Kuntouttavan työtoiminnan tutkimustulokset ja hanketoiminnan merkitys Forssan seutukunnan seminaari/koppi-hanke 15.5.2012 Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki - Vantaan kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY
Esityksen näkökulmat Esityksen näkökulmat ja painopisteet: Tutkimustulokset Näkemyksiä kehittämisestä ja hanketoiminnan merkityksestä THL:n raportit Euroopan sosiaalirahaston ja mukana olevien tahojen rahoittamat hankkeet: ASKEL Askelia kohti työelämää hankkeen (2008-2011) kokemukset: Toteuttajia Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, VATES-säätiö ja Diakoniaammattikorkeakoulu, THL koordinoi hanketta. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke (2011-2013): Mukana Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, THL koordinoi hanketta.
Yleistä kuntouttavasta työtoiminnasta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2.3.2001/189) ohjaa kuntouttavaa työtoimintaa Lain tavoitteena on ehkäistä pitkään jatkuvan työttömyyden vaikutukset, jotka voivat johtaa asiakkaan toimintakyvyn heikkenemiseen Järjestämiseen liittyy myös muita lakeja, kuten laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002), toimeentulotukilaki (1412/1997), työttömyysturvalaki (1290/2002), sosiaalihuoltolaki (710/1982) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tulee laatia aktivointisuunnitelma ennen työtoimintaan osallistumista. Osallistuminen velvoittavaa vuoden 2010 alusta Vuositasolla arviolta 15 000 16 000 asiakasta. Alle 25-vuotiaita oli kuntouttavassa työtoiminnassa vajaat 3 000. Naisia osallistujista oli 40 prosenttia (Kuntouttava työtoiminta 2010 - Kuntakyselyn osaraportti. Tilastoraportti 39/2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Tutkimuksia ja selvityksiä kuntouttavaan työtoimintaan liittyen Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja: Lindqvist, Tuija; Oksala, Ilkka & Pihlman, Marja-Riitta (toim.) Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Helsinki. 2001. (Sosiaali- ja terveysministeriön Oppaita 2001: 8) Tutkimuksia/raportteja lakimuutosten vaikutuksista, työvoiman palvelukeskuksista, kuntouttavasta työtoiminnasta, hankekokemuksia Väitöskirjoja/opinnäytteitä
Yleiskuvaa kuntouttavasta työtoiminnasta Kuntouttava työtoiminta kunnissa : THL Raportti 46/2011 Webropol-kysely, vastaukset kattoivat 104 kuntaa (30 % Suomen kunnista v. 2010). Toiminta on suhteellisen vakiintunutta Kuntouttava työtoiminta on kuntien tehtäväkokonaisuudessa suhteellisen pieni osa-alue, mutta sillä on tärkeä rooli kunnan työllistämis- ja kuntoutuspalveluissa Lakimuutos velvoittavuudesta ei vaikuttanut suuremmin järjestämistapaan Kuntien volyymit ja resurssit hyvin erilaisia Jonkin verran tarvetta saada lisää paikkoja, henkilöstöresurssien lisääminen ei ole priorisoitua Asiakkaat tarvitsisivat enemmän hoito-/kuntoutuspalveluja (päihde- ja mielenterveyskuntoutus, kuntoutustutkimukset ym.) Terveydenhuolto on jo tulossa vahvemmin mukaan Yleiskuvana, että kuntouttavan työtoiminnan jaksot 3-6 kk, asiakkailla useita jaksoja (arvio tavallisimmaksi siirtymäksi: uusi työtoimintajakso
Kuntouttava työtoiminta pääkaupunkiseudulla - Empiirinen tutkimus pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa), THL Raportti 38/2010. - Kaksi kyselyä työntekijöille (n=257), asiakaskysely (n=360), asiakaspaneelit, ryhmäkeskustelut työntekijöille Työtoimintaa järjestetään pääasiassa kaupungin työkeskuksissa/työpajoilla, kaupungin toimialoilla, kaupungin järjestämänä ryhmätoimintana, ostopalvelupaikoissa ja muissa järjestöissä, jonkin verran myös seurakunnissa Tehtävät kaupungeissa samantyyppisiä: Valtaosalla asiakkaista tehtävät kuntouttavassa työtoiminnassa painottuivat ruumiillisiin ja kädentaitoja vaativiin tehtäviin, kaupunkien asiakaskuntien rakenteet lähellä toisiaan kaksi kolmasosaa (69 %) miehiä ja naisia kolmasosa (31 %). - Suurin ikäryhmä 45-54-vuotiaat (35 %), 16 % alle 25-vuotiaita Kaksi kolmasosaa perheettömiä/yksinasuvia (68 %) 86 %:lla äidinkieli suomi tai ruotsi, muu äidinkieli 12%:lla Pitkä työttömyys: 86 %:lla oli viimeisimmän työsuhteen päättymisestä kulunut vähintään kaksi vuotta ja yli puolella vähintään viisi vuotta. Hieman yli puolet ilman ammatillista koulutusta 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 6
Kuntouttava työtoiminta pääkaupunkiseudulla - ASIAKASKYSELY: - Kokemukset terveydentilasta sairauspainotteisia (60 % asiakkaista kertoi hänellä olevan lääkärin toteamaa pitkäaikaista sairautta tai vammaa). - Työtehtävät kuitenkin kokemuksien mukaan varsin sopivia työkykyyn nähden Asiakkaiden arvio työkyvystään suhteessa kuntouttavan työtoiminnan tehtäviin (%) (N=360). 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7
Kuntouttava työtoiminta pääkaupunkiseudulla - Samantyyppisissä tehtävissä uskotaan selvittävän - Yli puolet uskoo selviävänsä tulevaisuudessa myös vaativammissa tehtävissä Asiakkaiden arviot kuntouttavan työtoiminnan työtehtävissä selviytymisestä pidemmällä aikavälillä (%) (N=360). 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 8
Kuntouttava työtoiminta pääkaupunkiseudulla ASIAKASKYSELY: - 82 % asiakkaista vastasi kuntouttavan työtoiminnan olevan hyvä ratkaisu omalta kannaltaan. - Vastauksissa, mikä on parasta kuntouttavassa työtoiminnassa säännöllisyyteen, tekemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät tekijät korostuivat (yhteensä n. kaksi kolmasosaa vastauksista) Asiakaspaneelit (2 ryhmäkeskustelua): Työllistymisen esteitä: ikä, terveys, velat Myönteinen suhtautuminen työtoimintaan, vaikka myös kritiikkiä Saadut hyödyt: päivärytmi, aika kului nopeammin, on paikka mihin mennä, saa arvostusta --> Asiakkaat haluavat osallistua johonkin Typistä saatu hyvin palveluja: palvelut saman katon alla Terveyspalveluihin ohjaaminen toiminut Kuntouttavaa työtoimintaa palvelun nimenä ei pidetty hyvänä Työtoiminnasta koettu hyötyä, muttei nimenomaan työllistymisen suhteen Asiakkaat haluaisivat työtä, kuitenkin usko työnsaantiin on hiipunut 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9
Kuntouttava työtoiminta pääkaupunkiseudulla ASIAKASKYSELY (N=360): Jatkotoiveet "Mitä haluaisitte tehdä kun tämä kuntouttava työtoiminta päättyy?" : 38 % vastasi haluavansa päästä töihin Kolmasosa jätti vastaamatta kysymykseen tai ei osannut sanoa 15 % halusi jatkaa kuntouttavaa työtoimintaa halusi jatkaa tai olla vastaavassa toiminnassa 12 % halusi opiskella 5 % halusi siirtyä eläkkeelle 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10
Kuntouttavan työtoiminnan jakson päättäneiden asiakkaiden ensisijaiset suunnitellut ja käynnistyneet siirtymät (marraskuussa 2009 tammikuussa 2010 jakson päättäneet) (%) (N = 113). Työ avoimilta työmarkkinoilta 1 1 Palkkatuettu työ 4 3 Työelämävalmennus/työharjoittelu/työ kokeilu 4 4 Koulutus 5 2 Kuntouttava työtoiminta 19 14 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Hoito/kuntoutus/työkykyarvio Eläkeselvittely 1 1 1 1 12 10 Suunniteltu ensisijainen siirtymä Toteutus käynnistynyt Sairausvapaa 4 3 Muu siirtymä 4 3 Siirtymän toteutus ei ollut vielä käynnistynyt 17 Ei siirtymää 41 41 Ei merkintää 4 4 0 20 40 60 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 11
Kuntien esittämiä kehittämistarpeita Kuntien odotuksia keskushallinnolle kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä: (Kuntouttava työtoiminta kunnissa : THL Raportti 46/2011) 1. Lainsäädäntö: Ei enää tiukennuksia kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöön Kuntouttavan työtoiminnan ja työharjoittelun/työelämävalmennuksen, palkkatukityön suhteiden selkeytystä Kuntouttava työtoiminta käsitteenä ei ole hyvä, se tulisi korvata jollain muulla 2. Resurssit: Toivotaan kunnille lisää rahoitusta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen 3. Ohjeistusta: Toivotaan ohjeita ja laatusuosituksia Toiveena, että kuntia kuullaan toiminnan valtakunnallisessa kehittämisessä Työttömien terveystarkastusten ja työkykyarvioiden järjestämisen edistämistä
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kehittämistyön tavoitteita: Työllisyys-/hoito-/kuntoutuspalvelukokonaisuus on selkeä: kuntouttavan työtoiminnan rooli ja siihen liittyvien palvelujen kokonaisuus on selkeä Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on selkeää (prosessit kuvattu) Jakson arvioinnin vakiintuneet muodot Laatusuositukset kuntouttavalle työtoiminnalle hyvistä käytännöistä Uusien kuntouttavan työtoiminnan / kuntouttavaan työtoimintaan liittyvien palvelujen kehittäminen: Yhteistyöverkostot keskeisiä, kehittämisessä hanketyö kuntien ja muiden toimijoiden apuna ja tukena Pysyvien yhteistyörakenteiden syntyminen kunnissa ja kehittämisessä Asiakkaiden vakiintunut mukaanotto palveluiden kehittämiseen Hyvien käytäntöjen juurtuminen toimintaan Hyvien käytäntöjen leviäminen muiden tahojen käyttöön
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan rooli: Monipuolisempien paikkojen tarve, skaala työtehtävien vaativuustasossa laaja Kuntouttava työtoiminta palveluna tulee nähdä osana kunnan aktivointi- ja kuntoutustoimien kokonaisuutta Kuntouttavan työtoiminnan rooli ja erot suhteessa työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin vaativat edelleen selkiyttämistä Kuntouttavan työtoiminnan vahvuuksia: työ- ja toimintakyvyn arvioinnin väline, joustavuus ja räätälöitävyys Osa asiakkaista tarvitsee työtoimintaa, joka tähtää toimintakyvyn tukemiseen; mikä on näille asiakkaille oikea palvelu? Kuntien resurssit: Onko kuntouttavan työtoiminnan volyymi suhteessa asiakaskunnan tarpeisiin?
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Asiakaslähtöisyys, yksilöllinen tukeminen: Asiakas tarvitsee tukea, kaikki osapuolet tarvitsevat neuvottelutaitoja ja yhdessä tarvitaan suunta mihin tähdätä Kokonaisvaltainen ohjaus yhdeltä taholta Moniammatillinen verkostoyhteistyö: yhteyksien painotukset eri tahoihin riippuvat asiakkaan suunnasta Terveydentilan selvitys ennen kuntouttavaa työtoimintaa, hoitopalveluihin ohjaaminen/terveysneuvonta; missä asiakkaat tavoitettaisiin parhaiten? Tukihenkilötoiminta avuksi velka-, terveysasioiden ym. hoitoon jakson aikana Nuoret oma erityisryhmänsä Asiakkaan osallisuus palveluiden kehittämisessä; esim. asiakasraadit, -foorumit, kokemusasiantuntijat hanketyössä
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan aikainen arviointi: Kuntouttavalla työtoiminnalla on asiakkaan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia: miten niitä arvioidaan ja mitataan? Arvioinnin tavoite ja tarkoitus tulee olla selvillä; miksi asiakasta arvioidaan, kuka arviointia hyödyntää Systemaattinen arviointidokumentointi jakson aikana Kuntouttavan työtoiminnan alussa arviointijakso/kartoitus? Tulevaisuudessa kustannusten ja vaikuttavuuden arvioimisen lisääntyminen? Tietojärjestelmät eivät tue tällä hetkellä riittävän hyvin asiakasseurantaa ja arviointia
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Siirtymä eteenpäin: Etuusjärjestelmän kehittäminen: palvelusta toiseen siirtymisen taloudellinen kannustavuus, turvallisuus ja joustavuus Työhönvalmennuksen lisääminen Matalan kynnyksen (palkka)tuetut paikat avustavissa tehtävissä Työnantajan tukien kehittäminen: konkreettinen hyöty yritykselle työllistämisestä Koulutus työn oheen, tehtäväkohtaista, ei liian teoreettista koulutusta, järjestöjen/työpaikkojen opetusstatuksen nostaminen Joustavuus: tarvittaessa tulisi olla mahdollista palata takaisin kuntouttavaan työtoimintaan, jos siirtymä seuraavaan toimenpiteeseen ei onnistu 22.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 17
Kuntien ennakointeja tulevaisuudesta Kuntien ennakointeja kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta 10 vuoden kuluttua: (Kuntouttava työtoiminta kunnissa : THL Raportti 46/2011) Toiminta on entisestään vakiintunut ja pääosin nykyisen kaltaista Jonkin verran asiakasmäärien kasvua, lisää omaa pajatoimintaa Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu enemmän nuoria asiakkaita suurten ikäluokkien eläköidyttyä Työmenetelmät kehittyvät (työpaikkaohjaus, sosiaalityön menetelmien kehittyminen) Yrityksiä mahdollisesti tullut mukaan järjestämiseen Toiminnan selvempi jakautuminen ylläpitävään ja aktivoivaan työtoimintaan
Kiitos!