Luomusikatuotannon HYVÄT TOIMINTATAVAT



Samankaltaiset tiedostot
Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomutarkastus ja hallinto

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Hyvinkää Tuki-info Reijo Käki

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

LUOMUSIAN TERVEYDENHUOLTO webinaari

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo

Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Luomuilta Rosita Isotalo

Siirtyisinkö luomuun?

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella

LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALVONTA

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Luonnonmukainen tuotanto

Luomuvalvontajärjestelmä 2019

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

Pirkko Tuominen, Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Eviran luomuvalvontajärjestelmä

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Luomuvalvontapäivä Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Strategian perusteet

Luonnonmukaisen naudanlihantuotannon HYVÄT TOIMINTATAVAT

Alhaisen jalostusasteen valmistus ja alihankinta luomussa, Jaana Laurila


Lihantuotanto SIANLIHA

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto. Sitoumus ja Valvonta. Kari Alatalo Keski-Suomen ELY-keskus

Apuvälineitä luomueläintuottajille luomuvalvonnan kirjanpitovaatimuksen toteuttamiseksi

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Sikojen hyvinvointikorvaukset Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Eläinten hyvinvointikorvaus

Luomu ja eläinten lääkintä. Merja Manninen Luonnonmukainen tuotanto

Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Evira Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Työkaluja luomueläintuotannon valvontakäyntiin

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Luonnonmukainen tuotanto

EHDOTUKSIA WEBWISUN JA KARJAKOMPASSIN VARASTOKIRJANPIDON KEHITTÄMISEEN LUOMUELÄINTUOTANNON OSALTA

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

Luomukoulutus Pirkanmaa

Katsaus tukivalvontoihin 2017

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Luonnonmukaisen maidontuotannon HYVÄT TOIMINTATAVAT

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Taulukko: Eviran luomuehtojen terveydenhoidon ja eläinten lääkinnän tuotantosäännöt nyt ja niiden kehittämistarpeet tiivistettynä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

Sikojen hyvinvointikorvaukset Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

Luomukotieläinkorvaus Essi Tarsia ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Transkriptio:

Luomusikatuotannon HYVÄT TOIMINTATAVAT Ulla-Maija Leskinen, Anne Johansson, Marja Suutarla ja Sini Perttilä 1

SISÄLLYS JOHDANTO 4 1. LUONNONMUKAISEN SIKATALOUDEN TAVOITTEITA JA YLEISIÄ OHJEITA 5 2. LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALVONTA JA LUOMUUN LIITTYVÄT TUET 6 Liittyminen valvontajärjestelmään 6 Luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimukset 6 Luomusuunnitelmat 7 Alkutarkastus 9 Vuosittainen tuotantotarkastus ja kirjanpitovelvoite 10 3. PELTOJEN JA KOTIELÄINTEN SIIRTYMÄVAIHE 11 4. ELÄINAINEKSEN HANKINTA LUOMUUN 12 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 13 Eläinaineksen valinta luomussa 13 5. TERVEYDENHUOLTO JA HYVINVOINTI 14 ETT ry 14 Sikava 14 Tautien ennaltaehkäisy 14 Tautisulku 15 Lajille tyypillinen käyttäytyminen 15 Eläinten terveydenhuollon ja hyvinvoinnin seuranta luonnonmukaisessa tuotannossa 15 Rokotukset ja loishäätö 16 Sairaan eläimen hoito ja lääkkeiden käyttö 16 Lääkekirjanpito 17 Sikojen taudit 18 Eläinten lopetus 18 Kuolleiden eläinten käsittely 18 6. HOITOKÄYTÄNNÖT 19 Karjut 19 Lisääntymismenetelmät ja tiineyttäminen 19 Porsiminen ja porsaiden ensihoito 20 Porsaat 22 Eläinsuojat 22 Pitopaikan olosuhteet 24 Ulkoilu ja ulkotilat 27 Sisä- ja ulkotilojen puhtaanapito ja tuhoeläinten torjunta 28 Eläinten lastaus ja kuljetus 28 2

7. REHUT JA RUOKINNAN SUUNNITTELU 29 Rehuomavaraisuus 29 Maatalousperäinen kuiva-aine 29 Siirtymävaiheen rehu 29 Luomurehu ja muut sallitut rehuaineet 30 Tavanomainen rehu 31 Rehuraaka-aineet 31 Rehuraaka-aineiden puhtaus ja valvonta 34 Rehukuljetukset 35 Ruokinnan ja rehuseosten suunnittelu 35 Rehun tarve ja rehukustannus 36 Ruokintapaikat ja ruokinta 37 Ruokinta-automaatit ja laitteisto 37 Vesi 37 8. LANNAN HOITO JA KOMPOSTOINTI LUOMUTILALLA 38 9. LUOMUSIANLIHAN MYYMINEN 39 Eläintuotteiden tunnistaminen 39 Alhaisen jalostusasteen valvonta ja elintarvikevalvonta 39 Tuotteiden merkitseminen luomutuotetuiksi 40 Tuotteiden jäljitettävyys 40 Omavalvontakuvaus 41 LIITE1. ProAgrian luomuneuvojat: www.proagria.fi/asiantuntijat 42 ProAgrian luomuvastaavat 42 ProAgrian Valtakunnalliset Luomu Erikoisosaajat 42 ProAgria Liha Osaamiskeskus 42 Oppaan rahoituksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Oppaaseen on koottu sekä luomutuotantoehtoja, muun lainsäädännön vaatimuksia että sikasektorin suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Sarjassa ilmestyy myös Luomunaudanlihatuotannon hyvät toimintatavat -opas. Tekijät: Ulla-Maija Leskinen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa; Anne Johansson, ProAgria Länsi-Suomi; Marja Suutarla ja Sini Perttilä, ProAgria Keskusten Liitto, 2013 Kuvat: Johanna Sippola s.8; Kirsi Partanen s. 20 (vasen kuva); Ulla-Maija Leskinen s. 23, 24, 26, 29; Kirsi Partanen s. 33; muut kuvat Sini Perttilä ProAgria Keskusten Liitto ry., Urheilutie 6, PL 251, 01301 VANTAA 3

JOHDANTO Luomutuotteiden osuus päivittäistavarakaupasta oli 1,6 % vuonna 2011. Kaupan laatiman arvion mukaan luomuelintarvikkeiden myynti voisi keskimäärin kolminkertaistua, jos kaikkia kuluttajan haluamia luomutuotteita olisi saatavilla. Teurastamoiden näkemyksen mukaan lihankulutus voisi nelinkertaistua. Kokonaismyyntiin vaikuttavat oleellisesti itse tuote ja tuoteryhmä. Kaupan näkemyksen mukaan luomutuotteet toimivat parhaiten volyymituoteryhmissä, joita peruselintarvikkeet kuten esimerkiksi jauheliha edustavat. Kuluttajien mielenkiinto luomua kohtaan on kasvanut viime vuonna nopeasti. Kasvanutta kysyntää tukevia menekinedistämistoimenpiteitä luomulihalle ei voida kaupan taholta tehdä sen niukan saatavuuden vuoksi. Luomutuotteiden saatavuutta voidaan edistää luomutuilla ja säädöksiä selventämällä, kannattavuutta parantamalla sekä tilatason neuvonnalla. Yksittäisiä, luomutuotantoon siirtymistä harkitsevia sikatiloja on olemassa eri puolilla Suomea. Tilat tarvitsevat siirtymisen tueksi neuvontaa ja kokemusten vaihtoa. Toisaalta kaivataan tietoa neuvonnan ja siirtymiskäytäntöjen kehittämiseen luomusianlihan tuotannossa. Ministeriö on laatinut tavoiteohjelman luomualan kehittämiseksi. Tavoitteena on luomutuotteiden tuotannon, jalostuksen, markkinoinnin ja viennin kasvattaminen sekä tehostaminen. ProAgrian Luomulihaa lisää -hankkeessa (2012 2013) on aktivoitu luomusikatuotantoa. Hankkeen aikana arvioitiin sikojen ja sianlihantuotannon määrät 2011 2012 sekä laadittiin arvio vuoteen 2014 asti luomusta kiinnostuneiden sikatilojen tietojen perusteella. Arvion mukaan aikaansaatu tuotanto vastaisi luomulihan arvoketjun määrittelemää kuluttajien luomusianlihatarvetta (0,6 milj.kg/v) lähivuosina. Taulukko 1. Luomusiantuotanto 2011 2012 sekä *arvio vuosille 2013 2014 2011 2012 2013 2014* lihasikoja 5 280 3 080 7 080 11 080 emakoita 470 470 1 140 1 640 luomusianlihan tuotanto tn 334 500 1 100 arvio 1 600 Suurimpina haasteina luomutuotantoon siirtymiselle ovat olleet lihasta saatava riittävä hinta ja sen myötä tuotannon kannattavuuden varmistaminen, rehuraaka-aineiden saanti ja niistä erityisesti valkuaisomavaraisuuden varmistaminen sekä teurastamoyhteistyön puuttuminen. ProAgrian hankkeen aikana luomulihasta saatava hinta on noussut ja teurastamoyhteistyö on virinnyt. Myös teollisten rehujen valmistus on lisääntynyt sekä kotoisten raaka-aineiden välitystoiminta ja verkostot on saatu toimimaan paremmin. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa perustiedot luomusikataloudesta ja siitä, mitä on otettava huomioon suunniteltaessa luomusikatalouteen siirtymistä. Oppaan rahoituksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Oppaaseen on koottu sekä luomuehtoja, lainsäädännön vaatimuksia että sikasektorin suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Sianlihantuotannon hyvistä toimintatavoista on aikaisemmin valmistunut Suomen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) opas, joka löytyy ETL:n nettisivuilta www.etl.fi/julkaisut 4

1. LUONNONMUKAISEN SIKATALOUDEN TAVOITTEITA JA YLEISIÄ OHJEITA Luonnonmukaisen sikatalouden tavoitteena on tuottaa kuluttajille korkealaatuisia kotieläintuotteita niin, että sikojen kasvatuksessa huomioidaan eläinten hyvinvointi ja lajikohtaiset käyttäytymistarpeet. Tavoitteena on kotieläintalous, jossa tuotantomenetelmät ottavat paremmin huomioon ympäristön sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja hyvinvoinnin. Luomussa kotieläintuotanto on tärkeä osa luonnonmukaista maatilakokonaisuutta. Eläintuotannon ja kasvinviljelyn on muodostettava alueellisiin olosuhteisiin mukautettu kokonaisuus, jossa toteutuvat kestävän maataloustuotannon periaatteet. Eläintuotanto ilman yhteyttä peltoalaan ei ole luonnonmukaisen tuotannon periaatteiden mukaista. Rehukasvien viljelyllä monipuolistetaan viljelykiertoa ja vastavuoroisesti eläinten tuottama lanta palaa ravinnekiertoon eloperäisenä, maata parantavana lannoitteena. Eläinten lukumäärä on suhteutettava käytettävissä olevaan pinta-alaan. Näin vältytään liialliselta laiduntamiselta ja karjanlannan levitys voi tapahtua mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin. Luonnonmukaista eläintuotantoa harjoittavan tilan koko peltoalan tulee olla luonnonmukaisesti viljelty tai siirtymässä siihen. Samalla tilalla ei myöskään ole mahdollista kasvattaa samaa eläinlajia sekä luomuna että tavanomaisena. Luomutuotanto on tuotantoehdoin säädeltyä. Tuotantoehdot ovat vähimmäisvaatimuksia, ja perustuvat EU:n Neuvoston ja Komission asetuksiin sekä MMM:n asetuksiin. Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (myöhemmin tässä oppaassa käytetään Evira) on viranomainen, joka vastaa luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehdoista. Kaikkien eläinten tuotannossa on noudatettava eläinsuojelulakia. Luomusikatilalla sikojen rehuseokset koostuvat luomulaatuisista rehuraaka-aineista, kaikkien sikojen on päästävä ulkoilemaan vähintään toukokuun alusta syyskuun loppuun, ja sikalassa vaaditaan tilaa eläintä kohti enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Emakot porsivat vapaana. Porsaiden imetysaika on pidempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Lääkinnässä on rajoituksia ja varoajat lääkityksen jälkeen ovat kaksinkertaiset. Muuntogeenisten organismien ja niiden johdannaisten käyttö on luomutuotannossa kielletty lukuun ottamatta eläinlääkkeitä. 5

2. LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALVONTA JA LUOMUUN LIITTYVÄT TUET Liittyminen valvontajärjestelmään Markkinoitaessa luomutuotteita on kuuluttava luomuvalvontaan. Valvonnalla taataan kuluttajalle, että markkinoilla olevat luomutuotteet on tuotettu luomun tuotantoehtoja noudattaen. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään haetaan siinä vaiheessa, kun tuotanto täyttää luomuehtojen vaatimukset. Luomuvalvonnasta Suomessa vastaava viranomainen on Evira. Käytännön valvonnan hoitavat Elinkeino- ja ympäristökeskukset (myöhemmin tässä oppaassa käytetään ELY). Tämä opas perustuu taulukossa 1 lueteltuihin lakeihin, ohjeisiin ja säädöksiin sekä sikasektorin suosittelemiin hyviin käytäntöihin. Valvontajärjestelmään hakiessaan luomutoimija sitoutuu liittymispäivästä lähtien noudattamaan toiminnassaan luomusäädöksiä. Liittymispäivä on aikaisintaan päivä, jolloin hakemus saapuu ELY-keskukseen tai Eviraan. Kasvintuotannon ja kotieläintuotannon osalta valvontajärjestelmään hakemiseen liittyvät lomakkeet ja suunnitelmat toimitetaan oman alueen ELY-keskukseen. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään voi liittyä ympäri vuoden. Järjestelmään kuuluvilla on luomurekisterinumero. Luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimukset Ympäristötuen erityistukisopimuksiin kuuluvan luonnonmukaisen tuotannon sopimuksen hakuaika on vuosittain 30.4. mennessä. Sopimushakemus toimitetaan ELY-keskukseen. Luonnonmukaisen tuotannon sopimusta haettaessa on huolehdittava myös siitä, että hakijalla on todistus vähintään viiden päivän luomukurssista tai vastaavat opinnot luomusta. Kotieläimiä luomuun siirrettäessä on hyvä valita kurssitarjonnasta kotieläinpäiviä. Vuosittain tukihaun yhteydessä haetaan myös luomutukien maksatusta lomakkeella 101B, eli tukihakulomakkeella. Luomusopimus edellyttää, että viljelijä ilmoittaa vuosittain tuotantosuunnitelman, jossa on esitetty viljelykasvit kasvulohkoittain pinta-aloineen. Käytännössä kasvulohkolomake (lnro 102B) täyttää tämän vaatimuksen. 6

Luomusuunnitelmat Valvontajärjestelmään liityttäessä tulee laatia luomusuunnitelma, jossa kuvataan tilan toiminta. Kasvinviljely kuvataan omassa suunnitelmassaan ja kotieläintalous omassaan. Oleellista on, että suunnitelmassa kerrotaan, kuinka tilalla luomutuotannon tuotantoehdot aiotaan käytännössä toteuttaa, ja miten mahdolliset riskit vältetään. Jokaisella luomutilalla on oltava aina ajantasainen luomusuunnitelma. Olosuhteiden muuttuessa suunnitelma on päivitettävä. Hyvä suunnitelma on sellainen, jonka lukemalla saa kokonaiskuvan tilan toiminnasta. Rakennusten pohjapiirrokseksi riittää toimijan piirros. Luonnonlaitumista ja tarhoista liitetään mukaan tuottajan oma piirros. Sikatilat voivat hakea maapohjaisille ulkotarhoille siirtymävaiheen lyhennystä. Kasvinviljelyn luomusuunnitelma Kasvinviljely on luomusikatilalle tärkeää rehuntuotannon näkökulmasta ja oleellinen osa luomutilan kokonaisuutta. Kasvinviljelyn luomusuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat kuvaukset: 1. Tilan tuotantosuunnat, toiminnat ja töiden toteutus (yhteiskoneet, rahtityö...) 2. Tuotanto- ja varastointitilat 3. Kasvinviljely: viljelykiertosuunnitelma, luonnonlaitumet 4. Lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelma 5. Lisäysaineisto 6. Mahdollinen rinnakkaisviljely ja rinnakkaisviljeltyjen tuotteiden erillään pito 7. Kuvaus tuotteiden kuljetuksesta 8. Viljelyskartta 9. Jäljitettävyys; esim. ostetut ja myydyt tuotantopanokset Luomukotieläinten hoitosuunnitelma Luomueläinten hoitosuunnitelmassa kuvataan: 1. Eläinten alkuperä 2. Eläinten rehut ja ruokinta 3. Käytännöt eläinten hoidossa ja eläimille suoritettavat toimenpiteet 4. Eläinten terveydenhoito ja käytännöt lääkityksissä 5. Eläinsuojat, pohjapiirros tuotantorakennuksesta, ulkotarhoista ja jaloittelualueista 7. Eläinten jaloittelu, ulkoilu sekä laidunnus, luonnonlaitumet 8. Eläintilan puhdistus 9. Jäljitettävyys, esim. ostetut ja myydyt eläimet 7

Taulukko 2. Hakulomakkeita ja ohjeita hakuun. Luomuerityistukisopimuksen hakuun liittyvät lomakkeet: Mavi 215K Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta Mavi 215E Sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta Mavi 215M Eläinmäärän ilmoittaminen ELY-keskukseen (lammas, sika, siipikarja) www.suomi.fi hakusanaksi mavi ja lomakkeen numero Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmiin hakeminen: Hakemus valvontajärjestelmään www.evira.fi Tuotantosuunnan mukaiset liitelomakkeet: lomakkeet ja ohjeet luomu - Peltokasvintuotanto valvontaan hakeminen - Eläintuotanto - Elintarvikkeet - Alhaisen jalostuksen tuotanto Ely-keskukset Poikkeusluvat: Siirtymävaiheen lyhennys Rinnakkaisviljelylupa Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö Eläintuotannon luvat Luomusopimushakemusten liitteet: Mallipohja Luomusuunnitelmalle Mallipohja Viljelykiertosuunnitelmalle Toimijan selvitys tuotantotarkastuksesta www.evira.fi lomakkeet ja ohjeet luomu lupahakemukset www.evira.fi lomakkeet ja ohjeet luomu mallipohjat luomutoimijoille www.evira.fi lomakkeet ja ohjeet luomu tarkastus Ennen valvontajärjestelmään hakeutumista onkin syytä varmistaa, että tilalla on kaikki luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtojen mukaiset toimenpiteet tehtyinä ja tarvittavat suunnitelmat valmiina. Siirtymisen suunnitteluun ja muutosten tekoon on varattava riittävästi aikaa, vähintään puoli vuotta. Suunnitteluun tarvittava aika voi olla huomattavasti pidempikin, tuotantosuunnasta ja tarvittavista toimenpiteistä riippuen. Suunnitteluvaiheessa kannattaa hyvissä ajoin ottaa yhteyttä luomuasiantuntijoihin ja hankkia tietoa luomutuotannosta eri tietolähteistä ja toisilta luomutiloilta. ProAgrian luomuasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät oppaan liitteestä 1. 8

Taulukko 3. Luonnonmukaista tuotantoa koskevia ohjeita. Luonnonmukainen tuotanto 1. Yleiset ja kasvintuotannon ehdot. 4. painos. 2013. Eviran ohje 18219/4: http://www.evira.fi/ Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot. 3.painos. 2013. Eviran ohje 18217/3: http://www.evira.fi/ Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 3. Elintarvikkeet. 2009. Eviran ohje 18222/1: http://www.evira.fi/ Muutos: Pakolliset pakkausmerkinnät 1.7.2010 alkaen: http://www.evira.fi/ Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 8. Alhainen jalostus. Eviran ohje 18225/1: http://www.evira.fi/ Taulukko 4. Luonnonmukaista tuotantoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta http://eur-lex.europa.eu/ Komission asetus (EY) N:o 889/2008 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta http://eur-lex.europa.eu/ Komission asetus (EU) N:o 505/2012 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta ja oikaisemisesta http://eur-lex.europa.eu/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnon mukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta 846/2008 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080846 Liitteet: http://www.finlex.fi/ Alkutarkastus Alkutarkastuksessa selvitetään täyttääkö toiminta luomutuotannon ehdot ja voidaanko tila hyväksyä luomutuotantoon. Siirtymävaihe alkaa, jos alkutarkastus hyväksytään. Tarkastuksen tekee Eviran valtuuttama tarkastaja ELY-keskuksen toimeksi antamana. ELY-keskus tekee päätöksen alkutarkastuksesta. Kasvintuotannon alkutarkastuksessa tarkastetaan luomusuunnitelman ajantasaisuus, rinnakkaisviljely, siementen alkuperä ja tarvittavat luvat, viljelykierto, varastot ja varastokirjanpito sekä viljelymuistiinpanot (lohkokortit). Peltokierroksella katsotaan rikkatilanteen hallinta, pellon hoito ja käytetyt viljelymenetelmät. Eläintuotannon alkutarkastuksessa tarkastetaan kotieläinrakennukset, rehuvarastot, laitumet (myös luonnonlaitumet), tarhat, rehut ja ruokinta eläinryhmittäin sekä eläinten siirtymäsuunnitelman toteutus. Tarkastuksessa katsotaan eläimet ja niiden hyvinvointi, hoitokäytännöt, lääkintä ja ruokintaolosuhteet. On tärkeää, että alkutarkastuksessa kaikki tarvittavat asiakirjat ja toimenpiteet on toteutettuna luomuehtojen mukaisesti, koska alkutarkastuksessa ei anneta lisäaikaa korjauksiin. Alkutarkastuksessa tuotantomuoto joko hyväksytään valvontajärjestelmään tai hakemus hylätään. Viljelijä voi hakea alkutarkastusta uudelleen, kun edellisen alkutarkastuksen puutteet on korjattu. Alkutarkastus on tilalle maksullinen (Eviran hinnasto www.evira.fi). Tuottajalla on aina oikeus jättää tarkastuksen yhteydessä oma näkemyksensä asiasta, jos hän on eri mieltä kuin tarkastaja (Eviran lomake: Toimijan selvitys tuotantotarkastuksesta). Tuottajalla on myös varsinainen valitusoikeus koskien tarkastuspäätöstä. Päätöksen yhteydessä on ohjeet valituksen tekemiseen. 9

Vuosittaiset tuotantotarkastukset Valvontajärjestelmään hyväksymisen jälkeen luomutilalle tehdään vuosittain tuotantotarkastus. Kasvintuotannosta ja eläintuotannosta on omat tarkastuksensa, samoin alhaisen jalostusasteen toiminnasta ja elintarviketuotannosta. Tarkastukset tekee Eviran valtuuttama tarkastaja ELY-keskuksen tai Eviran toimeksiantamana. Osa tarkastuksista tehdään ennalta ilmoittamatta. ELY-keskus tekee päätöksen tuotantotarkastuksesta. Lisäksi voidaan tehdä uusintatarkastus tai ylimääräinen tarkastus. Uusintatarkastus perustuu varsinaisella tarkastuksella havaittuihin puutteisiin tuotantoehtojen noudattamisessa ja kaikkia asioita ei välttämättä tarkasteta uudelleen. Uusintatarkastus on aina tilalle maksullinen. Ylimääräinen tarkastus tehdään vuosittain otantana 20 %:lle eläintiloista, eli se voi sattua tilan kohdalle, vaikka vuosittaisella tuotantotarkastuksella kaikki asiat olisivat olleet kunnossa. Tarkastus on tilalle maksuton. Kirjanpitovelvoite Suunnitelmien ja muistiinpanojen tulee olla tilalla ajan tasalla, tällöin tarkastus sujuu nopeammin. ProAgrian asiantuntijat ja muut alan toimijat auttavat ja ohjaavat suunnitelmien ja muistiinpanojen tekemisessä. Muistiinpanot tulee tehdä seuraavista asioista: tilalle hankitut tuotantopanokset, tilalta luovutetut maataloustuotteet, eläimiä koskevat tiedot, ruokinta ja lääkekirjanpito. Varastokirjanpidosta on selvittävä tilalle hankitut, käytetyt ja luovutetut tuotteet ja tuotantopanokset sekä varastotase. Kuitit kannattaa säilyttää huolellisesti kansioissa ja huolehtia muistiinpanovelvoitteesta. Lohkomuistiinpanoihin kirjataan viljelytoimenpiteet, käytetyt tuotantopanokset, tuholaishavainnot ja korjattu sato. Sikojen sairauksista, hoidosta ja lääkityksistä pidetään kirjaa eläinkohtaisesti osastoittain. Kirjanpito säilytetään vähintään 5 vuoden ajan. Sikalan päivittäiset tapahtumat on hyvä kerätä vihkoon, kämmentietokoneeseen tms., sekä sikalassa emakkokortteihin ja osastoittain lomakkeisiin ja tallentaa säännöllisesti. 10

3. PELTOJEN JA KOTIELÄINTEN SIIRTYMÄVAIHE Luomukasvintuotannossa pellon siirtyminen luomupelloksi kestää pääsääntöisesti kaksi kasvukautta. Kolmannen vuoden sato on luomulaatuista. Eläimillä on eläinkohtaiset siirtymäajat. Sioilla siirtymäaika on 6 kuukautta. Valvontaan liittymisen jälkeen syntyneet eläimet voidaan katsoa alkuperältään luomutuotetuiksi, vaikka ne olisivat vielä siirtymävaiheessa olevien emojen jälkeläisiä. Kotieläimiä luomuun siirrettäessä suunnittelu on aloitettava pellolta. Ensin selvitetään, kuinka paljon rehua pystytään omilla pelloilla tuottamaan, sekä mistä saadaan tarvittava luomulisärehu. Rehuntarvetta laskettaessa on huomioitava siirtymävaiherehujen osuudet. Rehuntuotantoon kannattaa hakea yhteistyötiloja, ja sopimuksin varmistaa tarvittavien lisärehujen saanti. Rehuntuotantoa suunniteltaessa hyvä käytäntö on, että viljellään viljaa ja valkuaiskasveja viljelykierron maksimimäärä (esim. 65-75 % peltoalasta). Luomusikatilan kannattaa tavoitella pelloilta mahdollisimman korkeaa ja laadukasta vilja- ja valkuaiskasvisatoa. Tähän on mahdollista päästä oikein suunnitellulla viljelykierrolla, jossa vuorottelevat vilja ja valkuaiskasvit sekä nurmet. Lanta käytetään hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti. Myös pellon viljavuudesta huolehditaan erityisesti kalkituksen ja kaliravinteiden osalta. Useimmiten luomuun siirryttäessä myös sikalassa tarvitaan muutoksia. Luomusikalassa tulee olla ikkuna-alaa (tai muuta valoa läpäisevää materiaalia) vähintään 5 % lattiapintaalasta. Tilavaatimus eläintä kohti on suurempi kuin tavanomaisessa tuotannossa (Taulukko 4). Emakon ja porsaiden karsinassa ei voi käyttää porsitushäkkiä, vaan emakko porsii vapaana. Oleellista on selvittää etukäteen kuivikemateriaalin tarve ja varmistaa materiaalin saatavuus. Luomussa eläimillä on oltava kuivitettu makuualue ja emakolla pesäntekomateriaalia. Kaikkien sikojen on päästävä ulkoilemaan, joten ulkoilumahdollisuus on järjestettävä joko tarhaan tai laitumelle. Siirtymävaiheen aikana eläimiä on kasvatettava täysin luomutuotantoehtojen mukaisesti, mutta tuotteet tulee markkinoida tavanomaisesti tuotettuina. Siirtymävaiheen aikana syntyvät porsaat ovat kuitenkin heti luomua. Sikojen siirtymisen luomuun voi aloittaa, kun omilta pelloilta saatu sato on toisen siirtymävaihevuoden rehua (SV2) ja ostorehut luomua. Eläimistä ja niiden siirtymävaiheista on pidettävä kirjanpitoa, jossa näkyy kunkin eläimen siirtymäkauden pituus. Tämä on huomioitava varsinkin ostettaessa luomutilalle tavanomaisia jalostuseläimiä. Eläinten on oltava tunnistettavissa (korvien loveaminen, korvamerkit, mikrosirutus). Luomueläin voi joutua takaisin siirtymävaiheeseen esimerkiksi lääkinnällisten hoitokertojen ylittyessä tai seuraamuksena tuotantoehtojen rikkomustapauksessa. Rikkomustapauksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa jaloittelua tai ruokintaa ei ole toteutettu luomuehtojen mukaisesti. 11

4. ELÄINAINEKSEN HANKINTA LUOMUUN Pääsääntöisesti luomukotieläintilalla kasvatettavien eläinten tulee olla lähtöisin luonnonmukaisesta tuotannosta ja tuotantoehtoja on noudatettava koko niiden eliniän ajan. Luomutuotantoon siirryttäessä aloittavat kaikki tilalla olevat eläimet siirtymävaiheen. Aloitettaessa luomutuotantoa suositellaan, että emakoiden määrä on lähellä suunniteltua tilan tavoittelemaa emakkomäärää. Luomuun siirtymisen jälkeen emakoiden hankkiminen tavanomaisesta tuotannosta on rajoitettua, ja luomuemakoiden saatavuus on vaikeaa. Lisäksi tyhjää sikalaa ei voida alkutarkastuksessa tarkastaa, vaan eläimet tulee olla hankittuna ennen alkutarkastusta. Siirtymävaiheen alkaessa tilalla olevat tavanomaiset eläimet aloittavat siirtymisen eläinkohtaisilla siirtymäajoilla. Ensimmäiset porsaat voidaan hankkia tavanomaisesta tuotannosta tietyin rajoituksin silloin, kun luomuporsaita ei ole saatavilla, ks. tuotantoehtojen kohta 4.2.2., mutta asiasta kannattaa aina neuvotella oman ELY keskuksen kanssa. Tavanomaisia eläimiä voi luomutilalle hankkia vain jalostustarkoituksiin. Tällöin voi vuosittain ostaa tavanomaisia poikimattomia ensikoita 20 % täysikasvuisten sikojen määrästä. Täysikasvuisiin sikoihin lasketaan siitoskarjut ja porsineet emakot. Lihasikojen osalta ei poikkeuslupaa saa, vaan luomueläintuotannon aloittamisen jälkeen tulee hankkia luomuporsaat. Siitoskarjun hankinta tavanomaisesta tuotannosta on sallittua ilman erillistä lupamenettelyä. Edellä mainittua %-lukua on mahdollista korottaa enintään 40 %:iin ELY-keskuksen luvalla. Lupa voidaan myöntää vuodeksi kerrallaan. Perusteina korotukselle ovat tilan merkittävä laajentaminen, rodun vaihtaminen tai kotieläintuotannon uudenlainen erikoistuminen. ELY-keskuksen luvalla tavanomaisesta tuotannosta on mahdollista hankkia eläimiä myös tapauksissa, joissa eläinten kuolleisuus on suuri tautien tai poikkeuksellisten olosuhteiden seurauksena. Tavanomaisesta tuotannosta hankittujen eläinten kohdalla on noudatettava siirtymävaihetta. 12

Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten hankinta tilalle ensimmäistä kertaa vaatii kotieläintilaksi rekisteröitymistä, joka tehdään kunnan maataloustoimistoon erillisellä lomakkeella. Tuottajan on rekisteröidyttävä sikarekisteriin ennen sikojen pidon aloittamista. Emakot ja karjut merkitään korvamerkeillä tai loveamalla eläinten tunnistamiseksi. Porsaat ja lihasiat merkitään lääkinnän yhteydessä, jotta lääkintäkertoja voidaan seurata. Eläinten merkitseminen auttaa jäljitettävyydessä ja ketjuinformaation kulkemisessa. Eläimen alkuperä ja kasvatuspaikka on tiedossa. Sikalassa sikojen merkitseminen ja kirjanpidon pitäminen auttaa ongelmatilanteissa ja informaation kulussa hoitajien välillä. Kirjanpito osastoittain ja tietokoneohjelmien käyttö helpottaa työtä. Luomusikataloudessa eläintä tulee seurata myynti- ja ostotilanteessa luomun vaatimuksenmukaisuusvakuutus, viimeisen tuotantotarkastuksen päätöksen kopio ja asiakirjaselvitys. Tuottajalta, joka luovuttaa tai ostaa eläimen, on eläimen teuraaksi menon jälkeen löydyttävä kirjanpidosta tarkat tiedot eläimestä: eläimen käyttötarkoitus, syntymä- ja teurastusikä, tatuoitu ryhmätunnusnumero ja lääkintätiedot. Porsaan myyjän tulee toimittaa ostajalle tilan luomurekisteritunnus, tilatunnus, nimi- ja osoitetiedot. Hyvä käytäntö on, että eläinten siirtyessä tilojen välillä myös eläinten hoito- ja ruokintatiedot seuraavat mukana. Esimerkiksi tiedot porsaan tarhaus- ja ulkoilukäytännöistä. Teurastajalle, pakkaamolle tai jällenmyyjälle on annettava tarvittavat dokumentit, kun eläin noudetaan tilalta, joko samassa yhteydessä tai heti sen jälkeen. Tarkastushetkellä listat tarkastusten välillä myydyistä eläimistä tulee löytyä kirjanpidosta. Asiakirjat säilytetään 5 vuotta. Eläinaineksen valinta luomussa Sianjalostuksessa valitaan eläimiä yleisesti käyttöominaisuuksien perusteella. Luomutuotannossa jalostuksen tavoitteet ja eläinvalinnan perusteet painottuvat eri tavoin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tavoitteena on eläimen pitkä, kestävä ja tasainen tuotos. Erityisesti emo-ominaisuudet korostuvat luomutuotannossa emakoiden porsiessa vapaasti. Liikuntakyky, jalkojen kestävyys ja emakon rakenne ovat merkittävässä asemassa. Ryhmässä selviäminen korostuu. Rotujen tai linjojen valinnassa on otettava huomioon eläinten kyky sopeutua paikallisiin olosuhteisiin, niiden elinvoimaisuus ja taudinvastustuskyky. Lisäksi eläinten rodut tai linjat on valittava siten, että vältetään joitakin voimaperäisessä tuotannossa käytettyjä rotuja tai linjoja, joihin liittyy erityisiä sairauksia tai terveysongelmia (esimerkiksi sikojen stressialttius, vaalea, pehmeä ja vetinen liha (PSE-liha), äkillinen kuolema, äkilliset luomiset, keisarinleikkauksia vaativat vaikeat porsimiset jne.). 13

5. TERVEYDENHUOLTO JA HYVINVOINTI Luomusikatilalla noudatetaan luomutuotannon säädöksiä ja kaikkea sikoja koskevaa lainsäädäntöä. Terveydenhuollossa ja eläinten sekä rehujen tuonnissa noudatetaan ETT ry:n ohjeita. ETT ry Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry on elintarviketeollisuuden ja tuottajien perustama kansainvälisesti ja valtakunnallisesti toimiva yhdistys, jonka ylläpitäjinä ovat kotimaiset meijerit, teurastamot ja munanpakkaamot. ETT ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää tuotantoeläinten terveyttä sekä varmistaa kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia. ETT ry ylläpitää rehutoimijoiden positiivilistaa ja tiedottaa eläintautien esiintymisestä, niiden riskeistä ja torjunnasta. Suomi on hyvin monista tarttuvista eläintaudeista vapaa ja ETT ry:n ohjeita noudattamalla eläintautitilanne pystytään hallitsemaan. ETT ry:n kymmenen käskyä sisältävät keskeiset pelisäännöt tautiriskien hallintaan (http://www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet /tilatason_tautisuojaus). Ennaltaehkäiseviä toimia tautiriskien hallintaan ovat mm. tautisulkujen käyttö tuotantotiloihin mentäessä, rehun hankinta positiivilistalla olevilta toimijoilta, ETT ry:n ohjeiden noudattaminen tuontieläinten ja -sperman ostossa. Myös sikojen osastointi ja tilojen kertatäyttöisyys vähentävät tartuntapainetta ja helpottavat mahdollisen infektioketjun katkaisemista. Sikava Hyvä käytäntö on, että luomusikatilat liittyvät Sikava-järjestelmään ja noudattavat ohjeita ja säädöksiä. Sikava on sikaloiden terveysluokitusrekisteri, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tilasta, terveydenhuoltosopimuksesta ja -suunnitelmasta sekä eläinten terveyden tilanteesta (www.sikava.fi). Rekisteriin kirjataan eläinlääkärikäynnit ja lääkitykset. Teurastamot syöttävät rekisteriin teurastus- ja lihantarkastustiedot. Sikavaa ylläpitävät Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry:n kautta sen jäsenteurastamot. Lisätietoja: www.ett.fi/terveydenhuolto/sikaterveydenhuolto. Eläinlääkärin kanssa tehty terveydenhuoltosopimus sisältää vuosittain päivitettävän terveydenhoitosuunnitelman ja eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit tiloille. Emakko- ja yhdistelmäsikaloissa käy eläinlääkäri terveydenhuoltokäynnillä 4 6 kertaa vuodessa tai useammin sopimuksen mukaan. Lihasikaloissa käydään vähintään yhden kerran kasvatuserän aikana. Terveydenhuoltokäynnillä kartoitetaan eläinten terveydentila ja laaditaan kirjallinen suunnitelma eläinten terveyden kehittämiseksi suositeltavista toimenpiteistä. Tautien ennaltaehkäisy Luonnonmukaisessa eläintuotannossa korostuu tautien ennaltaehkäisy. Eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistetään valitsemalla luonnonmukaiseen tuotantoon sopivat eläinrodut ja -linjat sekä hoitamalla eläimiä lajinmukaisesti. Luomussa vältetään liian suurta eläintiheyttä ja siitä eläinten terveydelle aiheutuvia ongelmia. Eläintiheyttä ohjeistaa sikojen karsinoiden ja jaloittelutarhojen pinta-alavaatimukset. Eri-ikäisten eläinten tarpeetonta sekoittamista vältetään ja sikala osastoidaan eläinryhmittäin. Eläimen hyvinvoinnin kautta vastustuskyky ja luontainen immuunijärjestelmä normaalisti paranevat. Näin voidaan ennaltaehkäistä infektioita ja eläinten sairastumista. Eläimen sairastuessa eläin hoidetaan heti ja tarvittaessa se laitetaan sairaskarsinaan. Eettisen eläintuotannon mukaista on myös huolehtia oikea-aikaisesta eläimen kärsimysten lopettamisesta asianmukaisesti. 14

Tautisulku ETT ry:n toimintaohjeet kannattaa ottaa käyttöön jokaisessa luomusikalassa. Tuotantotiloihin mentäessä käytetään tautisulkua ja myös vierailijoiden on käytettävä tilan työvaatteita ja jalkineita. Hyvä käytäntö on, että sikalaan mentäessä ja sieltä poistuttaessa, sekä osastoiden välillä pestään ja desinfioidaan kädet ja saappaat. Ulkomailla käynnin jälkeen noudatetaan 48 tunnin varoaikaa ennen tuotantotiloihin menemistä. Matkojen jälkeen saunotaan, pestään matkavaatteet ja desinfioidaan matkalla käytetyt kengät. Maihin, joissa on todettu helposti leviävä eläintauti, ei tehdä vierailuja. ETT:n ohjeet ml. bioturvallisuusohjeet ovat www.ett.fi sivuilla. Lajille tyypillinen käyttäytyminen Sikojen lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ovat muun muassa tonkiminen, pesänrakennus, sekä vapaana porsiminen ja liikkuminen. Laumakäyttäytyminen on mahdollista pidettäessä sikoja ryhmissä. Koska emakot ovat vapaina, ne voivat tyydyttää pesäntekotarpeensa ja hoivaviettinsä. Virikemateriaalia on ulkotarhassa ja makuualueella. Luomutuotannossa ei käytetä porsitushäkkejä ja emakoita pidetään ryhmissä, tiineysajan loppuvaihetta ja imetysvaihetta lukuun ottamatta. Sioille tarjotaan päivittäin virikkeitä, sekä runsaasti luonnonvaloa. Jokaisella eläimellä on liikkumavapaus ja mahdollisuus eläinten luontaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen, vert. luku 7. Eläinten terveydenhuollon ja hyvinvoinnin seuranta luonnonmukaisessa tuotannossa Luomusikatuotannossa varmistetaan, että lääkintä ja lääkintäkerrat, luomurehut ja niiden alkuperä sekä rehujen käyttömäärät, luomueläinten alkuperä, emakon pidempi imetysaika (porsimis- ja vieroituspäivämäärät) ja eläinten ulkoilukäytäntö on tehty luomusäädösten mukaisesti. Näiden lisäksi luomusikatuotannon tuotantotulokset toimivat sikojen hyvinvoinnin suunnittelun ja tulevan toiminnan perusteena. Sikaloissa pidetään kirjaa mm. eläinten määrästä, emakoiden astutus-, porsimis- ja vieroituspäivistä yms. Kuolleista ja lopetetuista sioista, lääkityksistä ja niiden syistä, tuoduista sekä lähteneistä sioista pidetään osastokohtaista kirjanpitoa. Yksilöllistä seurantaa tehdään lääkitysten määristä luomun edellyttämien lääkityskäytäntöjen seuraamiseksi. Hyvä käytäntö on merkitä emakkokorttiin huomioita myös emakoiden jalostuskelpoisuudesta, emo-ominaisuuksista, käytöksestä yms. ominaisuuksista, joiden tärkeys korostuu luomutuotannossa. Tuotantotulokset kirjataan muistiin ja tarvittavat tulokset ja mittarit lasketaan eläinryhmäkohtaisesti. Osastoilla seurantaa tehdään päivittäin normaalien käytäntöjen ohessa (esim. eläinmäärän laskenta kuukausittain, sikojen punnitus vieroituksessa ja teurasautossa, rehumäärien säätö), rehujen päivittäiset syöttömäärät ovat tiedossa ja sikalassa käytetään ajantasaista ruokintasuunnitelmaa. Terveydenhuoltokäynnillä ja luomuneuvontakäynnillä käydään läpi tuotannon seurannan mittareita, kuten esimerkiksi porsaiden tai lihasikojen päiväkasvu- tai emakon porsastuotostuloksia sekä sikojen hyvinvointia. Jos kerättävissä tunnusluvuissa ilmenee poikkeamia, niiden syy selvitetään aina. Luomutuotannossa kiinnitetään huomio erityisesti tunnuslukuihin, jotka kertovat piilevästä tai alkavasta taudista (esim. kasvun tai syönnin alentuma), koska luomussa korostuu tautien ennaltaehkäisy lääkityskäytäntöjen vuoksi. Luomusikatuotannossa varmistetaan, että lääkintä ja lääkintäkerrat, luomurehut ja niiden alkuperä sekä rehujen käyttömäärät, luomueläinten alkuperä, emakon pidempi imetysaika (porsimis- ja vieroituspäivämäärät) ja eläinten ulkoilukäytäntö on tehty luomusäädösten mukaisesti. 15

Rokotukset ja loishäätö Rokotteiden käyttö on sallittu luomusikojen tuotannossa (immunologiset eläinlääkkeet). Rokotukset suunnitellaan kuhunkin sikalaan sen tautitilanteen ja tuotantotavan mukaisesti yhdessä eläinlääkärin kanssa. Jos luomusikala on mukana Sikavassa, emakoille on annettava sikaruusu- ja parvorokotukset. Rokotusohjelmaa noudatetaan ja rokotukset merkitään Sikavaan ja luomueläinten hoitosuunnitelmaan. Eläinlääkäri saa luovuttaa rokotteita tilalle jos tilalla on seuraavat asiat kunnossa: - terveydenhuoltosopimus - terveydenhuoltosuunnitelma - vähintään neljää eläinlääkärikäyntiä vuodessa Loislääkityksen tarve katsotaan yhdessä eläinlääkärin kanssa. Loishäädöt tehdään enimmäkseen sisäloisia vastaan, joista suolinkainen on yleisin. Emakoille annetaan matolääke, ennen kun ne siirretään porsituskarsinaan. Porsaiden loishäätö tehdään ennen siirtoa jatkokasvatukseen. Lihasiat madotetaan loisongelman ilmetessä. Sairaan eläimen hoito ja lääkkeiden käyttö Eläimen sairastuessa tai loukkaantuessa on se hoidettava asianmukaisesti viipymättä, näin myös luomutuotannossa. Hyvä käytäntö on, että sairaita sikoja varten on käytettävissä erillinen sairaskarsina. Sairaskarsinat voivat olla ryhmä- tai yksilökarsinoita. Näistä ryhmäkarsinat on voitava jakaa osiin. Hyvinvointituen mukaan (sitoumus 2012) sairaskarsinoita on oltava vähintään yksi jokaista alkavaa 50 emakkoa kohti ja sairaspaikkoja vähintään viisi jokaista alkavaa 100 lihasikaa kohden. Sairaskarsinassa on oltava vedolta suojattu, kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuupaikka. Myös jatkoimetystä varten kannattaa varata lisäkarsinoita riittävästi. Luomueläinten lääkintään saa käyttää vain lääkevalmisteita, jotka on Suomessa hyväksytty tuotantoeläimille käytettäviksi. Lääkkeiden tulee olla eläinlääkärin määräämiä. Sioille annetaan lääkkeet joko suun kautta rehuun tai veteen sekoitettuna tai injektioina useimmiten lihakseen. Pistoskohta on niskassa korvan takana. 16

Eläimiä lääkittäessä on määrätty varoaika eläimistä saataville elintarvikkeille. Varoaika lasketaan lääkityksen päättymisestä. Luomutuotannossa varoaika on kaksinkertainen verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Vasta varoajan kuluttua eläin voidaan teurastaa ja käyttää elintarvikkeeksi. Luonnonmukaisessa tuotannossa on rajoitettu lääkityskertojen määrää per eläin. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari kestää yli vuoden (esim. emakko), voidaan lääkitä 12 kuukauden aikana enintään kolme kertaa. Hoitokerraksi katsotaan kaikki yhtä sairaustapausta varten annetut lääkehoidot, edellyttäen että kyseessä on saman sairauden hoito. Jos tuotantoelinkaari on alle vuoden (esim. lihasika), lääkityskertoja saa olla vain yksi 12 kuukauden aikana. Jos lääkityskertoja tulee edellä mainittuja enemmän, menettää eläin luomukelpoisuutensa ja palaa tavanomaiseksi ja 6 kk:n siirtymävaihe alkaa alusta. Lääkityshistoriaa tarkastellaan viimeisimmästä lääkityskerrasta 12 kk taaksepäin. Loislääkityksiä, rokotuksia ja pakollisia taudinvastustusohjelmiin kuuluvia lääkityksiä ei lasketa mukaan lääkehoitokertoihin. Lääkityn eläimen on oltava tunnistettavissa varoajan aikana sekä lääkintäkertojen seuraamista varten pysyvällä tavalla. Lääkevalmisteiden käyttö ennaltaehkäisevästi on kielletty lukuun ottamatta fytoterapeuttisia ja homeopaattisia lääkkeitä (luomuohjeet, Evira). Kasvun ja tuotannon edistämiseen tarkoitettujen aineiden käyttö on kielletty. Samoin on kielletty hormonien ja vastaavien aineiden käyttö lisääntymisen säätelemiseksi (esim. kiimojen samanaikaistaminen). Yksittäiselle eläimelle eläinlääkinnällisenä hoitona on hormonien käyttö kuitenkin sallittu. Lääkityn eläimen on oltava tunnistettavissa varoajan aikana sekä lääkintäkertojen seuraamista varten pysyvällä tavalla. Lääkekirjanpito Hyvä käytäntö on, että eläinten lääkitsemisestä pidetään kirjaa: lääkkeiden säilytyspaikka, tilalle luovutetut/ostetut lääkkeet, eläimille käytetyt lääkkeet: eläin/eläinryhmä, sairaus, hoitopäivä, hoitoaika, hoitokerta, lääkevalmiste tai -aine, luonnonmukaisen tuotannon varoaika ja lääkkeen myyjä tulee löytyä kirjanpidosta. Lääkekirjanpidon tulee olla tilalla tarkastushetkellä todettavissa. 17

Sikojen taudit Suomessa sikojen terveystilanne on säilynyt Euroopan ja maailman laajuisesti katsottuna poikkeuksellisen hyvänä. Suomen lainsäädännössä vastustettavat eläintaudit jaotellaan seuraavasti: 1. helposti leviävät sikojen taudit 2. vaaralliset eläintaudit 3. valvottavat eläintaudit: välittömästi ilmoitettavat 4. muut tarttuvat eläintaudit. Lisätietoja sikojen taudeista ja niiden vastustamisesta löytyy seuraavista linkeistä: http://www.mmm.fi/, http://www.evira.fi/ sekä Sikalan eläinlääkäri -kirja (Rautala toim. 1999) ja Sikatalous-kirja (Opetushallitus 2012). Tautien torjuntaa tehdään ennaltaehkäisemällä, huolehtimalla tilatasolla tautisuojautumisesta sekä valvomalla ja puuttumalla välittömästi poikkeamatilanteisiin http://www.ett.fi/. Salmonella Salmonella on yksi Sikavan kansallisesti vastustettavista taudeista. Hyväksi toimintatavaksi suositellaan, että ulkoilutettaessa eläimiä, tutkitaan salmonella kaksi kertaa vuodessa. Näytteet voi ottaa tuottaja itse. Näytteet lähetetään analysoitavaksi salmonellatutkimuksia tekevään laboratorioon. Salmonellan ennaltaehkäisemiseksi tilalla noudatetaan Eläintautien torjuntayhdistyksen ohjeita. Näytteenotto-ohje: www.sikava.fi. Lannanlevitysurakoitsijalla on oltava vähintään kaksi kuukautta vanha salmonella todistus salmonellavapaudesta. Lisätietoja Salmonellasta ja sen seurannasta sekä torjunnasta http://www.ett.fi/. Eläinten lopetus Sikoja hoitavan henkilön on osattava myös lopettaa sika, kun se on vakavasti sairas tai loukkaantunut siten, että sen hengissä pitäminen aiheuttaisi eläimelle turhaa kipua ja tuskaa. Eläinsuojelulainsäädäntö antaa ohjeistukset sikojen lopetuskäytännöistä. Sika saadaan lopettaa ampumalla tai sähkövirtaa tai hiilidioksidia käyttämällä. Sikalassa käytetään useimmiten pulttipistoolia eläinten tainnuttamiseen. Tainnuttamisen jälkeen siasta on laskettava välittömästi veri, jolloin sian kuolema seuraa nopeasti. Pienet porsaat (alle 5 kg) lopetetaan päähän kohdistetulla tylpällä iskulla. Kuolleiden eläinten käsittely Eläintilat tarkistetaan päivittäin. Mikäli eläin kuolee, ruho poistetaan välittömästi tuotantotiloista ja jälkikäsittely hoidetaan lain vaatimalla tavalla. Jälkikäsittelynä tilan on varmistettava asianmukainen raatojen säilytys ja hävitys (www.evira.fi). 18

6. HOITOKÄYTÄNNÖT Luomueläinten hoidossa on noudatettava vähintään eläinsuojelusäädöksiä, ellei luomun tuotantoehdoissa esitetä tiukempia vaatimuksia. Seuraavat toimenpiteet ovat tarvittaessa sallittuja pätevän henkilön suorittamana: korvien rei ittäminen, loveaminen, tatuointi, sekä korvamerkin tai mikrosirun asettaminen eläimeen ja merkitseminen muulla pysyvällä tavalla. Alle viikon ikäisen porsaan hampaan terävän kärjen hiominen on sallittu, mutta ei rutiininomaisesti. Toimenpiteisiin käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseen sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia. Urosporsaat voidaan kastroida, koska karjunhaju lihassa on kuluttajan kannalta epätoivottu ominaisuus. Porsaiden kastraatio alle viikon ikäisenä on sallittu asianmukaista kivun lievitystä käyttäen. Kivunlievityksen riittävyyden arvioi eläinlääkäri. Yli viikon ikäisen porsaan kastroinnin suorittaa eläinlääkäri. Vaihtoehtoisia tapoja perinteisen kastraation tilalle tutkitaan. Karjut Karjulla on oma karsina tai se on ryhmässä emakoiden kanssa. Karjun karsinan vähimmäiskoko on 6 m² ja ulkotilan 4,5 m² (Eviran ohje 18217/3) Jos karsinaa käytetään astutukseen, on tilavaatimus vähintään 10 m² / karju (eläinsuojelulaki). Työturvallisuus ja karjun luonne pitää ottaa myös huomioon hoitokäytäntöjä mietittäessä. Esimerkiksi astutuskarsinan aidat kannattaa rakentaa siten, että ihminen pääsee tarvittaessa nopeasti pois karsinasta. Lisääntymismenetelmät ja tiineyttäminen Luonnonmukaisesti kasvatettujen eläinten lisääntymiseen käytetään luonnollisia menetelmiä. Keinosiemennys on sallittu, mutta muut keinohedelmöitysmuodot (kuten alkionsiirto ja kloonaus) ovat kiellettyjä. Hormonien tai vastaavien aineiden käyttö lisääntymisen säätelemiseksi (esim. kiimojen samanaikaistaminen) tai muihin tarkoituksiin on kielletty. Hormonien käyttö yksittäiselle eläimelle lääkinnällisenä hoitona on kuitenkin sallittu. Hyvä käytäntö on, että kiimaisille emakoille järjestetään lisää liikkumatilaa toteuttaa kiimakäyttäytymistä ja karsinassa käytetään paljon kuiviketta. Emakoiden tiineyden tarkastamista suositellaan. 19

Emakot on pidettävä ryhmissä, lukuun ottamatta tiineysajan loppuvaihetta ja imetysvaihetta. Emakot ovat vapaana tiineysajan ja porsivat vapaana karsinoissa. Emakon karsinan kokovaatimus on 7,5 m². Riittävä tila mahdollistaa liikkumisen ja lihaskunnon ylläpidon, mutta asettaa myös vaatimuksia rehulle ja syöntikyvylle, kuten myös luomun pitkä imetyskausi (40 päivää). Hyvä käytäntö on, että emakoiden kuntoluokkaa tarkkaillaan päivittäin. Rehun riittävyyttä ja emakoiden syöntikykyä seurataan erityisesti imetyskaudella. Rehun riittävän saannin varmistamiseksi pahnueita voidaan tasata emakoiden kesken. Tarvittaessa annetaan emakon kuntoutua vieroituksen jälkeen yhden kierron verran ennen astutusta tai siemennystä. Emakoiden siirtämistä ja olosuhteiden muutoksia kannattaa välttää muutama viikko astutuksen tai siemennyksen jälkeen, jotta varmistetaan alkioiden kiinnittyminen kohtuun. Emakot ja porsaat voivat olla samassa karsinassa karjun kanssa (keskieurooppalainen käytäntö). Tällöin on huolehdittava, että karju ei liho liikaa. Karsinarakentein huolehditaan, että karju ei pääse syömään emakoille ja porsaille tarkoitettua ravitsevampaa rehua. 20

Kun karju on samassa karsinassa, emakko tulee kiimaan ja tiinehtyy usein jo imetysaikana. Tällöin emakon rehun on katettava sekä imetyksen että tiineyden tuoma ravinnontarve. Tapa sopii vain tiloille, joilla voidaan emakon lisääntyneestä ravinnontarpeesta varmasti huolehtia ja emakot eivät laihdu liikaa imetyksessä. Emakon kuntoa on tarkkailtava erittäin huolellisesti. Emakon tiinehtyessä jo imetysaikana, sikalan kierto nopeutuu, kun aika porsimisesta seuraavaan porsimiseen lyhenee, jolloin sikalan tuotto emakkopaikkaa kohti lisääntyy. Porsiminen ja porsaiden ensihoito Emakon hyvä lihaskunto edesauttaa porsimisen sujuvuutta ja porsimisavun tarve vähenee. Jos porsailla on lämmitetty porsaspesä, voidaan emakoilla pitää alhaisempaa lämpötilaa, jolloin emakon syöntikyky kasvaa. Emakon ja porsaiden ollessa vapaana on riskinä porsaiden jääminen emakon tallaamaksi. Tämä huomioidaan porsituskarsinan rakenteita suunniteltaessa. Esimerkiksi emakko haluaa mieluiten mennä makuulle kiinteää seinää vasten, jolloin alhaalta auki olevat vinot seinät ovat paras ratkaisu porsaiden suojaamiseksi. Porsaiden ternimaidon saaminen varmistetaan huolellisesti tarkkailemalla porsaita. Ternimaidon saanti on sikalan yksi tärkeimmistä sairauksien ennaltaehkäisytoimenpiteistä. Heikoimmista porsaista huolehditaan ja tavoitellaan mahdollisimman tasaista pahnueen kasvua. Porsaiden maidon saantia ja emon kuntoa tarkkaillaan, ja lisämaidon tai ravinnon anto porsaille aloitetaan ajoissa. Tarvittaessa käytetään imettäjäemakkoa ja pahnueiden tasausta. Porsaiden raudan saanti varmistetaan. Rautainjektion tai tahnan antamisen lisäksi porsaille tulee antaa lisärautaa koko imetyksen ajan (esim. rautapistos 5 päivän ikäisenä ja rautapastaa 3 viikon ikäisenä). Luomun pitkä imetysaika edellyttää lisäraudan antamista, koska maidossa on vähän rautaa. Imettävät emakot ja porsaat voivat kasvaa myös ryhmissä. Emakkoryhmiä ei kannata sekoittaa eikä ryhmähierarkiaa horjuttaa. Jos porsaat ovat hyväkuntoisia, voidaan ne laittaa ryhmäkasvatukseen emakoiden kanssa jo 2,5 3 viikon iässä. Ryhmässä voi olla 2 10 emakkoa porsaineen. Emakot ja porsaat voivat syödä samaa rehua. Karsinassa on hyvä olla seinämiä ja suojia siten, että jokaisella emakolla porsaineen on myös mahdollisuus omaan rauhaan. Ryhmäkasvatus on taloudellinen tapa toimia. Porsaista tulee sosiaalisia ja tappelut vähenevät. Mahdolliset heikot porsaat voidaan kasvattaa erikseen imettäjäemakon hoidossa. Porsaiden tasaväkisyys ryhmässä edistää ryhmän toimivuutta. Porsaat Porsaille tulee antaa luonnollista maitoa vähintään 40 päivää. Mikäli em. nuorille eläimille ei ole oman emän maitoa tai luonnollista maitoa riittävästi tai sitä ei ole saatavilla, voidaan ne juottaa juomarehulla, jonka koostumus täyttää luonnonmukaiselle rehulle asetetut vaatimukset. Porsaille voidaan vielä toistaiseksi (siirtymäaika 31.12.2014) antaa tavanomaista alkuperää olevaa juomarehua (päivittäisestä annoksesta enintään 25 %, vuotuisesta rehunkulutuksesta enintään 5 %). Varmistetaan että kaikki porsaat saavat ja myös syövät rehua sekä osaavat käyttää juomalaitetta. Porsaille annostellaan rehua pieniä määriä noin 5 päivän iästä lähtien. Annostelussa on tärkeää, että rehu on aina puhdasta ja tarjoillaan puhtaasta kupista. Porsaiden totuttaminen vieroituksen jälkeiseen 21

rehuun aloitetaan viimeistään viikkoa ennen vieroitusta. Rehujen vaihdokset tehdään rehun valmistajan ohjeiden mukaan. Hyvä käytäntö on, että porsaat punnitaan viimeistään vieroitettaessa (6 7 viikon iässä) ja mielellään myös aina rehun vaihtuessa. Näin pystytään seuraamaan rehun kulutusta suhteessa kasvuun. Pahnueita sekoitetaan mahdollisimman vähän vieroitettaessa. Vieroitusripulin ehkäisyssä tärkeintä on riittävän hygieniatason ylläpitäminen ja pahnueiden mahdollisimman vähäinen sekoittaminen. Kun porsas on ennen vieroitusta oppinut syömään ja juomaan hyvin, vieroituskarsinan lämpötila on oikea ja karsina on puhdas ja kuivitettu, voidaan vieroitusripulilta yleensä välttyä. Porsaan tervettä suoliston bakteerikasvustoa voidaan tukea maitovalmisteiden (luomujogurtti, -piimä tai -viili) tai maitohappobakteerivalmisteiden avulla, joiden antaminen aloitetaan viikkoa ennen vieroitusta ja jatketaan 2 3 viikkoa vieroituksen jälkeen mikäli porsailla alkaa esiintyä vieroitusripulia. Eläinsuojat Sikalassa on erilliset alueet ruokailuun, lepoon ja ulostamiseen sekä ulkoiluun. Sikalan materiaalit ovat säännöllisen pesun ja desinfioinnin kestäviä. Hyvä käytäntö on, että automaattisesti toimivia laitteita varten tilalla on varavoimalähde. Rakenteet on suunniteltu ja toteutettu siten, että eläimet ja hoitajat eivät voi jäädä niihin kiinni tai loukkaantua. Eläinsuojat, karsinat, laitteet ja välineet puhdistetaan ja desinfioidaan asianmukaisesti tartuntojen leviämisen ja tauteja kantavien organismien muodostumisen ehkäisemiseksi. Desinfiointi tehdään esimerkiksi kalkitsemalla, kuumalla vedellä ja höyryllä tai käyttäen luomussa sallittuja puhdistusaineita (eläintuotannon ehdot www.evira.fi). Ulosteet, virtsa sekä karsinoihin ja ruokintakaukaloihin tähteeksi jäänyt tai haaskaantunut rehu poistetaan riittävän usein (vähintään kerran päivässä) hajujen ja käymisreaktioiden muodostumisen sekä kärpästen ja muiden hyönteisten lisääntymisen välttämiseksi. 22

Eläinsuojien tilavaatimukset Suomessa lihasioilla on yleisesti käytössä enemmän tilaa kun lakisääteinen (www.finlex.fi) vaatimus määrittää ja luomutuotannossa vielä paljon enemmän. Pienemmällä eläintiheydellä on suuri merkitys, sillä se näkyy eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa ja sitä kautta myös lihan laadussa. Taulukko 5. Luomuehtojen mukaiset käytössä olevien sisä- ja ulkotilojen vähimmäisvaatimukset Sisätilat m² / eläin Ulkotilat m² / eläin Porsineet emakot enintään 40 päivän ikäisine porsaineen 7,5 / emakko 2,5 Lihasiat enintään 50 kg enintään 85 kg enintään 110 kg yli 110 kg Porsaat yli 40 pv, <30 kg 0,6 0,4 Siitossiat joutilas emakko karju jos karjun karsinaa käytetään astutukseen Lähde: Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot, www.evira.fi Lattiapinnat Eläinsuojien lattiat eivät saa olla liukkaita. Luomutuotannossa vähintään puolet eläinten käytössä olevan lattiapinta-alan vähimmäisvaatimuksesta on oltava kiinteää, jossa ei ole rakoja tai ritilöitä. Betonisen rakolattian vaatimukset on esitetty taulukossa 5. Oikea lattiamateriaali (lattian pinnoittaminen) helpottaa puhtaanapitoa ja vähentää loukkaantumis- ja sairastumisriskejä. Taulukko 6. Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian vaatimukset. Sikaryhmä Raon leveys tai reiän halkaisija enintään Palkin leveys vähintään Pikkuporsas 11 mm 50 mm Vieroitettu porsas 14 mm 50 mm Kasvatus- ja lihasika 18 mm 80 mm Emakko ja ensikko 20 mm 80 mm Lähde: Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta www.finlex.fi 0,8 1,1 1,3 1,5 2,5 6,0 10,0 0,6 0,8 1,0 1,2 1,9 8,0 23