TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.10.2006, tark. 18.11.2013 PETSAMO, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN, XXI KAUPUNGINOSA KORTTELIT 340, 346 351, 352/tontit 6 9, 355, 365, 366, 369, 371, 380, 382, 385 390, 391/tontit 216 229, 392 394, 396 401 ym. alueita. Kaava nro 8083. Kaava-alue lähivaikutusalueineen Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupungin kiinteistötoimi. Kaava on kuulutettu vireille 25.1.2001. Kaava-alue on asemakaavoitusohjelmassa vuodelle 2013. Dno: YPA: 5980/611/2006 pvm. 11.7.2006, jatkuu kortilla TRE: 4662/2013 pvm. 5.6.2013. 1
Suunnittelualue Petsamo sijaitsee n.1,5 km koilliseen kaupungin keskustasta XXI kaupunginosassa. Asuntoalueella on selkeät rajat. Pohjoisessa on Kaupin metsäalue ja etelässä 1989 valmistunut Kekkosentie. Idässä alue päättyy Litukan siirtolapuutarhaan. Pieni osa Petsamoa jää Kekkosentien eteläpuolelle. Etu-Petsamon rakennuskanta on pääosin 1920-luvulta. Talot ovat alun perin olleet yhden tai kahden perheen rakennuksia. Pohja on usein lähes neliön muotoinen ja rakennuksissa on jyrkkä satulakatto. Etu-Petsamossa on myös urheilukenttä, jonka eteläpää jäi ohitustien alle 1980-luvulla. Perä-Petsamon rakentaminen alkoi vuonna 1936. Yleisin rakennustyyppi oli kahden perheen talo, mutta alueelle rakennettiin myös usean perheen asuntoja. Tontit rakennettiin pääasiassa valmiiksi jo ennen sodan syttymistä. Ainoastaan Lusankadun ja Kolhonkadun talot valmistuivat vasta 1940 50 -luvulla. Vuosikymmenen ero näkyy hyvin Etu- ja Perä-Petsamossa. Jälkimmäisessä tontit ovat pienempiä, asuinrakennukset olivat suurempia ja myös ulkoasu muuttui. Perä-Petsamon eteläosassa on muutamia uudempia kerros- ja rivitaloja, jotka on rakennettu aikaisemmin rakentamattomiksi jääneille pienille kalliokumpareisille yleisten rakennusten tonteille. Näissä rakennuksissa toimivat Tampereen ensi- ja turvakoti ry/petsamokoti, Tampereen Kotilinnasäätiön vanhusten asuntoja sekä Koivupirttisäätiön palvelukoti vanhuksille. 7.5.2013 järjestettiin Petsamon Ensi- ja turvakodilla naapurien kuulemistilaisuus liittyen Ensi- ja turvakodin vireillä olevaan laajennushakkeeseen. Naapurien palautteen johdosta ja hankkeen keskeneräisyydestä johtuen Ensi- ja turvakodin sekä Kotilinnasäätiön tontit nro 391-1 ja -2 erotettiin suojelukaavasta erilliseksi kaavahankkeeksi. Kokonaisuutena Kekkosentien pohjoispuolinen Petsamo on hyvin säilyttänyt alkuperäisen miljöönsä. Puistokadut, puutarhat ja kaartuvan tielinjan varteen sijoittuvat asuinrakennukset muodostavat viihtyisän ympäristön. Paikoitellen rakennuksia on korjattu ja laajennettu, jolloin ulkoasu on muuttunut. Kekkosen eteläpuolella ympäristön muutokset ovat olleet suurempia, vanhaa rakennuskantaa on jäljellä kolmessa korttelissa. Kekkosentien rakentamisen jälkeen kaupunginosaan pääsee autolla vain kahta itä- ja länsipäässä olevaa tietä myöten. Keskeisiä liikenneväyliä ovat Petsamon pohjoislaidalla olevan pääväylän, Koljontien lisäksi Kaupinkatu ja Mutkakatu, jotka lehmuksia kasvavina puistokatuina ovat muita leveämpiä. Niiden vastapainona on kapeita ja hiekkapintaisia katuja. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 28,2 ha. Kaava-alueella on 253 asuinrakennusten tonttia, yksi palvelurakennusten tontti ja yksi muuntamon tontti. Alue on kaupungin omistuksessa ja tontit on vuokrattu. Petsamon alueen rakennuskanta on enimmäkseen hyväkuntoista. Suunnittelualueen lähiympäristö Alueen pohjoispuolella on Kaupin sairaala, Tammenlehväkotien palvelutaloja ja Tampereen Veljeskotisäätiön Veljeskoti. Petsamoon rajoittuva Kaupin puistoalue on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue. Petsamon jatkona on Litukan laaja siirtolapuutarha-alue, joka myös on jakaantunut molemmin puolin Kekkosentietä. Kekkosentien eteläpuolisen suunnittelualueen lähiympäristössä on pientaloja, 1990-luvun pienkerrostaloja, Saukonmäen 60-luvulla rakennettu kerrostaloalue ja palveluiltaan supistunut liikekeskus. Tampereen keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa, kilometrin säteellä on päiväkoti ja useita kouluja. Lähimpään elintarvikemyymälään on n. 0,5 km. 2
Suunnittelun lähtökohdat ja tehtävät selvitykset ja kaavatilanne Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan kaava-alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm166). Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Petsamo on osoitettu yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävänä alueena, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja muissa toimenpiteissä. Asemakaava Petsamon kaavamuutosalueella on voimassa 23 eri asemakaavaa. Vanhin voimassa oleva kaava on vuodelta 1936 ja uusin vuolta 1996. Suurimmalla osalla Perä-Petsamon tonteista on vielä voimassa alkuperäinen vuoden 1936 kaava. Alueelle on tehty verrattain vähän pieniä yhden tontin kaavamuutoksia. Uusimmat asemakaavat liittyvät Kekkosentien kaavoitukseen, joka aikanaan halkaisi Petsamon puutaloalueen kahteen osaan. Suurimmalla osalla alueesta on siis voimassa vanhat asemakaavat, jotka sisältävät varsin vähän informaatiota tuoreempiin kaavoihin verrattuna. Vanhoista kaavakartoista rakennusoikeus on pääsääntöisesti tulkittu laskennallisesti rakennusalasta ja kerrosluvusta 1½. Selvitykset Asemakaavahanketta varten on vuonna 2001 kaavoitusyksikössä laadittu suunnittelualueen rakennusinventointi. Inventointiaineiston pohjalta kaupungin toimeksiannosta Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö laati Petsamon rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden ja arvojen analyysin syksyllä 2006. Analyysi sisältää suositukset suojelutavoitteiksi. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka turvaa vanhan rakennuskannan säilymisen turvaa kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilymisen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden säilyttämistä mahdollistaa rakentaminen niin, että talojen nykyisen vaipan sisällä tilat voidaan hyödyntää tehokkaasti ottaa huomioon nykyajan asumisen vaatimukset riittävässä määrin edistää alueen vetovoimaisuutta ja elävänä pysymistä vähentää poikkeamislupahakemusten tarvetta 3
Mahdollisimman hyvän kaavallisen lopputuloksen saavuttamiseksi: selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot tutkitaan rakennusoikeudet tonttikohtaisesti tutkitaan lisärakentamisen mahdollisuudet, jotka ympäristö kestää, mm. kuistit, ulkorakennukset ja autotallit laaditaan kaavaa tiiviissä yhteydessä asukkaisiin laaditaan rakentamistapaohjeet Tavoitteet ovat MRL 54 asemakaavan sisältövaatimusten mukaiset. Tämä asemakaavamuutostyö on mukana kaupungin vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa. Osalliset suunnittelualueen asukkaat ja kiinteistönomistajat lähivaikutusalueen naapurikiinteistöt Petsamon omakotiyhdistys ry Litukan siirtolapuutarhayhdistys ry ja alueen muut yhteisöt Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Tampereen Sotaveteraanien huoltoyhdistys Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos) Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELYkeskus) Pirkanmaan liitto Muut ilmoituksensa mukaan Tiedottaminen ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävilläoloista (OAS, luonnos, kaavaehdotus) julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdessä (Aamulehti). Kaava-aineisto on nähtävillä kaavan eri vaiheissa nähtävilläoloaikoina Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, jossa palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html Mahdolliset mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikoina kirjaamoon. Kirjaamon postiosoite: Kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 Kirjaamon käyntiosoite: Puutarhakatu 6 Kirjaamon sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Saaduista mielipiteistä ja lausunnoista laaditaan kooste asemakaavan selostukseen. Aloitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12.10. 2.11.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähettiin sen nähtävilläoloaikana tiedoksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sai jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute, jonka pohjalta luonnosmateriaali kehitettiin kaavaluonnokseksi. 4
Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 11.5. 11.6.2007 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeitse naapureita, ulkopaikkakuntalaisia tontinhaltijoita ja kiinteistönomistajia sekä Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistystä. Valmisteluvaiheen lausuntopyynnöt Laaditusta asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Luonnos muokattiin alustavaksi kaavaehdotukseksi saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Alustavasta kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta, viranomaisilta ja liikelaitoksilta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta ja maakuntamuseolta. Lausuntokierroksen jälkeen valmisteltiin varsinainen asemakaavaehdotus. Selostuksessa selvitetään eri vaiheissa tehdyt muutokset. Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen asettamisesta yleisesti nähtäville. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen selostuksesta selviää, miten jätetyt mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä. Muistutukset voi jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan laatimisen yhteydessä. Suunnitelmasta arvioidaan vaikutukset: 1) yhdyskuntarakenteeseen 2) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 3) kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Oheisena kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää, miten osallistumismahdollisuus jatkuu yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen. 5
Yhteystiedot: Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen puh. 040 7015 792 Kaavan laatija: Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavasuunnittelu Asiaa hoitaa: Vanhempi erikoissuunnittelija Hanna Ohtola puh. 040 8062 487 Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) 5656 4400 palvelupiste.frenckell@tampere.fi Mielipiteiden vastaanotto: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi 6