HUITTISTEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys Raportti FCG KONSULTOINTI OY P33935
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (38) Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Selvityksessä käytetty aineisto... 2 2 Väestö- ja palvelutarveanalyysi... 3 2.1 Ikäryhmittäinen väestötarkastelu... 3 2.1.1 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2016-2032... 4 2.1.2 Väestöllinen huoltosuhde... 5 2.2 Palvelutarpeiden kehittyminen... 6 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeeseen... 9 3 Varhaiskasvatuksen nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet... 11 4 Perusopetuksen nykyinen kouluverkko... 14 4.1.1 Ennuste... 15 4.1.2 Koulukohtaiset ennusteet... 16 4.1.3 Yhteenveto perusopetuksen palvelutarpeen kehittymisestä... 21 5 Kiinteistöt... 22 6 Talous... 27 6.1 Varhaiskasvatus... 27 6.2 Perusopetus... 30 7 Johtopäätökset... 34 7.1 Vaihtoehtoiset palveluverkkosuunnitelmat... 36 7.1.1 Vaihtoehto 1. ns. nollavaihtoehto... 36 7.1.2 Vaihtoehto 2. Kouluverkon alakoulujen vaiheistettu suunnitelma... 36 7.1.3 Vaihtoehto 3. Yhtenäiskoulun ympärille muodostuva palveluverkko... 36
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (38) Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perus-opetuksen palveluverkkoselvitys 1 Johdanto Huittisten kaupunki on antanut FCG Konsultointi Oy:lle toimeksiannon varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta. Selvityksen tulee sisältää seuraavat tarkastelualueet: Nykytilan kuvaus ja analyysi Väestökehitysanalyysi Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen palvelutarpeiden kehittyminen Maankäytön suunnittelun vaikutukset ao. palveluverkkoihin Taloustarkastelu Perusopetuksen tilatarkastelu Vaihtoehtoiset palveluverkkosuunnitelmat 1.1 Selvityksessä käytetty aineisto Selvityksessä on käytetty seuraavia lähtötietoja: Tilastokeskuksen väestöennuste 2015: kokonaisväestöennuste, ikäluokittaiset väestöennusteet, huoltosuhde Huittisten kaupungin väestörekisteri, syksy 2017: syntyneet, 0-6-vuotiaat, perusopetusikäiset Huittisten kaupunki, oppilastilastot 20.9.2017, ennusteet kouluittain väestörekisterin ja oppilastilaston pohjalta, koulukiinteistöissä opiskelevat esioppilaat, opetusryhmätiedot, henkilöstömäärät Huittisten kaupunki: TP 2016 Huittisten kaupunki: TA 2017 FCG konsultointi Oy: Palvelutarveanalyysi, odotekustannukset, tuottavuuden kehitys, talouden vertailutiedot Huittisten kaupunki: Arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista Huittisten kaupunki: maankäytön suunnittelu
2016=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (38) 2 Väestö- ja palvelutarveanalyysi Huittisten kaupungin väestömäärä elokuussa 2017 oli 10 305. Tarkastelujaksolla 2016-2031 väestökehitys on negatiivinen ja väestömäärän ennustetaan laskevan reilulla neljällä prosentilla (kuva 1). Henkilömääränä tämä tarkoittaa 465 asukasta nykyistä vähemmän viidentoista vuoden kuluttua. 10 000 asukkaan määrä alitetaan vuoden 2030 tienoilla. Huittinen 130 120 65+ -vuotiaat 110 100 Väestö 2020-2032: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 90 80 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 1-6-vuotiaat 100 91 86 84 81 7-12-vuotiaat 100 95 89 86 83 13-15-vuotiaat 100 94 95 85 83 16-18-vuotiaat 100 88 88 87 81 Työikäiset (17-64 v) 100 96 93 90 88 65+ -vuotiaat 100 106 111 116 120 Väestö 100 98 97 96 96 Työikäiset (17-64 v) Huittinen 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 1-6-vuotiaat 601 547 519 502 489 7-12-vuotiaat 624 590 553 535 520 13-15-vuotiaat 324 306 308 275 268 16-18-vuotiaat 345 302 305 299 278 Työikäiset (17-64 v) 5 872 5 640 5 449 5 309 5 165 65+ -vuotiaat 2 782 2 946 3 098 3 222 3 328 Kaikki 10 403 10 220 10 105 10 016 9 938 Kuva 1. Huittisten kaupungin väestökehitys vuosina 2016-2031 (Tilastokeskus 2015) 2.1 Ikäryhmittäinen väestötarkastelu Ikäryhmittäinen väestötarkastelu osoittaa, että suurimmat muutokset väestömäärissä tapahtuvat vuosina 2016-2020 lasten ja nuorten määrissä ja vuosina 2016-2032 lasten ja nuorten sekä yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä (kuva 1 ja 2). Eniten vähenevät alle kouluikäiset ja lukioikäiset vuoteen 2032 mennessä. Molempien määrät vähenevät lähes 20 prosenttia. Peruskouluikäisten määrissä tapahtuu
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (38) myös merkittävää laskua, 17 %. Myös työikäisten määrä vähenee vuoteen 2032 mennessä 12 prosentilla, joka tarkoittaa 707 henkeä. Sen sijaan, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 20 prosenttia ja yli 75-vuotiaiden määrä peräti 43 prosenttia. Vuonna 2032 yli 65-vuotiaita on yli 33 %:a kokonaisväestöstä ja heitä on 546 nykyistä enemmän. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain: Huittinen Väestökehitys 2016-2020 Huittinen -60 % -10 % 40 % 90 % 140 % Väestökehitys 2016-2032 -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 1-6-vuotiaat -9% 1-6-vuotiaat -19% 7-12-vuotiaat -5% 7-12-vuotiaat -17% 13-15-vuotiaat -6% 13-15-vuotiaat -17% 16-18-vuotiaat -12% 16-18-vuotiaat -19% Työikäiset (17-64 v) -4% Työikäiset (17-64 v) -12% 65+ -vuotiaat 6% 65+ -vuotiaat 20% 75+ -vuotiaat 1% 75+ -vuotiaat 43% Väestö -2% Väestö -4% Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Kuva 2. Huittisten kaupungin ikäryhmittäiset väestöennusteet vuosille 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) 2.1.1 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2016-2032 Alle kouluikäisten määrät ovat laskussa. Vuoteen 2020 mennessä määrä on laskenut lähes 10 prosenttia ja vuoteen 2032 mennessä lähes viidenneksellä (19%) nykyisestä. Määrällisesti tämä tarkoittaa, että vuonna 2016 1-6-vuotiaita lapsia oli 601 ja vuonna 2032 lapsia ennustetaan olevan 112 vähemmän eli 489 lasta. 112 lapsen määrällinen väheneminen näkyy päivähoitotarpeen vähenemisenä. Tarkastelujakson lopussa 1-6-vuotiaiden osuus kokonaisväestömäärästä jää alle viiden prosentin. Tarkastelujakson loppupuolella kouluikäisten määrä on laskenut 160 lapsella. Yläkouluikäisten määrä laskee alakouluikäisten määrää hitaammin, mutta molempien ikäryhmien määrän ennustetaan olevan 17 prosenttia nykyistä pienempi. 7-12-vuotiaiden määrä laskee koko tarkastelujakson ajan siten, että alakouluikäisiä lapsia on noin sata nykyistä vähemmän viidentoista vuoden kuluttua. Yläkouluikäisiä eli 13-15-vuotiaita ennakoidaan olevan 56 nykyistä vähemmän. Nuorten (16-18-vuotiaiden) määrä laskee myös 67 nuorella ja tällä on vaikutusta toisen asteen koulutuksen aloittavien määriin. Vuonna 2032 alle 18-vuotiaiden määrä kaikista huittislaisista jää 15,6 prosenttiin.
Heikkenee FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (38) 2.1.2 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden. Väestön huoltosuhde perustuu ikärakenteeseen eikä sitä tarkasteltaessa huomioida mm. työllisyyttä. Mitä enemmän lapsia ja eläkeikäisiä on sataa työikäistä kohden, sitä heikommaksi huoltosuhde muodostuu, ts. työikäisiä kohden on tällöin enemmän oletettuja huollettavia. Vaikka lasten ja nuorten määrät vähenevät vuosina 2016-2032, heikkenee Huittisten kaupungin väestöllinen huoltosuhde nykyisestä (kuva 3). Nykyisen 0,77 sijaan vuonna 2032 on saavutettu 0,92. Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Huittinen Satakunta Koko maa 1,0 0,9 Huittinen Satakunta 0,8 Koko maa 0,7 0,6 0,5 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 2020-2032: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 Huittinen 0,77 0,81 0,85 0,89 0,92 Satakunta 0,74 0,79 0,82 0,85 0,87 Koko maa 0,65 0,69 0,72 0,75 0,76 Kuva 3. Huittisten kaupungin väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) Huoltosuhteen heikkenemisen takana on kaupungin yli 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän merkittävä kasvu.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (38) 2.2 Palvelutarpeiden kehittyminen Palvelutarpeiden kehittyminen on yhteydessä väestökehitykseen. Kuvassa 4. on kuvattu Huittisten kaupungin palvelutarpeiden muutokset väestötekijöiden muutosten perusteella. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasmääriin. Kuvassa ei ole huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymistä pois kaupungin palvelutuotannosta. Vanhusten hoidon tarve on suhteutettu yli 75-vuotiaiden määrään. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat nykyisestä voimakkaimmin. Huittisissa väestökehitys ja palvelutarvekehitys kehittyvät ikäjakautumien kanssa samansuuntaisesti. Palvelutarpeiden voimakas kehittyminen eri suuntiin alkaa vuoden 2020 tienoilla. Kuvassa 4. huomion kiinnittää keltainen viiva, joka kuvastaa vanhusten hoitopalvelun voimakkaasti kasvavaa palvelutarvetta. Hoitopalvelujen tarpeiden ennakoidaan kasvavan vuoteen 2032 mennessä 43 prosentilla. Hoitopalvelujen kanssa myös erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat, mutta maltillisemmin, vain 13 prosenttia. Seuraavien muutaman vuoden aikana voimakkainta palvelutarpeen lasku on toisen asteen koulutuksella. Koulutustarve laskee yli kymmenellä prosentilla. Alle 18-vuotiaiden palvelutarpeet vähenevät seuraavasti: päivähoito ja esiopetus 19 % perusopetus 17 % lukio ja ammatillinen koulutus -19 %
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (38) Kuva 4. Huittisten kaupungin palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) Kuvassa 5. on kuvattu yhteenvetoennusteet kaupungin kustantaman päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden kehittymisestä lukumääräisesti. Vuoteen 2024 mennessä esiopetuksen palvelutarve vähenee 12 oppilaspaikalla (taulukko 1). Vuosi 2016 2020 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 101 89 86 83 Muutos -12-3 -3 Taulukko 1. Esiopetuksen palvelutarpeen väheneminen (Tilastokeskus 2015)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (38) Kuva 5. Alle 16-vuotiaiden palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2016-2032 Taulukoissa 2 ja 3 on laskettu sekä päivähoidon että perusopetuksen palvelutarpeen muutokset neljän vuoden välein. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen 2015 tietoihin. Tarkemmin muutoksia tarkastellaan luvuissa 3 ja 4. Vuonna 2016 kaupungin kustantamaan päivähoitoon osallistui noin 64 % 1-6-vuotiaista. Vuosi 2016 2020 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 389 354 336 325 317 Muutos -35-18 -11-8 Taulukko 2. Päivähoidon palvelutarpeen väheneminen Vuosi 2016 2020 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 983 929 893 840 817 Muutos -54-36 -53-23 Taulukko 3. Perusopetuksen palvelutarpeen väheneminen
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (38) 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeeseen Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus ja tonttipolitiikka vaikuttavat palvelutarpeiden lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusia asuinalueita kunnallisineen palveluineen. Huittisten kaupungin kaavoitusohjelma 2016-2018 mukaan kouluihin ja asukasmääriin vaikuttavia kaavahankkeita ovat seuraavat: LAUTTAKYLÄ, Lauttakylän koulun alue, ajoitus 2017 2018 Asemakaavassa osittain suojeltavaksi osoitettu koulurakennus on tutkimuksissa todettu olevan laajalti kosteus- ja mikrobivaurioitunut. Koulurakennusta on suojeltu kaavamerkinnällä sr-8, joka on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Kaavamääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa. Suojelumääräyksestä poikkeamista koulun purkamiseksi puollettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa 17.6.2015 55 ja ELY-keskus tekee päätöksen poikkeamiskäsittelystä (ELY:n käsittelyssä, tilanne 16.9.2015). HEIN-ERKKILÄ, Vt 2:n, Koskitien ja asuinrakentamisen rajaama alue, ajoitus 2018- Noin 6,4 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee alle kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue on asuntoaluetta (A), suojaviheraluetta (EV) ja melualuetta (me-1, me-2). Alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eheyttäen sitä. LOIMA, Myllytien ja Sillakoskenpuron välinen alue, ajoitus 2018- Asemakaavan laatiminen tähtää uuden pientaloasuinalueen rakentamiseen Loiman koulun vaikutuspiiriin. Reunaehtoja suunnittelulle asettaa alueen rajoittuminen Natura-verkostoon kuuluvaan Loimijokeen ja joen tulvaherkkyys. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on pohjoisosastaan asuntoaluetta (A). Alueen lounaisosassa on pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla sijaitsee suojeltava Loiman kylämaisema (AP/sr-2 79). Noin 8,6 ha:n alue on kokonaan kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueeseen tulee todennäköisesti sisältymään yksityisten maita. LOIMA, Loimijoentien länsipuoli, ajoitus 2018- Loiman alue sijaitsee noin 4 kilometriä keskustasta etelään, Loiman koulun ja LänsiSuomen opiston vaikutuspiirissä. Keskustasta Loiman koululle johtaa yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on asuntoaluetta (A). Kaupunki omistaa alueella noin 20 hehtaarin metsäpalstan. Loimijoentien varressa sijaitsee tällä hetkellä 6 pientalotonttia, jotka ovat yksityisten
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (38) omistuksessa. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on täydentää kylätyyppistä asutusta koulun ympäristössä noin 10 15 tontin kokonaisuudella. Huittisten kaupunki on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 26.11.2015 myönteisen luvan poiketa Lauttakylän koulun suojelumääräyksestä koulurakennuksen purkamiseksi. Purkamisen jälkeen tulee asemakaavan muutoksella varmistaa arvokkaan kulttuuriympäristön laatutason säilyminen. Edellä selostetuista kaavahankkeista merkittävimmät vaikutukset asutukseen ovat Loiman alueen molemmilla kaavoilla. Lokakuussa 2017 Huittisten kaupungissa oli myytävänä 74 pientaloasutukselle tarkoitettua kaupungin omistamaa tonttia. Tontit ovat kunnallistekniikan piirissä. Keskusta-alueella tonteista on 40 kappaletta ja Vampulassa 34 kappaletta. Tonttivaranto riittää useiksi vuosiksi jopa vuosikymmeniksi. Kaupungin omistamat tontit sijoittuvat päiväkotien ja koulujen läheisyyteen taulukossa 4. esitetyllä tavalla. Myytävät Kaavoitetut Sampu Sammun esiopetusryhmä Sammun koulu 7 Huhkolan päiväkoti Lauttakylä Huvikummun päiväkoti Kuninkaisten päiväkoti Lauttakylän koulu Lautta I ja II Pellonpuisto 34 40 Sallila Sallilan koulu 34 19 Yhteensä 75* 59 * Syyskuun ja lokakuun lopun välillä tilanne muuttunut yhdellä tontilla Taulukko 4. Merkittävimmät kaavoitetut ja myytävät tontit, tilanne 10/2017 Kaupunki on myynyt kaavoitettuja omakotitontteja vuosina 2011-2017 keskimäärin 2,3 tonttia, mikä tarkoittaa yhdestä neljään tonttia vuodessa. Vuosina 2011 2017 keskimäärin 9-10 omakotitaloa vuodessa sai rakennusluvan. Rivi- ja kerrostalolupia myönnettiin siten, että kyseisenä aikana valmistui keskimäärin 35 40 kotia vuodessa. Omakotitaloista puolet sijoittuivat haja-asutusalueille ja puolet keskustaajamaan. Kaavoitettuja tontteja on 59. Kaupungin omistamien kaava-alueiden tonttien lisäksi kaupungissa on myynnissä yksityisten omistamia tontteja. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavoitus on mahdollistanut koko 2010-luvun ajan kaupunkiin muuton ja sitä kautta tapahtuvan väestökasvun. Kaavoituksen suomista mahdollisuuksista huolimatta väestökehitystä ei ole saatu kääntymään kasvun suuntaan ja rakentamisen kautta tapahtunut tulomuutto on ollut vaatimatonta.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (38) 3 Varhaiskasvatuksen nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet Huittisissa alle kouluikäisten ikäluokkien koot vaihtelevat 79 lapsesta 106 lapseen. Suurin ikäluokka on syntynyt vuonna 2016 ja pienin vuonna 2013. Vuosina 2011, 2014-2016 syntyneiden määrät ovat päälle sadan, mutta vuodelle 2017 annettu ennuste jää reilusti alle sadan, vain 85 lasta (kuva 6). Kuva 6. Huittisten kaupungin 0-6-vuotiaiden lasten määrät, tilanne 10/2017 Yhteensä 0-6-vuotiaita on 674 lasta. Heistä 254 (37 %) on Huittisten kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja 84 lasta esiopetuksessa (12 %) (kuva 7.). Ts. noin puolet (50,1%) alle kouluikäisistä on kaupungin järjestämän varhaiskasvatuksen piirissä. Kaupungissa on lisäksi yksityinen päiväkoti, jossa neljä osastoa ja lisäksi kaupungissa toimii yksityisiä perhepäivähoitajia. Lapsia on yksityisessä päiväkodissa 66 ja yksityisillä perhepäivähoitajilla 16. Kunnassa on rajattu yksityisen palveluntuottajan osuus 25 prosenttiin. Kuva 7. Päiväkodit ja lasten määrät, tilanne 10/2017
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (38) Kuva 8. Ryhmien ja henkilöstön määrät päiväkodeittain, tilanne 10/2017 Kuva 9. Henkilöstöä lasta kohden päiväkodeittain, tilanne 10/2017 Päivähoidon palvelutarpeen muutos on merkittävä. Tilastokeskuksen palvelutarpeen määrät ovat suhteutettu väestömuutoksiin. Ennusteen mukaan varhaiskasvatuksen tarve vähenee 19 prosenttia. Jos syntyvyys pysähtyy 85 lapseen vuodessa, olisi kuuden vuoden kuluttua varhaiskasvatusikäisiä lapsia Huittisissa 510. Ja jos näistä 64 prosenttia osallistuisi kaupungin kustantamaan varhaiskasvatukseen, niin päivähoitopaikkoja tarvitaan 326. Yhteenvetona voidaan todeta, että väestöennusteiden pohjalta tarkasteltuna varhaiskasvatuksenpalvelutarve vähenee lähimmän viiden vuoden aikana reilut 10 prosenttia ja reilun viidentoista vuoden kuluessa noin viidenneksellä nykyisestä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (38) Huittisissa lasten määrä ei ole viime vuosina noussut, mutta varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Kun tarkastellaan varhaiskasvatuksen käyttöä Huittisten kaupungissa viimeisen kymmenen vuoden aikana, on varhaiskasvatuksessa olevien lasten suhteellinen määrä kasvanut. Tammikuussa 2008 päivähoidon ja esiopetuksen piirissä oli 250 lasta, kun taas vuoden 2017 maaliskuussa varhaiskasvatuksen alaisuudessa oli peräti 465 lasta (kuva alla). Kuva, numeroimaton. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa 2008 2017 Tällä hetkellä voidaan ajatella, että kysynnän kasvu on kompensoinut vähenevää lapsimäärää. Nyt 6-vuotiaat ovat osan aikaa esiopetuksessa. Mahdollinen kysynnän kasvu kohdistuu siten tulevaisuudessa pääsääntöisesti 0-5-vuotiaihin. Huoltajien lapsikohtaisia ratkaisuja ei voida ennakoida, mutta kunnan tulee joka tapauksessa varautua vastaamaan päivähoitotarpeeseen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (38) 4 Perusopetuksen nykyinen kouluverkko Huittisten kaupungissa on kuusi perusopetuksen koulua. Pellonpuiston koulua lukuun ottamatta koulut ovat vuosiluokkien e-6 tai 1-6 vuosiluokkien kouluja. Pellonpuisto on vuosiluokkien 7-9 koulu. Lauttakylän koulun alaisuuteen kuuluvissa Lautta I -ryhmissä annetaan erityisen tuen opetusta esiopetuksesta yhdeksänteen vuosiluokkaan asti ja Lautta II on vuosiluokkien 1-6 erityisen tuen ryhmä (taulukko 5). Koulu esi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Lauttakylä 20 46 50 46 62 53 50 327 Loima 8 11 7 8 9 4 47 Sallila 12 13 13 10 17 12 77 Sampu 23 23 20 21 18 22 127 Suttila 9 12 7 10 8 6 52 Pellonpuisto 114 110 90 314 Lautta I 1 5 1 5 2 1 0 3 1 1 20 Lautta II 0 2 2 0 0 1 5 Yhteensä 21 103 112 100 113 106 95 117 111 91 969 Taulukko 5. Huittisten kaupungin koulut ja niiden oppilasmäärät, tilanne 10/2017 Koulut ovat hyvin eri kokoisia, kuten taulukosta 6 ilmenee. Jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään erityisen tuen opetusryhmät, vaihtelevat myös koulujen laskennalliset oppilasmäärät opetusryhmää kohden kouluittain. Lauttakylän koulussa oppilaita opetusryhmää kohden on 22,4, kun vastaavasti Sallilan koulussa on vain 12,8 ja Loiman koulussa 15,7. Koulun nimi Oppilasmäärä POR Oppilaita opetusryhmää kohden Lauttakylä 307 16 19,2 - pienryhmissä 35 4 8,8 - tiedot ilman pienryhmiä 269 12 22,4 Loima 47 3 15,7 Sallila 77 6 12,8 Sampu 127 6 21,2 Suttila 52 3 17,3 Pellonpuisto 314 18 17,4 - pienryhmissä 20 3 6,7 - tiedot ilman pienryhmiä 294 15 19,6 Lautta I ja II 25 4 6,3 - pienryhmissä 25 4 6,3 YHTEENSÄ 949 56 16,9 - pienryhmissä 80 11 7,3 - yht. ilman pienryhmiä 866 45 19,2 Taulukko 6. Oppilaita laskennallisesti opetusryhmää kohden, tilanne 10/2017
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (38) 4.1.1 Ennuste Kuvassa 10 on esitetty vuosina 2002-2017 syntyneiden määrät. Nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia ikäluokkia muutaman lapsen verran pienempiä. Kuva 10. Huittisten kaupungin vuosina 2002-2017 syntyneiden lasten määrät, tilanne 10/2017 (Huittisten kaupunki 2017) Kokonaisoppilasmäärän kehittyminen vuosina 2017-2024 on negatiivinen (kuva 11). 900 oppilaan raja alitetaan jo muutaman vuoden kuluttua, lukuvuonna 2022-2023. Lukuvuonna 2023-2024 perusopetuksen oppilaita on 87 nykyistä vähemmän. Kuva 11. Huittisten kaupungin kokonaisoppilasmäärän kehittyminen vuosina 2017-2024 (Huittisten kaupunki 2017) Oppilasmäärän väheneminen näkyy nopeammin vuosiluokkien 1-6 kouluissa, jossa vuosien 2017-2024 välillä oppilasmäärä vähenee peräti 70 oppilaalla (kuva 12).
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (38) Vastaavana ajankohtana vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 17 oppilaalla. Luvuissa ovat mukana myös pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen oppilaat, jotka ovat jo suorittamassa oppivelvollisuuttaan. Kuva 12. Kokonaisoppilasmäärien kehittyminen e-6 ja 7-9 vuosiluokat (Huittisten kaupunki 2017) Taulukko 7. havainnollistaa perusopetuksensa päättävien ja ensimmäisen luokan oppilaiden oppilasmäärien erotusta. Seuraavien seitsemän vuoden aikana koulunsa päättävien määrät ovat suurempia kuin koulunsa aloittavien määrät. 1 luokka 103 101 98 86 100 95 100 9 luokka 91 111 117 94 108 113 98 erotus 12-10 -19-8 -8-18 2 Taulukko 7. Ensimmäisen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilasmäärien ero 4.1.2 Koulukohtaiset ennusteet Lauttakylän koulun oppilasmäärä on suhteellisen vakaa ja peräti nousee kolmella oppilaalla lukuvuonna 2023-2024 verrattuna kuluvaan lukuvuoteen (kuva 13). Lukuvuonna 2020-2021 koulun oppilasmäärä notkahtaa 18 oppilaalla, mutta palautuu seuraavina vuosina nykyiselleen ja jopa hieman nousee nykyisestä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (38) Kuva 13. Lauttakylän koulun oppilasennuste vuosille 2017-2024 Lautta I ja II ennusteet ovat sitä tarkempia, mitä nykyhetkeä lähemmästä ajankohdasta on kyse. Lautta I oppilasmäärä näyttää laskevan kahdeksalla oppilaalla ja vähennys kohdistuu vuosiluokkien 1-6 oppilasmääriin. 25 Lautta I 20 15 10 5 0 5 4 4 15 15 14 3 12 8 8 7 6 11 1 1-6 yhteeensä 7-9 yhteensä Kuva 14. Lautta I oppilasennuste vuosille 2017-2024 Lautta II oppilasmäärät ovat tiedossa vain vuoteen 2022 asti (kuva 14). Lautta I ja Lautta II koulujen oppilasmääriä on tässä vaiheessa vaikea ennakoida kovin pitkälle ajalle.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (38) Kuva 15. Lautta II oppilasennuste vuosille 2017-2024 Loiman koulun oppilasennuste on tasaisesti ja voimakkaasti laskeva (kuva 16). Oppilasmäärä pienenee peräti 16 oppilaalla lukuvuoteen 2023-2024 mennessä. Kuva 16. Loiman oppilasennuste vuosille 2017-2024 Sallilan oppilasmäärässä on vuosittaista vaihtelua, mutta oppilasmäärän kehitys on laskeva (kuva 17). Lukuvuonna 2023-2024 oppilaita on yhdeksän nykyistä vähemmän.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (38) Kuva 17. Sallilan oppilasennuste vuosille 2017-2024 Sammun koulun oppilasmäärä on suhteellisen vakaa (kuva 18). Oppilasmäärässä on ennakoitavissa hienoista laskua lukuvuoteen 2023-2024 mennessä. Kokonaisoppilasmäärä laskee kuudella oppilaalla. Kuva 18. Sammun oppilasennuste vuosille 2017-2024 Suttilan oppilasmäärä ensin nousee, mutta kääntyy tasaiseen laskuun jo ensi lukuvuoden jälkeen. Tarkastelujakson lopussa oppilaita on kolme nykyistä vähemmän.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (38) Kuva 19. Suttilan oppilasennuste vuosille 2017-2024 Pellonpuiston oppilasennuste pyörii 300 oppilaan ympärillä, kuitenkin siten, että ennusteen suunta on laskeva (kuva 20). Pienimmillään oppilasmäärä on 2020- luvun loppupuolella, jolloin oppilasmäärä jää pysyvästi alle 300 oppilaan. Kuluvan lukuvuoden ja lukuvuoden 2029-2030 välillä oppilasmäärien erotus on 19 oppilasta. Kuva 20. Pellonpuiston oppilasennuste vuosille 2017-2030
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (38) 4.1.3 Yhteenveto perusopetuksen palvelutarpeen kehittymisestä Vuoteen 2025 mennessä Huittisten kaupungin koulujen oppilasmäärä vähenee 81 lapsella. Perusopetuksen oppilasmäärä on tuolloin ennusteen mukaan 888 lasta. 81 oppilaan määrä vastaa neljää 20 oppilaan opetusryhmän vastaavaa lapsimäärää. Koulu Oppilaita 2017 Muutos vuoteen Oppilaita 2025 2025 Lauttakylä 327-18 309 Loima 47-16 31 Sallila 77-9 68 Sampu 127-6 121 Suttila 52-3 49 Pellonpuisto 314-16 298 Lautta I 20-8 12 Lautta II 5-5 0 Yhteensä 969-81 888 Taulukko 8. Oppilasmäärien väheneminen kouluittain vuoteen 2025 mennessä Käytännössä Lautta I ja Lautta II oppilaaksi siirtyviä kaikkia lapsia ei vielä ole tiedossa. 2020-luvulla tapahtuvat siirrot osaltaan pienentävät muiden koulujen oppilasmääriä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (38) 5 Kiinteistöt Huittisten kaupungin päiväkoti- ja koulukiinteistöt ovat vanhoja. Vain Suttilan koulun ja Huvikummun päiväkodin tilat ovat rakennettu 2000-luvulla (taulukko 9). Lauttakylän väliaikaiskoulu on rakennettu vuonna 2014. Viimeisen 10 vuoden aikana on korjattu mm. Lauttakylän esiopetuksen/lautta I tilat, Pellonpuiston koulun tiloja, Sallilan ja Kuninkaisten ryhmiksen tiloja ja Vampulan päiväkodin tiloja. Näiden lisäksi myös muihin päiväkoti- ja koulukiinteistöihin on voinut kohdistua 2010- luvulla korjaustoimenpiteitä. Koulu Pinta-ala Tilavuus (m 2 ) (m 3 ) Rakentamisvuosi Peruskorjausvuodet Huom. Lauttakylän väliaikaiskoulu 2 232 9 240 2014 - Lauttakylän koulu/lautta 1 244 (4645) 1100 (19 340) 1923 1983, 2010 Osa kiinteistöstä Lauttakylän koulu/lautta 2 395 960 1958 1998 Lauttakylän koulun esiopetus 335 750 1976 1989, 2012 Vuokratila Loiman koulu 664 2 415 1963 2002, osittainen 2012/2013 Sallilan koulu 1 360 6 800 1978 Sammun koulu 2 422 9 604 1960 Laajennus 1997, osittaiset 2002, 2009, 2013, 2017 2000 (sis. laajennus), 2015 laajennus Suttilan koulu 730 3 147 1996 2014 Pellonpuiston koulu 4 664 15 150 1968 2005 A-osa, 2008 B-osa Päiväkoti Huhkolan päiväkoti 475 1 440 1972 laaj. 1988, osittaiset 2008 ja 2013 Huvikummun päiväkoti 800 2 662 2011 - Vuokratila Sallilan ryhmis 217 (600) 1100 (2 780) 1951 1985, 2010 Osa kiinteistöstä Kuninkaisten päiväkoti 598 1 990 1988 - Vampulan päiväkoti 463 1 846 1958 1990, kiinteistön sisäinen tilojen laajennus 1994, 2011 Kuninkaisten ryhmis 120 (2 182) 410 (7 200) 1931 1974, 2008 Osa kiinteistöstä Yhteensä 15 719 58 614 ka. 1970 - Kiinteistössä on tehty laajempi peruskorjaus alle 10 vuoden sisään tai kiinteistö on uusi. Kiinteistö on peruskorjattu tai rakennettu yli 10 vuotta sitten. Kiinteistö on rakennettu tai peruskorjattu laajasti yli 20 vuotta sitten. Taulukko 9. Päiväkotien ja koulujen pinta-alat, tilavuudet ja rakentamis- ja korjausvuodet
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (38) Viidestätoista päiväkoti- ja koulukiinteistöstä noin puoleen on tehty laajempi peruskorjaus alle 10 vuoden sisällä tai kokonaan uusi rakennus. Kolmen kiinteistön rakentamisesta tai korjaamisesta on yli 20 vuotta. Varhaiskasvatuksen osalta selvitystä laadittaessa käytössä oli kerrosalojen tiedot. Päiväkotien neliöitä on yhteensä 3 206 kem². Päiväkodeissa on lasta kohden keskimäärin 12,6 kem². Vuokriin sisältyvät kaupungin kiinteistön käyttömenot. Varsinaisia vuokrakohteita ovat Sahkon toimipiste ja Huvikummun päiväkoti. Vuokrat sisältävät siivouksen ja tiedot ovat vuoden 2015 tilanteen mukaisia. Vuokrat eivät sisällä poistoja. Päiväkotien vuokrat ovat vuodessa yhteensä noin 374 163 vuodessa. Päiväkoti Lapsia Neliöt Neliöt/ Vuokra, / Vuokra, lapsi neliö/vuosi Huhkola 61 835 13,7 118 999,50 11,88 Huvikumpu 52 800 15,4 66 177,10 6,89 Kuninkainen 93 598 6,4 80948,52 11,28 Sampu 19 234 12,3 20789,9 7,40 Vampula 29 739 25,5 87248,62 9,84 Yhteensä 254 3206 12,6 374 163,64 9,73 Taulukko 10. Päiväkotien neliöt ja vuokrat suhteutettuna lasten määriin Koulujen tiedot ovat ilmoitettu huonealoina. Koulujen yhteenlaskettu huone-ala on 12 477 hum² ja on keskimäärin 13,1 hum² oppilasta kohden. Vuokrakulut ovat vuodessa 1,16 milj.. Vuokra, /kk Vuokra, /m²/kk Koulu Oppilaita Huoneala Neliöt/ oppilas Lauttakylä 307 2 232 7,3 20 835,95 9,34 Loima 47 664 14,1 3 653,53 5,50 Sallila 77 1 360 17,7 10 398,05 7,65 Sampu 127 2 188 17,2 19 109,86 8,73 Suttila 52 730 14,0 6 759,78 9,26 Pellonpuisto 314 4 664 14,9 31 016,53 6,65 Lautta I 20 244 12,2 1 541,90 6,32 Lautta II 5 395 79,0 3 580,44 9,06 Yhteensä 949 12 477 13,1 96 896,04 7,77 Taulukko 11. Koulujen neliöt ja vuokrat suhteutettuna perusopetuksen oppilasmääriin (Sammun koulun tiedot ilman esioppilaita)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (38) Lauttakylän koulua lukuun ottamatta oppilasta kohden Huittisten kaupungissa on runsaasti neliöitä. Erityisesti huomio kiinnittyy Lautta II opetuksen tilojen suuruuteen. Myös Sallilan ja Sammun kouluissa oppilaskohtainen neliömäärä on uudisrakennuksen mitoituksesta poiketen 2-2,5 kertainen. Rakennusten kuntoa on arvioitu oheisella asteikoilla: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava, ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa 2 = tyydyttävässä kunnossa, korjaustarve 4-10 vuoden kuluessa 3 = välttävässä kunnossa, korjaustarve 1-4 vuoden kuluessa 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, korjaustarve 0-1 vuoden kuluessa Koulut Keittion Yleinen Pinnat Keittiö Lämmitys laitteet Pihaalue Keskiarvo Ilmanvaihto Lauttakylän koulu va 1,0 1 1 - - 1 1 1 Lauttakylän koulu/lautta 1 1,0 1 1 - - 1 1 1 Lauttakylän koulu/lautta 2 2,6 2 2 - - 3 3 3 Lauttakylän koulun esiop. 1,2 2 1 1 1-1 1 Loiman koulu 1,4 2 2 1 1 2 1 1 Sallilan koulu 2,7 3 3 3 3 2 2 3 Sammun koulu 2,0 2 2 2 2 3 2 1 Suttilan koulu 1,0 1 1 1 1 1 1 1 Pellonpuiston koulu 2,0 2 2 2 2 2 2 2 Päiväkodit Huhkolan päiväkoti 3,0 3 3 3 3 3 3 3 Huvikummun päiväkoti 1,1 1 1 1 1 1 1 2 Sallilan ryhmis 1,4 1 1 - - 1 2 2 Kuninkaisten päiväkoti 2,1 2 3 2 2 2 2 2 Vampulan päiväkoti 1,1 1 1 1 1 1 1 2 Kuninkaisten ryhmis 2,4 2 2 - - 3 3 2 Keskiarvo 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 1,9 1,7 1,8 Taulukko 12. Kiinteistöjen kuntoarviot Taulukkoon 13 on koottu Huittisten kaupungin päiväkotien ja koulujen lämmön-, sähkön ja veden kulutus- ja kustannustietoja.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (38) Lämpö Sähkö Vesi kwh euroa kwh euroa m 3 euroa Koulut Lauttakylän väliaikaiskoulu 215 700 17 620 128 450 7 334 411 1 344 Lauttakylän koulu/lautta 1 36 214 2 583 13 545 1 230 36 116 Neliöiden suhteessa Lauttakylän koulu/lautta 2 50 100 3 662 12 101 1 229 84 312 Lauttakylän koulun esiopetus - - 38416 4 093 - - Lämpö ja vesi vuokrassa Loiman koulu 120 980 6 169 79 446 7 661 203 728 Sallilan koulu 443 850 24 760 167 313 14 968 1 456 2 867 Kiinteistöllä uima-allastila Sammun koulu 392 569 35 638 132 496 12 865 536 1 714 Suttilan koulu - - 109 940 10 927 174 642 Lämmitysenergia mukana Pellonpuiston koulu 994 520 66 477 465 067 42 038 1 363 4 162 Kiinteistöllä Päiväkodit Huhkolan päiväkoti 68 854 5 015 45 199 4 626 294 934 Huvikummun päiväkoti 7842 7 842 54282 5 269 639 2 019 Sallilan ryhmis 54 630 2 735 9 665 1 111 178 378 Neliöiden suhteessa Kuninkaisten päiväkoti 109 242 7 094 44 581 4 537 348 1 373 Vampulan päiväkoti 114 750 5 894 43 998 4 073 211 441 Kuninkaisten ryhmis 21 403 1 388 6 363 657 50 147 Neliöiden suhteessa Yhteensä 2 630 654 186 877 1 350 862 122 618 5 983 17 177 Taulukko 13. Päiväkotien ja koulujen lämpö-, sähkö- ja vesitiedot Kulutustiedot perustuvat tilapalveluiden kuukausittain tehtävään energiaseurantatietoihin ja kustannustiedot kaupungin taloushallinnon raportointeihin. Joidenkin kohteiden tiedot on suhteutettu käytössä oleviin neliömääriin. Kuva 21. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen lämpökustannukset /m² Öljylämmityskiinteistöjen lämpöarvo on muodostettu suhteella 10kWh/litra. Osan vuokrattujen kiinteistöjen laskuihin kuuluu lämmitys ja vesi, osan ei. Sallilan koulun lämpökustannukset poikkeavat muiden koulujen neliökohtaisista kustannuksista. Sallilan koululla on öljylämmitys. Koulun lämmityskustannuksiin kirjataan koulussa sijaitseva uimatila.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (38) Kuva 22. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sähkökustannukset /m² Suttilan kulun sähkökustannukset poikkeavat muiden koulujen neliökohtaisista sähkökustannuksista, koska koululla on maalämpö Lämmitysjärjestelmä käyttää toimintaansa sähköä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (38) 6 Talous 6.1 Varhaiskasvatus Huittisten kaupungin varhaiskasvatuksen menoja voidaan tarkastella kuntien talous- ja toimintatilaston tietojen perusteella. Tämän selvityksen kirjoittamishetkellä tuoreimmat tiedot kaikkien kuntien osalta ovat vuodelta 2015. Vertailua hankaloittaa myös tilastoinnissa tapahtunut muutos vuonna 2015, jolloin varhaiskasvatus ja esiopetus erotettiin toisistaan. Kuva 23. Varhaiskasvatuksen nettokustannukset Huittisten varhaiskasvatuksen nettokustannukset vuonna 2015 olivat 6 492 euroa lasta kohden, mikä ei olennaisesti poikkea verrokkien keskiarvosta. Maan keskiarvoon 7 435 euroa nähden Huittisten nettokustannukset olivat vuonna 2015 selvästi pienemmät.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (38) Kuva 24. Esiopetuksen nettokustannukset Huittisten esiopetuksen nettokustannukset vuonna 2015 olivat 6 426 euroa lasta kohden, mikä on jonkin verran verrokkeja pienempi. Maan keskiarvoon 5 712 euroa nähden Huittisten nettokustannukset olivat vuonna 2015 selvästi suuremmat. Varhaiskasvatuksen menot Huittisissa vuonna 2016 olivat 3.328.000 euroa. Menot jakautuivat vuonna 2016 seuraavasti: Hallinto Päivähoito/ Opetus Kiinteistö / vuokrat Ruokailu Vyörytyserät Poistot 102 697 3 518 737 374 163 291 540 218 302 90 766 Kuva 25. Menojen jakauma 2016
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (38) Päivähoidon ja opetuksen osuus menoista oli 77 %, toiseksi suurimpana eränä kiinteistöt ja tilat 8 %. Kuva 25. Menot euroa per lapsi vuonna 2016 (Vampulan päiväkodin menoissa mukana Vampulan ryhmis) Keskimäärin kaupungin varhaiskasvatuksen menot vuonna 2016 olivat 13.102 euroa per lapsi. Vampulan päiväkodissa menot olivat korkeimmat.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (38) Kuva 26. Menot toiminnoittain euroa per lapsi vuonna 2016 Yllä olevassa kuvassa huomio kiinnittyy Vampulan päiväkodin korkeisiin menoihin erityisesti päivähoidon/opetuksen osalta. 6.2 Perusopetus Huittisten kaupungin perusopetuksen menot vuonna 2016 olivat yhteensä 8.459.000 euroa. Menot jakautuivat toiminnoittain seuraavasti: Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö / vuokrat Kuljetukset Ruokailu Poistot 635 481 4 420 667 595 374 1 187 188 502 509 645 253 473 015
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (38) Kuva 27. Menojen jakauma perusopetuksessa vuonna 2016 Yllä olevassa kuvassa huomio kiinnittyy opetuksen osuuteen, joka on 52 % menoista. Opetuksen osuus Huittisissa vaikuttaa olevan melko terveellä tasolla. Hallintomenojen osuus vaikuttaa melko suurelta.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (38) Kuva 28. Oppilaskohtaiset menot 2016 Huittisten koulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus vuonna 2016 oli 8.914 euroa. Sen ylittivät kouluista Lautta I, Pellonpuisto, Suttila ja Sallila. Tästä tarkastelusta on jätetty pois Lautta II, jonka oppilaskohtainen kustannus on huomattavan korkea johtuen keskittymisestä vaikeasti vammaisten opetukseen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (38) Kuva 28. Oppilaskohtaiset menot toiminnoittain 2016 Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu oppilaskohtaisia menoja toiminnoittain vuonna 2016. Kuvasta havaitaan, että opetuksen osuus vaihtelee Pellonpuiston suurimmasta määrästä aina Sampun selvästi pienimpään. Lautta I:n suuret oppilashuollon menot nousevat myös kuvassa esiin johtuen erityisen tuen tarpeesta.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (38) 7 Johtopäätökset Talous Huittisten kaupungin väestöennuste on laskeva. Väestön väheneminen kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten määriin. Väestökehityksestä johtuen lapsiin ja nuoriin kohdistuvat palvelumäärät ovat nykyisellä palvelutarjonnalla ylimitoitettuja. Huittisten kaupungin päivähoidon palvelutarve supistuu merkittävästi seuraavien vuosien kuluessa. Väestökehitykseen suhteutettuna päivähoitotarpeen ennakoidaan vähenevän 72 hoitopaikalla vuoteen 2031 mennessä. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on kuitenkin kaupungissa viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Kysynnän muutos saattaa jatkossakin kompensoida vähenevää lapsimäärää. Esiopetuksen palvelutarve supistuu ikäluokkien pienenemisen myötä. Vuoden 2025 tienoilla palvelutarpeen supistuminen vastaa päivähoidossa järjestettävän esiopetuksen yhtä ryhmää. Perusopetuksen palvelutarve supistuu vuoteen 2025 mennessä sadan koulupaikan verran ja vuoteen 2031 mennessä 166 oppilaspaikan verran. Palvelutarpeen väheneminen tarkoittaa laskennallisesti viittä opetusryhmää (2025) ja 8,3 opetusryhmää (2031). Maankäytön ja rakentamisen suunnitelmat eivät sisällä uusia asuinalueita, jotka edellyttäisivät uusien päivähoito tai perusopetuspalvelujen perustamista. Kaavoitetut alueet nojaavat olemassa oleviin kunnallisiin palveluihin. Laskevien väestöennusteiden näkökulmasta nykyiset palvelut myös pystyvät pääsääntöisesti vastaamaan nykyisiin ja mahdollisiin väestökasvun mukanaan tuomiin tarpeisiin eri puolella kuntaa. Vain Lauttakylän koulussa voi alueen merkittävä väestökasvu tuoda paineita koulun lisätiloille. Tällä vuosikymmenellä myytyjen tonttien ja rakennettujen asuntojen määrä ei ennakoi väestökadon muuttumista väestökasvuksi. Huittisten kaupungin perusopetuksen menojen kehittymistä on tässä kappaleessa tarkasteltu ennakoimalla oppilaskohtaista kustannusta vuoteen 2025 saakka oletuksella, että palvelutarjontaan ei tehdä merkittäviä muutoksia. Vaikutuksia on ennakoitu laskennallisesti perustuen seuraaviin lähtöoletuksiin: - kustannusten reaalikasvu on 1 %/v - oppilasmäärän vähentyminen on kokonaisuudessaan otettu huomioon oppilashuollon sekä kuljetus- ja ruokailukustannuksissa - koska palveluverkko ei muutu, oppilasmäärän vähenemistä ei ole otettu huomioon opetuksen kustannuksissa. - opetuksen hallinto, tilat ja poistot ei sopeutettu oppilasmäärän vähennykseen, korotettu reaalikasvulla Laskennan luvut perustuvat vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin. Menojen kehitys olisi laskennallisesti seuraava:
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (38) 2016 2024-2025 /oppilas /oppilas oppilasmäärä 949 893 laskennallinen muutos, -56 oppilasta Op. hallinto 635 481 670 681 322 763 Opetus 4 420 667 4 658 4 739 553 5 307 Oppilashuolto 595 374 627 600 654 673 Tilat 1 187 188 1 251 1 272 826 1 425 Kuljetukset 502 509 530 506 966 568 Ruokailu 645 253 680 650 976 729 Poistot 473 015 498 507 136 568 Menot yhteensä 8 459 487 8 914 8 959 434 10 033 Oppilasmäärän ja menojen kehitys olisi siten seuraava: Kuva 29. Oppilasmäärän ja menojen kehitys vuoteen 2025 saakka
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (38) Vuoteen 2025 mennessä oppilaskohtaiset menot nousisi 1 119 eurolla eli yli 12 %. Vastaavalla ajanjaksolla oppilasmäärä vähenisi 5,9 %. Kiinteistöjen kunto Lauttakylän koulun purkamiselle on saatu lupa, ts. Varsinais-Suomen ELY on antanut luvan poiketa koulurakennusta koskevasta suojelupäätöksestä. Huittisten kaupungin päiväkoti- ja koulukiinteistöt ovat vanhoja. Vain muutama kiinteistö on rakennettu 2000-luvulla. Tiloja on kuitenkin peruskorjattu melko paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Päiväkotien ja koulujen kiinteistöt ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Asteikolla 1-4 ao. kiinteistöjen kunnon keskiarvo on 1,7. 7.1 Vaihtoehtoiset palveluverkkosuunnitelmat 7.1.1 Vaihtoehto 1. ns. nollavaihtoehto Tässä vaihtoehdossa palvelu- ja tuotantoverkkoon ei tehdä muutoksia. Päiväkoti ja koulurakennuksille ei ole laskettu mitään kiinteistön kunnon edellyttäviä korjaustoimenpiteitä ja näille kustannuksia eikä vaihtoehdon laskelmissa ei ole huomioitu varhaiskasvatussuunnitelmien tai opetussuunnitelmien toiminnallisista tarpeista tulevia peruskorjaus- tai muutostöiden toteuttamisia. Palvelutarpeen vähentyessä toimintamenot osin kasvavat, jolloin toiminnan taloudellinen tuottavuus heikkenee. Tilanne on kuvattu edellä. 7.1.2 Vaihtoehto 2. Kouluverkon alakoulujen vaiheistettu suunnitelma Tässä vaihtoehdossa palvelu- ja tuotantoverkko on sopeutettu supistuvaan palvelutarpeeseen. Lautat, Loiman koulu ja Suttilan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Lauttakylän kouluun. Lauttakylän koulusta muodostuu pääsääntöisesti 2-3-sarjainen vuosiluokkien 1-6 koulu, jossa lisäksi tarpeellinen määrä pienryhmiä. 1) Loiman ja Suttilan koulujen toiminta lakkaa 1.8.2022 ja oppilaat siirtyvät Lauttakylän kouluun. 2) Lautat sijoitetaan Lauttakylän koulun 1.8.2022. 7.1.3 Vaihtoehto 3. Yhtenäiskoulun ympärille muodostuva palveluverkko Tässä vaihtoehdossa palvelu- ja tuotantoverkko on sopeutettu supistuvaan palvelutarpeeseen ja palveluita on voimakkaasti keskitetty. Yhtenäiskouluun keskitetään Lauttakylän, Lauttojen, Loiman, Suttilan ja Pellonpuiston koulut. Koulujen yhdistämiset toteutetaan uuden koulun valmistuttua.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 37 (38) Huonokuntoinen Huhkolan päiväkoti lakkautetaan. Vuonna 2024 Lauttakylän, Lauttojen, Loiman, Suttilan ja Pellonpuiston yhteenlaskettu perusopetuksen oppilasmäärä on noin 690 oppilasta. Vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste jää tämän jälkeen alle 300 oppilaan. Jos Huittisten kaupungin keskustaan peruskorjattaisi ja osittain rakennettaisiin uusi yhtenäiskoulu, voidaan koulun koko arvioida kohtalaisen väljän mitoituksen mukaisesti seuraavasti: 690 oppilasta x 10 m²/oppilas = 6 900 m² Kymmenen neliötä oppilasta kohden on vanha Opetushallituksen ohjeistuksen mukainen mitoitus, joka ei enää ole sitova. Nykyisin suunnitellaan kouluja, joiden mitoituksen lähtökohtana on 7-8 m²/oppilas. Jos laskemme koulun laajuuden 8 m²/oppilasta kohden saamme 690 oppilaan määrällä laajuudeksi 5 520 m². Mikäli tilojen määrässä tavoitellaan tasoa 8 m²/oppilas, edellytyksenä on tilojen huolellinen suunnittelu tilatehokkuus huomioon ottaen. Tilojen käyttöä tulee järkeistää esim. tilojen päällekkäisen käytön avulla. Esimerkkinä yhtenäiskoulun yksi opettajainhuone tilanteessa, jossa toimitaan samassa rakennuksessa. Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2000-3000 euroa neliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Oheisessa taulukossa on laskettu keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla kahden eri kokoisen koulun suuntaaantavat hinta-arvio. Oppilasmäärä Tehokkuus Kokonaisneliöt Hinta-arvio (2 500 /m²) 690 8m² 5 520 m² 13 800 000 690 10m² 6 900 m² 17 250 000 Karkea arvio kahden eri kokoisen koulun hinnasta, mitoituksena 690 lasta/nuorta Huhkolan päiväkoti on välttävässä kunnossa. Mikäli yhtenäiskoulu sijoitetaan tontille, missä on riittävästi rakennusoikeutta, rakennetaan keskusta-aluetta palveleva 6 ryhmäinen päiväkoti koulun yhteyteen, jonne keskitetään koko kunnan esiopetus, lukuun ottamatta Vampulan esiopetusryhmää. Tällöin luovutaan Huhkolan päiväkodista, Kuninkaisten ryhmiksestä sekä Kuninkaisten päiväkodista. Oletuksena on, että esiopetusryhmät jatkaisivat päiväkodin yhteydessä, käyttäen soveltuvin osin koulun tiloja. Koulun yhteyteen sijoitetun 6-ryhmäisen päiväkodin suuruudeksi voi karkeasti arvioida 1 500 neliötä. Mikäli hinta arvioidaan samoilla rakentamiskustannuksilla (2 500 m²), saadaan päiväkodin tilojen hinnaksi 3 750 000 euroa. Mikäli Sallilan ja Sammun koulujen ennusteet toteutuvat ennusteen mukaisina, koulujentoimintaa jatketaan 2024 asti, jolloin kyseisten koulujen ennusteet tarkistetaan ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. Esitetyt hinta-arviot ovat suuntaa-antavia eivätkä hinnat sisällä arvonlisäveroa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 38 (38) Lopuksi Mikäli varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa, on kunnassa edelleen potentiaalia lisätä yksityistä varhaiskasvatuksen palvelutuotantoa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskittäminen mahdollistaa pedagogisen kehittämisen lisäksi mahdollisten säästöjen toteutumisen. Säästöjä on mahdollista saada mm. vähentämällä päivähoidon ryhmiä, opettajien virkoja ja luopumalla vanhoista kiinteistöistä. Uudet tilat ovat tilatehokkaita ja käyttö- ja ylläpitokustannukset laskevat vanhoihin rakennuksiin verrattuna.