Suojeltujen koskien luetteloa ei tarvitse muuttaa, vaan lakia voidaan päivittää esimerkiksi lisäämällä 1 :ään 2 momentti: "Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen lupa voimalaitoksen rakentamiselle voidaan myöntää, mikäli koskiluonnon ominaispiirteet sekä kalojen ja eliöiden vaellusmahdollisuudet säilyvät. Lupa voidaan myöntää myös silloin, kun olemassa oleva pato muutetaan voimalaitokseksi." Tällä tavoin vesivoimanrakentamisen rajoittaminen kohdistuisi koskiensuojelulaissa määriteltyjen alueiden luontoarvoihin, kuten pitääkin. Sen sijaan tarvittavan uusiutuvan energian tuotannon lisääminen olisi mahdollista kohteissa, joissa tämä voidaan kestävällä tavalla tehdä.