1. Opetussuunnitelman kuvaus oppilashuollosta

PERUSOPETUKSEN OPS LUKU 5.4.5 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Paikallisesti päätettävät asiat 1. Opetussuunnitelman kuvaus oppilashuollosta Oppilashuollon arvoperusta rakentuu erilaisuuden kunnioittamiselle ja jokaisen yksilön tasa-arvoiselle kohtelulle. Oppilashuolto tukee ja edistää lapsen / nuoren oppimista, osallisuutta, psyykkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä sekä sosiaalisuutta, luo terveen ja turvallisen oppimisympäristön ja ennalta ehkäisee syrjäytymistä. Oppilashuoltotyö liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään ja kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen ja nuoren edun ensisijaisuus. Oppilashuoltotyöllä pyritään varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä turvaamaan oppilaiden yhdenvertaisuus saada tarvitsemiaan oppilashuollollisia palveluja ja tukimuotoja. Oppilashuoltotyö on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää. Varhainen puuttuminen, tukitoimien järjestäminen sekä niiden toteutumisen seuranta ovat keskeisiä oppilashuollon tehtäviä. Oppilashuollon tavoitteena on edistää välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria sekä koulun sisäisessä vuorovaikutuksessa että vuorovaikutuksessa koteihin ja muihin yhteistyötahoihin. Oppilashuoltoa toteutetaan sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Oppilashuoltotyötä tehdään, kehitetään ja koordinoidaan moniammatillisena yhteistyönä ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosta tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona, mutta myös oppilaiden oikeuksiin kuuluvana yksilökohtaisena oppilashuoltona. Oppilashuollon tehtävänä on osaltaan huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä tukea oppilaan tasapainoista kasvua, osallisuutta ja kehitystä. Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita opetustoimessa: Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Suunnitelmallisuuden vahvistaminen Ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen Luottamuksellisuus

Moniammatillinen yhteistyö kaikilla tasoilla Oppilashuollon riittävä saatavuus Painopiste koulun yhteisöllisyyden tukemisessa ja kehittämisessä Oppilashuoltoon sisältyvät perusopetuslain sekä opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto ja oppilashuollon palvelut, jotka ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä yksilökohtaiset oppilashuoltopalvelut. Oppilaalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin palveluja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä. Muutoin 7 työpäivän kuluessa. Asian kiireellisyydestä päättää oppilashuollon ammattihenkilö. Perusopetuslain mukainen opiskeluhuolto (opetuksen järjestäminen) on kirjattu opetussuunnitelman lukuun 4, tässä luvussa kuvataan opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukainen oppilashuolto. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.2.2012 4 hyväksynyt Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelman.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelman laadinnasta ja seurannasta vastaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä oppilashuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan. Oppilashuoltosuunnitelmassa on kaupungin yhteisiä ja koulukohtaisia osioita. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä tarkoittaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista turvallisuutta. Oppilaiden ja henkilöstön turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Yhteisöllisessä oppilashuollossa ei pidä unohtaa rakennusten, opetustilojen ja opetusvälineiden merkitystä turvallisuudelle. Samoin koulukuljetusten turvallisuus, tietoturvallisuus ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa suunnitellaan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. 2.1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltohenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvion koulujen oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Paraisten kaupunki järjestää koulunterveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Oppilashuoltohenkilöstön esimiehet päättävät koulunterveydenhoitaja- ja koululääkäripalveluiden sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kohdentamisesta lukuvuosittain. Paraisten kaupungin opiskelijahuollon ohjausryhmä tekee oppilashuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla oppilashuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Koulunterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja -psykologit kohdentavat työpanostaan kouluihin ja oppilashuollon osa-alueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan.

2.1.1. Oppilashuollon ohjausryhmä Suomenkielisen koulutuksen yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelusta, toimintatavoista, ohjauksesta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmän asettaa sivistyslautakunta. Siihen kuuluvat suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen opetuspäälliköt, sosiaali- ja terveysjohtaja, ylilääkäri ja johtava kuraattori. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa ja sen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii sivistysosaston osastopäällikkö tai hänen määräyksestään suomenkielisen koulutoimen opetuspäällikkö. Ohjausryhmän tehtävät ovat: Kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuuden seuranta Kuraattorien ja psykologien työpanoksen jakaminen yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön Vastata oppilashuoltotyöstä, sen koordinoinnista sekä tarpeen seurannasta ja arvioinnista. Koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien johtajien nimeäminen sekä kokoonpanon vahvistaminen Vastata koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien kuntakohtaisten osuuksien laatimisesta ja koulukohtaisten osuuksien ohjeistamisesta, seurannasta ja arvioinnista, sekä tiedottamisesta sivistyslautakunnalle. Oppilashuoltorekisterin perustaminen, vastuuhenkilön nimeäminen ja ohjeistaminen 2.2. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelman sisällytetään seuraavat asiat (koulukohtaiset täsmennykset punaisella): 2.2.1. Perustiedot Koulun nimi ja osoite Koulun tehostetun - ja erityisen tuen oppilaiden määrä. Lyhyt kuvaus, miten näiden oppilaiden opetus on järjestetty (luokkiin integrointi, pienryhmät, erityisopettajien määrä ja käyttö sekä muut opetukselliset ratkaisut). Lyhyt yhteenveto mahdollisen kouluterveyskyselyn (ja/tai mahdollisen muun lasten ja nuorten terveyttä koskevan kyselyn) tuloksista. Keskeisetindikaattorit, joiden avulla saa yleiskuvan kouluyhteisön hyvinvoinnin tilanteesta. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta 2.2.2. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR). Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmään voi kuulua koulusta riippuen koulun rehtori, apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja,

opinto-ohjaaja ja opettajien edustaja. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanon vahvistaa oppilashuollon ohjausryhmä. Oppilashuoltoryhmä voi kutsua konsultaationa kokouksiin oppilaiden, huoltajien ja yhteistyötahojen edustajia. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävät ovat: yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, ohjauksesta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaisten osioiden laadinnasta oppilashuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyjen sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa suunnittelee, miten kotien kasvatustyötä tuetaan sekä koulun ja kodin yhteistyötä vahvistetaan käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kokoonpano yhteistyökumppanit kuvaus oppilaiden ja huoltajien osallisuudesta kuvaus toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä 2.2.3. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa Esiopetuksesta perusopetukseen Tiedonsiirto tapahtuu yhteistyössä huoltajien kanssa. Tiedonsiirrossa saatua tietoa koulut voivat käyttää ryhmien muodostamiseen, oppilaan tukitoimien suunnitteluun ja oikeaan kohdentamiseen sekä muiden oppilashuollollisten palvelujen järjestämiseen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osalta prosessin tavoitteena on moniammatillisena yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman toimiva ratkaisu koulunkäynnin aloitukselle. Koulusta kouluun Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun perusopetuksen sisällä, opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tulee siirtää uuteen kouluun. Tiedonsiirrosta tulee tiedottaa huoltajia ja oppilaita. Tiedonsiirron tavoitteena on varmistaa oppilaan

tarvitseman tuen toteutuminen myös seuraavassa koulussa. Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toisen kunnan järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen, tulee uudelle opetuksen järjestäjälle viipymättä toimittaa oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. Perusopetuksesta toiselle asteelle Oppilaan salassa pidettäviä henkilötietoja ei voi luovuttaa ilman huoltajan ja oppilaan suostumusta. Oppilaan turvallista siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle tuetaan oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Oppilashuollon näkökulmasta oppilaan ohjauksen tavoitteena on, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on vastata oppilaiden yksilöllisiin ohjaustarpeisiin ja puuttua esiin tuleviin ongelmiin riittävän ajoissa. Ohjauksella on keskeinen rooli ennaltaehkäisevänä toimintana. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilasta koulunkäynnissä, oppiaineiden opiskelussa ja opintoja koskevien valintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä seuraa oppilaiden opintojen edistymistä. Peruskoulun päättövaiheessa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä seuraa erityisesti oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen oppilaanohjaaja tai muu oppilaan vastuuhenkilö ottaa yhteyttä nuoriin, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Ilman opiskelupaikkaa jääneet ohjataan muihin tuen tarpeen mukaisiin palveluihin. 2.2.4. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 ) Liedon kunnan ympäristöterveyspalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, johon kutsutaan mukaan ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

2.2.5. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksessa: Kouluterveydenhoito voi tarjota erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta. Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. 2.2.6. Koulun järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 1 mom.) sekä huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 2 mom.) Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 4 mom.) Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä, tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä, koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (POL 29 5 mom.) Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) (POL 29 6 mom.) Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 3 mom, 47 a 1 ja 3 mom.) Koulukohtaiset järjestyssäännöt hyväksyy sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Koulun järjestyssäännöt 2.2.7. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26 ) Koulujen tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Luvattomiin poissaoloihin pitää puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja.

Koulun käytänteet poissaolojen seuraamiseen niistä ilmoittamiseen ja niihin puuttumiseen 2.2.8. Tapaturmien ehkäisy, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan. Koulun käytänteet tapaturmien ehkäisyyn, ensiavun järjestämiseen ja hoitoonohjaukseen 2.2.9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy ja käyttöön puuttuminen Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 ) Koulun käytänteet tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteidenkäytön ehkäisemiseen ja käyttöön puuttumiseen 2.2.10. Koulukuljetuksen odotusaikoja koskevat käytänteet, odotusajan turvallisuutta koskevat ohjeet sekä niistä tiedottaminen Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.(pol 32 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan valvonnan järjestäminen odotuspaikat/liikennejärjestelyt muut turvallisuusohjeet 2.2.11. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulun suunnitelmassa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen sekä siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. 2.2.12. Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa Määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Koulun suunnitelmassa toiminnasta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen kriisiryhmien kokoonpano; turvallisuusvastaava, rehtori, muu henkilöstö määritellään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 2.2.13. Ojentamis-, kurinpito-, työrauhan varmistamis- ja henkilöturvallisuustilanteissa toimiminen Ojentamis- ja kurinpitotoimenpiteitä tehtäessä toiminta on oltava oppilasta kunnioittavaa

ja ammatillista. Toimenpiteillä on oltava ennaltaehkäisevä ja kasvattava vaikutus, ja niiden on lisättävä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua rakentavasti oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää yhdessä tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Kesto yhteensä enintään 2 tuntia Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Huoltajalle tulee ilmoittaa asiasta ja varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Luokasta poistaminen Voidaan määrätä, mikäli oppilas häiritsee oppimista ja opetusta Poistamisen määrää rehtori tai opettaja Jos oppilas vastustaa poistamista, opettaja/rehtori voi käyttää sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia huomioiden oppilaan ikä, kehitystaso ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Mitään välinettä ei saa käyttää. Läsnä on tällöin oltava toinen kouluyhteisön täysi-ikäinen työntekijä. Jos poistamisessa joudutaan käyttämään väkivaltaa, tehdään Wilmassa kirjallinen selvitys opetuspäällikölle, jossa kerrotaan tapahtumien kulku ja läsnä olevien täysi-ikäisten henkilöiden nimet. Luokasta poistetun oppilaan valvonnasta on huolehdittava Luokasta poistaminen kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään ilmoitukseen kuittaus Kotitehtävien laiminlyönti ja niiden suorittaminen Oppilas voidaan määrätä koulun jälkeen suorittamaan kotitehtävänsä,, mikäli hän on ne laiminlyönyt.

Toimenpiteen määrää rehtori tai opettaja Kestoltaan enintään yksi tunti Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään ilmoitukseen kuittaus Jälki-istunto Voidaan määrätä, mikäli oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kasvatuskeskustelun jälkeen Jälki-istunnon määrää rehtori tai opettaja Ennen määräämistä jälki-istuntoon yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko, oppilasta kuullaan ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys Tulee järjestää niin, ettei oppilas joudu jäämään pois opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta Enintään 2 tuntia Oppilaalla voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Niiden on oltava oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaille sopivia. Oppilas voidaan velvoittaa istumaan hiljaa Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Suorittamattomista jälki-istunnoista tehdään merkintä lukuvuositodistukseen Kirjallinen varoitus Päättää rehtori Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus varoitukseen. Kurinpitorangaistus Määräaikainen erottaminen Päättää sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto Kurinpitorangaistus On huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto (kts kohta 3.5.). Oppilasta ei saa jättää tuolloin ilman valvontaa. Oppilaan velvollisuus siivota tahallaan tai huolimattomuudella aiheutettu epäjärjestys tai likaaminen Koskee koulun omaisuutta ja tiloja

Tekijän on oltava tiedossa ja yksilöitävissä Tehtävän suoritus on valvottava eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi Kesto enintään 2 tuntia Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Ilmoitus tehdään Wilmassa olevalla lomakkeella, johon pyydetään huoltajan kuittaus. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä ojentamisesta tai kurinpidollisista toimenpiteistä sekä vaadittaessa mahdollisia vahingonkorvauksia. Puuttuminen koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistusta Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, tai väkivallasta Ilmoitus tehdään Wilmassa ja kirjallisesti sekä tapahtuneeseen syyllistyneen että kohteeksi joutuneen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Vaarallisten ja laittomien esineiden kielto ja toimivalta tarkastamiseen Kouluun ei saa tuoda esinettä/ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty (alkoholi- ja huumausaineet, teräaseet, ym.) Kouluun ei saa myöskään tuoda ainetta/esinettä, joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai jotka erityisesti soveltuvat vahingoittamiseen ja joiden hallussapitoon ei ole hyväksyttävää syytä Kielto koskee myös koulun koulupäivän ulkopuolella järjestämää ja valvottua toimintaa Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen Perusopetuslain 29 :n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti, tarkastamisessa ei saa käyttää voimakeinoja.

Ensisijaisesti oppilasta pyydetään vapaaehtoisesti luovuttamaan ko. aine/esine. Tarkastukseen ryhdytään vain, jos oppilas kieltäytyy luovuttamasta ko. ainetta/esinettä. Tarkastaminen ja voimakeinojen käyttö ovat aina viimesijaisia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä. Ennen tarkastamisen aloittamista on oppilaalle kerrottava tarkastuksen syy ja perustelu myös huoltajaan on suositeltavaa ottaa yhteyttä Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta ja tarkastus tulee suorittaa tilassa, missä ei ole läsnä ulkopuolisia henkilöitä. Vaatetuksen ja ihon välistä aluetta ei saa tarkastaa ei myöskään erogeenisiksi luokiteltavia alueita Tarkastajan on oltava tarkastettavan kanssa samaa sukupuolta Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla Edellä kerrotusta tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Tarkastus kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Aineiden tai esineiden haltuun ottaminen, säilytys ja luovutus Jos vaarallista haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Voimakeinojen käyttö oltava oikeassa suhteessa oppilaan ikään, kehitystasoon, tilanteen uhkaavuuteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin nähden. Oppilaiden turvallisuus ei saa vaarantua. Voimatoimien käytöstä on tehtävä kirjallinen ilmoitus Wilmassa opetuspäällikölle (vrt luokasta poistaminen)

Oppilaalta saa pyytää ja ottaa haltuun esineitä ja aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Häirinnän on oltava tosiasiallista, mahdollinen epäily häirinnästä ei riitä. Häirintään käytetyt esineet luovutetaan heti tunnin päätyttyä tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Vain huoltajille tai muulle lailliselle edustajalle voidaan luovuttaa alaikäiseltä otetut tupakkatuotteet, alkoholi sekä tuotteet, joiden alaikäiselle luovuttaminen arvioidaan turvallisuutta vaarantavaksi niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen. Luovutus kirjataan Wilmaan haltuunottoilmoitukseen. Poliisille välittömästi kun kyse on huumausaineista, ampuma-aseista, aseen osista tai muusta vastaavasta. Muut laittomat esineet, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan, mahdollisimman pian.. Luovutus kirjataan Wilmaan haltuunottoilmoitukseen. Luovutettava esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Lyhytaikaisesta säilytyksestä huolehtii esineen tai aineen talteen ottanut opettaja yli vuorokauden säilytyksestä huolehtii rehtori Haltuun ottaminen kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Ilmoitus voidaan yhdistää tarkastusilmoitukseen. Jos esinettä tai asiaa ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoilmoituksesta noudeta, se voidaan hävittää. Rehtori huolehtii siitä, että hävittämisestä laaditaan pöytäkirja, jossa allekirjoittajina on vähintään kaksi täysi-ikäistä koulun työntekijää. Pöytäkirja säilytetään koulun arkistossa. Matkapuhelinten tai mobiililaitteiden käytöstä tai auki pitämisestä oppituntien/koulupäivän aikana määrätään järjestyssäännöissä. Vahingonkorvaus Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa vahingon, on velvollinen korvaamaan sen Ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. Alaikäinen vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka hänen ikänsä ja kehitystasonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan tai vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Rahallisessa korvauksessa puhevaltaa käyttää oppilaan huoltaja Vahingonkorvausta ei saa käyttää rangaistuksenomaisesti. Seuranta Sivistystoimen suomenkielinen osasto seuraa kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavanoppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä Seurannan toimeenpanosta ja siitä vastaavista tarkemmin kohdassa 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen. 2.2.14. Osallisuus ja oppilaskunta Jokaisessa peruskoulussa on oltava oppilaskunta, joka koostuu oppilaista koulun eri luokka-asteilta. Toiminta on järjestettävä oppilaiden ikä- ja kehitystason mukaisesti huomioiden paikalliset eritysvaatimukset. Oppilaiden ja opiskelijoilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin (mm järjestyssäännöt, kiusaamisen vastainen suunnitelma,.). Oppilaat otetaan mukaan pohtimaan, minkälainen on turvallinen, yhteisöllinen ja hyvinvoiva oppimisympäristö, sekä miten turvallisuutta voitaisiin sosiaalisesti luoda heidän oppilaitoksessaan. Opettajakunnasta valitaan oppilaskunnan ohjaaja, jonka tehtävänä on johtaa oppilaskuntatyötä ja välittää tietoa oppilaskunnan ja koulun henkilökunnan välillä. Oppilaskunnan ohjaaja sekä oppilaskunnan edustaja kutsutaan tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokoukseen. oppilaskunnan ohjaaja oppilaskunnan kokoonpano ja toimintasuunnitelma 2.2.15. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat kotisivuillaan yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista. Koulun suunnitelmassa oppilashuollon yhteistyön järjestämisessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa selvitetään

miten oppilaan osallisuus toteutuu a) yhteisöllisen ja b) yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa miten huoltajan osallisuus toteutuu a) yhteisöllisen ja b) yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa miten yhteistyö toteutetaan muiden kumppaneiden kanssa miten yhteistyö toteutetaan opiskelun siirtymävaiheissa 2.2.16. Oppilashuollon toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Koulun vuosisuunnitelmassa on kuvaus oppilashuoltosuunnitelman arvioinnista. Rehtori vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Koulun oppilashuoltosuunnitelman arviointi vastuuhenkilön nimeäminen seurannan aikataulu seurattavat asiat seurannassa käytettävät menetelmät seurantatietojen tiedottaminen ja hyödyntäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisen oppilashuollon tarkoitus on kokonaisvaltaisesti seurata ja edistää opiskelijan kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeää on taata oppilaalle varhainen tuki ja ennakoida ongelmien syntyminen. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, resurssit ja tarpeet pitää huomioida oppilashuoltoa suunniteltaessa sekä koulun arjessa. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon eivät kuulu asiat, jotka koskevat opetuksen järjestämistä, pedagogisten asiakirjojen laatimista tai koulukiusaamisen selvittelyä. Oppilaalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin palveluja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä, muutoin 7 työpäivän kuluessa. Asian kiireellisyydestä päättää oppilashuollon ammattihenkilö. Oppilaalla on oltava mahdollisuus käydä kouluterveydenhuollossa ilman ajanvarausta virka-aikana. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tarvitaan aina oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumus. Oppilaan omat toiveet, näkemykset ja ratkaisumallit on otettava huomioon oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti, suunniteltaessa oppilasta koskevia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Huoltajat eivät voi kieltää alaikäistä oppilasta saamasta oppilashuoltopalveluja 3.1. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat

ryhmään voivat kuulua terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja vastuuhenkilönä sekä hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen/kirjallisen luvan. Usein ryhmän kokoaa kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri. Myös muut edellä mainituista voivat koota ryhmän. ryhmän vastuuhenkilö vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilökohtaiseen oppilashuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä. 3.2. Oppilashuoltohenkilöstö 3.2.1.Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveystutkimukset sekä terveysneuvonta jokaisella luokkatasolla. Vuosiluokilla 1, 5 ja 8 tehdään ns. laaja terveystarkastus. Kouluterveydenhoitaja tarjoaa oppilaille terveysneuvontaa, joka tukee ja edistää opiskelukykyä, terveitä elämäntapoja ja mielenterveyttä. Terveydenhoitaja seuraa koulukiusaamistilannetta sekä myös päihteiden käyttöä. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset järjestetään niin, että myös oppilaan huoltajalla on mahdollisuus osallistua niihin. 3.2.2.Koulukuraattori Koulukuraattori tukee oppilasta, jolla on vaikeuksia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai perhesuhteissa. Kuraattori auttaa kriisitilanteissa, vaikeassa elämäntilanteessa tai muissa vaikeuksissa. Työmenetelmät ovat vaihtelevia, esimerkiksi henkilökohtaiset keskustelut, ryhmäkeskustelut, luokkavierailut. Kuraattori voi myös keskustella yhdessä huoltajan kanssa kotitilanteesta sekä kasvatuskysymyksistä. Tarpeen vaatiessa kuraattori suorittaa myös kotikäyntejä. Koulukuraattori toimii koulujen yhteyshenkilönä lastensuojeluun sekä muihin viranomaistahoihin. 3.2.3.Koulupsykologi Koulupsykologin työtehtävät liittyvät oppilaiden kehitykseen, oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Koulupsykologi tekee ennaltaehkäisevää työtä muun muassa tarjoamalla konsultaatiota sekä perheille että koulun henkilökunnalle. Tarvittaessa koulupsykologi selvittää oppimis- ja muita neuropsykologisia vaikeuksia. Koulupsykologi tarjoaa asiantuntija-avun oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen ja harkinnan mukaan myös keskusteluapua. Koulupsykologi ohjaa tarvittaessa oppilaan jatkotutkimuksiin

esimerkiksi neurologille, lastenpsykiatrille tai puheterapeutille.. 3.3. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja 8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa. terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista. laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. 3.4. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Terveydenhoitaja: ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa sekä luokanopettajalle/luokanvalvojaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista Koululääkäri kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa 3.5. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) voi tehdä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää aina oppilaan ja/tai huoltajan kirjallista suostumusta.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille. (POL 40, LL 32 ) Sairaalakoulun oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Sairaalakoulujakso on määräaikainen. Tiivis pedagoginen ja oppilashuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun osastojakson tai avohoidollisen nivel- tai tukijakson jälkeen. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella. Osastohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto Kouluterveydenhuollon sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden osalta yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu osastojakson aikana tarvittaessa oppilaan omassa koulussa. Erikoissairaanhoidon järjestämät näihin verrattavat palvelut eivät ole oppilashuollon palveluja. Oppilaan oma koulu ja sairaalakoulu järjestävät yhteistyössä yksittäistä oppilasta koskevan monialaisen oppilashuollon. Oma koulu kutsuu kokoon tämän oppilashuollollisen asiantuntijaverkoston. Sairaalakoulun opettaja tai sen oppilashuoltohenkilöstöön kuuluva työntekijä osallistuu pyydettäessä oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella tähän verkostoon. Sairaalakoulu järjestää oppilaiden osastojaksojen aikana tarvittaessa kouluverkostoja. Nämä kouluverkostot eivät ole oppilashuollon asiantuntijaverkostoja. Osastojakson aikana oppilaan oman koulun opetushenkilöstö ja mahdollisesti oppilashuollon edustaja /edustajat voivat osallistua erikoissairaanhoidon kokoon kutsumiin hoitoneuvotteluihin. Nämä hoitoneuvottelut eivät ole oppilashuollollisia asiantuntijatyöryhmiä, mutta ne antavat tukea omassa koulussa toteutettavalle yksilökohtaiselle oppilashuoltotyölle. Sairaalakoulussa opiskelevien avohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto Sairaalakoulujakson aikana oppilaan kouluterveydenhuollon palvelut sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut toteutuvat sairaalakoulussa. Sairaalakoulun oppilashuoltohenkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan oman koulun oppilashuoltohenkilöstön tai oppilaan asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän edustajien kanssa. Sairaalakoulujakson aikana oppilaan asioista vastaava asiantuntijaverkosto kokoontuu sairaalakoulun kokoon kutsumana verkostotapaamisissa, joihin myös oppilaan oman koulun edustaja/edustajat osallistuvat. Tarvittaessa tämä ryhmä voi toimia yksilökohtaisen oppilashuollon asiantuntijaryhmänä (MAR). Tällöin verkostossa mukana ollut oman koulun edustaja kirjaa edellä mainituista verkostoista oppilashuoltolain edellyttämän oppilashuoltokertomuksen oman koulun rekistereihin.

Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä Opettaja, kouluterveydenhuolto sekä koulupsykologi ja kuraattori tekevät yksilökohtaista oppilashuoltoa oppilaan ja/tai huoltajien suostumuksella yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden, poliisin, nuorisotyöntekijöiden, seurakunnan työntekijöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 3.6. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä, Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivä ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 ) Mikäli rehtori epää oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen loppupäivän ajaksi, hän ilmoittaa asiasta huoltajalle ja sopii käytännön järjestelyistä. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin., 3.7. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuollon ohjausryhmä antaa tarkentavat ohjeet oppilashuoltokertomuksen laatimisesta ja säilyttämisestä. Yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteri sisältää yksittäisten oppilaiden oppilashuoltokertomukset sekä siihen liittyvät mahdolliset muut asiakirjat oppilashuollon ohjausryhmä nimeää rekisterille vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Myös muut jäsenet voivat tehdä kirjauksia. (OHL 20 ) Oppilashuoltokertomus on salassa pidettävä asiakirja, joka laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. (OHL 20 ) Oppilashuoltokertomukseen kirjataan yksittäisen opiskelijan: nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan nimi ja yhteystiedot; asian aihe ja vireillepanija; opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, arviot, tutkimukset ja selvitykset tiedot asian käsittelystä oppilashuoltoryhmänkokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; toteutetut toimenpiteet ja tukitoimet; kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu 3.8. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia