TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA MUISTIN HEIKKENEMINEN MIKSI JA MITEN LÄÄKETUTKIMUKSIA TEHDÄÄN ONKO LÄÄKETUTKIMUKSIIN OSALLISTUMINEN TURVALLISTA MITEN MUISTILÄÄKETUTKIMUKSIIN PÄÄSEE MUKAAN
Muistin toimint stt heiketä monest eri syystä. Ikääntyminen, stressi, msennus, ineenvihduntsirudet, tietyt lääkkeet j eri syistä johtuvt ivovuriot sttvt vikutt muistitoimintoj heikentävästi. Toistuvn unohtelun tustll stt oll kiirettä, väsymystä j keskittymisen puutett. Muistin heikentymisen tustll voi kuitenkin oll toimintkykyyn j elämänltuun vikuttv etenevä muistisirus. MUISTIN HEIKKENEMINEN Joskus muistin heikentymisen tustll voi oll etenevä muisti sirus. Tvllisin muistisirus on Alzheimerin tuti. Milloin muistioireist tulisi huolestu j hkeutu tutkimuksiin? Mhdolliseen muistin heikkenemiseen olisi hyvä kiinnittää huomiot, jos seurvi sioit ilmenee: Om ti läheisen huoli muistist Lähimuistin heikkeneminen esim. viimeikisten tphtumien j/ti tpmisten toistuv unohtelu Muistioireet hittvt töistä j rkisist skreist selviytymistä Uusien sioiden, esim. kodinkoneen käytön oppiminen on vike
Minne tutkimuksiin? MUISTITUTKIMUKSET VOI KÄYNNISTÄÄ OMALLA LÄÄKÄRILLÄ TERVEYSKESKUKSESSA TAI TYÖTERVEYS HUOLLOSSA. Muistioireiden tustll olevien syiden selvittelyyn kuuluu hstttelun, muistikyselyjen, muistitestien j verikokeiden lisäksi usein myös ivojen kuvus j joskus selkäydinnestenäytteen tutkimus. Myös muistilääketutkimukseen osllistuminen voi trjot mhdollisuuden muistiongelmien trkkn selvittelyyn. Uusien lääkehoitojen kehittäminen j käyttöönotto ei ole mhdollist ilmn vpehtoisi lääketutkimuksiin osllistuji. Miksi muistilääketutkimuksi tehdään? Alzheimerin tuti on etenevä muistisirus, jonk perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Siihen ei tällä hetkellä ole olemss prntv ti selkeästi tudin kulkuun vikuttv lääke- ti muut hoito. Siksi on tärkeää, että uusi lääke- j muit hoitoj yritetään kehittää. Tvoitteen on löytää hoitokeinoj, joill tudin etenemistä voitisiin hidst ti jop pysäyttää siruden eteneminen. Tällisten uusien hoitojen vull ikääntyvien ihmisten toimintkykyä, elämänltu j mhdollisuuksi itsenäiseen elämään voitisiin ylläpitää pidempään. Myös muistisiruksien yksilöille j yhteis kunnlle iheuttmt kustnnukset pysyisivät premmin kuriss. CRST hkee muistilääkkeiden kliinisiin tutkimuksiin osllistuji, joill on joku seurvist: Ikä yli 60 vuott j keskimääräistä suurempi riski sirstu Alzheimerin tutiin (esim. sukulisten sirstumisen ti geenitestillä ti ivojen kuvntmisell ti biomerkkiineiden vull rvioitun) ti lievä muistihäiriö, jok mhdollisesti ennkoi Alzheimerin tuti ti lääkärin totem lievä ti keskivike Alzheimerin tuti ti todettu Alzheimerin tuti j sirudest johtuvi käytösoireit.
Miten muistilääketutkimuksi tehdään? Lääketutkimuksiin osllistuminen on in täysin vpehtoist j osllistumisen voi keskeyttää milloin thns. Ennen tutkimuksen lku mhdolliselle tutkittvlle j hänen osllistumistn tukevlle henkilölle toimitetn tutkimust koskevt tiedotteet, joiss kuvtn yksityiskohtisesti, mitä tutkimuksess tphtuu j minkälisi hittoj j hyötyjä osllistumiseen mhdollisesti liittyy. Lisäksi he svt tutkimushenkilökunnn puhelinnumerot, joihin he voivt soitt tutkimukseen liittyvissä sioiss. Tutkimus koostuu seurvist jksoist: seulontjkso > hoitojkso > seurntjkso
Tutkimuksest j tutkimussetelmst riippuen muistilääketutkimukset voivt kestää muutmi kuukusi ti useit vuosi. Seulontjkson ikn trkistetn tutkittvn soveltuvuus tutkimukseen mm. hsttteluill, muisti testillä, lbortoriokokeill j erilisill kuvntmismenetelmillä. Tämän jälkeen loitetn hoitojkso tutkimuslääkkeellä. Hoitojkson jälkeen tutkimus loppuu seurntjksoon. Joissin tutkimuksiss voidn osllistujille trjot osllistumist pidempään jtkotutkimukseen smll lääkkeellä. Koko tutkimuksen ikn tutkittvien turvllisuutt j terveydentil seurtn tiiviisti erilisin tutkimuksin j lbortoriokokein. Niiden tuloksist nnetn tieto tutkittville. Tutkimuksen ikn tutkittvn om lääkitys jtkuu normlisti mhdollinen tutkimuslääke ei korv käytössä olev muut lääkitystä. Muistilääketutkimukseen osllistuvien tutkittvien lisäksi tutkimukseen pyydetään yleensä myös tutkittvn jonkun läheisen, ns. tukihenkilön sitoumus vust tutkittv tutkimukseen osllistumisess. Tukihenkilö voi myös nt tieto tutkittvn voinnist j hänen toimintkyvystään. Myös tukihenkilö s hlutessn keskeyttää osllistumisens, jolloin hänen tillleen trvitn uusi tukihenkilö. Tutkimuslääke j kikki tutkimukseen liittyvät toimenpiteet ovt osllistujille mksuttomi. Tutkittvlle j tukihenkilölle korvtn tutkimuskäynneistä iheutuvt mtkkulut j mhdollinen nsionmenetys.
Onko lääketutkimuksiin osllistuminen turvllist? Ennen tutkimuksen loittmist jokiselle lääketutkimukselle hetn puoltv lusunto riippumttomlt eettiseltä toimikunnlt j tutkimus ilmoitetn Lääkeln turvllisuus- j kehittämis keskukselle (Fime). Eettinen toimikunt Vst tutkittvien oikeuksien, turvllisuuden j hyvinvoinnin turvmisest. Fime (Finnish Medicines Agency) Arvioi tutkimuslääkkeen j tutkimussuunnitelmn ltu j sinmukisuutt. Ihmisillä tehtäviin kliinisiin lääketutkimuksiin ryhdytään vst sen jälkeen, kun tutkittvn lääkkeen turvllisuudest on edeltävien koe-eläimillä suoritettujen tutkimusten perusteell stu riittävä vrmistus. Jokiselle lääketutkimukselle hetn hyväksyntä Lääkeln turvllisuus- j kehittämiskeskukselt (Fime), jok trkst tutkimuslääkkeen j -suunnitelmn ldun. Jos Fimen ti eettisen toimikunnn mielestä tutkimus ei ole trpeellinen ti riittävän turvllinen, tutkimust ei s loitt. www.fime.fi Lääkeln turvllisuus- j kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Finnish Medicines Agency On hrvinist, että lääkkeellä ei olisi linkn hittvikutuksi. Siksi lääketutkimukset suoritetn trkss vlvonnss. Vkvien hittvikutusten esiintyminen on hrvinist. Mhdolliset tunnetut hitt kerrotn tutkittvlle hyvissä join ennen tutkimukseen osllistumist. Hitoist keskustelln lääkärin knss ennen kuin tutkittv llekirjoitt suostumuksen osllistu tutkimukseen. On silti mhdollist, että lääkkeestä ti tutkimukseen kuuluvst toimenpiteestä iheutuu hitt ti vhinko tutkittvlle. Tutkimuksen vkuutusturv ktt kikki tutkimuksest ti tutkittvst lääkkeestä iheutuneet terveydelliset hitt.
CRST hkee vpehtoisi osllistuji muistilääketutkimuksiin CRST Oy (Clinicl Reserch Services Turku) toteutt kliinisiä lääketutkimuksi uusill, vielä tutkimusviheess olevill lääkevlmisteill. CRST:ssä työskentelee tutkijlääkäreitä, tutkimushoitji, psykologej j muit kliinisten lääketutkimusten toteuttmisess trvittvi mmttilisi. CRST tekee lääketutkimuksi sekä terveillä vpehtoisill koehenkilöillä että eri potilsryhmiin kuuluvill tutkittvill. Muistilääketutkimukset ovt CRST:n ydinosmisluett. Monen CRST:ssä käynnissä olevn muistilääketutkimuksen tvoitteen on löytää uusi keinoj Alzheimerin tudin ehkäisyyn ti hoitoon ti siruteen liittyvien oireiden hoitoon. CRST on perustettu vuonn 1995. Se toimii PhrmCity-rkennuksess Lemminkäisenkdun j Itäisen pitkäkdun kulmss, lähellä Kupittn jun-sem j Turun yliopistollist keskussirl (TYKS).
Miten CRST:n muistilääketutkimuksiin pääsee mukn? CRST:llä lk uusi lääketutkimuksi ympäri vuoden, j uusi vpehtoisi osllistuji trvitn jtkuvsti. CRST:n muistilääketutkimuksist s tieto seurvist lähteistä: Puhelimitse: (02) 420 64716 Kotisivuiltmme: www.crst.fi Fcebookiss: www.fcebook.com/crstturku/ Sähköpostitse: tutkittvt@crst.fi Kotisivujemme kutt rekisteröitymällä muistilääketutkimuksist kiinnostunut henkilö (mhdollinen tutkittv ti hänen läheisensä) voi ilmoitt omt yhteystietons CRST:n henkilörekisteriin, jonk jälkeen tutkimushoitj on häneen yhteydessä. Itäinen Pitkäktu 4 B, 3. kerros, 20520 Turku Puhelin: 02 420 64716 www.crst.fi