Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi
Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä on eurooppalaisittain erityistä? Suomalainen työelämämalli on ideaalityyppi. Se pyrkii kiteyttämään yksipuolisesti ja sisäisesti ristiriidattomalla tavalla monimuotoisen ilmiön muutamaan yksinkertaiseen ominaispiirteiseen.
Aineisto EWCS = eurooppalainen työolotutkimus ECS = eurooppalainen yritystutkimus EQLS = eurooppalainen elämän laatu -tutkimus
Erityispiirre 1: Suomalainen työelämä edellyttää kovaa osaamista ja jatkuvaa oppimista
Osaaminen ja oppiminen työssä Työhön kuuluu monimutkaisia työtehtäviä (EWCS, %) Työhön kuuluu uusien asioiden oppimista (EWCS, %) 9 1 8 9 7 8 6 5 4 3 2 7 6 5 4 3 2 1 1 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU 21 215 21 215
Erityispiirre 2: Suomalainen työelämä edellyttää suurta itseohjautuvuutta
Itseohjautuvuus työssä 5 Itseohjautuvaa tiimityötä soveltavat 1+ yritykset (ECS, %) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Iso-Britannia Ranska Italia Espanja Viro EU 213
Erityispiirre 3: Suomalainen työelämä edellyttää paljon venymistä
Venyminen työssä Työhön kuuluu työskentelyä hyvin nopeassa tahdissa (EWCS, vähintään 1/4 ajasta, %) Työhön kuuluu työskentelyä tiukoissa määräajoissa (EWCS, vähintään 1/4 ajasta, %) 9 8 8 7 7 6 5 4 3 2 6 5 4 3 2 1 1 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU 21 215 21 215
Erityispiirre 4: Suomalainen työelämä tarjoaa paljon vaikutusmahdollisuuksia työhön
Vaikutusmahdollisuudet työhön Voi vaikuttaa työtehtävien suorittamisjärjestykseen (EWCS, %) Voi vaikuttaa työn kannalta tärkeisiin päätöksiin (EWCS, aina/useimmiten, %) 9 7 8 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 1 2 1 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU 21 215 21 215
Erityispiirre 5: Suomalainen työelämä tarjoaa paljon vaikutusmahdollisuuksia työn ja muun elämän väliseen suhteeseen
Vaikutusmahdollisuudet työn ja muun elämän väliseen suhteeseen Voi järjestää työpäivän aikana vapaata omien asioiden hoitamiseen (EWCS, %) Voi vaikuttaa päivittäiseen työn alkamis- ja lopetusaikaan (EQLS, %) 9 7 8 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 1 2 1 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU 21 215 212
Erityispiirre 6: Suomalainen työelämä tarjoaa paljon sosiaalista tukea
Sosiaalinen tuki työssä Saa esimieheltä apua ja tukea (EWCS, aina/useimmiten, %) Saa työtovereilta apua ja tukea (EWCS, aina/useimmiten, %) 9 1 8 9 7 8 6 5 4 3 2 7 6 5 4 3 2 1 1 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa EU 21 215 21 215
Erityispiirre 7: Suomalainen työelämä perustuu vahvaan luottamusoletukseen
Jännitteitä johdon ja työntekijöiden välillä 1 Ei lainkaan/jonkin verran (EQLS, %) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Iso-Britannia Ranska Italia Espanja Viro EU 212
Luottamus ihmisiin 8 Useimpiin ihmisiin voi luottaa (EQLS, indeksi 1-1) 7 6 5 4 3 2 1 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Iso-Britannia Ranska Italia Espanja Viro EU 23 211
Suomalaisen vahvaan luottamusoletukseen perustuvan työelämän tasapainotilan elementit VAATIMUKSET Kova osaaminen ja jatkuva oppiminen työssä Suuri itseohjautuvuus työssä Paljon venymistä työssä MAHDOLLISTAJAT Paljon vaikutusmahdollisuuksia työhön Paljon vaikutusmahdollisuuksia työn ja muun elämän väliseen suhteeseen Paljon sosiaalista tukea työssä
Työelämä 22 -hankkeen osa-alueet suhteessa toisiinsa Suomalainen työelämämalli perustuu yhteiskunnassa vallitsevaan luottamusoletukseen. Luottamusoletus luo perustan eri osapuolten väliselle läheiselle yhteistyölle työelämässä ja lisää työnantajien valmiutta panostaa osaavaan työvoimaan. Työpaikoilla, joissa työn vaatimukset ja mahdollistavat tekijät ovat tasapainossa keskenään, on hyvät edellytykset työhyvinvoinnille ja ihmisten terveyden säilymiselle. Innovointi voi kukoistaa ja tuottavuus voi kasvaa tällaisilla työpaikoilla suotuisasti, mikäli tämä on työpaikan kannalta strategisesti tärkeä prioriteetti ja sitä tuetaan taitavalla johtamisella.