KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Energiapuun korjuutuet

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Energiapuun korjuun laatu 2014

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Tukien pääperiaatteita

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Suomen metsäenergiapotentiaalit

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Suomen metsien inventointi

Energiapuun laadukas korjuu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Metsäkonepalvelu Oy

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Taimikonhoidon perusteet.

Metsäohjelman seuranta

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Energiapuun kasvatus

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Suomessa vuonna 2005

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergiaa tarvitaan

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Metsäohjelman seuranta

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäenergia Pohjanmaalla

Metsäohjelman seuranta

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Metsäohjelman seuranta

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Transkriptio:

: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1

Työryhmän y toimeksianto 1) Millaiset kohteet soveltuvat parhaiten energiapuun korjuuseen? Tarvitsevatko tk kohteet t tukea? 2) Millaisissa kohteissa tarvitaan ennakkoraivausta? Tarvitsevatko kohteet tukea? 3) Kenelle tukea pitäisi myöntää? Tuen määrä? Millaiset olisivat mahdollisimman yksinkertaiset rahoituksen myöntämisen ehdot (ml. päätöksenteko ja tarkastus)? Perusteet? t? 4) Kehittämisesityksiä. 2

Pääajatukset (1/2) Nykyiset rankapuuhakkeen laitoshinnat ( 20 21 /MWh) matalampia kuin tuotantokustannukset. Nyky-KEMERA-tuilla ( 12 /m 3 6 /MWh) pienpuuhakkeen tuotantoa voidaan tehdä. Ennakkoraivaustarve monilla korjuukohteilla. Jos raivaustarvetta ja jos raivausta ei tehdä, säästetään raivauskustannuksissa (200 600 /ha), mutta korjuun tuottavuus kärsii pahoin ja korjuujälki on useasti huono. Ennakkoraivauksista ei saa tinkiä! 3

Pääajatukset (2/2) KEMERA-tuki nykyisen tapaan metsänomistajalle. Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen sama kaikkialla Suomessa (MO itse: 150 /ha; teetettynä työnä: 250 /ha). Harvennustyö tehtävä metsänhoitosuositusten mukaisesti. Poistuman järeys on jäätävä alle 80 dm 3 :n (= pienpuun korjuun tukeminen & tuen tehokas allokaatio). Energiapuun korjuutukea samoille kohteille kuin NMH-tukea. Korjuutuki nykytasolla (7 /m 3 ). Unohtakaa PETU! 4

Poistuman keskijäreyden määritys ei ongelma nykyään pienpuun n korjuussa Runkolaskuri hakkuukoneessa + Kuormainvaaka metsätraktorissa 5

Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa 2012 hakkeen kä äyttö, TWh 16 14 12 10 8 6 0,7 22 2,2 5,2 2,9 0,3 Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Metsä 4 2 7,2 6,2 0 FIN 0,8 SWE Lähteet: Ylitalo 20013, Iwarsson Wide 2013. 6

Minkälainen on hyvä pienpuun p korjuukohde? KEMERA-tukikelpoinen. Poistuman keskijäreys > 50 dm 3, mieluummin 60 80 dm 3. Ei hakkuuta haittaavaa aa alikasvostaas tai ennakkoraivaus tehty. Hakkuukertymä > 40 m 3 /ha. Korjuukohteen pinta-ala ala > 2 ha. Metsäkuljetusmatka < 250 m. Maasto kantava. Sijainti lähellä (< 60 km) energialaitosta. 7

Poistuman keskijäreys määrittää korjuukustannukset 250 Suhtee ellinen korju uukustannu us, % 200 150 100 50 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 8

Poistuman keskijäreys määrittää korjuukustannukset 250 Suhtee ellinen korju uukustannu us, % 200 150 100 50 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 Tyypillisiä iä energiapuuharvennuskohteita. ht it 9

Poistuman keskijäreys määrittää korjuukustannukset 250 Suhtee ellinen korju uukustannu us, % 200 150 100 50 0 Tyypillisiä ensiharvennuskohteita. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 Tyypillisiä iä energiapuuharvennuskohteita. ht it 10

Poistuman keskijäreys määrittää korjuukustannukset 250 Suhtee ellinen korju uukustannu us, % 200 150 100 50 0 Ei enää pienpuun korjuukohteita! k = Poistuman keskijäreys: 13 1515 cm. = Siedettävät korjuukustannukset. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 11

ja pienpuuhakkeen p tuotantokustannukset 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 100 km 80 km 60 km 40 km 40 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 12

ja pienpuuhakkeen p tuotantokustannukset m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 70 65 60 55 50 45 Huonot ep-harvennuskohteet harvennuskohteet, joilla ei ole ottajia! 100 km 80 km 60 km 40 km 40 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 13

Mikä on alikasvosta? Energiapuuleimikon ennakkoraivaus (Äijälä ym. 2010). Näkemäraivaus. = Kantoläpimitaltaan alle 4 cm:n paksuiset puut. Ensiharvennusleimikon normi ennakkoraivaus. Kuitupuurunko on puu, josta saadaan 3 m:n kuitupuupölkky, jonka latvaläpimitta 7 cm. = Rinnankorkeudelta alle 7 8 cm:n puut. Nuorten metsien ennakko- raivaus Stora Enso Metsässä. ä Minimirunko: Alikasvosta kaikki puut, joiden rinnankorkeusläpimitta alle 8 cm riippumatta siitä, korjataanko energia- ja/tai ainespuuta. 14

Havualikasvoksen vaikutus hakkuun tuottavuuteen 100 90 ellinen tuott tavuus, % Suhte 80 70 60 50 40 30 20 10 0 r/ha 2 000 r/ha & 3 m 4 000 r/ha & 3 m 6 000 r/ha & 3 m 8 000 r/ha & 3 m 10 000 r/ha & 3 m 0 0 20 40 60 80 100 120 Poistuman järeys, dm 3 Lähde: Kärhä ym. 2006. 15

Hakkuuta haittaava alikasvos? = Milloin ennakkoraivaus a on tehtävä? ä? 4 000 3 689 3 500 Alikasvoksen tiheys, r/ha 3 000 2 500 2000 1 500 1 000 1 669 1 353 1 152 1 262 1 074 985 1 468 1 193 1 043 2 083 2 762 2 122 1886 1 760 1 577 1 518 1 511 1 462 1 150 1 218 970988 1 272 Havupuualikasvos Havu- & lehtipuu- alikasvos Lehtipuualikasvos 500 0 Koneen- Tähti- SE toimi- Etelä- Itä-Suomi Länsi- Pohjoiskuljettajat yrittäjät henkilöt Suomi Suomi Suomi Koko aineisto Vastaajaryhmä Hankinta-alue Lähde: Kärhä ym. 2013. 16

Hakkuuta haittaava alikasvos? = Milloin ennakkoraivaus a on tehtävä? ä? Alikasvokse en pituus, m 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 12 1,2 1,0 0,8 0,6 1,9 1,6 1,4 18 1,8 1,8 1,6 1,5 1,4 1,3 2,2 2,0 2,0 18 1,8 1,9 1,8 1,7 1,7 1,6 1,5 1,4 1,4 2,1 1,7 1,4 Havupuualikasvos Havu- & lehtipuu- alikasvos Lehtipuualikasvos 0,4 0,2 0,0 Koneen- Tähti- SE toimi- Etelä- Itä-Suomi Länsi- Pohjoiskuljettajat yrittäjät henkilöt Suomi Suomi Suomi Koko aineisto Vastaajaryhmä Hankinta-alue Lähde: Kärhä ym. 2013. 17

Ennakkoraivauskustannukset poistuman tiheyden ja keskikantoläpimitan suhteen 800 Ennakko oraivauskus stannus, /ha 700 600 500 400 300 200 100 4,5 cm 3,5 cm 2,5 cm 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 Poistuman tiheys, r/ha Lähde: Metsäteho Oy. 18

Energiapuuharvennusten korjuujäljen kokonaisarvostelu 2006 20132013 100 Osuus, % 90 80 70 60 50 40 Suunta huono! Minkä vuoksi? Virheellinen Huomautettavaa Hyvä 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: TAPIO & Suomen metsäkeskus. 19

Huomautusten ja virheellisyyksien syyt energiapuu- harvennuksilla 2006 20122012 100 90 80 Osuus, % 70 Ei ilmoitettu syytä 60 Muu syy 50 Runsaasti maastovaurioita Runsaasti puustovaurioita 40 Jäänyt liian tiheäksi 30 Hakattu liian harvaksi» 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ei raivattu? a Lähteet: TAPIO & Suomen metsäkeskus. 20

Rankapuuhakkeen tuotantokustannukset poistuman keskijäreyden ja kaukokuljetusmatkan kok suhteen 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 40 35 Laitoshinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 100 km 80 km 60 km 40 km 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 21

Rankapuuhakkeen tuotantokustannukset Nyky- KEMERA-tuet [NMH-tuki 252,6 /ha + Korjuutuki 7 /m 3 ] 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 40 35 Laitoshinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 100 km 80 km 60 km 40 km 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 22

Rankapuuhakkeen tuotantokustannukset Nyky- KEMERA-tuet [VAIN Korjuutuki 7 /m 3 ] 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 40 35 Laitoshinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 100 km 80 km 60 km 40 km 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 23

Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen Nyky-KEMERA: Uusi KEMERA: Valtion tuen osuus on Etelä- ja Keski-Suomessa 50 % hoitotyön Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen on sama keskimääräisistä laskennallisista kustannuksista. Pohjanmaalla, riippumatta siitä, missä päin Suomea metsä sijaitsee. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tukiosuus on 60 % ja Pohjois- Suomessa 70 %. Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista k riippuu tukivyöhykkeestä. Tukea saa sekä omatoimiselle Tukea saa sekä omatoimiselle että [135 / 162 / 189 /ha] että ulkopuolisella li ll teetetylle t t töll työlle; ulkopuolisella teetetylle [210,5 / 252,6 / 294,7 /ha] työlle. Tuki omatoimisessa työssä 150 /ha ja ulkopuolisella teetetyssä työssä 250 /ha. 24

Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen Nyky-KEMERA: Uusi KEMERA: Rahoitettavan kohteen on oltava kooltaan vähintään yksi hehtaari. Tukivaroja voidaan käyttää vain kerran samalla alueella puuston kiertoaikana. Nuoren metsän hoitotyö ei vaadi etukäteen tehtävää hoitosuunnitelmaa. Tuki maksetaan tehdyn työn jälkeen metsäkeskukselle jätetyn hakemuksen perusteella. Hakemukseen on liitettävä toteutusselvitys. Rahoitettavan kohteen on oltava kooltaan vähintään yksi hehtaari. Tukivaroja voidaan käyttää vain kerran samalla alueella puuston kiertoaikana. Nuoren metsän hoitotyö ei vaadi etukäteen tehtävää hoitosuunnitelmaa. Tuki maksetaan tehdyn työn jälkeen metsäkeskukselle jätetyn hakemuksen perusteella. Hakemukseen on liitettävä toteutusselvitys (ml. omavalvonta raportti ja selvitys poistuman keskijäreydestä). 25

Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen Nyky-KEMERA: Uusi KEMERA: Nuoren kasvatusmetsän harvennus kohdistuu 2. kehitys- Nuoren kasvatusmetsän harvennus kohdistuu 2. kehitysluokan metsään. luokan metsään. Kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita on poistettava yli Kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita on poistettava yli 1000 kpl/ha. 1000 kpl/ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 Tuki on tarkoitettu heikosti kannattavan, pieniläpimittaisen cm. (poistuman keskijäreys alle 80 Kasvatettavia puita jätetään dm 3 harvennuskohteella) puun puulajin mukaan 700-1400 kpl/ha. poistoon. Harvennus on toteutettava metsänhoitosuositusten mukaisesti. 26

Tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen Nyky-KEMERA: Uusi KEMERA: Harvennuksen jälkeen ei saa jäädä välitöntä Harvennuksen jälkeen ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta. ensiharvennustarvetta. Tukea ei saa ennen harvennushakkuuta tehtävään Tukea ei saa ennen harvennushakkuuta tehtävään pelkkään raivaukseen. pelkkään raivaukseen. Tehdyn käsittelyn jälkeen puuston valtapituus ei saa olla havupuumetsiköissä yli 14 metriä, eikä lehtimetsissä yli 15 metriä. Mikäli korjattava puu käytetään kokonaan energiapuuksi, voi valtapituus olla tätä suurempi. 27

Korjuutuki Nyky-KEMERA: Uusi KEMERA: Energiapuun korjuutukea saa, kun puuta kertyy nuoren metsän Energiapuun korjuutukea saa, kun puuta kertyy nuoren metsän hoitokohteelta vähintään 20 kiintokuutiometriä ja se luovutetaan energiakäyttöön. hoitokohteelta vähintään 30 kiintokuutiometriä ja se luovutetaan energiakäyttöön. Metsäkeskukselle on annettava vakuutus puun luovutuksesta energiakäyttöön. Energiapuun korjuun tuki on 7 /kiinto-m³ (kasaus 3,50 /kiintom³, kuljetus 3,50 /kiinto-m³). Metsäkeskukselle on annettava vakuutus puun luovutuksesta energiakäyttöön. Energiapuun korjuutukea on mahdollista saada, kun poistuman keskijäreys hoitokohteella jää alle 80 dm 3 :n. Korjuutuki on 7 /kiinto-m³. 28

Rankapuuhakkeen tuotantokustannukset nykyisin ilman KEMERA-tukia 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 40 35 Laitoshinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 100 km 80 km 60 km 40 km 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 29

Rankapuuhakkeen tuotantokustannukset Uudet KEMERA-tuet [NMH-tuki 250 /ha + Korjuutuki 7 /m 3 & poistuman keskijäreys < 80 dm 3 ] 70 m 3 antokustan nnukset, /m Tuot 65 60 55 50 45 40 35 Laitoshinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistuman keskijäreys, dm 3 100 km 80 km 60 km 40 km 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Poistuman rinnankorkeusläpimitta (d 1,3 ), cm 30