Muuttoliike Syrjä-Venäjällä



Samankaltaiset tiedostot
Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Väestönmuutos Pohjolassa

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Tieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Moona monikultturinen neuvonta

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Miten väestöennuste toteutettiin?

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

ACUMEN O2: Verkostot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

Suomen kulttuurivähemmistöt

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

Väestönmuutokset 2011

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Työmarkkinat, sukupuoli

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Olga Gokkoeva Pyhäjoki,

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Luonnonvarayhdyskunnat

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestö ja väestön muutokset 2013

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/

Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista

Somalien ja venäläisten näkökulma

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Esa Hiltunen Työn taju

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kansainvälinen politiikka

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö Merlin Seidenschwarz 1

Transkriptio:

Muuttoliike Syrjä-Venäjällä

Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 8

KARI SYNBERG Muuttoliike Syrjä-Venäjällä Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Nelidovosta Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 8 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Joensuu 2010

Juvenes Print Tampere, 2010 Sarjan vastaava toimittaja: FT Kimmo Katajala Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISSN (nid): 978-952-61-0203-0 ISBN (nid): 1798-5749 ISSN-L: 1798-5749 ISSN (PDF): 978-952-61-0204-7 ISBN (PDF): 1798-5757

Synberg, Kari Muuttoliike Syrjä-Venäjällä. Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Nelidovosta Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 2010 Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 8 ISSN (nid.): 978-952-61-0203-0 ISSN (PDF): 978-952-61-0204-7 ISSN-L: 1798-5749 ISBN (nid): 1798-5749 ISBN (PDF): 1798-5757 Summary in English and Finnish Dissertation ABSTRACT This research focus on voluntary migration between communities and areas, linked to the general development of and social changes in Russia. This work analyses selected that result in moving at local, regional and national levels in the 2000s. The case study areas of Kirovsk and Apatity (Murmansk region) and Nelidovo (Tver region) are settlements in which changes in communities a population decline, as well as migration towards metropolises. This work connects two theoretical analysis frames: a system theoretical approach used in international migration research and a multi-causal theory of local spatial development. Based on these theoretical approaches, a multi-causal migration model has been developed that explains the causes of migration between areas. Using this model, it has been possible to identify the most essential determinants of migration in different contexts. Completed questionnaires from 1643 students and other inhabitants from the case study areas give insight on the factors affecting migration. This research shows that a rise in migration is affected by such factors as the development of a region and its living possibilities. The survey shows that many young people, as well as many welleducated inhabitants of the Russian periphery, want and probably also will move away, mainly to large urban centres. The inactive part of the population, such as retirees, usually cannot economically afford to move. The value of all types of migration programmes and administrative steering has been marginal in the opinion of survey respondents. This research also reveals that women are more active than men in internal migration, as well as in emigration across Russia shows that internal migration has not diminished in relative terms, but rather it continues in cer Keywords: geography, migration, multi-causal model of migration, restructuring, regional development

ABSTRAKTI Tutkimus tarkastelee Venäjän yleiseen kehitykseen ja rakennemuutokseen liittyvää yhdyskuntien ja alueiden välistä vapaaehtoista maassamuuttoa. Tutkimus analysoi muuttohalukkuutta, muuttoaikeita ja muuttoon johtavia tekijöitä (determinantteja) paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla yhdyskuntatutkimuksen keinoin. Rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisissa yhdyskunnissa, Venäjän syrjäseuduilla. Tutkimuksen tapaustutkimusalueet, Kirovsk ja Apatiitti Murmanskin alueella ja Nelidovo Tverin alueella, ovat yhdyskuntia, joissa yhteiskunnalliset muutokset ovat aiheuttaneet väestön vähenemistä sekä muuttoliikettä kohti metropolialueita. Tutkimus yhdistää kaksi teoreettista tarkastelukehikkoa: kansainvälisessä muuttoliiketutkimuksessa käytetyn järjestelmäteoreettisen lähestymistavan sekä tulkinnan paikallistalouksien spatiaalisesta kehityksestä. Näiden lähestymistapojen pohjalta on kehitetty multikausaalinen muuttoliikemalli, joka selittää alueiden välistä muuttoliikettä. Tutkimuksessa käytetyn multikausaalisen muuttoliikemallin avulla on erilaisten kontekstien kautta pystytty löytämään muuttoliikkeiden kannalta oleellisimmat determinantit. Erityisesti esille nousevat taloudellinen ja sosiaalinen konteksti sekä rakennemuutos, joka paikallisyhdyskunnan prosessien suodattumisen sekä yksilön toiveiden, tarpeiden ja valmiuksien kautta muokkautuu muuttoliikkeeksi. Tapaustutkimusalueilla tehty kyselytutkimus antaa tutkimuksen tuloksena käsityksen muuttoliikkeeseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus osoittaa, että muuttoliikkeen syntymiseen Venäjän syrjäseuduilla vaikuttavat useat eri tekijät, kuten alueiden kehityksen taso ja elämisen mahdollisuudet. Näiden tekijöiden painoarvo vaihtelee alueesta ja yhdyskunnasta toiseen. Kyselytutkimus osoittaa myös, että moni Syrjä- Venäjän nuorista sekä osa hyvin koulutetuista haluaa ja mahdollisesti myös muuttaa muualle, pääasiassa Venäjän suuriin keskuksiin. Ei-aktiivinen väestönosa kuten eläkeläiset eivät useinkaan taloudellisista syistä kykene muuttamaan ja erilaisten muutto-ohjelmien ja hallinnollisten ohjauskeinojen merkitys on vastaajien mukaan marginaalinen. Tutkimus kertoo lisäksi, että naiset ovat miehiä aktiivisempia sekä sisäisessä, että myös Venäjän rajojen ylittävässä muuttoliikkeessä. Tutkimus osoittaa, että sisäinen muuttoliike ei ole oleellisesti vähentynyt, vaan jatkuu edelleen alueellisesti ja yhdyskunnittain valikoiden Syrjä-Venäjällä. Avainsanat: maantiede, muuttoliike, multikausaalinen muuttoliikemalli, rakennemuutos, aluekehitys

Harvey 1969: The concept of a system appears absolutely central for our understanding of explanation in geography. Esipuhe Ali-Vehmas 2005: Systeemiajattelu tarkastelee useimmiten toimijoiden ominaisuuksia ja tekoja ja näiden vaikutuksia suhteessa systeemin muihin Tämän tutkimuksen taustalla on paljolti työskentelyni Suomen ulkoasiainministeriössä vuosina 1995 2003 lähinnä viisumi- ja konsuliasioita hoitavana virkamiehenä. Tästä ajanjaksosta suurimman osan työskentelin Murmanskissa ja Moskovassa. Tuolloin tutustuin perinpohjaisesti ihmisten liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin hyvin monesta eri näkökulmasta. Jo silloin suunnittelin jatkotutkinnon suorittamista, ja sainkin siihen hyviä vinkkejä monilta työtovereiltani. Tutkimus käynnistyi viimein vuonna 2005, joskin erilaisen muuttoliikkeisiin liittyvän materiaalin kerääminen alkoi jo tätä aikaisemmin. Osallistumiseni Joensuun yliopiston professori Markku Tykkyläisen vetämään ja Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen Muuttuuko Venäjän pohjoisten periferioiden maantiede? (Does the Geography of the Russian Northern Peripheries Really Change?) edesauttoi tämän tutkimushankkeen jäsentämisessä. Hankkeesta saatu taloudellinen tuki teki mahdolliseksi vuonna 2006 siirtymisen hankkeen työntekijäksi. Vuoden 2008 alussa siirryin maantieteen tutkijakoulun tutkijakoulutettavaksi. Tutkimuksen teossa tukena on ollut alusta lähtien ohjaajani, professori Markku Tykkyläinen, jolle kuuluukin suurin kiitos työn etenemisestä. Myös lukuisat kollegat niin Suomessa kuin Venäjällä ovat tukeneet tämän työni tekemistä. Erityisesti haluan kiittää dosentti Aleksander Zherenkovia Tverin yliopistosta ja tohtori Vladimir Didykiä Kuolan tiedekeskuksesta, avusta, jota he antoivat tutkimuksen teon aikana. Ilman Aleksander Zherenkovin jatkuvaa kannustusta ja apua työ ei varmaankaan koskaan olisi valmistunut. Kyselytutkimuksen organisoimisesta haluan kiittää Dmitrii Spirovia ja Vladimir Uljanovia Nelidovosta, Liudmila Koptjaevia ja Aleksander Koptjaevia Kirovskista sekä Nina Izmodenovaa Apatiitista.

Lisäksi haluan kiittää erityisesti työni esitarkastuksesta ja viimeistelyohjeista dosentti Eira Varista ja dosentti Elli Heikkilää. Kiitän myös arvokkaista kommenteista Ilkka Lehtolaa, Jukka Oksaa ja Minna Piipposta Itä-Suomen yliopistosta sekä koko Akatemia-projektin tutkimusryhmäämme, eli Vesa Rautiota, Evgenia Prokhorovaa, Mattias Spiesiä ja Yrjö Myllylää. Kiitos kuuluu myös historia- ja maantieteiden laitoksen Paul Fryerille, Timo Pakariselle ja Olli Lehtoselle ja kaikille muille Itä- Suomen yliopistossa työtäni edistäneille henkilöille. Kiitän vielä Anni Hukkasta äidinkielen tarkastuksesta. Erityisen kiitoksen haluan antaa vielä Idahon yliopiston maantieteen professori Harley Johansenille, joka on useaan otteeseen konsultoinut työtäni tapaamisissamme sekä Marylandin yliopistosta tohtori Timothy Heleniakia saamistani tilastoista ja muusta materiaalista. Tutkimuksen aikana tapasin myös useita venäläisiä tutkijoita, joiden kanssa kävin pitkällisiä keskusteluja tämän tutkimuksen teemasta. Sain heiltä myös useita aiheeseen liittyviä artikkeleita ja julkaisuja, joista on ollut paljon hyötyä tutkimusta tehdessäni. Haluan kiittää avusta Ivan Aleshkovskia, Zhanna Zaynonchkovskayaa, Tatiana Nefedovaa, Andrei Treivishia, Lidia Bogdanovaa, Valdimir Iontsevia, Tatiana Marozovaa, Larissa Nekrasovaa, Svetlana Iakovlevaa sekä Rostislav Dushaevia ja Jevgeny Vasilevia. Myös kartografi Dmitrii Midorenko ansaitsee kiitoksen työni lukuisten karttojen editoinnista. Erityisesti haluan kiittää professori vielä Aleksander Alekseevia Moskovan yliopistosta: hänen kanssaan kävin useita keskusteluja ja hän tutustutti minut moniin venäläisiin muuttoliiketutkijoihin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tällä tavoin Venäjään liittyvissä muuttoliiketutkimuksessa esiintyvien diskurssien sijoittaminen järjestelmäteoreettiseen viitekehykseen sekä oman tutkimukseni puitteisiin. Oma pitkäaikainen kokemukseni Venäjästä ja yli 10-vuoden asumiseni Murmanskissa, Petroskoissa ja Moskovassa on vaikuttanut osaltaan tutkimuksen luonteeseen. Työn puutteista ja virheistä olen luonnollisesti vain itse vastuussa. Tutkimuksen tekeminen on ollut monimutkainen ja ajoittain hankalakin polku. Päämäärään pääsemiseksi on minua auttanut erityisesti oma perheeni, puolisoni Anna, joka myös työskenteli usean kuukauden ajan avustajanani tallentaen kyselytutkimuksen lomakkeista tietoja tietokoneelle. Kiitos hänelle siitä, että hän on jaksanut katsoa taisteluani. Kiitos myös tyttärilleni Karoliinalle ja Lauralle sekä pojalleni Valtterille. Kiitoksia omille vanhemmilleni, Erkille ja Eilalle, jotka ovat kärsivällisesti katsoneet ponnistelujani. Haluan vielä erityisesti muistaa ja kiittää avusta tämän tutkimuksen materiaalin keräämisestä läheistä ystävääni Oleg Oparinia Murmanskista. Hänen traaginen poismenonsa liikenneonnettomuudessa vuonna 2008 oli minulle henkisesti raskas kokemus. Kangasniemellä, kauniina alkutalven päivänä 2010, Kari Synberg

Sisällys 1. JOHDANTO... 21 1.1 Tutkimusasetelma... 21 1.2 Tutkimuksen rakenne... 24 1.3 Keskeisiä käsitteitä... 25 1.3.1 Muuttoliikkeiden luokittelua... 26 1.3.2 Muuttajatypologia... 28 1.3.3 Muuttoliikkeen mittaaminen ja sen taustatekijöitä... 29 1.3.4 Muuttoliikkeen suuntautuminen ja sijaintitekijät... 33 1.4 Tapaustutkimusalueet... 35 2. TUTKIMUSMENELMÄT...40 2.1 Metodologia ja tutkimusaineisto... 40 2.2 Kyselytutkimuksen analysointi... 48 3. MUUTTOLIIKKEEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA VENÄJÄ...51 3.1 Muuttoliiketutkimuksen teoretisointi... 51 3.2 Klassisia lähestymistapoja ja tutkimuksia... 53 3.3 Keskeisiä post-klassisia muuttoliiketutkimuksia... 64 3.3.1 Toimeentuloon liittyviä lähestymistapoja... 64 3.3.2 Pääomia, hyvinvointia ja inhimillisiä tarpeita korostavia lähestymistapoja... 67 3.3.3 Verkostoja korostavia lähestymistapoja... 70 3.3.4 Alueellista vuorovaikutusta ja työvoiman uusintamista korostavia lähestymistapoja... 71 3.3.5 Muuttoliikeprosessien ennustaminen... 74 4. MUUTTOLIIKETEORIOIDEN YHDISTELMÄMALLIT...77 4.1 Kansainvälisen muuttoliikkeen yhdistelmämalli... 77 4.2 Systeemiteoreettinen lähestymistapa... 79 4.3 Multikausaalinen muuttoliikemalli... 81 4.4 Tutkimuskehikko... 85 5. MURMANSKIN JA TVERIN ALUEIDEN MUOTOUTUMINEN...88 5.1 Alueiden yleiset kehitysprosessit... 88 5.1.1 Murmanskin alue... 88 5.1.2 Tverin alue... 91 5.2 Alueiden väestöprosessit... 93 5.2.1 Väestönkehitys... 93 5.2.2 Keski-ikä ja sukupuolijakauma... 97 5.2.3 Työssäkäynti... 98 5.3 Alueiden taloudesta... 104 5.4 Tapaustutkimusalueiden erityispiirteitä... 109

5.4.1 Kirovsk ja Apatiitti... 109 5.4.2 Nelidovo... 115 5.5 Murmanskin ja Tverin alueiden mahdollisuudet... 118 5.6 Tapaustutkimusalueiden kehittymisen vaikutukset kyselytutkimuksen valossa... 125 5.6.1 Yhteiskunnallisen kehityksen vaikutukset... 125 5.6.2 Investointien vaikutukset... 127 6. VENÄJÄN MUUTTOLIIKKEESEEN VAIKUTTAVAT YLEISET PROSESSIT...134 6.1 Historialliset prosessit... 134 6.2 Neuvostoliiton jälkeinen rakennemuutos... 139 6.3 Alueelliset kehityserot ja ohjausjärjestelmät... 143 6.4 Pohjoisten alueiden kehityskysymysten ohjailu... 147 6.5 Muuttoliikesäännökset ja hallinto... 152 7. TAPAUSTUTKIMUSALUEIDEN VÄESTÖ JA MUUTTOLIIKE YLEISEN VÄESTÖNKEHITYKSEN KONTEKSTISSA...158 7.1 Yleinen väestönkehitys muuttoliikkeen taustalla... 158 7.1.1 Väestön määrä Venäjällä... 159 7.1.2 Luonnollinen väestönkasvu... 161 7.1.3 Työikäisen väestön määrä... 165 7.1.4 Elinajanodote ja väestön vanheneminen... 166 7.2 Kaupunkien ja maaseudun väestönkehitys... 169 7.3 Muuttoliikkeen monisisältöinen vaikutus yhdyskuntiin... 172 7.3.1 Siirtolaisuus ja tapaustutkimusalueelle muutto... 172 7.3.2 Asuminen syntymäpaikkakunnalla... 173 8. MUUTTOLIIKKEESEEN VAIKUTTAVAT SOSIAALIS- TALOUDELLISET KEHITYSEROT...179 8.1 Alueelliset kehityserot muuttovirtojen taustalla... 180 8.2 Yritystoiminnan uudet järjestelyt ja investoinnit... 186 8.3 Työvoiman rakenne ja ihmisten arjen realiteetit... 197 8.4 Erilaistuneiden tuotannollisten yhteisöjen vaikutus muuttoliikkeisiin... 202 8.5 Kehitysprosessit kyselytutkimusten näkökulmasta... 206 9. SISÄINEN MUUTTOLIIKE...217 9.1 Alueet ja muuttovirrat... 217 9.2 Tapaustutkimusalueiden muuttoliikkeiden geospatiaalinen erilaisuus... 228 9.3 Determinantit ja niiden muutosprosessit... 231 9.3.1 Asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä... 231 9.3.2 Työntekijät ja työpaikka... 235 9.3.3 Koulutus ja muuttoliike... 243 9.4 Muuttamisen esteet kyselytutkimuksen perusteella... 254 9.5 Mahdolliset muuttajat tapaustutkimusalueilla... 264

9.5.1 Muuttohalukkuus ja ikä... 264 9.5.2 Muuttohalukkuus ja sukupuoli... 266 9.5.3 Koulutustaustan vaikutus muuttohalukkuuteen... 270 9.5.4 Perheen merkitys muuttopäätöksen teossa... 276 9.5.5 Muuttohalukkuus ja paikkatunne... 278 10. OPISKELIJAT JA MUUTTOLIIKKEET...282 10.1 Opiskelijoiden paikkasidonnaisuus... 282 10.2 Tulevaisuudensuunnitelmat... 286 10.3 Opiskelijat ja muuttamisen esteet... 294 11. PÄÄTELMÄT...299 11.1 Venäjän yleinen kehitys ja ohjausjärjestelmät sekä muuttoliikkeet... 300 11.2 Muuton motiivit... 305 11.3 Tapaustutkimusalueiden tuotanto- ja yritystoiminnan järjestelyt... 307 11.4 Opiskelijoiden muuttoliike... 309 11.5 Muuttoliikkeiden tulevaisuuden näkymät tapaustutkimusalueilla... 312 11.6 Tutkimuksen teoreettinen anti ja yhteenveto... 314 11.7 Haasteita jatkotutkimuksille... 317 LÄHTEET...318 LIITTEET...340 KARTTALIITTEET...375...379

KUVIOT 1. Pelkistetty muuttoliikemalli... 22 2. Muuttoliike Venäjällä... 27 3. Determinanttien muutosprosessi... 32 4. Muuttoliiketutkimuksen lähestymistapoja... 53 5. Gravitaatiomalli... 56 6. Muuttoliikkeiden faktorimalli... 60 7. Sosiaalinen uusintaminen tilassa... 73 8. Kansainvälinen muuttoliikejärjestelmä... 80 9. Muuttoliikeprosessin funktionaalinen malli... 84 10. Tutkimuksen näkökulmat... 86 11. Tapaustutkimusalueiden väestönkehitys vuosina 1959 2006 (1000 ihmistä)... 95 12. Ikä- ja sukupuolijakauma Murmanskin alueella vuosina 1989 ja 2006 (%)... 98 13. Palkkatulojen ja todellisten tulojen kehitys Tverin alueella vuosina 2007 2008 (%)... 102 14. Murmanskin ja Tverin alueiden taloudellisen toiminnan rakenne... 105 15. Murmanskin alueen teollisuuden tuotantorakenne vuonna 2004 ja arvioitu rakenne vuonna 2012 (% teollisuustuotannon määrästä)... 107 16. Tverin alueen tuotantorakenne BKT:n mukaan jaettuna vuonna 2007 (%)... 109 17. Nelidovon alueen kaivosten työntekijämäärä vuosina 1956 1996... 116 18. Teollisuustuotannon volyymi sektoreittain Nelidovossa (%) vuonna 2006... 116 19. Tuotannon osuus Murmanskin alueella alueittain vuonna 2006 (%)... 120 20. Investointien osuus Murmanskin alueella alueittain vuonna 2006 (%)... 120 21. Lannoitteiden hintakehitysindeksi (US$, 2000=100) vuosina 1970 2020... 132 22. Kaupunkien kokonaisväestömäärä (%) jaoteltuna niiden asukasmäärän perusteella Venäjällä vuonna 2007... 142 23. Väestön alueellisen kokonaismuutoksen komponentit... 159 24. Venäjän erilaisia väestönkasvuennusteita vuoteen 2050 saakka... 160 25. Yleinen väkiluvun ja työikäisen väestön määrän (vuosittainen) kehitys vuosina 1990 2025 (1000 ihmistä)... 166 26. Vastasyntyneen elinajanodote Venäjällä vuosina 1959 2006... 167 27. Väestön ikäjakauma Venäjällä vuosina 1989 ja 2007... 168 28. Väestön ikäjakauman ennuste Venäjällä vuonna 2050... 168 29. Murmanskin ja Tverin alueiden osuudet Venäjän tuotantosektoreissa vuonna 2008... 183 30. Tulojen jakauma Murmanskin ja Tverin alueilla (%) vuonna 2007... 199 31. Venäjän kehitys, Scree Plot -testi (Nelidovo ja Kirovsk/Apatiitti)... 212 32. Tulomuutto ja lähtömuutto Murmanskin alueella vuoden 2007 lopussa... 225 33. Tulomuutto ja lähtömuutto Tverin alueella vuonna 2007... 225 34. Venäjän alueiden välinen muuttoliike (rekisteröityminen tuloalueella) vuosina 1979 2006 (1000 ihmistä)... 227

35. Kyselytutkimukseen vastanneiden työntekijöiden asenteet esitettyihin työhön liittyviin väitteisiin (keskiarvoindikaattori) Nelidovossa, Kirovskissa ja Apatiitissa... 237 36. Kyselytutkimukseen osallistuneiden halukkuus osallistua täydennyskoulutukseen (asukaslomake)... 254 37. Muuttamisen esteet, Scree Plot -testi (Kirovsk, Apatiitti)... 260 38. Kohdealueen kulttuuri ja uskontosidokset (muuttamisen esteet, histogrammi).. 262 39. Paikkasidokset (muuttamisen esteet, histogrammi)... 262 40. Liikkuvuuden rakenteelliset esteet (muuttamisen esteet, histogrammi)... 263 41. Asumis- ja elinkustannukset (muuttamisen esteet, histogrammi)... 263 42. Kyselytutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden asuinpaikkakunnat... 283 43. Muuttoliikkeeseen vaikuttavia yleisiä tekijöitä Syrjä-Venäjällä... 300 44. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden muuttamiseen vaikuttavia tekijöitä... 310 45. Yhteenveto Kirovskin/Apatiitin multikausaalisesta muuttoliikejärjestelmästä... 316 46. Yhteenveto Nelidovon multikausaalisesta muuttoliikejärjestelmästä... 317 TAULUKOT 1. Muuttoliikkeisiin suoraan ja välillisesti vaikuttavia determinantteja... 31 2. Opiskelija- ja asukaskyselyn aihepiirit... 42 3. Kyselytutkimuksen vastaajien perustietoja... 46 4. Kyselytutkimuksen analysointimenetelmä... 49 5. Muuttoliikkeeseen vaikuttavia keskeisiä työntö- ja vetotekijöitä... 63 6. Tutkimuksen tasot ihmisten elämismaailman kannalta... 83 7. Murmanskin alueen alueellis-hallinnollinen kehitys vuosina 2000 2009... 89 8. Väestökehitys ja muuttoliike Murmanskin ja Tverin alueilla vuosina 1989 2006. 94 9. Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset väitteestä äkiluku tulee kasvamaan (%)... 95 10. Kirovskista/Apatiitista sekä Nelidovosta poismuuttaneiden kohdealueet vuonna 2006... 97 11. Työssäkäyvien määrä ja työttömyysaste Murmanskin ja Tverin alueilla vuosien 1990 ja 2008 välisenä aikana... 99 12. Työvoiman rakenne Murmanskin ja Tverin alueilla (%) vuonna 2006... 100 13. Keskipalkat ja keskieläkkeet Venäjällä ja tapaustutkimusalueilla... 101 14. Toimeentulominimin alla oleva väestönosa Venäjällä, Murmanskin ja Tverin alueilla vuosina 2004 2005 ja 2007 (%)... 103 15. Kirovskin ja Apatiitin sekä Nelidovon asukaslomakkeeseen vastanneiden ikäjakauma (%)... 113 16. Nelidovon alueen teollisuuden työntekijämäärät vuonna 2007... 117 17. Tverin alueen investointiprojekteja vuodesta 2007 lähtien... 123

18. Eri ikäluokkien käsitykset yhteiskunnallisen kehityksen vaikutuksesta muuttoliikkeeseen kyselytutkimuksen perusteella... 126 19. Kyselytutkimukseen vastanneiden eri ikäluokkien käsityksiä vuoriteollisuuteen ja investointeihin liittyvistä väittämistä Kirovskissa ja Apatiitissa (keskiarvo ja keskihajonta)... 128 20. Kyselytutkimukseen vastanneiden eri ikäluokkien käsityksiä metsäsektoriin ja investointeihin liittyvistä väittämistä Nelidovossa (keskiarvo ja keskihajonta)... 130 21. Ikäluokkien (15 19, 20 29, 30 39, 40 49, 50 59, yli 60-vuotiaat) tilastolliset erot Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksessa esitetyissä väittämissä Kruskal- Wallisin testin perusteella... 131 22. Ikäluokkien (15 19, 20 29, 30 39, 40 49, 50 59, yli 60-vuotiaat) tilastolliset erot Nelidovossa kyselytutkimuksessa esitetyissä väittämissä Kruskal-Wallisin testin perusteella... 132 23. Väestön jakautuminen Neuvostoliiton euroopan- ja aasianpuoleisiin osiin 1897 2002 (%)... 136 24. Kaupunkien määrän kasvu Venäjällä vuosina 1926 2001... 141 25. Aluetypologia kilpailukyvyn ja alueen primäärin resurssin suhteen... 146 26. Lainsäädännön vaikutus muuttopäätöksiin kyselytutkimuksen vastausten perusteella (%)... 154 27. Väestömäärä pohjoisilla ja niihin verrattavilla alueilla vuonna 2006... 161 28. Lapsiluku kyselytutkimukseen vastanneilla naisilla Kirovskissa/Apatiitissa ja Nelidovossa (asukaslomake)... 163 29. Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset väittämästä Onko oma terveydentilani on hyvä? (%)... 164 30. Yli 15 000 asukkaan asutuskeskittymän väestödynamiikka eräillä alueilla vuosina 1990 2002... 170 31. Väestön asumisaika nykyisellä asumispaikkakunnalla Tverin ja Murmanskin alueilla sekä federaatiopiireissä (%) vuonna 2002... 174 32. Syntymäpaikka ja asuinpaikka federaatiopiireittäin vuosien 1989 ja 2002 väestölaskentojen perusteella... 176 33. Murmanskin ja Tverin alueella syntyneet ja heidän nykyiset asuinpaikkansa (federaatiopiireittäin) vuoden 2002 väestölaskennan perusteella (%)... 176 34. Kyselytutkimukseen vastanneiden asuminen syntymäpaikkakunnalla ikäryhmittäin (%)... 177 35. Kirovskin ja Apatiitin sekä Nelidovon asukkaiden aikaisemmat asuinpaikkakunnat kyselytutkimuksen perusteella... 178 36. BKT asukaslukuun suhteutet... 182 37. Federaation ja federaatiopiirien budjettitulot, vienti ja tuonti Venäjällä vuonna 2006... 184 38. Sosiaalis-taloudellinen aluejako ja erilaisia kehitystä kuvaavia mittareita... 186

39. Suurten valtion ja kuntien omistamien yrityskompleksien yksityistäminen vuosien 1995 2007 välisenä aikana (yksikköä)... 188 40. Kyselytutkimukseen vastanneiden työpaikat... 189 41. Työnantajan merkitys ja toiminta kyselytutkimuksen vastausten perusteella suhteutettuna vastaajien toimialoihin (Kirovsk/Apatiitti)... 191 42. Työnantajan merkitys ja toiminta kyselytutkimuksen vastausten perusteella suhteutettuna vastaajien toimialoihin (Nelidovo)... 193 43. Kokonaisinvestoinnit vuosina 2000 2006 joillakin tutkimukseen liittyvillä Venäjän... 195 44. Kokonaisinvestoinnit sektoreittain Venäjällä, Keski- ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä sekä Murmanskin ja Tverin alueilla vuonna 2007 (% alueen kokonaisinvestoinneista)... 196 45. Venäjän kokonaistyövoiman jakautuminen sektoreittain vuosina 2004 2006 (%) sekä keskipalkka kuukaudessa vuonna 2006... 197 46. Työssäkäyvä väestö koulutuksen perusteella jaettuna Venäjällä ja joillakin alueilla Keski- ja Luoteis-Venäjän federaatiopiireissä (%)... 200 47. Venäjän kehitys, frekvenssitaulukko (%)... 208 48. Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponenttianalyysin kommunaliteetit... 210 49. Pääkomponenttien ominaisarvot ja selitysosuudet (Venäjän kehitys)... 211 50. Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponentit Nelidovossa annettujen vastausten perusteella... 213 51. Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponentit Kirovskissa ja Apatiitissa annettujen vastausten perusteella... 214 52. Joitakin sosiaalisia indikaattoreita Moskovan, Pietarin, Murmanskin ja Tverin alueilla vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana... 218 53. Muuttoliike talousalueittain vuosina 1979 1999... 219 54. Väestöntiheys (vuonna 2005) ja nettomuutto (vuosina 1993 2005) sosioekonomisen aluejaon perusteella... 220 55. Muuttovoitto- ja muuttotappioalueet vuosina 1995 2005... 221 56. Muuttoliikeperusteinen aluejako... 223 57. Alueen sisäinen, alueiden välinen ja kansainvälinen muuttoliike Venäjällä ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä (tulo- ja lähtömuutto) vuosina 2000 ja 2006.. 224 58. Alueiden välinen muuttoliike ikäluokittain Murmanskin ja Tverin alueilla, Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa sekä Lihoslavlissa vuonna 2006... 229 59. Nettomuutto Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa vuosina 2002 2006... 230 60. Nettomuutto Murmanskin ja Tverin alueitten ja joidenkin muiden alueiden välillä vuonna 2006... 230 61. Opiskelijoiden asuinpaikan valintaan tulevaisuudessa vaikuttavat tekijät Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa... 232 62. Asukkaiden asuinpaikkaan vaikuttavat tekijät Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa... 234 63. Kyselytutkimukseen vastanneiden työpaikka sukupuolen mukaan... 236

64. Kyselytutkimukseen vastanneiden työtätekevien asenteet joihinkin työhön liittyviin väitteisiin suhteessa sukupuoleen... 239 65. Työssäkäyvien koulutustaso sukupuolen mukaan Venäjällä sekä Tverin ja Murmanskin alueilla vuonna 2007 (%)... 243 66. Kyselytutkimukseen vastanneiden koulutustaso Nelidovossa sekä Kirovskissa/Apatiitissa... 244 67. Kyselytutkimukseen vastanneiden koulutustausta suhteessa sukupuoleen Nelidovossa ja Kirovsk-Apatiitissa (%)... 245 68. Koulutustaustan vaikutus Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen Uuden teknologian myötä työpaikat vähenevät... 247 69. Koulutustaustan vaikutus Nelidovossa kyselytutkimuksen väittämään Uuden teknologian myötä työpaikat vähenevät... 248 70. Koulutustaustan vaikutus Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen väittämään Teollisuuden modernisaation myötä joudun etsimään uusia töitä... 249 71. Koulutustaustan vaikutus Nelidovossa kyselytutkimuksen väittämään Teollisuuden modernisaation myötä joudun etsimään uusia töitä... 250 72. Koulutuksen vaikutus työskentelyyn uuden teknologian parissa Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen perusteella... 251 73. Koulutuksen vaikutus työskentelyyn uuden teknologian parissa Nelidovossa kyselytutkimuksen perusteella... 252 74. Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset työpaikan säilymisestä tulevaisuudessa (suhteessa vastaajien asuinpaikkaan)... 253 75. Muuttamisen esteet, frekvenssijakaumien taulukko, Kirovsk/Apatiitti (%)... 255 76. Muuttomatkan pituus (alueiden välinen muutto) Venäjällä vuosina 1989, 1994 ja 2002 (%)... 257 77. Muuttamisen esteet, Kaiserin ja Barlettin testit... 258 78. Muuttamisen esteet, muuttujien kommunaliteetit... 258 79. Muuttamisen esteet, pääkomponenttien ominaisarvot ja selitysosuudet... 259 80. Muuttamisen esteet, rotatoitu komponenttimatriisi... 260 81. Pääkomponenttien nimeäminen (muuttamisen esteet)... 261 82. Reliabiliteetti/Cronbachin Alfa (muuttamisen esteet)... 261 83. Muuttohalukkuus seuraavan viiden vuoden aikana kyselytutkimuksen perusteella ikäryhmittäin (%) Kirovskissa ja Apatiitissa sekä Nelidovossa... 265 84. Naisten ja miesten osuudet (%) kokonaismuutosta, alueiden välisestä sekä kansainvälisessä muutosta Tverin ja Murmanskin alueilla, Nelidovossa, Kirovskissa ja Apatiitissa vuonna 2006... 267 85. Kyselytutkimukseen vastanneiden miesten ja naisten muuttoaikomukset seuraavan viiden vuoden aikana Kirovskissa ja Apatiitissa sekä Nelidovossa (%)... 267 86. Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimukseen vastanneiden sukupuolten väliset erot muuttosuunnitelmissa seuraavan viiden vuoden kuluessa... 268

87. Nelidovossa kyselytutkimukseen vastanneiden sukupuolten väliset erot muuttosuunnitelmissa seuraavan viiden vuoden kuluessa... 268 88. Eri sukupuolten käsitykset kyselytutkimuksessa esitettyyn väittämään Olen erityisen kiinnostunut muuttamaan pois alueelta, jos valtio tukee poismuuttoa (asukaslomake)... 269 89. Koulutustaustan vaikutus muuttosuunnitelmiin kyselytutkimuksen perusteella seuraavan viiden vuoden kuluessa Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa... 271 90. Koulutustaustan vaikutus kyselytutkimukseen vastanneiden muuttohalukkuuteen Kirovskissa/Apatiitissa ja Nelidovossa (asukaslomake)... 273 91. Kielitaidon ja palkkauksen merkitys ulkomaille muutettaessa suhteessa sukupuoleen (ristiintaulukointi) (asukaslomake, Kirovsk/Apatiitti)... 274 92. Kielitaidon ja palkkauksen merkitys ulkomaille muutettaessa suhteessa sukupuoleen (ristiintaulukointi) (asukaslomake, Nelidovo)... 275 93. Muuttosuunnitelmat tapaustutkimusalueilla seuraavan viiden vuoden kuluessa siviilisäädyn mukaan... 277 94. Kyselytutkimukseen vastanneiden muuttosuunnitelmat seuraavan viiden vuoden kuluessa suhteessa lasten määrään... 278 95. Kyselytutkimukseen vastanneiden tyytyväisyys elämäänsä asuinpaikkakunnalla suhteessa vastaajien syntymäpaikkakuntaan (ristiintaulukointi)... 279 96. Kyselytutkimukseen vastanneiden loppuelämän asuminen Kirovskissa/Apatiitissa suhteutettuna vastaajien ikään... 280 97. Kyselytutkimukseen vastanneiden loppuelämän asuminen Nelidovossa suhteutettuna vastaajien ikään... 281 98. Syntymäpaikkakunta/rekisteröintipaikkakunta opiskelijakyselyn perusteella Kirovskissa, Apatiitissa, Nelidovossa ja Lihoslavlissa... 284 99. Sukulaisten asuminen samalla paikkakunnalla... 285 100. Yhteenveto paikkakunnista, joilla kaksi tai useampi opiskelija ilmoitti sukulaisiaan asuvan... 286 101. Opiskeljoiden toivomat työskentelyalat valmistumisesi jälkeen (%)... 287 102. Opintojen jatkamishalukkuus kyselytutkimuksen perusteella Kirovskissa/Apatiitissa, Nelidovossa ja Lihoslavlissa... 288 103. Jatko-opintoja suunnittelevien opiskelijoiden opiskelupaikkakunnan valintaan liittyviä työntö- ja vetotekijöitä tapaustutkimusalueilla... 288 104. Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Kirovskista/Apatiitista seuraavan viiden vuoden aikana Murmanskiin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi)... 290 105. Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Nelidovosta seuraavan viiden vuoden aikana Tveriin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi)... 292 106. Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Lihoslavlista seuraavan viiden vuoden aikana Tveriin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi)... 293

107. Tapaustutkimusalueiden opiskelijoiden käsityksiä erilaisista heidän syntymäpaikkaansa, perheeseensä, sukulaisiinsa ja ystäviinsä liittyvistä väitteistä... 295 108. Tapaustutkimusalueiden opiskelijoiden käsityksiä erilaisista asumispaikkaan liittyvistä väitteistä... 297 KARTAT 1. Murmanskin ja Tverin alueet... 36 2. Murmanskin alueen piirit, kaupungit ja väestötiheys hallinnollisilla alueilla... 89 3. Tverin alueen kaupungit ja väestötiheys hallinnollisilla alueilla... 91 4. Apatiitti-yhtiön ja sen tuotantolaitosten sijainti Kirovsk-Apatiitissa... 110 5. Nelidovon alue ja taajamien sijainti... 115 6. Tverin alueen liikennekäytävät... 122 7. Taajamien väestön (asukasluku vähintään 15 000) kehittyminen vuosina 1989 2002... 170 8. Alueiden koko matemaattisesti laskettuna BKT:n mukaan... 182 9. Murmanskin alueen merkittävimmät tuotantorakenteeltaan yksipuoliset yhdyskunnat... 203 10. Muuttoliikkeen suunta Venäjällä... 221 11. Arvioitu nettomuutto vuodesta 2006 vuoteen 2026 (%)... 228 VALOKUVAT 1. Kirovskin kaupungin läpi kulkeva rautatie ja suljettu rikastamo Anof-1... 37 2. Näkymä Matrosovan kadulle Nelidovossa... 39 3. Siirtotyövoimaa Tverin kaupungissa... 66 4. Näkymä Kirovskin pääkadulta... 69 5. Tyhjä asuintalo Kirovskissa... 96 6. Matkamuistomyyjä Tverissä... 104 7. Apatiitti-yhtiön pääkonttori Kirovskissa... 111 8. Suljettu rikastamo ANOF-1 Kirovskissa... 112 9. Jäinen aamu Kirovskin kaivoksen edessä, pakkasta kevättalvella -30C... 148 10. Moskovan metrossa yritysten mainoksia rekisteröitymisestä... 157 11. Uusi ja vanha Moskova... 180 12. Nelidovon hiilikaivos... 235 13. Gidropressin tehdasrakennuksia... 272 LIITTEET 1. Opiskelijalomake (suomenkielinen käännös)... 340 2. Asukaslomake (suomenkielinen käännös)... 349 3. Venäjän koulutusjärjestelmä... 357 4. Nelidovon ja Kirovskin/Apatiitin alueellinen muotoutuminen ja muuttoliike... 358