JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa 31.1.2007

SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA... 5 2. VAHVUUDET... 5 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS...11 4. KOULUTUSALAT...12 5. ORGANISAATIO...13 6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA 2008 2011...14 7. TUTKIMUS...17 8. TOHTORIKOULUTUS...21 9. PERUSKOULUTUS...23 10. AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN...27 11. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS...30 12. TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN...33 12.1 TUOTTAVUUSOHJELMA...33 12.2 SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN...34 13. HENKILÖSTÖ...36 14. TILAT...39 15. TALOUDELLISET VOIMAVARAT...42 16. KEHITTÄMISHANKKEET...43 ORGANISAATIOKAAVIO...45 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT...46 KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA 2007 2009...46 VUOSINA 2007 2009 KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET...47 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA 2006 2007...49 MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA 2007...50 VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA 2006 2007...52 VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA 2007...53 LIITETAULUKOT...55 LIITE: YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA...62 HANKE-ESITYKSET...64 3

4

1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA Jyväskylän yliopiston tehtävänä on etsiä tutkimukseen perustuen totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuen ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä yliopisto toteuttaa toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueellisena kehittäjänä ja valtakunnallisena vaikuttajana. Erityisenä voimavarana pidetään vahvaan verkottumiseen perustuvaa poikkitieteellisyyttä, jonka avulla tuotetaan uusia avauksia ja luodaan toisiaan risteäviä kytkeymiä perinteiset tieteenala-, laitos- ja tiedekuntarajat ylittäen. Jyväskylän yliopiston perustamisen taustalla ovat olleet jo seminaarin ajoista lähtien kansainvälisyyden ja tieteellisyyden prinsiipit, mikä on luonut lujan pohjan kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Yliopiston profiili rakentuu monialaisuuden, pitkäjänteisen orgaanisen kasvun ja järjestelmälliseen strategiatyöhön perustuvan aktiivisen uudistamisen varaan. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydeniusinstituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 53). 2. VAHVUUDET Painoalat Painoalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Alat ovat aktiivisia sekä tutkimus-, koulutus- että innovaatiotoiminnassa. Niille on ominaista vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöjen, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, yrityselämän ja teollisuuden kanssa. 5

LUONNONTIETEET. Kansainvälisesti korkeatasoiset perusluonnontieteet ja matematiikka sovelluksineen ja uudet tieteenalat tuottavat huippuosaamista korkean teknologian alueelle yhteiskunnan ja teollisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. IHMISTIETEET. Pitkän perinteen ja vahvan metodisen pohjan omaavat, ihmisen toimintaa ja elämänkulkua monipuolisesti kattavat tieteenalat tukevat sosiaalisia ja taloudellisia yhteisöjä muodostavan sekä kulttuuria, traditioita ja tulevaisuutta luovan ihmisen kehitystä. LIIKUNTA JA TERVEYS. Maassamme ainutlaatuinen tieteenalakokonaisuus tuottaa monipuolista tietoa liikunnasta ja urheilusta sekä niiden vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Koulutus tuottaa korkeatasoista ja monialaista osaamista eri väestöryhmien liikunnan ja terveyden edistämiseen. OPETTAJANKOULUTUS. Vahvaan perinteeseen tukeutuen koulutetaan monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia sekä rakennetaan tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimukselliset vahvuudet Tieteellinen profiili rakentuu pitkäjänteisen, korkeatasoisen perustutkimuksen varaan. Vahvat perustieteet mahdollistavat sovelluksia ja uusia aluevaltauksia tieteidenvälisillä rajapinnoilla. Sekä perustieteitä että välittäviä tieteitä sisältävän tieteen- ja koulutusalarakenteen ansiosta yliopisto pystyy toimimaan koko innovaatioketjun alueella. Innovatiivisten teknologiaintensiivisten tutkimusympäristöjen kautta nopeutetaan tulosten hyödyntämistä. Yliopistossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti johtavia tutkimusaloja, joiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattava. Yliopisto kantaa vastuuta myös monien uniikkien alojen kansallisesta kehittämisestä. Teknologiaintensiivisillä aloillaan yliopisto on tunnettu toimija eurooppalaisissa tutkimus- ja teknologiaohjelmissa ja sitä kautta merkittävä eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäjä. Maailmanlaajuisesti yliopistolla on johtava rooli usealla kärkialalla, ja kaikki merkittävät tulokset julkaistaan kansainvälisesti korkeatasoisilla foorumeilla. Koko yliopistoa koskenut tutkimuksen kansainvälinen arviointi 2005 kohdistui erityisesti julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, mutta myös yksikköjen tieteellisen toiminnan yleiseen laatuun, kulttuuriin ja aktiivisuuteen sekä tutkimusympäristöihin ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vahvuusalueet perustuvat kokonaisarvioinnissa menestymiseen. Huomioon on otettu myös menestyminen tieteenalakohtaisissa arvioinneissa, kansallisissa ja kansainvälisissä huippuyksikköarvioinneissa sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla on kansallinen johtoasema. 6

KANSAINVÄLISESTI JOHTAVAT ALAT ydinfysiikka ja materiaalifysiikka nanotieteet, erityisesti molekyylitason funktionaaliset systeemit ja laitteet evoluutioekologia matemaattinen analyysi dysleksia-tutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus poliittisen ajattelun tutkimus liikuntabiologinen hermo lihastoiminnan tutkimus kognitiivinen musiikkitiede KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄT ALAT orgaaninen ja fysikaalinen kemia tieteellinen laskenta oppiminen ja motivaatio terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen koulutustutkimus kielen oppiminen ja kielenkäyttö erityispedagogiikka spatiaalinen työmarkkina-analyysi NOUSEVAT ALAT solu- ja molekyylibiologia akvaattiset tieteet varhaiskasvatus tietojärjestelmät mentaliteetti- ja aatehistoria persoonan teoria ja mielen filosofia Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2002 2007) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2002 2007) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö (2006 2011) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö (2006 2011) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö (2006 2011) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö (2006 2011) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2006 2011) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2006 2011) 7

Suomen Akatemian kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008 2013 valitsemia huippuyksiköitä ovat Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2008 2013) Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2008 2013) Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2008 2013) Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti, ja lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Koulutukselliset vahvuudet Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopisto on tavoitelluimpia ja tuloksellisimpia sekä rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Professoreiden määrään suhteutettuna yliopisto on maisteritutkintojen tuottamisessa ensimmäinen ja tohtoritutkintoja tuotetaan kaikilla koulutusaloilla terveystieteellistä alaa lukuun ottamatta professoria kohden yli maan keskiarvon. Aineenopettajakouluttajana yliopisto on maan suurin ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttajana kärkiyliopistoja. Yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusvaihtoehtoja muita runsaammin korostaen siten elinikäisen oppimisen merkitystä ja toteuttaen aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Asiakaslähtöinen täydennyskoulutus pohjautuu tutkimukseen ja yliopiston vahvuusalueisiin. Kaikkiaan yliopiston vaikutuspiirissä on yli 40 000 opiskelijaa. Runsaan omaleimaisen koulutustarjonnan lisäksi yliopistolle on tyypillistä osuva reagointi- ja innovaatiokyky. Yliopisto on luonut maahan EU:n rakennerahastojen turvin maisterikoulutusmallin ja perustanut eniten erilaisia maisteriohjelmia kaksiportaista tutkintorakennetta hyödyntäen. Innovatiivisilla koulutusohjelmilla on pystytty nopeuttamaan alueen elinkeinoelämän rakennemuutosta ja edistämään Jyväskylän nousua kasvukeskukseksi. Aloitteentekijänä yliopisto koordinoi esteettömän korkeakouluopetuksen valtakunnallista hanketta. Yliopistoon on luotu pysyviä opetuksen ja laadun kehittämis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Opintojen työelämärelevanssia tuetaan jatkuvan kehittämistyön avulla. Vahva koulutustutkimus tukee opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämistä. Uusimman tutkimustiedon viiveetöntä integroitumista opetukseen tuetaan henkilöstöpoliittisin toimin ja rakentamalla luovia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi 2007 2009. Teknologiset vahvuudet Teknologinen profiili rakentuu vahvojen perustieteiden ja monitieteisen yhteistyön varaan. Yliopisto toimii sellaisten tulevaisuuden avainteknologioiden alueilla, joissa pystytään harvinaisella tavalla hyödyntämään innovaatioiden tuottamisessa tarvittavaa poikkitieteellistä osaamista ja aikaansaamaan sitä kautta lisäarvoa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. 8

Jyväskylän yliopistolle tyypillistä on sellaisten luovien tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjen rakentaminen, jotka edustavat uudenlaisia rakenneratkaisuja. Niissä tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka ovat vaikuttavuudeltaan vahvoja ja pystyvät kilpailemaan globaalisti inhimillisistä ja taloudellisista resursseista. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEKNOLOGIA-ALUEET ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia paperinvalmistusteknologia nanoteknologia kiihdytinpohjainen teknologia ympäristöteknologia hyvinvointiteknologia koulutusteknologia musiikkiteknologia Keskeisimmät teknologia-alueet kuuluvat myös osaamiskeskusohjelmaan ja alueellisiin kehittämisstrategioihin. Human Technology on myös Jyväskylän kaupungin tunnusmerkki. Osaamisen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään yhteistyössä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisäksi tärkeimmät teknologiafoorumit ovat seuraavat: Agora Center Nanoscience Center Kiihdytinlaboratorio Viveca Lisäksi yliopisto on keskeisesti mukana seuraavissa alueellisissa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvissa hyvinvointiteknologian hankkeissa: Gerocenter ja Wellness Dream Lab. Monitieteiset osaamiskeskittymät Monitieteiset osaamiskeskittymät ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Yliopisto edistää osaamiskeskittymien toimintaa kohdentamalla niille voimavaroja sekä tekemällä tarvittaessa niiden toimintaa tukevia määräaikaisia organisatorisia ratkaisuja. Vuonna 2006 yliopistoon perustettiin Ihmistieteiden metodikeskus, ja Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt osaamiskeskittymän toimintapuitteet järjestettiin alkuvuodesta 2007. 9

IHMISTIETEIDEN TUTKIMUSMETODOLOGIA. Useiden ihmistieteiden tärkeimpiä haasteita on uudenlaisia kysymyksenasetteluja mahdollistavien tutkimusmenetelmien huima kehitys. Jyväskylän yliopisto on noussut keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi kvantitatiivisten ihmistieteiden alueella ja kantanut vastuuta alan kansallisesta koulutustarpeesta. Myös kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien ja ihmistieteiden tutkimusetiikan tuntemusta kehittämällä on nostettu tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Päätoimijat: Ihmistieteiden metodikeskus, Psykologian huippututkimusyksikkö, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Koulutuksen tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Agora Center. LAPSET, NUORET JA KASVAMISEN YMPÄRISTÖT. Tärkeimpiin yhteiskunnallisiin vastuisiin kuuluu lasten ja nuorten suotuisan kehityksen turvaaminen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja toimenpiteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Useiden vuosikymmenten aikana tapahtunut perustieteiden ja tutkimusmetodologian kehittäminen on luonut edellytykset monitieteiselle osaamiskeskittymälle. Tutkimustyön perusteella on tuotettu lukuisia käytäntöä tukevia palveluja. Päätoimijat: Perhetutkimuskeskus, psykologia, perheterapia, musiikkiterapia, erityispedagogiikka, liikuntakasvatus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, varhaiskasvatus, taidekasvatus ja opettajankoulutus. MONIKULTTUURISUUS JA VUOROVAIKUTUS. Globalisaatio kiihdyttää yhteiskunnan ja työelämän monikulttuuristumista. Jyväskylän yliopistossa on laajaa osaamista, jossa sekä yksilöiden että yhteisöjen välistä vuorovaikutusta voidaan lähestyä arvojen, identiteettien, kulttuurien, kasvatuksen, käyttäytymisen ja teknologioiden kautta. Erityisvahvuuksia ovat kehitysyhteistyö, monikulttuurisuus opettajankoulutuksessa, puheviestintä ja kulttuurienvälinen viestintä. Päätoimijat: Viestintätieteiden laitos, digitaalinen media, Kielten laitos, Kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Masters Programme in Development and International Cooperation, kulttuuripolitiikka, filosofia, Historian ja etnologian laitos, opettajankoulutus ja UniServices Oy. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI. Jyväskylän yliopisto on maassamme edelläkävijä monitieteisen ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana, jonka kohteina ovat väestön ikääntymiseen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä teknologia ja ikääntyvien elämänlaatu. Erityisiä tutkimuskohteita ovat toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä oppiminen, muisti ja mieliala. Päätoimijat: Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, gerontologia ja kansanterveys, psykogerontologia, sosiaaligerontologia ja kasvatusgerontologia. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA. Ympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutuskokonaisuus palvelee kokonaisvaltaisesti monialaista ympäristönsuojelua ottaen huomioon luonnonvarojen käytön kestävyyden ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen. Erityisiä vahvuuksia ovat ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto, kehitysmaiden ympäristöongelmat, haitalliset aineet, ympäristön ja sosio-ekonomisten vaikutusten väliset yhteydet sekä uusiutuvat energiat. 10

Päätoimijat: Ympäristötiede ja ympäristöteknologia, uusiutuvien energioiden maisteriohjelma, ympäristöjohtaminen, yhteiskuntapolitiikka, yhteisöviestintä, opettajankoulutus ja ympäristökasvatus ja Ympäristöntutkimuskeskus. 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuonna 2002 vuoteen 2015 ulottuvan yliopiston kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmennetään osastrategioilla. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia o henkilöstöstrategia o elinikäisen oppimisen strategia o innovaatiopolitiikka/keksintöohjesääntö o kansainvälisen kehitystyön strategia o Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategia o Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia o kielipoliittinen ohjelma o laatupolitiikka o opiskelijavalintojen kehittämisstrategia o perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia o tietohallintostrategia o toimitilastrategia o tuottavuusohjelma o tutkimusstrategia o viestinnän strategiset linjaukset o yrittäjyysstrategia/periaatteet tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämisessä Strategioiden arvot ja päämäärät muuttuvat tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka tukeutuu toiminnan jatkuvalle arvioinnille. Vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kokonaisstrategian ja osastrategioiden kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Tämä vuosiksi 2008 2011 laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma on edellisen vuosiksi 2007 2010 laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkiste. Suunnitelman tavoitteet on asetettu siten, että yliopisto pystyy vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen profiloitumisensa edellyttämistä toiminnallisista haasteista. Tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että siihen on tulosprisma-ajattelu vaivattomasti istutettavissa. Prisman käyttö talouden ja toiminnan ohjauksen prosesseissa edellyttää kuitenkin vielä yhtenäisen (KOTA-) seurantakriteeristön käyttöönottoa ja kustannuslaskennan kehittymistä. Hanke-esitykset on kohdistettu strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin, hallituksen politiikkaohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. 11

Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Osana strategiatyötä yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopistolle laatupolitiikan, jonka tavoitteena on luoda yhteinen perusta yliopistossa tehtävälle laatutyölle. Laatupolitiikka muodostaa puitteet laatutavoitteiden asettamiselle sekä määrittelee, miten yliopistossa laatutyötä tehdään ja miten siihen suhtaudutaan. Lisäksi laatupolitiikka kertoo henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille minkälaiset yliopiston toimintatavat ovat, mihin laatutyöllä tähdätään, miten tavoitteisiin pääsemiseksi toimitaan ja miten niiden toteutumista seurataan (liitteenä). 4. KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja koulutusgerontologiaan. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen alojen tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti myös liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä edustavat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Yhteiskuntatieteellisen alan omaleimaisuus yliopistossa muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja filosofinen tutkimus yhdistyvät. Keskeisinä tutkimuk- 12

sen kohteina ovat poliittisen ajattelun, persoonan teorian, globalisoituvan hallinnan, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan tutkimus. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa liittyy pyrkimys osallistua käynnissä olevaan poliittiseen keskusteluun yhteiskunnasta, valtiosta ja hyvän elämän edellytyksistä. Psykologian alan tutkimukselle ja opetukselle on leimallista ihmisen toiminnan tarkastelu koko elämänkaarta kattavasti. Tutkimuksen profiloitumisen kolme pilaria ovat kehityspsykologinen lähestymistapa ja siihen liittyvä pitkittäistutkimus, psykoterapian ja hoitojärjestelmien tutkimus sekä oppimisen, motivaation, muistin ja niiden hermostollisen perustan tutkimus. Tutkimukseen liittyy myös vahva interventioiden kehittäminen ja niiden vaikutusten arviointi niin kehityksen kuin mielenterveyden edistämiseksi. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteiden tiedekunta on yliopistoa, suomalaista elinkeinoelämää sekä muuta yhteiskuntaa palveleva ja uudistava tiedeyksikkö. Koulutuksessa korostuvat liiketoiminnan syntyyn ja edistämiseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja omistajuuteen sekä empiiriseen kansantaloustieteeseen liittyvät teemat. Tutkimuksen vahvuusalueilla, spatiaalisessa työmarkkina-analyysissä, perheyrittäjyydessä ja vastuullisessa liiketoiminnassa, tiedekunta profiloituu kansalliseen ja eurooppalaiseen kärkijoukkoon ja siten halutuksi yhteistyökumppaniksi. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta tekee korkeatasoista tutkimusta tieteellisen laskennan, mobiilijärjestelmien ja tietojärjestelmien alueilla. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian ja sen hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia luonnon- ja kauppatieteissä. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. 5. ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet, joista erityisesti opetus- ja tiedeneuvosto ovat nousseet merkittäviksi yliopistoyhteisön sisäisiksi kehittämis- ja keskustelufoorumeiksi. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Tietohallintokeskus, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä yliopistokeskuksena. Yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. 13

6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA 2008 2011 Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan ja väestöryhmien sosiaalinen ja kulttuurinen muuttuminen, aluekehitys sekä kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvat globalisaatio ja Euroopan unionin laajentuminen luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Hallitusohjelmaan sisältyvistä politiikkaohjelmista yliopisto on osallistunut Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan ja Tietoyhteiskuntaohjelmaan. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja sitoutuminen opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan tulevat suuntaamaan yliopiston ratkaisuja suunnittelukauden aikana. Yliopiston vakaa tulos sekä kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu vahva asema antavat perustelun sille, että yliopiston strategisiksi painopisteiksi nousevat kansainvälinen verkostoituminen huippuyliopistojen kanssa, yritysyhteistyö globaalitaloudessa toimivien, T- & K intensiivisten yritysten kanssa, sektoritutkimuslaitosyhteistyö sekä sisäinen uudistuminen. Myös alueellisen toiminnan merkitys korostuu. Yliopisto tiivistää yhteistyötään Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa erityisesti alueellisissa kehittämishankkeissa. Kehitettäessä yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten kanssa luodaan valmiuksia lisätä tutkimusyhteistyötä Sektoritutkimusryhmän esittämän uuden tilaajakonsortion mukaisesti. Sen lisäksi, että yliopisto reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, se ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella tavoitteinaan tahtotilansa mukaisesti toiminnan korkea laatu, vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus, kansainvälisyys sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella 2008 2011: Toiminnan korkea laatu: Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Yliopisto on aktiivisena toimijana mukana strategisten huippuosaamisen keskittymissä sekä osallistuu osaamiskeskus- ja FiDiPro ohjelmiin. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa, joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja joista voi muodostua yliopistoon uusia huipputason osaamiskeskittymiä. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön voimistetaan. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälistä julkaisutoimintaa lisätään. Voimavaroja keskitetään modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Tutkimustoiminnan rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Yliopisto huolehtii uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opinnoissaan menestyneiden kotimaisten opiskelijoiden 14

lisäksi lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista ulkomaisista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia erilaisin post doc -järjestelyin. Peruskoulutuksessa kaksiportaisen tutkintorakenteen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Työssäkäyvän aikuisväestön mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopisto varmistaa toimintansa korkean tason laadunarvioinnin avulla. Tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös laajentamalla alumnitoimintansa kansainväliseksi. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana Keski-Suomen elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan liiketoimintaosaamiskoulutuksen toteuttaminen. Kehittämistoimia suunnataan lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvia energioita koskevan tutkimuksen kehittämiseen. Yliopisto kehittää toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään erityisesti parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja välittäjäorganisaatioiden kanssa. 15

Yliopisto laajentaa tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi kehitetään vastavuoroisuudelle perustuvaa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä. Kansainvälistyminen Yliopiston määrittelemän tahtotilan saavuttaminen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät syvenevää ja suunnitelmallista kansainvälistymistä, joka kytkeytyy yliopistoyhteisön kaikkiin perustoimintoihin. Aidosti kansainvälisellä kampuksella vallitsee kansainvälinen ethos, mikä ilmenee monikulttuurisuuden arvostamisena ja erilaisuuden hyväksymisenä läpi yliopiston. Vieraasta kulttuurista tulevan kohtaamista ei nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena oppia. Kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Se edellyttää sitoutumista, myönteistä asennoitumista sekä riittäviä kieli- ja viestintätaitoja koko henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Yliopisto pyrkii määrätietoisesti tilanteeseen, jossa kampuksilla on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, joilla on tasapuoliset mahdollisuudet integroitua ja osallistua yliopiston toimintaan, ja jossa jokaisen kotimaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistä kompetenssia kehittäviä opintoja. Ulkomaisia työntekijöitä ja opiskelijoita kannustetaan suomen kielen ja kulttuurin opintoihin. Sekä perus- että jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä lisätään valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa toteutetun suunnitelmallisen kansainvälisen liikkuvuuden, opetussuunnitelmayhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Yliopisto varmistaa englanninkielisten maisteriohjelmiensa laadun ja uudistumisen sekä kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia. Yliopisto huolehtii siitä, että laadukasta vieraskielistä opetusta on riittävästi tarjolla myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon ja omien opiskelijoiden kotikansainvälistymisen tarpeisiin. Yliopisto lisää englanninkielisen tiedottamisen määrää järjestelmällisesti. Tutkimusviestintää, henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus: Yliopiston rakennetta kehitetään ja toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta lisätään siten, että voidaan varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset, edistää uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisten huipputulosten saavuttamista sekä vastata yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Rakenteellista kehittämistä tehdään yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Samalla edistetään yliopiston profiloitumista ja toiminnan kannalta riittävän yksikkökoon rakentumista. Toiminnan laajuus mitoitetaan osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelut organisoidaan uudelleen perustamalla tiedekuntakohtaisia palvelukeskuksia ja osallistumalla valtakunnallisen palvelukeskuksen toimintaan. Yliopiston rahoituspohjaa laajennetaan, ja täydentävällä rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toimitilastrategian mukaisesti yliopiston yksiköitä kannustetaan tilojen tehokkaaseen käyttöön ja kiinteistökustannussäästöihin. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Selvitetään mahdollisuudet soveltuvien toimintakokonaisuuksien yhtiöittämiseksi. Tutkintorakenteen kaksiportaisuus mahdollistaa voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Koulutuksen tehokkuutta lisätään parantamalla opintojen läpäisyä ja lyhentämällä tutkintojen suorittamisaikoja. Opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisten opintosuunni- 16

telmien merkitys korostuu. Opiskelijavalintoja kevennetään ja valintajärjestelmiä yhtenäistetään. Jatko-opintoihin pääsyä aikaistetaan ja valmistuneiden työelämään siirtymistä nopeutetaan. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja koulutuksen arviointisihteeristön arviointiasiantuntemusta käytetään lisääntyvästi arvioinnin kehittämisen tukena. Henkilöstöhallintoa kehitetään siten, että yliopisto on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen työnantaja. Yliopisto pitää huolta henkilöstön työkyvystä ja -tyytyväisyydestä sekä edistää tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Johtajuutta kehitetään johtamisen paras laatu hankkeen tulosten pohjalta ja yliopistoon luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne. 7. TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Kokonaisstrategian tavoite yksi on jo osittain saavutettu. Yliopistolla on kahdeksan Suomen Akatemian nimeämää huippuyksikköä. Vuonna 2008 huippuyksikköjä tulee olemaan yhdeksän, joista neljä omaa ja viisi yhteistä Helsingin yliopiston kanssa; yksi Jyväskylän yliopiston koordinoima ja neljä Helsingin yliopiston koordinoimaa. Yliopisto on hallituksen 13.12.2006 hyväksymässä tutkimusstrategiassa tarkentanut kehittämistavoitteensa, määritellyt keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja asettanut mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Tavoite 1. Asema tiedeyhteisössä TAVOITTEENA ON OLLA YKSI SUOMEN JOHTAVISTA TIEDEYLIOPISTOISTA JA KÄR- KIALOILLA KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄ. Tämän saavuttamiseksi asetetaan seuraavat erityistavoitteet: 1) Yliopistolla on kansainvälisesti johtavilla aloilla Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksikköjä ja akatemiaprofessuureja. 2) Yliopisto lisää merkittävästi osallistumistaan EU:n rahoittamaan tutkimukseen ja kasvattaa siten rooliaan ja näkyvyyttään eurooppalaisella tutkimusalueella. 17

3) Yliopisto lisää merkittävästi osuuttaan myös muiden kansainvälisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien toteuttamisessa. 4) Tutkimustulokset julkaistaan sellaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja julkaisuissa, joilla on laajaa kansallista tai kansainvälistä näkyvyyttä. 5) Yliopisto on kilpailukykyinen kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoinnissa. Tavoite 2. Tieteelliset läpimurrot TAVOITTEENA ON TUKEA TIETEELLISTÄ ERINOMAISUUTTA, EDESAUTTAA TIETEELLIS- TEN LÄPIMURTOJEN SYNTYMISTÄ JA TEHDÄ TUTKIMUSTA TIETEIDEN VÄLISILLÄ RAJA- PINNOILLA. Erityisiksi tavoitteiksi asetetaan seuraavaa: 1) Yliopistolla on Euroopan tiedeneuvoston (ERC) ja muiden kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden tukemia huippuryhmiä. 2) Yliopiston tutkijat tai tutkimusryhmät saavat kansainvälisiä palkintoja. 3) Tutkimustyön tuloksena syntyy kansainvälisillä markkinoilla hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Tavoite 3. Strategiset kumppanuudet YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN KANSSA SOLMIMIENSA STRATEGIS- TEN KUMPPANUUKSIEN AVULLA YLIOPISTO ON MUKANA LUOMASSA KANSALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ OSAAMISKLUSTEREITA JA LAADUKKAITA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ- JÄ. Erityisesti 1) Yliopisto on merkittävä toimija kansallisissa huippuosaamisen keskittymissä. 2) Tutkimukseen keskittyviä kansainvälisiä sopimuksia tehdään vain laadukkaiden yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. 3) Yhteistyötä lisätään eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi erityisesti yhdysvaltalaisten ja enenevästi myös japanilaisten, kiinalaisten ja intialaisten kumppaneiden kanssa. Tavoite 4. Yhteiskunnallinen vastuu YLIOPISTO KANTAA OMALTA OSALTAAN YHTEISKUNNALLISTA VASTUUTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ. Yliopisto osallistuu asiantuntemuksellaan erityisesti seuraavien globaalien kysymysten ratkaisemiseen: 1) Ilmakehän ja ilmaston muutosten seuraamukset ja energiakysymykset 2) Taloudellinen integraatio 3) Väestön ikääntyminen 4) Informaatioteknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tasapainoinen kehittyminen 5) Koulutustaso 18

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Vahvuusalueet ja profilointi Vuonna 2006 julkaistujen tutkimuksen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella yliopisto on määritellyt painoalansa, tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa sekä monitieteiset osaamiskeskittymänsä. Laitokset ja tiedekunnat ovat tunnistaneet tutkimusstrategioissaan omat vahvuutensa ja esittäneet keinot strategiansa toteuttamiseksi. Tiedeneuvosto ohjaa tiede- ja tutkimuspoliittisin suosituksin laitoksia strategiatyössä. Yliopiston ja tiedekuntien johto tukee laitoksia vahvuusaluepolitiikan toteuttamisessa vuosittaisten tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. 2. Henkiset voimavarat ja kriittinen massa Yliopisto tehostaa aktiivista rekrytointipolitiikkaansa sekä täyttää professuurinsa ja tutkijatohtorin virkansa pääsääntöisesti kansainvälisen haun kautta. Yliopistoon on rekrytoitu vuosiksi 2007-2011 kolme ulkomaista FiDiPro professoria. Yliopisto kannustaa ja tukee jatkossakin tutkimusryhmiä FiDiPro ohjelmaan osallistumisessa. Yliopisto kehittää virkarakennettaan siten, että se tukee entistä paremmin tutkimusta. Edistääkseen tutkijanuralle siirtymistä ja ulkomaisten tutkijoiden rekrytointia yliopisto perustaa tutkijatohtorin virkoja. Vapautuvat professuurit kohdennetaan etupäässä tutkimuksen vahvuusalueille pitäen kuitenkin huolta siitä, ettei virkoja määritellä liian kapeaalaisiksi. Tohtorikoulutettavat ovat tutkimustyössä merkittävä voimavara. Hallituksen hyväksymien tohtorikoulutettavien valintakriteereiden toteutumista seurataan. 3. Kansainvälinen vetovoima ja vaikuttavuus Yliopisto kehittää aktiivisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi: 1) Tiedekunnat nimeävät omissa tutkimusstrategioissaan tieteenaloittain kansainvälisesti merkittävimmät tieteelliset lehdet tai muut tieteenalalle ominaiset kansainväliset julkaisufoorumit, joissa tieteelliset tulokset suositellaan julkaistaviksi. 2) Uusista merkittävistä tuloksista kerrotaan kansainvälisissä konferensseissa. 3) Yliopiston asiantuntijat osallistuvat laajasti globaaliin keskusteluun ja toimivat merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. 4) Vaikuttavuuden seuraamiseksi kehitetään tiedebarometri. 4. Tutkimuksen infrastruktuuri Yliopisto huolehtii siitä, että sen tutkimusinfrastruktuuri pidetään toimivana ja ajanmukaisesti varustettuna. Erityisesti huolehditaan siitä, että 1) monitieteiset laboratoriot Agorassa, Nanoscience Centerissä ja Vivecassa pidetään ajantasaisina, 2) kiihdytinlaboratorio on vastaisuudessakin EU:n osittain rahoittama iso tutkimusinfrastruktuuri, 3) yliopiston vastuulla olevat yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavat yksiköt säilyttävät valtakunnallisen asemansa (mm. kiihdytinlaboratorio, koulutuksen tutkimuslaitos ja soveltavan kielentutkimuksen keskus), 4) ihmistieteiden metodikeskus kehittyy ihmistieteiden tutkimusmenetelmien merkittäväksi osaajaksi ja tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta, 19

20 5) kansallista infrastruktuuriohjelmaa ja EU:n 7PO:n infrastruktuuriohjelmaa sekä yritysrahoitusta hyödynnetään tieteellisten laitteistojen, tietokantojen ja muiden tutkimusta tukevien infrastruktuurien rakentamisessa ja ylläpidossa, 6) kirjaston tietoaineistot ovat ajantasaisia, tiedeviestintä laadukasta ja tieteellisen laskennan välineet ja tietohallinto kaikin puolin toimivia. 5. Tutkimusrahoitus ja tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen rahoituspohjaa monipuolistetaan ja laadulla kilpaillun rahoituksen määrää lisätään. Erityisesti kiinnitetään huomiota perusrahoituksen riittävyyden turvaamiseen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Yliopisto osoittaa erillistä rahoitusta isojen koordinoitujen kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Tekes-rahoitusta ja yritysrahoitusta lisätään myös niillä tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet tämän rahoituksen piiriin. Tiedeneuvosto ja tutkimuspalvelut järjestävät rahoitushakemusten laatimisen avuksi tukipalveluja, ja yhteyksiä rahoitusorganisaatioihin vahvistetaan. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen. 6. Tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen kumppanuuden kautta Laatimiensa toimintasuunnitelmien pohjalta yliopisto tehostaa yhteistyötään omaa tutkimusprofiilia täydentävien sektoritutkimuslaitosten ja T&K-intensiivisten yritysten kanssa. Yliopisto osallistuu aktiivisena tutkimusstrategian luojana ja toteuttajana strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Yliopisto on jo aiesopimuksella mukana metsäklusterissa ja osoittanut kiinnostuksensa osallistua energia ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut klustereihin. Kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi jatketaan sopimuspohjaisen yhteistyötä valikoitujen kumppaneiden kanssa etenkin tohtorikoulutuksessa ja tutkijatohtorivaihdossa. Yliopisto osallistuu perustettavan Euroopan teknologiainstituutin (EIT) toimintaan teknologiaprofiilinsa mukaisesti. 7. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus Osana yhteiskunnallista palvelutehtävää yliopisto huolehtii siitä, että tuotettu tutkimustieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot saatetaan yhteiskunnan hyödynnettäviksi. Tutkimustuloksien hyödyntämisessä tiedeyhteisön käytössä on tehokkaat innovaatiotoiminnan tukipalvelut ja laadukas välittäjäorganisaatioiden verkosto. 8. Mittarit ja arviointi Strategian toteutumista mitataan erityisesti tutkimuksen laadun, kansainvälisen vaikuttavuuden ja verkottumisen näkökulmasta. Mittareilla seurataan kehitystrendejä ja prosentuaalisia muutoksia. Lähtötasona on vuosi 2006. Kehitystä seurataan sekä yliopistotasolla että tieteenalakohtaisesti. Tärkeimmät mittarit ovat 1) Suomen Akatemian, ERC:n, pohjoismaisen ministerineuvoston ja vastaavien nimeämät huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit, 2) tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen kokonaismäärän kehitys, 3) kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrän kehitys (Lähde: ISI Web of Science),

4) laadulla kilpailtu, erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus, 5) koordinoidut EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, 6) kansainvälisen haun kautta rekrytoidut ulkomaiset professorit ja tutkijat, 7) tieteiden rajapinnoilla syntyneet innovaatiot ja/tai yhteisjulkaisut, 8) tieteellisissä konferensseissa pidetyt kutsutut esitelmät, 9) järjestetyt tieteelliset konferenssit, 10) sektoritutkimuslaitosten kanssa perustetut yhteisvirat tai muut yhteiset resurssit, 11) kansainväliset tutkimusyhteistyöhön ja tutkijakoulutukseen fokusoidut yhteistyösopimukset. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain TTS-kierroksen yhteydessä käyttäen tässä strategiassa esitettyjä mittareita, joista rakentuu tiedebarometri. Tutkimuksen laatu kansainvälisessä kontekstissa arvioidaan toteuttamalla vuonna 2010 vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen kokonaisarviointi. 8. TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja - ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: Tavoite 1. VUOSILLE 2007 2009 ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN. Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina 2007 2010 suoritetaan keskimäärin 129 tohtorintutkintoa vuodessa. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. 21

Tavoite 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Jatko-opiskelijoiden passiivirekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukaudesta 2007 alkaen. Tavoite 3. LAADUKKAALLA TOHTORIKOULUTUKSELLA TUOTETAAN TUTKIMUKSEN AMMATTI- LAISIA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN. Tohtorikoulutuksessa siirrytään strukturoituun järjestelmään luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Jyväskylän yliopisto kantaa valtakunnallista vastuuta tohtoreiden kouluttamisesta erityisesti seuraavilla koulutusaloilla: liikuntatieteet (ainoa kouluttaja), psykologia (1.), luonnontieteet (2.), humanistiset tieteet (2.), kasvatustieteet (2.) ja kauppatieteet (3.). Tohtorikoulutuksen laatujärjestelmään kuuluvat seuraavat elementit: 1) Tohtorikoulutettavien valinnassa noudatetaan hallituksen 4.10.2006 hyväksymiä yleisiä valintaperusteita. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että koulutettavat valitaan laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille ja että valituille tohtorikoulutettaville taataan riittävä ja asiantunteva ohjaus. 2) Tohtorikoulutettavien ohjausta tehostetaan ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. 3) Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta järjestetään kaikille tohtorikoulutettaville mm. tutkimusetiikassa, tieteen teoriassa sekä kvantitatiivisissa ja kvalitatiivisissa tutkimusmetodeissa. Ihmistieteiden metodikeskus IHME tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin ja vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. 4) Tohtoreiden työelämärelevanssia lisätään sisällyttämällä tohtorikoulutusohjelmiin työelämävalmiuksia edistävää koulutusta. Koulutusta toteutetaan yli tiedekuntarajojen etenkin johtamisessa, viestinnässä, projektihallinnassa, immateriaalioikeusasioissa ja akateemisessa yrittäjyydessä. Yritysten osallistumista tohtorikoulutukseen lisätään käyttämällä niissä toimivia asiantuntijoita sekä väitöskirjatyön ohjaajina että kouluttajina. Tohtoreiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen työelämärelevanssia seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään tohtorikoulutusohjelmia kehitettäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa. 5) Tohtoreiden kansainvälisiä valmiuksia lisätään integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Eurooppalaisten tutkijakoulusopimusten avulla valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottami- 22

seen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. 6) Tohtorikoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään siten, että tohtorikoulutusohjelmiin valituille, päätoimisesti väitöskirjatyötään tekeville opiskelijoille voidaan taata mahdollisimman pitkäkestoinen rahoitus. Rahoitusjärjestelmään kuuluvat yliopiston omat tohtorikoulutusmäärärahat, valtakunnallinen tutkijakoulurahoitus sekä elinkeinoelämän kanssa kehitettävät rahoitusmallit. Tavoite 4. TOHTORIKOULUTUKSEN JA VÄITÖSKIRJATÖIDEN KANSAINVÄLISTÄ NÄKYVYYTTÄ LISÄTÄÄN. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opiskelijoita lisääntyvästi ulkomailta. Tulosneuvotteluissa on jokaiselle tiedekunnalle asetettu ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden tavoite, ja yliopiston kokonaistavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoululaisista on 15 % ulkomaalaisia. Motivoituneiden ja lahjakkaiden tohtoriopiskelijoiden rekrytoimiseksi kansainvälistä markkinointia lisätään ja valintakriteereitä kehitetään. Väitöskirjatöistä pyritään jo tutkimustyön aikana tekemään tieteellisiä artikkeleita kansainvälisiin tiedelehtiin. Tavoitteena on, että myös jokaisesta monografiana julkaistusta väitöskirjasta tehdään vähintään yksi kansainväliselle tiedeyhteisölle suunnattu artikkeli. Tohtorikoulutettavat totutetaan alusta alkaen osallistumaan aktiivisesti myös kansainväliseen kongressitoimintaan. 9. PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: Tavoite 1. PERUSKOULUTUKSEN PAINOPISTE SUUNNATAAN KANDIDAATTIKOULUTUKSESTA MAISTERIKOULUTUKSEEN JA YLIOPISTOON SAADAAN UUSIA KOULUTUKSEN LAATUYKSIKÖITÄ. Kandidaatin tutkinto kehitetään kokonaisuudeksi, jonka pohjalta voidaan vaihtoehtoisia opintopolkuja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Koulutuksen laadun edistämiseksi entistä useampia oppiaineita keskitetään joko maisteri- tai tohtoritasolle, ja pieniä opintosuorituskertymiä saaneiden oppiaineiden asema arvioidaan. Opetuksessa hyödynne- 23

tään tieto- ja viestintätekniikkaa, ja yhteisiä oppiaine- ja koulutusalarajat ylittäviä opintoja suunnitellaan kuten yhteiset metodiopinnot. Tiedekunnat suunnittelevat profiilinsa ja vahvuusalueidensa mukaisesti maisteriohjelmia, joita tarjotaan lisääntyvästi kansainvälistymisen haasteet, laajenevat kansainväliset koulutusmarkkinat sekä alueelliset, kansalliset ja aikuiskoulutuksen muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Kandidaattikoulutuksessa voidaan hyödyntää soveltuvin osin avoimen yliopistoopetuksen ja ammattikorkeakouluopintojen tuomia mahdollisuuksia. Valituille oppiaineille laaditaan oppiainekohtaisia väyläratkaisuja, joilla edistetään väylätavoitteiden saavuttamisen lisäksi yliopiston profiloitumistavoitteita ja aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta. Koulutuksen laatua edistetään aktiivisesti siten, että yliopistoon saadaan suunnittelukaudella vähintään neljä opetusministeriön nimeämää korkealaatuisen koulutuksen yksikköä. Tavoite 2. OPISKELIJAVALINTOJA KEHITETÄÄN TUTKIMUSPOHJAISESTI, OPINTOJEN ALOITTA- MISIKÄÄ VARHENNETAAN JA VARAUDUTAAN VALTAKUNNALLISEEN YHTEISHAKUUN. Tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita ja että yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa. Opiskelijavalintojen kehittäminen perustuu valintatutkimuksiin, joiden tekemisessä yliopistolla on pitkä perinne. Seurannan kohteina ovat täydentävien opintojen tarve, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä rekrytointikäytäntöjen toimivuus ja vaikuttavuus opiskelijoiden opintomenestykseen ja työhön sijoittumiseen. Valintoja kehitetään ja opintoihin sijoittumista nopeutetaan valintayksiköiden määrää vähentämällä, valintamenettelyjä keventämällä, valintaa ja koulutusta koskevaa tiedotusta parantamalla ja valintayhteistyötä kehittämällä. Opintojen varhaista aloittamista tuetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2009 vähintään 50 % uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutukseen päättäneitä. Tiedekunnat ja ainelaitokset kehittävät rekrytointikäytäntöjään erityisesti maisterivaiheen opintoihin pyrkiville, ulkomaisista yliopistoista saapuville ja ammattikorkeakoulusta valmistuneille henkilöille. Avoimen yliopiston väylän kautta valittaville opiskelijoille on määritelty tiedekunta- ja koutusalakohtaiset tavoitteet. Valtakunnalliseen yhteishakuun valmistautumisen ja valintayhteistyön edistämiseksi tiedekunnat yhtenäistävät valintapisteytyksiä, siirtyvät aineryhmäkohtaisiin kokeisiin, karsivat hakukohteita, lisäävät soveltavia kokeita sekä tiivistävät koulutusalakohtaista valintayhteistyötä. Tavoite 3. OPINTOJEN LÄPÄISYÄ TEHOSTETAAN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Opetuksen laatua kehitetään siten, että yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Tavoitteena on, että 75 % opiskelijoista suorittaa kandidaatintutkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja maisterintutkinnon 2 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa kandidaatin- ja maisterintutkinnon kokonaissuorittamisaika on 5,5 vuotta). Tavoitteeseen pääsemiseksi opinto-ohjauksen, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja sujuvien opintojärjestelyjen merkitys korostuu. Yliopistoon perustettu ohjausalan osaamiskeskus ja vuoden 2006 lopussa päivitetty opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelma tukevat ohjaustoiminnan kehittämistä. Korppi-opintotietojärjestelmän avulla opiskelijat laativat sähköiset opintosuunnitelmat. Opintojen etenemistä arvioidaan säännöllisesti ajan- 24

tasaisia tilastoaineistoja hyödyntäen. Osana ohjauksen tehostamista sekä opintoaikojen lyhentämistä yliopisto siirtää opiskelijoiden passiivirekisteriin ne opiskelijat, joiden viimeisestä yliopistoon ilmoittautumisesta on kulunut yli kolme lukuvuotta. Mikäli varsinainen opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin, on hänen ennen rekisteröintiä hyväksytettävä tiedekunnassaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Valinnaisuutta opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen lisätään. Yliopisto tehostaa lukuvuoden käyttöä uudella tavalla jaksotetulla lukuvuosijärjestelmällä. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetuksen laadun kehittämisprosessit ovat osa yliopiston kaikki toiminnot kattavaa laadunvarmistustyötä. Yliopisto osallistuu valtakunnalliseen Propeda-hankkeeseen. Tavoite 4. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUTTA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on, että Jyväskylän yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aiempaa nuorempina hyvin koulutustansa vastaaviin tehtäviin ja pystyvät menestyksekkäästi toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tavoitteeseen pääsemiseksi opinto- ja uraohjausjärjestelmää kehitetään, opintojen työelämärelevanssia parannetaan ja alumnitoiminta organisoidaan uudelleen. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon työelämään sijoittuminen ja kansainvälisen kompetenssin kehittyminen. Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan elinikäisen oppimisen strategian mukaisesti jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat vuoden kuluttua joko työssä tai jatkavat opintojaan. Yliopisto kehittää uusia, luovia ratkaisuja yrittäjyysopintojen lisäämiseksi sekä perus- että tohtoritutkintojensa sisällä. Mahdollisuuksia liiketoimintaosaamisen opiskeluun tullaan tarjoamaan kaikille yliopiston opiskelijoille, sillä liiketoimintaosaaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä riippumatta siitä, mistä substanssista käsin yrittäjyyttä lähestytään. Myös arviointiosaamisen koulutusta tullaan suunnittelukaudella kehittämään ja tarjoamaan hyödyntämällä Jyväskylän yliopistoon muodostunutta merkittävää arviointiosaamisen keskittymää. Tavoite 5. VUOSILLE 2007 2009 ASETETUT PERUSTUTKINTOMÄÄRÄT SAAVUTETAAN. Maisterintutkintoja suoritetaan 2007 2009 vuosittain keskimäärin 1 380 tutkintoa, joista 290 aineenopettajakoulutuksessa. Tavoite 6. PERUSTUTKINTOKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Tavoitteena on, että kaikilla aloilla sijoitetaan ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso tai kansainvälisiä valmiuksia sisältävät opinnot henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ulkomaisista yhteistyöyliopistoista valikoidaan opiskelijavaihdon kannalta parhaiksi osoittautuneet ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään mm. säännöllisten opettajavie- 25

railujen avulla. Opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon, suunnitellaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman osana kotiyliopistossa tapahtuvat kansainvälistymisopinnot. Ulkomailla suoritettujen opintojen korvaavuuskäytäntöjä selkeytetään edelleen. Yliopisto nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2009 loppuun mennessä 480 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen ja etenkin laadullinen kehittäminen edellyttävät suunnitelmallista opettajavaihtoa. Vuoteen 2009 mennessä yliopiston opettajat tekevät vähintään 90 Erasmus -opetusvierailua vuodessa, ja Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin tehdään 40 opetusvierailua vuosittain. Opettajavaihdossa pyritään vastavuoroisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vierailevien opettajien antaman opetuksen integroimiseen isäntälaitoksen opetukseen sekä mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen yliopistossa. Englanninkielistä opetusta lisätään ja kehitetään käynnistämällä uusia englanninkielisiä laadunvarmistuksen läpäisseitä maisteriohjelmia yliopiston vahvuusalueilla sekä lisäämällä kansainvälistä kesä- ja talvikoulutoimintaa yhteistyössä partneriyliopistojen kanssa. Englanninkielistä opetusta lisättäessä huolehditaan siitä, että opetussisällöt ovat relevantteja sekä ulkomaisille että kotimaisille opiskelijoille. Jo vakiintuneiden vieraskielisten ohjelmien laadusta ja uudistamisesta huolehditaan. Vieraskielistä opetusta tarjotaan riittävästi myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittymiseksi ja laajentumiseksi. Yliopisto kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja tehostaa valintaprosessia. Kaikille ulkomaisille tutkintoopiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma, jonka toteutumista seurataan. Ulkomaisten opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön edistetään. Kaikille tarjotaan opetusta suomen kielessä ja kulttuurissa. Laitoksia kannustetaan hyödyntämään opetuksessa ja muussa toiminnassa ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien muodostama monikulttuurinen resurssi. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää vuosittain siten, että vuoteen 2009 mennessä heitä on 400. Tavoite 7. AINEENOPETTAJANKOULUTUS ORGANISOIDAAN UUDELLEEN. Tavoitteena on kehittää yliopiston aineenopettajankoulutuksen laatua ja tuottavuutta ottaen huomioon opintojen tarjonta, opintojen sujuvuus, yliopiston sisäinen yhteistoiminta, opettajavarannon järkevä kehittäminen ja uusien opettajankoulutusmallien luominen. Aineenopettajankoulutuksen koordinointivastuu on keskitetty opetusneuvostolle, mikä mahdollistaa tehokkaan ainetiedekuntien, kasvatustieteiden tiedekunnan ja normaalikoulun välisen kolmikantayhteistyön. Pedagogisten opintojen tarjonta suhteutetaan opintojen kysyntään, ainekohtaiseen koulutustarpeeseen sekä opetusta ja ohjausta antavien yksiköiden voimavaroihin. Pedagogisten opintojen opetussuunnitelmat ja -ohjelmat laaditaan kolmikantayhteistyönä siten, että koulutuksen korkea laatu varmistuu ja opinnot voidaan ongelmitta lomittaa substanssiopintoihin. Yhteistoiminnan avulla jatketaan uusien innovatiivisten opettajankoulutusmallien kehittämistä vastaamaan koulu- ja koulutuskentän muuttuviin tarpeisiin. Tavoite 8. OHJAUSTOIMINTAA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on ohjaustoimintaa tehostamalla ja ohjausalan osaamista uudelleen organisoimalla edistää yliopiston tuottavuutta ja parantaa yliopiston edellytyksiä ohjausosaamisen 26

joustavaan käyttöön ohjausalan alueellisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Toiminnan kehittämiseksi yliopistoon on perustettu ohjausalan osaamiskeskus, joka profiloi yliopistoa kansallisena ja kansainvälisenä elinaikaisen ohjauksen asiantuntijaorganisaationa Euroopan unionin koulutus- ja työllisyysstrategioiden mukaisesti. Keskus kehittää ohjausalan kansallista perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta, tuottaa tietoa kansallisten kattavien elinaikaisten ohjauspalvelujen järjestämisen tueksi ja osallistuu kansainvälisiin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi keskus toimii Suomen edustajana alan kansainvälisessä tutkimusverkostossa (ICCDPP). 10. AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttajana koulutustoiminnassaan. Yliopisto-opiskelun elämän kaikissa vaiheissa mahdollistaa perusja jatkotutkintokoulutuksen rinnalla toimiva yksilöllistä koulutuskäyttäytymistä tukeva aikuiskoulutus. Yliopiston aikuiskoulutusyksiköt ovat merkittäviä valtakunnallisia koulutuksen kehittäjiä ja toteuttajia, ja niiden ansiosta yliopiston aikuiskoulutustoiminnan suhteellinen osuus on maassamme hyvin huomattava. Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopisto uudisti aikuiskoulutusstrategiansa elinikäisen oppimisen strategiaksi. Strategia hyväksyttiin yliopiston hallituksessa 17.1.2007, ja siinä yliopisto tarkensi kokonaisstrategian kehittämistavoitteensa ja määritteli toimenpiteet strategiatavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän yliopistossa elinikäinen oppiminen kuuluu koko organisaation perustehtäviin, ja se on muodostumassa osaksi yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Elinikäiseen oppimiseen sisältyy tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka enenevästi näyttäytyy työuran läpäisevänä täydennys- ja lisäkoulutuksena sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavana tutkimukseen ja kehittämiseen sisältyvänä koulutustoimintana. Elinikäisen oppimisen laaja-alaiset mahdollisuudet perustuvat yliopiston edustamien tieteenalojen korkeatasoiseen tutkimukseen sekä siitä kumpuavaan korkeimpaan opetukseen ja täydennyskoulutukseen. Elinikäisen oppimisen edellytykset rakennetaan yliopiston toimijoiden kanssa soveltamalla yhteistyömalleja, jotka hyödyntävät Jyväskylän yliopiston ja sen verkostojen osaamista ja resursseja. Eri toimijat osallistuvat yhteistyöhön omien vahvuuksiensa ja erityislaatunsa mukaisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen Jyväskylän yliopistossa merkitsee sellaisten pedagogisesti laadukkaiden, joustavien ja monimuotoisten oppimisedellytysten ja opiskeluväylien tarjoamista, jotka mahdollistavat erilaisen lähtötason omaavien sekä erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa olevien opiskelijoiden esteettömän pääsyn tiede- ja tut- 27

kimusperustaiseen akateemiseen koulutukseen. Jyväskylän yliopisto toimii määrittelemänsä kokonaisstrategian mukaisesti elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen tiennäyttäjänä. Yliopisto edistää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan asettamalla elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi seuraavat strategiatavoitteet: Tavoite 1. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OPETUSTARJONNASSAAN KOULU- TUKSEN KORKEAN, TIEDEPERUSTAISEN LAADUN, KEHITTÄÄ ELINIKÄISEN OPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA SEKÄ LAADUKKAITA AIKUISTEN TARPEET HUOMIOON OTTAVIA OP- PIMISYMPÄRISTÖJÄ JA SITEN SÄILYTTÄÄ ASEMANSA TAVOITELTUNA JA TOIMINNAL- TAAN MAAN LAAJIMPANA AIKUISKOULUTTAJANA. Yliopiston elinikäisen oppimisen koulutustarjonta suunnataan yliopiston profiilin ja painoalojen mukaisesti. Opetuksen tiedeperustaisuutta vahvistetaan lisäämällä ainelaitosten ja elinikäisen oppimisen opetuksen tuottajien yhteistyötä sekä kehittämällä innovatiivisia yhteistyön malleja koulutustoimijoiden välillä. Elinikäistä oppimista edistävää pedagogiikkaa kehitetään lähtökohtana opetuksen tiedeperustaisuus. Kehittämisen periaatteina ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys, teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen integrointi, oppijan sosiokulttuurisen kontekstin huomioon ottaminen sekä opiskelijoiden ammatillisten, persoonallisten ja sosiaalisten identiteettien vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen koulutusprosessit ja laadun varmistus määritellään osana yliopiston kokonaislaatujärjestelmää. Elinikäisen oppimisen koulutustoimijat edistävät oman henkilöstönsä mahdollisuuksia ammatillisen ja tieteellisen pätevyyden ylläpitämiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Yliopiston henkilökunnan pedagogisesta pätevyydestä huolehditaan hyödyntämällä yliopistopedagogisten perusopintojen ja aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen lisäksi yliopisto-opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Aikuisille soveltuvia joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään hyödyntämällä erityisesti Jyväskylän yliopiston osaamista tieto- ja viestintäteknologiassa ja sen opetuskäytössä. Verkko- ja muu etäopetus sekä digitaaliset oppimisvälineet edistävät opetuksen saavutettavuutta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään siten, että niiden antama aikuiskoulutus on toisiaan täydentävää. Tavoite 2. YLIOPISTO KEHITTÄÄ INNOVATIIVISIA KOULUTUSVÄYLIÄ SITEN, ETTÄ SE VAHVISTAA KANSALLISEN TIENNÄYTTÄJÄN ASEMAANSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISTA- JANA JA AIKUISKOULUTTAJANA. Tiedekunnat kehittävät kandidaatti- ja maisterintutkinnon sekä jatkotutkintojen jatkumoa elinikäisen oppimisen periaatteita edistäviksi hyödyntäen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mahdollistamaa liikkuvuutta ja erilaisia tutkintoväyliä sekä yliopiston aikuiskoulutusyksiköiden toimintaa. Avoimen yliopiston, Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutustarjonnasta laaditaan pitkän tähtäimen toteuttamissuunnitelma. Akateemisen täydennyskoulutuksen tarjontaa lisätään. Tarjonta antaa mahdollisuuksia tietojen ajantasaistamiseen ja lisäpätevöitymiseen sekä täydentää Bologna-prosessissa ydinainekseen tiivistettyjä tutkintoja. Aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä tuetaan ja tuotteistetaan vahvuusalueilla kysynnän ja koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksen tuotteistamisen toimintakäytänteitä ja yhteistyömuotoja yhtenäistetään yliopiston omana toimintana ja osallistutaan Keski- Suomen koulutusklusterin toteuttamiseen. 28

Opinto-ohjausta vahvistetaan Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen koordinaatioryhmän suositusten mukaisesti opiskelijakeskeisen kokonaisvaltaisen mallin ja opintopolkumallin pohjalta. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi koulutustoimijat parantavat aikuisten koulutustarpeiden tunnistamista ja vahvistavat ohjauksen jatkumoa elinikäistä ohjausta tukevaksi (aikuiskoulutusportaali). Elinikäistä uraohjausta vahvistetaan kattamaan myös työuran aikainen ja tutkinnon jälkeinen kouluttautuminen, joka kytketään kehittyvään alumnitoimintaan ja työvoimahallinnon ohjaustoimintaan. Yliopisto vahvistaa menettelytapaohjeet aiemman osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tiedekunnat hyödyntävät suunnitelmallisesti avointa yliopisto-opetusta opiskelijarekrytoinnissa, ja osa avoimen yliopiston opintoja suorittaneista rekrytoidaan avoimen väylän kautta väylätavoitteiden mukaisesti. Tiedekuntakohtaisesti määritellään, miten ammattikorkeakoulututkinnoista edetään maisterin tutkintoon ja avoimen yliopiston opinnoista kandidaatin tai maisterin tutkintoon ottaen huomioon yliopiston hallituksen opiskelijoiden yleisiä valintaperusteita koskevat päätökset. Tavoite 3. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN TOI- MINNALLISET EDELLYTYKSET. Yliopiston opetusneuvoston tehtäviin kuuluu nykyisen aikuiskoulutuksen neuvottelukunnan tehtävät. Opetusneuvoston elinikäistä oppimista koskevina tehtävinä ovat yliopiston elinikäisen oppimisen strategian toteutumisen seuranta ja arviointi, aikuiskoulutuksen koordinointi, aikuiskoulutuksen laatuyksiköiden saaminen Jyväskylän yliopistoon sekä asiantuntijatuen antaminen elinikäisen oppimisen opetuksen laadun kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen pääasiallinen koordinaatio- ja järjestämisvastuu on täydennyskoulutuskeskuksella, joka markkinoi, hallinnoi ja järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa. Yliopiston sisäistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua varten tiedekuntiin nimetään täydennyskoulutuksen yhdyshenkilöt, joiden avulla koordinoidaan täydennyskoulutuksen järjestämistä ja maksullisten koulutuspalvelujen tuottamista yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kanssa. Yliopisto huolehtii siitä, että täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet eivät johda kilpailutilanteiden vääristymiin. Hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen väliset suhteet selkiytetään. Yliopiston kolmannen tehtävän tuloksellisuuden arviointia ja rahoitusmallia kehitetään valtakunnallisten ratkaisujen mukaisiksi. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutus on muodosta riippuen osallistujalle joko maksullista, maksutonta tai tuettua. Toisen maisteritutkinnon sekä erillisten opettajankelpoisuuden tuottavien opintojen maksullisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset selvitetään. Opetuksen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyviä neuvottelu- ja sopimusmenettelyjä kehitetään. Koulutustarjonnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä eri koulutustoimijat toimivat koordinoidusti ja yhteistyössä. Markkinointi- ja tiedotusyhteistyötä lisätään yliopiston viestinnän ja aikuiskoulutustoimijoiden kesken. Alueellista elinikäisen oppimisen yhteistyötä edistetään muiden maakunnan koulutustoimijoiden kanssa OECD:n arviointia hyödyntäen ja Keski-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategioissa esitetyllä tavalla. 29

11. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTA- VUUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle eli ulkoiselle toiminnalle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatko- ja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisempiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja tutkimustulosten hyödyntämisen ja tiedonsiirron kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraavasti: Tavoite 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINTAA KEHITETÄÄN. Yliopiston innovaatiopolitiikan tavoitteena on saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Erityisesti kehitetään sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden yhdistävää rajapintaa. Luodaan aiempaa kiinteämmät yhteydet yliopiston innovaatiotoiminnan sekä osaamiskeskusten, alueellisten kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten välillä. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen 11.6.2003 hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, jota on täydennetty keksintöohjesäännöllä. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulostensa kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on lisääntynyt, mikä ilmenee keksintöehdotusten määrän tasaisena kasvuna. Vuosina 2001 2006 on vastaanotettu yli 200 yliopiston henkilöstön keksintöehdotusta. Ehdotuksista yli puolet on tullut matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, kolmannes informaatioteknologian tiedekunnasta, vajaa 10 % liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja loput noin 10 % muista tiedekunnista ja erillislaitoksista. Uusia yliopistolähtöisiä yrityksiä on perustettu kaikkiaan 21, joista 11 yliopiston innovaatiotukipalvelujen kautta. Lisäksi keksintöjä hyödyntävät tutkimussopimusten nojalla yhteistyöyritykset. Vahvuutena innovaatiotoiminnassa on myös, että yliopisto on pystynyt laajentamaan yhteistyöverkostoaan keksintöjen kaupallistamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Suomessa Technopolis Ventures JSP Oy, Keksintösäätiö ja Licentia Oy. Vuonna 2003 verkosto laajentui, kun Jyväskylän yliopisto solmi yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa. 30

Suunnittelukauden keskeisiä toimenpiteitä ovat tutkimuslähtöisen yritystoiminnan kehittäminen ja jo olemassa olevan teknologian kaupallistamisverkoston laajentaminen. Yritystoiminnan kehittämisessä panostetaan säännölliseen innovaatio- ja liikeideakoulutukseen, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti tutkija- ja muuntokoulutettavat. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet aloittaa ns. esihautomotoiminta. Teknologian kaupallistamisverkostoa laajennetaan siten, että se mahdollisimman hyvin kattaa kaikki tieteenalat. Yliopisto jatkaa aktiivista kehittämistyötä sosiaalisten innovaatioiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi sekä alan toimijoiden verkottamiseksi. Tarkoitusta varten perustetun sosiaalisten innovaatioiden foorumin (SIF) toimintaa jatketaan. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toimii SIF:n kumppanina innovaatioiden levittäjänä ja hyödyntäjänä. Tavoite 2. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUTTA LISÄTÄÄN. Tavoitteena on lisätä valmistuvien opiskelijoiden ja työelämän välistä vuorovaikutusta, jotta osaamistarpeet ja opintojen sisällöt kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin. Yhteydet yrityksiin ja yleensä työelämään rakennetaan rekrytoinnin, harjoittelun, opinnäytetöiden ja tutkimuksen kautta. Edesautetaan ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelua yrityksissä. Keskeisinä toimijoita yliopiston sisällä ovat Ohjausalan osaamiskeskus ja oppimiskeskukset. Yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa. Teknologialiiketoimintaosaamiseen kytkeytyvä hanke toteutetaan informaatioteknologian tiedekunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja taloustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Akateemisen yrittäjyyden kehittymistä edistetään lisäämällä yrittäjyysopintoja kaikilla yliopiston aloilla opiskeleville opiskelijoille. Hallituksen hyväksymät yliopiston yrittäjyysstrategia ja periaatteet tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämisessä suuntaavat yrittäjyyttä edistävän koulutustoiminnan, yliopistolähtöisen yritystoiminnan ja yliopiston oman yritystoiminnan kehittämistä. Arviointiosaamisen koulutusta tullaan suunnittelukaudella kehittämään ja tarjoamaan hyödyntämällä Jyväskylän yliopistoon muodostunutta merkittävää arviointiosaamisen keskittymää. Yliopisto seuraa työmarkkinoiden kehittymistä ja valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille. Sekä kotimaisen että ulkomaisen työharjoittelun järjestämisessä tullaan hyödyntämään yliopiston alumniverkostoa, jolta kerätään myös palautetta koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämistä varten. Tavoite 3. YLIOPISTON ROOLIA ALUEELLISENA JA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA JA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄJÄNÄ VAHVISTETAAN. Osana kokonaisuutta, jossa yliopisto harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja antaa laadukasta opetusta, yliopiston roolia yhtenä maan yhteiskunnallisesti aktiivisimmista ja vaikuttavimmista yliopistoista entisestään vahvistetaan ja monipuolistetaan. Tavoitteena on vahvan alueellisen yhteistyöverkon luominen, jossa yliopisto toimii osaltaan innovoivana keskuksena. Alueellista kehittämistehtäväänsä yliopisto toteuttaa parhaiten toimimalla mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla. Yliopistossa seurataan systemaattisesti yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ylläpidetään hyviä yhteistyösuhteita ministeriöihin, elinkeinoelämään, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, järjestöihin ja muihin ulkopuolisiin sidosryhmiin. Yhteistoimintaa hoidetaan yliopiston jokaisesta yksiköstä kaikilla tasoilla. Yliopistojen välistä yhteistyötä edistetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi, 31

Keski-Pohjanmaa ja Sotkamon alue. Vuoden 2005 lopulla yliopisto hyväksyi Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiat. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategian suurimpia toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi myös Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhtenä laitoksena toimivan Ilmasotakoulun toimintoja on valikoidusti strategiassa mukana. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategiassa ovat mukana Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Aluestrategia on kytketty Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan koordinaatiostrategioihin. Yliopistokeskuksen toiminta pohjautuu yhteistyösopimuksiin Keski-Pohjanmaan eri tahojen sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa. Kajaanin yliopistokeskuksessa yliopiston vastuualueena ovat liikunta- ja terveystieteet erityisesti liikuntateknologian tutkimus- ja koulutustoiminta. Yliopistokeskusyhteistyö toteutetaan hyvinvointiteknologiaan suuntautuvassa Snowpolis -yhteistyöverkostossa Sotkamon kunnassa. Aluestrategioiden valmistelussa on hyödynnetty OECD:n aluevaikuttavuushankkeen yhteydessä kerättyä tutkimusmateriaalia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja luoda uusia toimintamalleja. Yliopiston aluevaikuttavuutta arvioitaessa keskeistä on, että vuorovaikutus tukeutuu yliopiston perustehtäviin, välittäjäorganisaatiot sitoutuvat vahvemmin yliopiston toimintaan ja että yliopiston ja alueen työnjako selkiintyy erityisesti kaupallistamiseen liittyvässä rajankäynnissä. Arvioitavat alueet olivat pääasiassa Euroopasta, ja Jyväskylän alue edustaa OECD-arvioinnissa ainoana Suomea. Yliopisto valmistautuu Agenda 2000 -rakennerahastokauden jälkeiseen aikaan kehittämällä kansainvälisen projektiosaamisen tasoa ja verkottumista muihin jäsenmaihin. Tätä tarkoitusta varten alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa on toteutettu EUrahoitteinen kansainvälisten valmiuksien kehittämishanke vuosina 2005 2006. Osana kokonaisuutta jatketaan osallistumista oppimispaikkaverkostohankkeeseen. Sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan muun muassa perustamalla yliopiston vahvuusalueille sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteisiä professuureja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja yliopiston välistä yhteistyötä lisätään ja systematisoidaan yhteistyöosapuolten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Yhteistyön kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES:in Jyväskylän alueyksikön kanssa. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa toteutetaan tiivistä yhteistyötä mm. nanotieteiden ja -teknologian sekä virtausdynamiikan aloilla. Yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laajentavat yhteistyötään osana valtakunnallista alueellistamisohjelmaa. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on kesästä 2006 lähtien ollut tieteellisessä vastuussa Oulun yliopiston hallinnoiman Pyhäjärven maanalaisen fysiikan tutkimuslaitoksen CUPP:n tutkimustoiminnasta. Jyväskylän yliopistolla on, liittyen sen fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion kansalliseen tehtävään alansa tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä, valmius ottaa nykyistä suurempi vastuu CUPP:n toiminnasta, mikäli se on tarpeen rakenteilla olevan EMMA-kokeen toteuttamiseksi. Tavoite 4. TUTKIMUSTULOKSISTA JA TIETEESTÄ TIEDOTTAMISTA TEHOSTETAAN. Yliopiston tutkimustuloksista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja vastuullisesti. Suunnittelukaudella huomiota kiinnitetään tiedeviestintään, erityisesti tutkimuksen uutisointiin. Tutkijat ja tutkimusryhmät tiedottavat tutkimuksesta aktiivisesti ja ymmärrettävästi. Ulkoisen toiminnan luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että yliopisto näkyy. Viestintä sekä toiminnasta tiedottaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista. Ulkoisen tiedotuk- 32

sen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja tilanneherkkyyttä lisätään. Luodaan aktiivisesti kontakteja yliopiston sidosryhmiin, rahoittajiin, elinkeinoelämään ja median edustajiin. Lisätään yliopiston näkyvyyttä esittäytymällä erilaisissa yleisötapahtumissa ja messuilla. Yhteistyötä koulujen kanssa vahvistetaan osana aktiivista opiskelijoiden rekrytointipolitiikkaa. Kouluissa oppilaiden kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen kannustetaan. Aihe on sisällytetty myös normaalikoulun tulostavoitteisiin. 12. TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN 12.1 TUOTTAVUUSOHJELMA Jyväskylän yliopistossa rakenteellinen kehittäminen on ollut jatkuva järjestelmällinen prosessi, joka on perustunut yliopiston strategiapäätöksiin. Yliopiston kaikkiin toimintaalueisiin kohdistunut rakenteellinen kehittäminen on erittäin merkittävällä tavalla uudistanut yliopiston yksikkö- ja laitosrakenteita, suunnannut suuren osan henkilöstövoimavaroista uudelleen ja vahvistanut yliopiston tutkimus-, t&k- ja aluetoimintaa. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana yliopisto on lakkauttanut 16 ainelaitosta, lakkauttanut tai uudelleen kohdentanut 537 virkaa sekä suunnannut järjestelyistä vapautuneet voimavarat tutkimustoiminnan ja tohtorikoulutuksen tehostamiseen. Tuloksena on ollut yliopiston tuottavuuden huomattava kasvu. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman mukana toimitetaan opetusministeriölle yliopiston hallituksen 16.8.2006 hyväksymä yliopiston tuottavuusohjelma 2007 2011, jossa yliopiston rakenteellinen kehittämisen painopisteet ovat sisäisten rakenteiden uudistaminen, sisäisten palvelujen vahvistaminen, synergiaetujen lisääminen, yliopistojen välinen yhteistyö ja alueyhteistyö. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on edennyt ripeästi. Syksyn 2006 aikana yliopistossa on jo päätetty muun muassa seuraavista ohjelmaan sisältyvistä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä: Kasvatustieteiden tiedekunnan kolme laitosta yhdistetään kasvatustieteiden laitokseksi. Toimintaterapian koulutus lakkaa. Johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden aineopinnot yhdistetään yrityksen taloustieteen aineopintokokonaisuudeksi sivuaineopintoina. Perustettu Keski-Suomen korkeakoulufoorumi vauhdittaa alueellista kehittämistä sekä tiivistää korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Teknologialiiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustoiminta käynnistettiin. Musiikin tiede-, koulutus- ja taidekeskittymän toiminta käynnistyy vuonna 2007 tavoitteena alalla toimivien yksiköiden tehokas yhteistyö, päällekkäisyyksien poistaminen ja huippututkimuksen jatkumisedellytysten varmistaminen. Tohtorikoulutettavien valintakriteerit uudistettiin. Osaamiskeskittymien ohjelmatyössä on ensimmäiseksi koottu ihmistieteiden metodologinen osaaminen. Uusia koulutusväyliä ammattikorkeakoulun kanssa laaditaan. Englanninkielisten asiointipalveluiden ja verkkoviestinnän edistämiseksi on synnytetty pysyvät rakenteet. Täydennyskoulutuskeskuksen ja ympäristöntutkimuskeskuksen yhtiöittämisselvityksistä on siirrytty liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheeseen. 33

Yliopiston tietohallinto on organisoitu uudelleen. Asiakirja- ja tulostushallinta yhdenmukaistetaan. Opetuksen laatutyö on integroitu osaksi yliopiston kokonaislaadunvarmistusjärjestelmää. Koulutuksen kehittämistoiminta organisoidaan uudelleen siten, että ratkaisuun liittyen opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut ja uraohjauspalvelut yhdistetään. 12.2 SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty sisäisiin prosesseihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Yliopisto hyödyntää osaamistaan ennakkoluulottomasti uudenlaista tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää yliopistollista toimintaa kehittämällä sekä uudistamalla tutkintorakenteita. Yliopiston toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat opiskelijoiden integroitumisen jo perustutkintovaiheessa tutkimusprojekteihin. 2) Hallinnollisia rakenteita ja prosesseja kehitetään joustavasti uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat johtamista, suunnittelua ja arviointia kaikilla yliopiston tasoilla. 3) Niillä tieteenaloilla, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai tavoitteet ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa, tehdään riippuen niiden merkityksestä yliopistolle joko tukiaineita tai niistä luovutaan kokonaan. 4) Yliopiston taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja sallii erilaisia organisoitumismalleja ja muotoja. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti sisäisten prosessien kehittämisen tavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: Tavoite 1. TUTKIMUS- JA OPETUSTOIMINNAN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN KEINOIN. Yliopiston tuottavuutta parannetaan rakenteiden, toiminnan ja tietotekniikan käyttöä muuttamalla. Rakenteellinen kehittäminen vahvistaa yliopiston kansainvälistä ja kansallista profiloitumista, selkeyttää yliopiston tehtävää, tukee valittuja painoaloja ja vahvuusalueita sekä edistää vahvojen osaamiskeskittymien syntymistä. Samalla pyritään toiminnan kannalta riittävän suurten yksikkökokojen rakentumiseen. Vapautuvat voimavarat kohdennetaan enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen luomiseen. Kaksiportaista tutkintorakennetta hyödynnetään rakenteellisessa kehittämisessä. Kandidaattivaiheen koulutusta yhtenäistetään, metodiopetuksen tarjonta uudistetaan ja opettajankoulutukseen kehitetään uusia toimintamalleja. Peruskoulutuksen painopiste kohdennetaan maisterikoulutukseen, ja pieniä opintosuorituskertymiä saaneiden oppiaineiden asema arvioidaan. Maisterivaiheen opinnot kytketään laitosten tutkimusprojekteihin, ja tällä edistetään lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytoitumista tohtoriopintoihin. Toiminta, joka perustuu yliopiston tekemiin strategisiin valintoihin ja on oikein mitoitettua, resursoidaan asianmukaisesti. 34

Tavoite 2. TULOSOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ JA SITÄ TUKEVIA TOIMINTOJA KEHITETÄÄN OSANA LAATUJÄRJESTELMÄTYÖTÄ YLIOPISTON KAIKILLA TASOILLA. Yliopisto jatkaa vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmänsä kehittämistä avoimena ja vaikuttavana kokonaisuutena, joka tukeutuu toiminnan jatkuvaan arviointiin. Toiminnan laatu varmistetaan laadunarvioinnin avulla. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä, joka syöttää tietoa ohjausjärjestelmän tarpeisiin. Järjestelmä auditoidaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Erityisesti tutkimustoiminnan ja yliopiston ulkoisen vaikuttavuuden alueilla kehitetään tulosohjausmekanismeja ja arviointimenetelmiä. Suoritettu tutkimustoiminnan arviointi mahdollistaa tutkimustulosten ja toimintaedellytysten paremman sisällyttämisen tulosohjausjärjestelmään. Yliopisto kehittää ohjausjärjestelmänsä sähköistä palvelua yhteensopivana opetusministeriön KOTA-tulosohjausportaalin kanssa. Tavoite 3. VERKKOPALVELUJA KEHITETÄÄN YLIOPISTON KAIKILLA TOIMINTA-ALUEILLA. Verkkopalveluja kehitetään siten, että ne sekä teknisellä että sisällöllisellä tasolla tukevat entistä paremmin oppimiseen, opetukseen, tutkimukseen, sähköiseen asiointiin, tiedotukseen ja muihin yliopiston palveluihin liittyvää toimintaa. Koulutuksessa verkkopalvelujen pohjana on virtuaaliyliopistotoiminta, jota kehitetään osana valtakunnallista kokonaisuutta, sekä yliopistossa laadittu KORPPIopintotietojärjestelmä, jonka avulla hallitaan yliopiston kurssikokonaisuus sekä laaditaan kaikille opiskelijoille sähköiset opintosuunnitelmat. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on, että merkittävä osa koulutuksesta annetaan tietoverkoissa, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun lisäten työssäkäyvän aikuisväestön tilaisuuksia koulutukseen osallistumiseen. Kirjasto kehittää verkkopalvelujaan edistääkseen mahdollisimman tehokkaasti yliopiston tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä yliopiston kolmatta tehtävää. Kirjasto tarjoaa uusia integroituja palveluja sekä virtuaalikirjaston ja virtuaaliyliopiston kautta jaettavia palveluja. Merkittävää on myös kirjaston itsepalvelutoiminnan kehittyminen. Hallintovirastossa kehitetään hallinnollisten prosessien verkkopalveluja, jolloin pääpaino on sähköisen asioinnin ja viestintäpalvelujen kehittämisen alueilla. Tavoite 4. TIETOPROSESSEJA, TIETOVARANNON HYÖDYNTÄMISTÄ JA TIETOTEKNISIÄ PALVELUJA KEHITETÄÄN. Käyttäjäverkon peruspalveluja yhdenmukaistetaan koko yliopiston tasolla. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan tietohallinnon johtoryhmässä sekä vuosittain toimintakertomuksissa ja tulosopimusneuvotteluissa. Tietohallintokeskus vastaa yliopiston tietoverkon ylläpitämisestä, kehittämisestä ja käytön valvonnasta sekä huolehtii tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Verkon välityslaitteiden kapasiteettia lisätään ja siirtoteiden uusimista jatketaan. Yliopistossa tehtävien päätösten taustaksi tarvittavan tiedon määrä kasvaa kaikilla yliopiston tasoilla. Tarvittava tieto tulee saattaa sellaiseen muotoon, että se on nopeasti ja helposti saatavissa. Tietosisältöjen yhteiskäyttöä varten on käynnissä eri järjestelmien sisältämän varannon yhdistävän tietovaraston luominen, mikä mahdollistaa sekä säännönmukaisen että tarvepohjaisen raportoinnin johtamisen tueksi kaikilla organisaation tasoilla. 35

Hallintoviraston vastuualueiden käytössä olevien tiedonhallintajärjestelmien tulee palvella kokonaisuutena tehokkaasti ja taloudellisesti yliopiston päivittäisten rutiinien hoitamista ja antaa hyvä tuki päätöksenteolle, suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille. Atk- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittämistyössä otetaan huomioon tietoturvaan liittyvät kysymykset. Hallintovirastossa siirrytään sähköiseen asiointiin kaikilla vastuualueilla niin kattavasti kuin mahdollista. Hallinnon tietojärjestelmien uusiutuessa työn tekemisen vaiheet ja prosessit muuttuvat, millä on välitön vaikutus työjärjestelyihin ja yksittäisten henkilöiden työtehtäviin. Tämä asettaa erityisiä haasteita työnkulkujen hallittuun kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Tavoite 5. YLIOPISTON TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ JA KILPAILUKYKYÄ VAHVISTETAAN ULKOISEN JA SISÄISEN VIESTINNÄN KEINOIN. Tehokas viestintä tukee yliopiston johtoa ja kaikkia yksiköitä viestinnän koordinoimisessa sekä viestintäkanavien ja yhtenäisen viestintälinjan luomisessa. Verkostoanalyysin pohjalta tehostetaan viestintää ja markkinointia kansallisen ja kansainvälisen tason sidosryhmille, erityisesti päättäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Yliopistoyhteisön kansainvälistyessä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla keskeisin tieto myös englanniksi. Tutkimusviestintää, opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta. 13. HENKILÖSTÖ Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty inhimillisiin voimavaroihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Jyväskylän yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. 2) Yliopistossa vallitsee avoin keskustelu- ja neuvottelukulttuuri, jolle ominaista on nopea tiedonkulku sekä henkilöstön mielipiteiden ja asiantuntijuuden arvostaminen. 3) Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimus-, hallinto- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt ovat osaavia ja asiantuntevia. 4) Henkilöstölle ominaista on toisten kunnioittaminen, motivoituneisuus ja hyvä työkyky. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstön kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: 36

Tavoite 1. YLIOPISTOYHTEISÖN HYVINVOINTIA JA MAHDOLLISUUKSIA LUOVAAN TYÖHÖN TUETAAN HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Ihmiset ovat yliopiston arvokkain voimavara. Osaava ja sitoutunut henkilöstö luo edellytykset yliopiston tulokselliselle ja korkealaatuiselle toiminnalle. Yliopiston toiminta rakentuu osaavien asiantuntijoiden, yhteiseen tehtävään sitoutuneiden ryhmien ja koko organisaation yhteistoiminnasta kertyvän lisäarvon varaan. Henkilöstöstrategia tukee yliopiston kokonaisstrategiasta johdettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Se linjaa henkilöstövoimavarojen johtamisen, osaamisen uudistamisen, yhteisöllisyyden sekä työhyvinvoinnin toteuttamista. Henkilöstöstrategia konkretisoituu henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma täsmentää henkilöstöstrategian tavoitteet ja lähivuosien käytännön toimenpiteet. Henkilöstökoulutus arvioitiin vuonna 2005. Koulutuksen sisältö ja rakenne uudistetaan vastaamaan tarkistetun henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisen ohjelman tavoitteita ja suuntaviivoja. Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja osaamisen uudistaminen ovat henkilöstökoulutusohjelman keskeisiä tavoitteita. Lisäksi henkilöstön kehittämistoiminnalla pyritään ylläpitämään ja tukemaan koko yliopistoyhteisön työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yliopiston johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön kehittämistoimikunta seuraa henkilöstöpoliittisen ohjelman toteutumista ja koordinoi henkilöstön kehittämistoimintaa. Tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmien onnistumista arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluissa. Tavoite 2. HENKILÖSTÖJOHTAMISTA KEHITETÄÄN. Erityisinä haasteina suunnittelukaudella ovat henkilöstöjohtamisen kehittäminen yliopiston kaikilla tasoilla osana johtamisen laadunvarmistustyötä. Management- ja leadershipvalmiuksien parantaminen on keskeinen osa esimieskoulutusta. Kehityskeskusteluja pidetään yhtenä merkittävimmistä henkilöstöjohtamisen menetelmistä. Tavoite 3. HENKILÖSTÖREKRYTOINNISSA TAVOITELLAAN LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA JA REKRYTOINTIA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä erityistä huomiota kiinnitetään palkattavien kykyyn ja haluun kehittyä tehtävissään laaja-alaisesti sekä taitoihin toimia yhä kansainvälistyvämmässä työyhteisössä. Professorin virat täytetään pääsääntöisesti kansainvälisellä hakumenettelyllä. Yliopiston kansainvälistymisen syventäminen ja tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä monipuolisen kielitaidon lisäksi myös kulttuurisensitiivisyyttä, suvaitsevaisuutta sekä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja. Toiminnassa huomioidaan myös yliopiston kielipoliittisen ohjelman periaatteet ja suositukset. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa pyritään toimintojen laadulliseen varmistamiseen ja joustavuuden turvaamiseen. Erityisesti tutkimushenkilöstöä vahvistetaan. 37

Tavoite 4. YLIOPISTO JATKAA HENKILÖSTÖRAKENTEEN SUUNNITELMALLISTA KEHITTÄMISTÄ JA REAGOI TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN MYÖS HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen uudistamistyö on käynnistetty osana palkkausuudistuksen toteuttamista. Tehtävänimikkeiden uudistamista jatketaan myös muissa henkilöstöryhmissä. Yliopistojen toimintaympäristö muuttuu. Rakenteita kehitetään, tuottavuutta lisätään ja vapautuvia voimavaroja kohdistetaan tukemaan profiloitumista, painoalojen vahvistamista, uusien kasvualojen kehittämistä ja huippututkimusta. Ikärakenteesta johtuva sukupolvenvaihtuminen ja hallinto- ja tukitoimintojen uudelleen ryhmittely vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin ja työjärjestelyihin. Henkilöstökoulutuksen merkitys korostuu osaamisen uudistajana. Suunnittelukaudella erityisesti henkilöstön talousosaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Palvelukeskuksia ja yhtiöittämisiä koskevissa järjestelyissä yliopisto kantaa työnantajana vastuuta henkilöstöstään ja tukee uuteen työhön sijoittumista. Tarkoituksena on, että muutostilanteissa organisaation toiminta ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus voidaan turvata ottaen huomioon VN:n periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Uudet virat perustetaan pysyviin tehtäviin ja varmistettuun rahoitukseen virkamieslain edellyttämin perustein. Tämän lisäksi sovitaan uusien virkojen perustamisesta voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Rehtori päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Dosenttiopetuksen hyödyntämistä tehostetaan yliopiston opettajakunnan asiantuntemuksen monipuolistamiseksi sekä tutkielmien ohjauksen ja työelämäyhteyksien tehostamiseksi. Myös emeritusprofessoreiden asiantuntemuksen hyödyntämistä erityisesti tutkijakoulutuksessa ja kansainvälistymisessä lisätään. Tavoite 5. UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HYÖDYNNETÄÄN YLIOPISTON JOHTAMISEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTYMISEN TUKENA. Uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2006 alusta. Siirtymäkausi kestää 30.9.2009 asti. Uutta palkkausjärjestelmää hyödynnetään yliopiston tavoitteiden saavuttamisessa sekä yliopiston henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Kehittämiskeskustelut liitetään kiinteäksi osaksi palkkausjärjestelmää. Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteina ovat keskeisesti oikeudenmukaisuus ja kannustavuus. Palkkausjärjestelmän toimiva käyttöönotto asettaa esimiehille lisää vaatimuksia henkilöstöjohtamisen ja palkkausperusteiden tuntemisessa. 38

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖTYÖVUODET 2003 2011 (EI SIS. NORMAALIKOULUA) 2003 2004 2005 2006 2008 2011 Toimintamenomom. (KOTA) 1 486 1 492 1 544 1 600 1 604 1624 Opettajat 708 724 749 734 749 771 Professorit 167 170 169 172 175 180 Lehtorit 268 285 293 301 305 310 Yliassistentit 82 81 90 93 95 100 Assistentit 90 90 94 93 95 97 Päätoimiset tuntiopettajat 1 1 0 0 1 1 Muu tuntiopetus (lask.lkm.) 100 97 103 75 78 83 Tutkijat 68 77 79 97 100 105 Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett. 94 81 95 93 96 101 Muu henkilöstö 616 610 621 676 659 647 Opetuksen ja tutk. apuhenkilök. 117 118 119 125 125 120 Kirjastohenkilökunta 56 58 56 58 56 56 Atk-henkilökunta 46 48 57 60 58 56 Hallinto- ja toimistohenkilökunta 351 351 364 390 385 380 Kiinteistö- ja huoltohenkilökunta 46 35 25 43 35 35 Ulkopuolisin varoin 847 877 883 810 822 838 Opettajat 57 41 37 34 37 40 Muu tuntiopetus (lask. lkm) 67 60 59 37 43 48 Tutkijat 293 324 343 342 347 360 Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett. 76 73 76 77 80 85 Muu henkilöstö 354 379 368 320 315 305 Kaikki yhteensä 2 333 2 369 2 427 2 410 2 426 2462 14. TILAT Suunnittelukaudella tilahallinnon tavoitteet ovat seuraavat: Tavoite 1. TILOJA KÄYTETÄÄN TOIMINTAAN NÄHDEN OIKEIN, TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI. Tavoitteena on, että yliopiston tilojen käyttö on toimintaansa nähden oikein mitoitettua, tehokasta ja taloudellista. Tavoitteeseen pääsemiseksi tilat on saatettu osaksi yksiköiden kokonaisrahoitusta. Yliopistossa on käytössä sisäinen vuokrausjärjestelmä, jonka mukaisesti kaikki toimintayksiköt maksavat käytössään olevista tiloista hallintoviraston tilapalveluiden määrittelemää rakennus- ja tilatyyppikohtaista vuokraa. Sisäisen vuokran määrittelys- 39

sä, budjetoinnissa ja kustannusseurannassa hyödynnetään Optimaze.net-tilahallintajärjestelmää. Vuokrat laskutetaan rakennuskohtaisten budjettien pohjalta kerran kuukaudessa ja täsmäytetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti seuraavan vuoden vaihteessa. Saavutetut säästöt ohjautuvat sisäisen vuokrauksen kautta suoraan toimintayksiköiden säästöiksi. Taloudellisten näkökohtien rinnalla tilojen suunnittelussa ja ylläpidossa otetaan huomioon myös terveydelliset, työyhteisölliset ja kulttuurihistorialliset tavoitteet ja vaatimukset. Kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan energiansäästöohjelmaa. Ohjelman toteuttamista varten yliopiston hallinnassa olevat rakennukset on varustettu rakennuskohtaisesti lämmön, sähkön ja veden kulutuksen mittareilla, kullekin rakennukselle on laadittu tyyppikulutuskäyrät ja tehostettu kulutusseuranta on käynnistetty yhdessä rakennusten omistajien, huoltoyhtiöiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita ohjataan ja neuvotaan energiansäästöön sekä tiedotetaan saavutetuista tuloksista. Tavoite 2. YLIOPISTON TOIMITILATURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN. Vuonna 2005 käynnistynyttä yliopiston turvallisuustoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistyötä jatketaan. Turvallisuuden osa-alueista kehittämisen kohteita ovat mm. tilojen kulunvalvonta, lukitus ja murtosuojaus sekä palo- ja väestönsuojelu. Työhön liittyvät kehittämistoimet tehdään rakennuskohtaisesti ja yhdessä omistajatahojen kanssa. Tavoite 3. YLIOPISTON TOIMITILASTRATEGIAA TOTEUTETAAN. Tavoitteiden 1 ja 2 mukaiset toimet kuuluvat yliopiston toimitilastrategiatyöhön, joka on valmistunut vuoden 2005 alussa. Työn tavoitteina on ollut luoda kehys yliopiston tilojen hallinnolle ja käytölle vuoteen 2015 saakka. Strategian tarkiste investointiohjelman osalta tehdään vuosittain. Yliopistolla oli vuoden 2006 lopussa käytettävissään kaikkiaan 161 904 huonealam² tiloja. Budjetoidut tilakustannusmenot vuodelle 2007 ovat yhteensä n. 25,250 miljoonaa euroa. Chydenius-instituutille Kokkolan yliopistokeskukselle on valmistumassa uudet vuokrattavat toimitilat Torkinmäen kampusalueelle. Hankkeen toteuttaa alueen toimijoiden omistama kiinteistöosakeyhtiö. Hankkeen kustannusarvio on n. 7,2 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistuminen 30.6.2007. Uusien tilojen varustamisen kustannukset ovat n. 880 000 euroa. Yliopiston tilastrategiaan sisältyy Ruusupuiston uudisrakennushanke. Sittemmin on kuitenkin avautunut alustavasti mahdollisuus rakentaa tilat parempaan ympäristöön Korkeakoskenlahdelle, mikä selvitetään mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on 5 000 htm²:n tilat, joiden pääasiallisiksi käyttäjiksi on kaavailtu taloustieteiden tiedekuntaa. Venäjän ja Suomen velkamuuntosopimukseen sisältyvän hiukkaskiihdyttimen edellyttämien fysiikan laitoksen lisätilojen rakentaminen aiheuttaa yliopistolle varustelu- ja kalustamiskustannuksia vuosina 2008 2009. Tilojen laajuus ja siitä seuraavat kustannukset ovat vielä selvityksen kohteina. Vanhojen rakennusten saneerauksesta toteutusvuoroon ovat tulossa opetus-, tutkimus- ja museokäytössä ollut Seminarium-rakennus vuosina 2007 2008 ja Lozzin keittiö vuonna 2008. Muiden hankkeiden osalta päätöksiä ei ole vielä tehty. 40

TILAKUSTANNUKSET (1 000 EUROA, ALV 0 %) 2007 2008 2009 2010 2011 Tilakustannukset yhteensä 23 400 24 250 25 200 26 100 27 100 Kustannusten muutokset: Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet (tilakustannusten lisäys kustannustason nousu ja poistuvien kohteiden vähennykset huomioiden, täsmennetään vuosittain toimitilastrategian tarkisteen yhteydessä) S-rakennuksen peruskorjaus 20 Lozzin keittiön peruskorjaus 0 Chydenius-instituutti Kokkolan yo.kesk. 50 60 Liikunnan pysäköintitaso (ei päätetty) 0 MaE-rakennuksen peruskorjaus (ei päätet.) 30 Tal.-rakennus (ei päätetty) 50 50 T-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 50 P-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 A-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 Varustaminen ja kalustaminen Tal. rakennus 500 S-rakennus 150 150 Muut rakennukset vuosittain 650 650 650 650 650 Lozzin keittiön peruskorjaus 150 Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistok. 880 MaE-rakennuksen peruskorjaus 200 T-rakennuksen peruskorjaus 200 P-rakennuksen peruskorjaus 200 A-rakennuksen peruskorjaus 300 Kaikki tilakustannukset yhteensä 25 130 25 280 25 850 27 760 28 380 41

15. TALOUDELLISET VOIMAVARAT Yliopiston kokonaisstrategiassa on taloudellisille voimavaroille asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Perusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee hallitusti yliopiston perustehtävien toteuttamista. 2) Yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa on monipuolista laadulla kilpailtua rahoitusta. 3) Sekä perusrahoituksen että ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet. 4) Yliopisto saavuttaa asettamansa tavoitteet kustannustehokkaasti. Ulkoinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti suunnittelukauden tavoitteet konkretisoituvat seuraavasti: Tavoite 1. KEHITETÄÄN KOKONAISTALOUDELLISTA TOIMINTATAPAA KUSTANNUSTIETOISUUTTA JATKUVASTI PARANTAMALLA. Yliopistossa otettiin vuoden 2004 alusta käyttöön rahoitusjärjestelmä, joka perustuu kokonaisrahoitukseen. Rahoitusmalli ei rajaudu kapeasti vain toimintamenomäärärahan jakamisen periaatteisiin, vaan käsittelee yliopiston kokonaisrahoitusta. Tämä on ollut yliopiston toiminnallisena tavoitteena. Rahoitusmallissa otetaan huomioon kaikki rahoituslähteet ja niistä maksettavat menot. Uuden rahoitusmallin myötä yliopisto siirtyi myös sisäiseen kiinteistömenojärjestelmään. Yhteisten menojen määrä on pienentynyt huomattavasti, mikä on helpottanut kustannuslaskentaa ja parantanut kustannustietoisuutta. Kokonaisrahoitusmalli ja entistä suurempi voimavarojen kohdistaminen toimintayksiköille on merkinnyt sitä, että näiden päätäntävalta on laajentunut, mutta samalla vastuu terveeseen talouteen pohjautuvasta toiminnasta on kasvanut. Pidemmällä aikavälillä uutta rahoitusmallia pidetään merkittävänä kilpailuetuna. Yliopiston voimavarat ovat kasvaneet myönteisesti hyvän toiminnallisen tuloksen ja merkittävien kehittämishankkeiden myötä. Suomen Akatemian infrastruktuuriohjelma vuonna 2004 oli strategisesti merkittävä erillinen rahoitusjärjestelmä tutkimuslaitekannalle. Erillisrahoitus mahdollisti laitekannan kehittämisen ja tason pitämisen kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että laitekannan uusiutumisen ja kehittymisen rahoitusta jatketaan. Tavoite 2. KASVATETAAN LAADULLA KILPAILLUN JA ERITYISESTI ULKOMAISEN TUTKIMUSRA- HOITUKSEN MÄÄRÄÄ SEKÄ VARMISTETAAN RIITTÄVÄ BUDJETTIRAHOITUKSEN TASO. Yliopisto suuntaa ulkopuolisen rahoituksen lisäystä erityisesti ulkomaiseen tutkimusrahoitukseen, jolla kompensoidaan osaltaan rakennerahastohankkeiden merkityksen väheneminen. Liiketaloudellisen toiminnan ja muun yritysyhteistyön kautta hankitun rahoituksen määrää tulee myös kasvattaa, vaikkakin tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden 42

vaikutukset yhdessä rahoituksessa nähtävissä olevien muutosten kanssa saattavat vaikuttaa toimintaan. Ulkopuolisen rahoituksen määrä ja laatu on riippuvainen myös yliopiston omasta toiminnasta johtumattomista asioista, joten ainoastaan ulkopuolisen rahoituksen kasvun varassa yliopistojen pitkäjänteinen kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Yliopistojen budjettirahoituksen taso ja kehitys tuleekin varmistaa ja suunnata se perustutkimuksen vahvistamiseen, kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja infrastruktuurin tason säilyttämiseen ja kehittämiseen. Yliopiston kokonaisbudjetti on noin 147 miljoonaa euroa, josta tulossopimusrahoituksen ulkopuolinen osuus on noin 34 %. Oheisen taulukon laskelma on tehty oletuksella, että rakennerahastorahoitukseen vaikuttava kotipaikkasäännön muuttunut tulkinta ei aiheuta toimintamenoja vähentäviä takaisin perimisiä tai rahoituksen jäämistä saamatta. Yhteenveto yliopiston kustannuskehityksestä 2005 2011 TP TA TA TTS TTS TTS TTS 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustannukset Henkilöstömenot 97,0 98,8 105,0 108,2 111,4 113,7 116,1 Kiinteistömenot 21,8 23,5 24,5 25,0 25,5 26,0 26,5 Muut menot 27,0 33,0 33,5 34,2 34,9 36,4 38,2 Yhteensä 145,8 155,3 163,0 167,3 171,7 176,1 180,8 Rahoitus Tulossopimusrahoitus 96,8 99,6 103,4 108,9 113,2 117,8 122,5 Siirtomäärärahat 16,1 19,8 17,5 13,0 11,0 9,0 9,0 Liiketaloudell. toiminta 12,3 12,5 12,9 13,0 13,0 12,5 13,0 Muu ulkoinen rahoitus 38,2 38,5 40,0 40,0 42,5 42,5 43,0 Yhteensä 163,4 170,4 173,8 174,9 179,7 181,8 187,5 16. KEHITTÄMISHANKKEET Yliopiston hanke-esitykset liittyvät tiiviisti strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin ja tukevat yliopiston strategiatyötä sekä painoalojen kehittämistä. Tuottavuusohjelman tavoitteita tukien yliopisto on suunnannut hankkeita erityisesti alueille, jotka vahvistavat rakenteellista kehittämistä, sektoritutkimuslaitosyhteisyötä, kansainvälistymistä, aluetoimintaa, opiskeluprosessien- ja opiskelijavalintojen kehittämistä sekä laadunvarmistusta. Hanke-esitykset ovat toiminta- ja taloussuunnitelman liitteinä. Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1) Simulointi ja design -ympäristö eri tieteenalojen tutkimukselle ja yritysyhteistyölle (s. 65) 2) Yrittäjyyskampus (s. 68) 3) Keski-Pohjanmaan korkea-asteen koulutusväylät (s. 71) 4) Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantoteknologian kehittäminen mikro-chp (s. 78) 43

Kansainvälistyminen 1) Master's Degree Programme in Mobile Technology and Business (s. 81) 2) Liikuntapsykologian monitieteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology (s. 83) 3) Aasia yhteistyön vahvistaminen (s. 99) 4) Gerontologian monitieteinen pohjoismainen maisteriohjelma (s. 102) 5) Länsi-Balkanin kasvatusalan tohtorikoulu (s. 105) 6) e-business/e-commerce Education and Research Network for Euro-Asian Collaboration (eberea) (s. 108) Kansallinen terveysprojekti 1) Terveystiedon aineenopettajien lisäkoulutus (2008-2010) sekä terveystiedon opettajankoulutuksen kehittämishankkeen (2002-2006) loppuunsaattaminen (s. 134) 2) Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen kehittäminen (s. 137) 3) Psykoterapian monitieteinen tohtorikoulutus (s. 140) Laadunvarmistus 1) Laadun arviointi- ja kehittämisjärjestelmä yliopiston opinto-ohjaukseen (s. 142) Opettajankoulutus 1) Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden laaja-alaisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kehittäminen (MALUKA) (s. 144) Opiskeluprosessien kehittäminen 1) Kirjallinen valintakoe ja yhteisvalinta (s. 147) Rakenteellinen kehittäminen 1) JY:n, VTTn ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen (s. 150) 2) Monitieteinen, kansainvälinen Human Technology tutkimusympäristö (s. 153) 3) Suomen sisävesien koulutus- ja yhteistyöverkoston PäijänNetin kehittäminen (s. 157) 4) Arkistonhallinnan maisteriohjelma (s. 161) Yliopistojen yhteishankkeet (ml.verkostot) 1) Sähköinen portfolio aiemman opitun tunnistamisen välineeksi korkeakouluihin (s. 164) Toimitilahanke 1) Torkinmäen kampuksen uudistilojen varustaminen (s. 167) 44

ORGANISAATIOKAAVIO 45

SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historia Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Evoluutiotutkimus Oppiminen ja motivaatio Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset Ydin- ja kiihdytinfysiikka Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutos Virologia Vuonna 2008 aloittavat: Monitieteinen musiikintutkimus Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimus Analyysi ja dynamiikka KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA 2007 2009 Jyväskylän yliopisto 46

VUOSINA 2007 2009 KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMIS- HANKKEET Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus IC-koulutuksen kehittäminen (2007 2008) Kansalaistoiminnan yliopistollinen opetus ja tutkimus (2007 2009) Ohjausalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen (2007 2009) Kansainvälistyminen Developing an International Masters program and PhD program in Educational Leadership (2007 2009) Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma (2007 2009) Kansallinen terveysprojekti Liikuntalääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen (2007) Laadunvarmistus Monialaisten yliopistojen yhteinen laadunkehittämisen jatkohanke (2007 2008) Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys Yrittäjäksi yliopistosta yrittäjyyskoulutus (2007 2009) Nano-ohjelma Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskus NSC (2007 2009) Opettajienkoulutus Aineenopettajien pätevöittäminen luokanopettajiksiksi (2007 2009) Erityisopettajien lisäkoulutus (2007 2009) Kielten aineenopettajien lisä- ja pätevöittämiskoulutus (2007 2009) Liikunnan aineenopettajakoulutuksen lisäkoulutus ja kelpoisuutta vailla olevien liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutus (2007 2009) Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutus (2007 2009) Ohjausalan koulutuksen kehittäminen (2007 2009) Peruskoulun luokan- ja aineenopettajien muuntokoulutus musiikin aineenopettajiksi (2007 2009) Terveystiedon aineenopettajakoulutuksen vakinaistaminen (2007 2009) Valtakunnallinen opettajankoulutuksen laajennusohjelman (2002 2006) liikunnan aineenopettajien lisäkoulutus- ja kelpoisuutta vailla olevien liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutushankkeiden loppuunsaattaminen (2007 2009) Viittomakielinen koulutus (2007 2009) Opiskeluprosessien kehittäminen Opiskelijavalintojen ja opiskeluprosessien tukemisen kansallinen kehittämishanke (2007 2009) W5W-2 opiskelijan polku akateemiseksi asiantuntijaksi Jyväskylän yliopistossa (2007 2009) 47

Rakenteellinen kehittäminen Rakenneuudistusta edistävän yliopistokoulutuksen toimintamallien kehittäminen avoimen yliopiston ja ainelaitosten yhteistyönä (2007 2009) Toimintaterapiakoulutuksen exit-ohjelma (2007 2009) Tietoyhteiskunta Valtakunnallinen vesialan opetusverkostohanke (2007 2008) Verkko-oppimateriaalin oikeuksien hallinnan, jakelun ja löydettävyyden kehittäminen kansallisessa virtuaaliyliopistotoiminnassa (2007 2008) Varustaminen G- ja S-rakennus (2007) Torkinmäen kampus (2007) Yliopistojen yhteishankkeet (ml. verkostot) Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa ESOK (2007 2009) UniPID kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojekti (2007 2009) 48

AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA 2006 2007 HUMANISTINEN TDK INFORMAATIOTEKNOL. TDK KASVATUSTIETEIDEN TDK LIIKUNTA- JA TERVEYSTIET. TDK Kielten laitos englannin kieli ruotsin kieli tanskan kieli ja kulttuuri romaaninen filologia latinan kieli espanjan kieli italian kieli antiikin kulttuuri saksan kieli ja kulttuuri suomen kieli estologia suomen kieli ulkomaalaisille suomalainen viittomakieli venäjän kieli ja kulttuuri slovakin kieli soveltava kielitiede Historian ja etnologian laitos Suomen historia yleinen historia taloushistoria Euroopan integraatio etnologia-tieteet Musiikin laitos musiikin kognitiotiede musiikkitiede musiikkikasvatus musiikkiterapia Viestintätieteiden laitos puheviestintä journalistiikka yhteisöviestintä kulttuurienvälinen viestintä Intercultural Studies Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos digitaalinen kulttuuri taidehistoria museologia taidekasvatus nykykulttuurin tutkimus kirjallisuus kirjallisuus, kirjoittaminen hungarologia Tietojenkäsittelytieteiden laitos kognitiotiede tietojärjestelmätiede ohjelmistotekniikka ohjelmistoliiketoiminta digitaalinen media tietojärjestelmät elektroninen liiketoiminta käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely tietojenkäsittelytiede ohjelmistotekniikka digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely tietojärjestelmät Tietotekniikan laitos tietotekniikka tietotekniikan aineenop. koulutus ohjelmistotekniikka mobiilijärjestelmät simulointi ja optimointi MATEMAATTIS-LUONNONTIET. TDK Bio- ja ympäristötieteiden laitos ekologia ja ympäristönhoito solubiologia limnologia ja hydrobiologia kalabiologia ja kalatalous molekyylibiologia kemiallinen biologia ympäristötiede ympäristöanalytiikka ja ekotoksikologia ympäristöteknologia ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta biotekniikka biologia evoluutiogenetiikka Fysiikan laitos fysiikka soveltava fysiikka teoreettinen fysiikka elektroniikka Kemian laitos kemia epäorgaaninen ja analyyttinen kemia fysikaalinen kemia orgaaninen kemia soveltava kemia Matematiikan ja tilastotieteen laitos matematiikka stokastiikka tilastotiede Erityispedagogiikan laitos erityispedagogiikka erityisopettajien koulutus logopedia Kasvatustieteen laitos kasvatustiede aikuiskasvatustiede aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutuslaitos kasvatustiede luokanopettajien koulutus luokanopettajien aikuiskoulutus (Chydenius-instituutti) viittomakielinen luokanopettajakoulutus opettajan pedagogiset opinnot opinto-ohjaajien opinnot draamakasvatus Varhaiskasvatuksen laitos varhaiskasvatustiede lastentarhanopettajakoulutus Rehtori-instituutti opetustoimen hallinto ja johtaminen TALOUSTIETEIDEN TDK kansantaloustiede laskentatoimi markkinointi yrittäjyys johtaminen: yritysten johtaminen ja johtajuus sekä yritysten ympäristöjohtaminen kauppaoikeus Liikuntabiologian laitos liikuntafysiologia biomekaniikka valmennus- ja testausoppi Liikuntatieteiden laitos liikuntapedagogiikka liikuntasosiologia liikuntasuunnittelu ja -hallinto liikuntapsykologia *) erityisliikunta *) Terveystieteiden laitos fysioterapia terveyskasvatus gerontologia ja kansanterveys liikuntalääketiede toimintaterapia (päättyy 2011) *) Tiedekunta ei ota opiskelijoita opiskelemaan liikuntapsykologiaa eikä erityisliikuntaa pääaineena, vaan ne ovat sivuaineen asemassa. YHTEISKUNTATIETEELLINEN TDK Psykologian laitos psykologia kehityspsykologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos filosofia sosiaalityö sosiologia valtio-oppi yhteiskuntapolitiikka naistutkimus sosiaaligerontologia yhteiskuntatiede elämänkatsomustieto Pääaineet merkitty -merkillä 49

MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA 2007 Arkistonhallinnan maisterikoulutus Kieltenopettajan pätevöittämisohjelma Suomalaisen viittomakielen maisterikoulutus Music, Mind & Technology Master s Programme (Musiikin kognitiotiede) Musiikkiterapian maisteriohjelma Musiikinopettajan pätevöittämisohjelma Historian ja etnologian laitos, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Kielten laitos Kielten laitos Musiikin laitos Musiikin laitos Musiikin laitos Kirjoittamisen maisterikoulutus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen l. Digital Culture Master s Programme (Digitaalinen kulttuuri) Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Nordic Arts and Culture Master s Programme Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen l. Intercultural Communication Master s Programme Viestintätieteiden laitos (Kulttuurienvälinen viestintä) EMICC Master s Programme (Joint Degree) Visuaalisen journalismin maisterikoulutus (yhteistyössä TaY:n TaiK:n ja HY/SSKH:n kanssa) Kognitiotieteen maisteriopinnot Tietojenkäsittelytiede, maisteriopinnot digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely ohjelmistotekniikka tietojärjestelmät Viestintätieteiden laitos Viestintätieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojärjestelmätiede, maisteriopinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitos ohjelmistoliiketoiminta (englanninkielinen koulutus) digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely elektroninen liiketoiminta ohjelmistotekniikka tietojärjestelmät Tietotekniikka, maisteriopinnot mobiilijärjestelmät opettajankoulutus ohjelmistotekniikka simulointi ja optimointi Tietotekniikan laitos 50

Ohjausalan maisteriohjelma Master s Degree Programme in Educational Leadership Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity Liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian muuntokoulutus Liikuntateknologian muuntokoulutus Master s Degree Programme in Sport Science and Management Master s Degree Programme in Sport and Exercise Psychology Liikunnan aineenopettajaksi pätevöittävä koulutus Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelma International Aquatic Master s Programme (AMP) Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Master s Degree Programme in Nanoscience Uusiutuvan energian maisteriohjelma Master s Degree Programme in Corporate Environmental Management Yrittäjyyden maisteriopinnot (AUCTOR) Family Business Financial Economics Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteiden tiedekunta Liikuntabiologian laitos Liikuntabiologian laitos Liikuntabiologian laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, bio- ja ympäristötieteiden laitos ja kasvatustieteiden tiedekunta Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Sosiaaligerontologian koulutusohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Naistutkimuksen maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 51

Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Luokanopettajien aikuiskoulutus Tietotekniikan maisteriopinnot Sosiaalityön maisteriopinnot Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA 2006 2007 Englanninkieliset maisteriohjelmat ja tutkijakoulut Opetusministeriön asetuksessa (22.12.2006) olevat ohjelmat Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity Master s Degree Programme in Corporate Environmental Management Master s Degree Programme in Development and International Cooperation Master s Degree Programme in Digital Culture Master s Degree Programme in Educational Leadership Master s Degree Programme in Entrepreneurship in Family Business Master s Degree Programme in Intercultural Communication Master s Degree Programme in Mobile Technology and Business Master s Degree Programme in Nanoscience Master s Degree Programme in Renewable Energy Master s Degree Programme in Sport Science and Management Master s Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Muut maisteriohjelmat ja tutkijakoulu Master s Programme in Financial Economics Master s Programme in Music, Mind and Technology Master s Programme in Sport and Exercise Psychology Jyväskylä Graduate School in Computing and Mathematical Sciences, COMAS Muut vieraskieliset ohjelmat ja kurssikokonaisuudet (vähintään 15 ECTS) Advanced English for International Networking, AEFIN Basic Business Studies Contemporary Issues in Human Development 52

Contemporary Issues in Social Sciences and Philosophy Deutsche Kulturstudien Etudes françaises Intercultural Studies Programme Jyväskylä Summer School (computing, mathematics, science, statistics) Jyväskylä International Summer School in Human Sciences Jyväskylä University Language and International Education for Teachers JULIET Sport Sciences and Health Education Studies in Communication This is Finland Past and Present VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA 2007 Verkostoyliopistot (koko yliopistoa koskevat) Itä- ja Kaakkois-Aasia Matkailu Psykologia Tulevaisuudentutkimus Venäjä ja Itä-Eurooppa Rural Studies (Monitieteiset maaseutuopinnot) Yhteistyöverkostot Kielen opettamisen ja -oppimisen teknologia (Humanistinen tiedekunta) Kulttuurintutkimuksen verkosto (Humanistinen tiedekunta) Viestintätieteiden yliopistoverkosto (Humanistinen tiedekunta) Tieteiden ja teknologian historian valtakunnallinen verkosto (Humanistinen tiedekunta, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Connet -verkko (Informaatioteknologian tiedekunta) Nuorisotutkimusverkosto (Kasvatustieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Terveysnet (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) Terveystiedon virtuaaliopinnot (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) Nanotieteiden ja -teknologian yhteistyöverkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) Orgaanisen kemian verkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) Suurjärvitutkimuksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) 53

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Opetusministeriö, Suomen Kulttuurirahasto) Naistutkimusverkosto Hilma (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Psykonet (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Sosnet (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Sovako (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Pedaforum (Koulutuksen tutkimuslaitos) Yliopistojen kielikeskusten verkosto (Yliopiston kielikeskus, Tampereen yliopisto koordinoi) UniPID kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojekti (UniServices Oy) Virtuaaliverkostoja Kirjallisuuden virtuaaliverkosto (Humanistinen tiedekunta) Liikuntadidaktiikan KASVI-hanke (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) 54

LIITETAULUKOT TAULUKKO 1 Vuosina 2004 2006 suoritetut perustutkinnot sekä perustutkintotavoite vuosina 2004 2006 ja 2007 2009 keskimäärin/vuosi 2004 2005 2006 2004-2006 1) 2007-2009 1) Humanistinen ala 333 307 303 300 320 Kasvatustieteellinen ala 256 234 256 250 255 Kauppatieteellinen ala 203 178 210 175 2) 190 4) Liikuntatieteellinen ala 109 91 102 85 95 Luonnontieteellinen ala 255 263 245 280 3) 295 5) Psykologian ala 68 89 60 60 60 Terveystieteiden ala 47 66 59 45 55 Yhteiskuntatieteellinen ala 96 118 110 90 110 Yhteensä 1 367 1 346 1 345 1 285 1 380 1) OPM:n kanssa sovitut tutkintotavoitteet. Ei sisällä erillisrahoitteista maisteri- ja muuntokoulutusta. Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 65, 3) 65, 4) 72 ja 5) 73 tutkintoa. TAULUKKO 2 Tutkintotavoitteet alempien korkeakoulututkintojen ja vastaavien opintojen osalta vuosina 2004 2006 ja 2007 2009 (yliopiston sisäiset tavoitteet) 2004 2006 2007 2009 Humanistinen ala 300 250 Kasvatustieteellinen ala 250 220 Kauppatieteellinen ala 175 1) 190 3) Liikuntatieteellinen ala 85 95 Luonnontieteellinen ala 280 2) 295 4) Psykologian ala 60 60 Terveystieteiden ala 45 10 Yhteiskuntatieteellinen ala 90 110 Yhteensä 1 285 1 230 Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 1) 65, 2) 65, 3) 80 ja 4) 80 tutkintoa. 55

TAULUKKO 3 Jyväskylän yliopiston koulutusalojen osuus Suomen yliopistolaitoksessa tutkintojen mukaan vuosina 2003 2005 Koulutusala Alemmat kk-tutk. Ylemmät kk-tutk. Lis. Tri Suuruus Humanistinen ala 22,1 18,1 23,6 19,5 2/8 Kasvatustieteellinen ala 18,2 15,2 14,3 14,7 2/8 Kauppatieteellinen ala 14,1 10,7 24,0 13,0 4/9 Liikuntatieteellinen ala 100,0 100,0 100,0 100,0 1/1 Luonnontieteellinen ala 4,3 17,4 11,3 14,8 3/8 Psykologian ala 0,0 33,8 25,4 30,5 1/6 Terveystieteiden ala 31,7 17,7 16,7 9,9 3/6 Yhteiskuntatieteellinen ala 13,0 8,3 9,1 9,0 4/9 Yliopisto edustamillaan aloilla 16,0 15,8 17,3 15,3 2/14 Koko yliopistolaitoksesta 12,8 10,4 11,7 8,0 3/20 Suuruutta arvioitaessa vertailulukuna on käytetty painotettujen tutkintojen lukumäärää vuonna 2005. TAULUKKO 4 1) Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden lukumäärä 2002 2006 2002 2003 2004 2005 2006 Varsinaiset opiskelijat (20.9.) (20.9.) (20.9.) Perustutkinto-opiskelijat 12 301 12 446 12 388 12 689 12 440 Jatko-opiskelijat 1 643 1 714 1 605 1 664 1 685 Tutkintoaan täydentävät opiskelijat 995 675 578 671 685 Yhteensä 14 939 14 835 14 571 15 024 14 810 Aikuiskoulutettavat (31.12.) (31.12.) (31.12.) Avoin yliopisto 1) 19 066 18 385 18 300 17 236 14 560 Täydennyskoulutus 8 422 10 590 10 951 9 761 5 874 Yhteensä 27 488 28 975 29 251 26 997 20 434 YHTEENSÄ 42 427 43 810 43 822 42 021 35 244 Sisältää myös yliopiston ylimääräiset opiskelijat. TAULUKKO 5 Erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien erilliset opinnot vuosina 2003 2006 sekä keskimääräiset opintotavoitteet vuonna 2008 2011 2003 2004 2005 2006 2008-2011 Erityisopettajat 144 159 218 264 150 Opinto-ohjaajat 41 5 42 7 45 Aineenopettajat 76 101 122 105 100 1) Yhteensä 261 265 382 376 295 1) joista n. 55 suorittaa aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, mikäli koulutus jatkuu ennallaan 56

TAULUKKO 6 Peruskoulutuksen vuosiotto 2004 2011 (tilanne vuosittain 20.9.) 2004 2005 2006 2008 2011 Humanistinen tdk. 415 589 506 440 440 kielet 201 244 287 180 180 historia- ja perinneaineet 56 57 44 35 35 taide- ja kulttuuriaineet 78 128 79 55 55 viestintä 43 70 63 30 30 maisteri-/muuntokoulutus 37 90 33 140 140 Informaatioteknologian tdk. 234 241 165 215 215 tietojärjestelmätiede 97 80 83 70 70 tietotekniikka 98 91 55 70 70 maisteri-/muuntokoulutus 39 70 27 75 75 Kasvatustieteiden tdk. 354 287 290 359 343 erityispedagogiikka 70 58 64 70 70 kasvatustiede 50 54 56 50 50 luokanopettaja 139 126 104 139 123 varhaiskasvatus 75 48 49 60 60 maisteriohjelma 1 20 17 40 40 Liikunta- ja terveystiet. tdk. 225 240 205 220 215 liikuntatieteellinen ala 81 93 101 115 115 terveystieteet 80 81 77 70 75 muuntokoulutus 64 66 27 35 25 Matem.-luonnont. tdk. 461 399 341 395 395 matematiikka 103 88 57 60 60 fysiikka 97 103 82 100 100 kemia 105 67 94 70 70 bio- ja ympäristötieteet 92 97 70 100 100 tilastotiede 30 17 15 20 20 maisteri-/muuntokoulutus 34 27 23 45 45 Taloustieteiden tdk. 170 249 180 210 210 kansantaloustiede 30 37 32 30 30 yritystaloustieteet 100 145 95 100 100 maisteri-/muuntokoulutus 40 67 53 80 80 Yhteiskuntatieteellinen tdk. 215 268 257 215 215 psykologian ala 65 67 62 65 65 yhteiskuntatieteellinen ala 150 201 195 150 150 Yhteensä 2 074 2 273 1944 2 054 2 033 57

TAULUKKO 7 Peruskoulutuksen opiskelijamäärät 2004 2011 (tilanne vuosittain 20.9.) 2004 2005 2006 2008 2011 Humanistinen tdk. 3 320 3 460 3 441 3 390 2 910 kielet 1 413 1 560 1 527 1 470 1 200 historia- ja perinneaineet 403 502 501 370 300 taide- ja kulttuuriaineet 835 703 765 840 780 viestintä 482 436 460 310 280 maisteri-/muuntokoulutus 187 259 188 400 350 Informaatioteknologian tdk. 1 692 1 645 1 467 1 700 1 700 tietojärjestelmätiede 715 713 681 600 600 tietotekniikka 625 626 554 600 600 maisteri-/muuntokoulutus 352 306 232 500 500 Kasvatustieteiden tdk. 1 557 1 596 1 653 1 620 1 620 erityispedagogiikka 332 338 415 350 350 kasvatustiede 283 289 330 300 300 luokanopettaja 627 662 594 590 590 varhaiskasvatus 291 281 284 300 300 maisteriohjelmat 24 26 30 80 80 Liikunta- ja terveystiet. tdk. 1 154 1 189 1 166 1 155 1 175 liikuntatieteellinen ala 612 609 641 640 650 terveystieteet 431 429 426 400 430 muuntokoulutus 111 151 99 115 95 Matem.-luonnont. tdk. 2 247 2 250 2 133 2 030 2 090 matematiikka 388 429 361 340 340 fysiikka 492 535 482 530 530 kemia 486 452 477 500 500 bio- ja ympäristötieteet 552 539 565 500 500 tilastotiede 90 88 84 60 100 maisteri-/muuntokoulutus 239 207 164 100 120 Taloustieteiden tdk. 920 1 016 1 039 950 950 kansantaloustiede 172 177 183 175 175 yritystaloustieteet 639 693 712 615 615 maisteri-/muuntokoulutus 109 146 144 160 160 Yhteiskuntatieteellinen tdk. 1498 1 533 1 541 1 210 1 210 psykologian ala 412 395 400 360 360 yhteiskuntatieteellinen ala 1 086 1 138 1 141 850 850 Yhteensä 12 388 12 689 12 440 12 055 11 655 58

TAULUKKO 8 Suoritetut jatkotutkinnot vuosina 2004 2006 sekä keskimääräiset tohtorintutkintotavoitteet vuosina 2004 2006 ja 2007 2009 2004 2005 2006 2004 06 1) 2007 09 1) Ala Lis. Toht. Lis. Toht. Lis. Toht. Toht. Toht. Humanistinen 21 23 21 21 23 22 20 25 Kasvatustiet. 4 10 5 13 5 15 9 11 Kauppatiet. 9 11 5 12 8 9 12 2) 13 4) Liikuntatiet. 4 3 3 5 3 3 7 7 Luonnontiet. 14 46 10 38 15 42 51 3) 52 5) Psykologian 8 6 4 7 1 3 7 7 Terveystieteiden 1 5 1 4 2 7 4 4 Yhteiskuntatiet. 4 9 10 9 5 7 9 10 Yhteensä 65 113 59 109 62 108 119 129 1) OPM:n kanssa sovitut tutkintotavoitteet. Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4, 3) 7, 4) 4 ja 5) 8 tutkintoa. TAULUKKO 9 Avoin yliopisto-opetus 2004 2011 2004 2005 2006 2008 2011 Opiskelijoiden lkm (netto) 18 017 17 236 14 560 17 300 18 400 Laskennallinen opiskelijapaikka 3 320 3 449 3 381 3 655 3 955 Opintopisteet 72 883* 124 545 101 164 113 100 128 200 *Vuosi 2004 ilmoitettu opintoviikkoina. TAULUKKO 10 Täydennyskoulutus 2004 2006 2004 2005 2006 Opiskelijoiden lkm 10 951 9 761 5 874 Kurssien lkm 318 334 181 Opetustunnit 17 847 19 456 13 746 59

TAULUKKO 11 Talousarvioehdotus 2008 sisältäen myös yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman Toiminnan tulot ja menot (1000 euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Tulot 31 420 33 100 33 800 - maksullinen toiminta 13 200 14 500 15 000 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 6 000 6 200 6 300 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 12 000 12 200 12 300 - muut tulot 220 200 200 Menot 152 401 160 209 165 065 - henkilöstömenot 98 800 105 000 108 200 - toimitilavuokrat 15 980 16 459 16 953 - palvelujen ostot (myös osto toiselta virastolta) 12 677 13 057 13 449 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 24 944 25 692 26 463 Toiminnan rahoitus - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 31 420 33 100 33 800 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 152 401 160 209 165 065 - toimintamenorahoitus, netto 99 612 103 400 108 900 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 10 700 12 000 12 500 - muu erittelemätön talousarviorahoitus 3 500 3 800 3 800 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä 14 200 15 800 16 300 Momentin käyttö - siirtynyt edelliseltä vuodelta 23 300 22 026 15 000 - myönnetty 99 612 103 400 108 900 - käytetty 100 886 110 426 110 900 - siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 026 15 000 13 000 60

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 13100 13500 13500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 12600 13000 13000 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 500 500 500 Kustannusvastaavuus % 104 % 104 % 104 % Hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus tuen jälkeen 500 500 500 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot - muulta valtion virastolta saatava rahoitus 21 727 22500 23000 - EU:lta saatava rahoitus 12 227 13000 13000 - Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 409 4500 4000 Tulot yhteensä 37 363 40 000 40 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 41 803 45000 45000 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -4 440-5 000-5 000 Kustannusvastaavuus, % 89 % 89 % 89 % 61

LIITE: YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA Jyväskylän yliopiston perustehtävät ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu tutkimus- ja tiedeyliopisto, joka on myös elinikäisen oppimisen merkittävä toimija. Jotta yliopisto pystyisi saavuttamaan päämääränsä ja toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin, se nojaa kaikissa toimissaan yliopiston hallituksen 13.12.2006 hyväksymään laatupolitiikkaan. Yliopiston johto ja työntekijät ovat sitoutuneet laatupolitiikan noudattamiseen. Laatupolitiikka määrittelee yliopiston tavoitteet laadun kehittämisessä ja ylläpidossa sekä sen, mitä työssä otetaan huomioon ja mitkä ovat laatutyön periaatteet. Laatupolitiikan toteuttamisen työkaluna on yliopiston laatujärjestelmä. Se on myös yliopiston strategisen johtamisen väline. Laatujärjestelmän kehittämistä ohjaavat yliopiston laatupäällikkö ja rehtorin nimittämä laaturyhmä, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea laadun kehittämistä Jyväskylän yliopistossa. Laatutyö on kuitenkin samalla hajautettu siten, että yliopiston jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa laadun kehittämisestä. Laatujärjestelmä antaa yliopiston sidosryhmille mahdollisuuden varmistua siitä, että yliopiston ydintoiminnot ovat tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset. Se antaa erityisesti myös opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen laatuun. Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmän perusta on CAF-arviointimalli (Common Assessment Framework), jota on sovellettu yliopisto-organisaation tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on laadukas toiminta, joka on eettisesti hyväksyttävää ja pohjautuu kestävän kehityksen periaatteelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle sekä esteettömyydelle ja jonka periaatteet ovat avoimia ja helposti ymmärrettäviä ja tarkistettavia. Määritelmät sille, mitä Jyväskylän yliopistossa tarkoitetaan muun muassa tasa-arvolla, yhdenvertaisuudella ja esteettömyydellä, ovat laatukäsikirjassa. Laadun tavoitteena on lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Laatutyön pääperiaatteet Jyväskylän yliopistossa ovat: Toiminnan johtaminen ja vastuut on määritelty Toiminta perustuu yliopiston hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksymiin päämääriin ja yliopiston arvoihin Koko henkilöstö on sitoutunut laatutyön toteuttamiseen Laatutyö palvelee yliopiston perustehtävien suorittamista Prosessit on dokumentoitu riittävästi ja ymmärrettävästi Sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon toiminnassa ja tiedottamisessa Laatutyöhön kuuluu toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Laatujärjestelmä Laatupolitiikan toteuttamiseksi Jyväskylän yliopisto luo laatujärjestelmän sekä ylläpitää ja kehittää sitä. Laatujärjestelmän runkona on yliopiston laatukäsikirja, joka kattaa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon laatujärjestelmien kuvaukset. Laatukäsikirjasta ilmenee, miten laatutyö jakaantuu hallintoviraston, tiedekuntien ja erillislaitosten sekä ainelaitosten välille. Laatujärjestelmä tekee mahdolliseksi toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen laatupolitiikan periaatteiden mukaan. Kehittämistyö perustuu Suunnittelun, Toteutuksen, Arvioinnin ja Kehittämisen (STAK-periaate) kehämäiseen soveltamiseen kaikessa toiminnassa. Laatujärjestelmän tavoitteena on myös helpottaa henkilöstön ja opiskelijoiden työtä sekä johtaa tehokkaaseen toimintaan. Laatujärjestelmän ytimenä on toimintojen riittävä dokumentointi (laatukäsikirja). Oleellinen osa laatutyötä on yliopiston prosessien kuvaaminen siten, että kukin työntekijä tietää, mitä hän tekee ja miksi ja siten myös mihin kokonaisuuteen hänen tehtävänsä liittyvät. Tämä tarkoittaa myös vastuiden ja laadunvalvonnan selkeää määrittelyä. 62

Tiedottaminen Jyväskylän yliopisto tiedottaa henkilöstölleen, opiskelijoilleen ja sidosryhmilleen laatutyönsä edistymisestä ja tuloksista. Yliopiston laatukäsikirja on julkinen. Arviointi Jyväskylän yliopisto arvioi toimintaansa säännöllisesti osana laatujärjestelmän toimivuuden varmistamista. Tärkeä osa laatutyötä on ulkoinen auditointi sekä korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen vertaisarviointi. Vuotuisessa johdon katselmuksessa laatupäällikkö raportoi rehtorille ja hallitukselle laatutyön tavoitteiden toteutumisesta. 63

HANKE-ESITYKSET Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Simulointi ja design -ympäristö eri tieteenalojen tutkimukselle ja yritysyhteistyölle...65 Yrittäjyyskampus...68 Keski-Pohjanmaan korkea-asteen koulutusväylät...71 Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantoteknologian kehittäminen mikro-chp...78 Kansainvälistyminen Master's Degree Programme in Mobile Technology and Business...81 Liikuntapsykologian monitieteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology...83 Aasia-yhteistyön vahvistaminen...99 Gerontologian monitieteinen pohjoismainen maisteriohjelma...102 Länsi-Balkanin kasvatusalan tohtorikoulu...105 e-business/e-commerce Education and Research Network for Euro-Asian Collaboration (eberea)...108 Kansallinen terveysprojekti Terveystiedon aineenopettajien lisäkoulutus (2008-2010) sekä terveystiedon opettajankoulutuksen kehittämishankkeen (2002-2006) loppuunsaattaminen...134 Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen kehittäminen...137 Psykoterapian monitieteinen tohtorikoulutus...140 Laadunvarmistus Laadun arviointi- ja kehittämisjärjestelmä yliopiston opinto-ohjaukseen...142 Opettajankoulutus Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden laaja-alaisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kehittäminen (MALUKA)...144 Opiskeluprosessien kehittäminen Kirjallinen valintakoe ja yhteisvalinta...147 Rakenteellinen kehittäminen JY:n, VTTn ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen.150 Monitieteinen, kansainvälinen Human Technology tutkimusympäristö...153 Suomen sisävesien koulutus- ja yhteistyöverkoston PäijänNetin kehittäminen...157 Arkistonhallinnan maisteriohjelma...161 Yliopistojen yhteishankkeet (ml.verkostot) Sähköinen portfolio aiemman opitun tunnistamisen välineeksi korkeakouluihin...164 Toimitilahanke Torkinmäen kampuksen uudistilojen varustaminen...167 64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169