TALOUSARVIO 2018 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Konsernihallinnon tehtävänä on varmistaa kaupungin strategisten, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikonsernin yksiköiden toimiminen koko konsernin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävä ulottuu kuntaorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Viitasaaren kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Energia Oy vastaa kuntalaisten vesi- ja jätevesihuollosta keskustaajaman ja Kymönkosken alueilla sekä kaupungin ja keskustaajaman asukkaiden ja yritysten kaukolämmön tarpeesta. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokraasuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokra-asumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjensä tehokkaasta käytöstä. 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. 3. Toimintavuonna 2018 kaupunki uudistaa omistajapolitiikkaansa ja erityistä huomiota kiinnitetään mm. yhtiöiden hallitusten liiketoiminta-asiantuntemuksen lisäämiseen. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Asuntotuotantostrategian valmistelu yhteistyössä konserniemon kanssa 2. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen.
3. Vuokratalojen käyttöastekehityksen parantaminen hakemalla vapautusta ARA:n vuokrarajoituksista ja myymällä sekä purkamalla käyttöasteeltaan heikkoja kohteita. 4. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen omistaja-arvon säilyttämiseksi. 5. ARA:n, kaupungin ja VVA Oy:n yhteisen hankkeen Yhdyskuntien uudistaminen 2016 2019 tulosten hyödyntäminen. Mittari TP 2014 TP 2015 TP 2016 E 2017 TA 2018 Liikevaihto 2 620 132 2 549 373 2 408 654 2 376 025 2 513 151 Tilikauden tulos -84-52 -111 993 (*) -208 991 (*) 7 711 Kaupungin takaus 11 163 284 10 735 851 10 458 417 9 310 984 8 883 551 (saldo) Omavaraisuusaste 6,21 % 6,95 % 4,44 % Maksuvalmius (Quick ratio) 1,27 (arava) 0,35 (yleinen) (huono) 0,93 (arava) 0,24 (yleinen) (huono) 0,64 (arava) 0,16 (yleinen) (huono) (*) Lisäalaskirjauksen vaikutus sekä kiinteistöjen myynnistä johtuvat alaskirjaukset Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Nykyisen kaukolämpökattilan tultua elinkaarensa päähän uusi lämmöntuotantoratkaisu on käytössä. 3. Yhtiön taloudellinen kannattavuus 4. Talousveden hyvät laatuvaatimukset ja suositukset täyttävän veden toimittaminen mahdollisimman häiriöttömästi 5. Vastuullinen, toimiva ja luontoa kunnioittava jätevesistä huolehtiminen 6. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen.
Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 3 051 783 3 001 531 3 472 131 3 535 215 3 578 527 Tilikauden tulos -87 673-192 816 174 952 154 940 150 763 Kaupungin takaus 2 050 000 1 800 000 1 250 000 1 700 000 1 462 070 Omavaraisuusaste 52 52 55 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,45 0,55 0,90
Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tytäryhtiön toiminnan ja talouden vakauttaminen 2. Toimivien yritystilojen turvaaminen ja kehittäminen 3. Postitalon uusiokäyttö kaupungintalon remontin väistötiloina ja tämän jälkeen alueen osaamiskeskuksena 4. Elinkeinopoliittisten kiinteistöjen ylläpitoa koskevat vaihtoehdot selvitetty konserniemon kanssa Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 376 053 338 110 401 306 410 000 347 000 Tilikauden tulos -75 004-139 459 44 492 20 000-101 000 Kaupungin takaus 3 928 551 3 793 003 3 161 206 3 146 034 3 257 000 Omavaraisuusaste 4,7 % 1,5 % 3,1 % 3,0 % -0,3 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 1,6 0,8 2,4 2,4 1,4 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla 13.03.86 Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden 16.07.1985 tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistö pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yhtiön talous vakaana 2. Kiinteistöstä huolehtiminen suunnitelmallisesti ja kattoremonttiin varautuminen
Mittari TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 60 750 48 4535 46 574 42 874 43 000 Tilikauden tulos 748 537 2 0 0 Kaupungin takaus 0 0 0 0 0 Omavaraisuusaste 84 90 97 90 90 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,67 1,17 4,4 1 1 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 -nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen kiinteistössä toimiville vuokralaisille 2. Kun rakennus on elinkaarensa päässä, myydään tai vuokrataan se esim. yrityksen varastotilaksi 3. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi edellisen eläköityessä Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 ja TA2018 alv 24 % alv 0 % Liikevaihto 208 119 215 022 231 638 204 406 164 844 Tilikauden tulos 4 913-57 440 5 418 0-4 637 Kaupungin takaus 70 000 0 0 0 0 Omavaraisuusaste 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 200 % ei velkoja ei velkoja ei velkoja ei velkoja Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita.
Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja uuden yrityskannan synnyttäminen 3. Keksintöjen viikko- tapahtuman ja innovaatioprosessin kehittäminen ja laajentaminen 4. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 5. Viitasaaren matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen (esim. yht. tutustumismatka ja visio sekä strategia) määrittäminen Viitasaaren matkailun kehittämiseksi. 6. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 7. Toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman hyödyntäminen Mittarit: - Witaksen yrityspalveluiden käyttömäärä - yritysten määrä (Witaksen oma tilastointi), uudet yritykset - yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä ja eurot (saadaan Elyltä) - yritysryhmähankkeiden määrä (uusi mittari edellisiin vuosiin verrattuna, sidottu Elyyn) - aluekehittämishankkeiden määrä niistä missä Witas maksaa kuntarahaosuudet + Witaksen hallinnoimat Leader-hankkeet - asiakastyytyväisyys - uudet innovaatiot - Keksintöjen Viikon kävijämäärä, oheistapahtumat koko Witas-alueella - Matkailutulo Yleishallinnon toimielimet Henkilöstöhallinnon sekä talous- ja tietohallinnon talousarviomäärärahat on budjetoitu Pihtiputaan kunnanhallituksen alaisuuteen, josta ne jaetaan kaikkien Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin toimintayksikköjen kustannuksiksi. Toiminnalliset muutokset Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: - presidentinvaalit 28.1.2018, mahdollinen toinen vaalipäivä 11.2.2018 - maakuntavaalit lokakuussa 2018 - eduskuntavaalit 14.4.2019 - europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa 2019 Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti lokakuussa 2018. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020.
Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää ja kaupungin haja-asutusalueella kirjastoautoa kiertävänä äänestysautona. Tavoitteena on vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Tarkastuslautakunta Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Tilintarkastuksesta on tehty sopimus KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n kanssa vuosille 2017 ja 2018. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHT, HT Esko Säilä. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Mittarit ja tunnusluvut Mittari/ strat.tavoitteet Toteuma 2014 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Arvio 2017 Tavoite 2018 TALOUS Vuosikate euroa/asukas 459 462 535 460 Lainamäärä euroa/ asukas 4021 3798 3414 2414 ELINVOIMA Yritysten lukumäärän nettomuutos 0 2 2 4 4 Nettomuutto kuntaan -45-19 -12-126 0 HYVINVOIVA KUNTALAINEN Työmarkkinatuen maksuosuus 175 593 228 470 220 000 220 000 220 000 Työm.tukimaksua kerrytt.työttömät 46 55 50 50 50 Työttömyys% 17,6 18,5 19,1 16,5 14,2 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen
toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden ja mittareiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan valtakunnallisen alueuudistuksen johdosta muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2018 keskeiset tehtävät ovat kaupunkistrategian jalkauttaminen ja tehokas edunvalvonta yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa Saarijärven Viitasaaren seutukunnan saamiseksi EU:n liittymissopimuksen mukaiseen erityisasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja hankkeet talousarviovuonna 2018 - osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun - palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien - työllistämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano - kaupungin elinvoiman ja vetovoiman edistäminen yhteistyössä kehittämisyhtiön, yritysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa - osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia Osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun Viitasaaren kaupunki osallistuu sote- ja maakuntaitsehallinnon valmisteluun yhdessä maakunnan muiden kuntien, kuntayhtymien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä on mukana valmistelua suorittavissa eri työryhmissä. Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan sote- ja maakuntauudistuksessa. Palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien Maakunta- ja soteuudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä. Kunnan rooli tulee painottumaan hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian vahvistamisessa. Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien kanssa käydään Wiitaunionin tulevaa yhteistyötä v. 2020 koskevat neuvottelut ja valmistellaan neuvottelutuloksen mukaiset yhteistyösopimukset. Palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kumppanien kanssa kokeilemalla ja oppia jakamalla.
Työllistäminen Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista. Yksikössä työskentelee työllisyyspäällikkö ja työpajaohjaaja. Työllisyyspäällikkö toimii Tuunari pajan esimiehenä ja 20.3.2017 alkaneen Yritysduunihankkeen hallinnoijana. Lisäksi hänen tehtäviin kuuluu toimia Pohjoisen Keski-Suomen Typ-verkoston johtajana. Työllisyysyksikön osana toimii Tuunari paja, jossa työskennellään palkkatukityössä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Tuunari pajalla tehdään tekstiili-ja puutyötä sekä järjestetään kaupungintalon kahvitukset ja voimailusalin, puulukion ja Pasalan leirikeskuksen siivoukset. Yritysduuni hankkeen tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan kaupungin alueella toimivien yritysten piilotyömahdollisuudet ja työllistä yrityksiin vuosittain 10 pitkäaikaistyötöntä, alle 29-vuotiaita nuoria sekä vajaakuntoisia työnhakijoita. Työllistämisyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella siihen asti että hakijan työssäoloehto täyttyy (n.8kk) Yksikkö järjestää työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää ensisijaisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita ja lisäksi henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin että työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä ja työmarkkinatuen maksuosuuden maksuista. Tavoitteena on, että kaupungin maksama vuotuinen työmarkkinatuen maksuosuus ei ylittäisi 220 000 euroa. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varauduttu myös nuorten kesätyöllistämiseen Viitasaaren 4H-yhdistykselle myönnettävän avustuksen muodossa. Nuorten työpajatoimintaan on varauduttu vapaa-aikatoimen talousarviossa. Elinvoiman ja vetovoiman edistäminen Kaupunki on merkittävä elinvoimapoliittinen toimija. Fyysisten toimintaedellytysten lisäksi kaupunki huolehtii omalta osaltaan alueen elinvoimaverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhteydet yrityksiin, rahoittajiin, valtiollisiin instituutioihin ja muihin sidosryhmiin ovat keskeinen osa kaupungin toimintaa, jolla elinkeinoja ja yhteisön kehitystä tuetaan. Paikallisella tasolla arjen konkreettista yhteistyötä tehdään niin yksittäisten yritysten, yrittäjäyhdistyksen kuin myös muiden yhdistysten sekä seurakunnan ja paikallislehden kanssa. Kaupunki rakentaa brändiään Pikkasen parempi periferia aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin ja Pro Viitasaari-yhteistyön kautta. Elävän maaseutukaupungin imagoa vahvistetaan päivittäisillä laadukkailla palveluilla, panostuksilla elinympäristöön ja vapaa-aikaan sekä toimimalla kumppanina lukemattomissa tapahtumissa ja muussa kolmannen sektorin toiminnassa. Työ ja toimeentulo ovat ensisijaisia elinvoimatekijöitä. Kaupungin elinvoimaa kehitetäänkin yritykset edellä. Paikallisten yritysten kasvua ja kehitystä sekä uusien yritysten syntymistä ja rantautumista varten käytettävissä on useita eri työkaluja. Neuvontaa ja hankehallintoa tarjoaa Kehittämisyhtiö Witas Oy, jonka toimintaan on varattu kuntaosuutena 396.000 eli 60 /asukas. Witaksen uusi strategia pyritään integroimaan
myös kaupungin toimintaan soveltuvin osin. Toimitiloja tarjoavan Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) toimintaan on varattu 65 000 :n de minimis-tuki. Yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja laajuudesta sekä tarvittavista resursseista tullaan päättämään vuoden 2018 aikana siten, että suunnitellut muutokset astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Yrittäjätoimikunta toimii tärkeänä foorumina kaupungin ja yrittäjien välillä. Yrittäjätoimikunta reagoi ajankohtaisiin elinvoimakysymyksiin, kehittää kaupungin hankintapolitiikkaa ja yritysvaikutusten arviointia sekä valmistelee yhteistyöhankkeita, kuten joulutoria ja muita tapahtumia. Tavoitteena on tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja uusien toimialojen kasvua. Uudistuminen pohjautuu innovaatio- ja kokeilutoiminnan sekä digi- ja osaamistalouden edistämiseen. Toimintavuonna 2018 kaupunki panostaa erityisesti työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Yhteistyötä POKE:n ja korkeakoulujen kanssa syvennetään muun muassa osaamiskeskushankkeen myötä. Samalla luodaan puitteita uusille työllistymisen muodoille ja uuden yritystoiminnan syntymiselle. Fyysisiin toimintaedellytyksiin panostetaan varaamalla 300. 000 euron avustusmääräraha keskusta-alueen valokuituhankkeeseen. Vuonna 2018 toteutetaan kuntamarkkinointisuunnitelmaa ja lisätään kaupungin tunnettavuutta sekä vahvistetaan kaupunkibrändiä. Markkinoinnin toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti digitaalisen markkinoinnin lisäämiseen, tapahtumatarjonnan mainontaan ja uusyritysten hankintaan. Rakennemuutoshankkeessa luodun sijoittumispalvelumallin tavoitteena on elinkeinoelämän vahvistaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen myyntikulttuurin edistäminen ja uusien asukkaiden ja yritysten avustaminen Viitasaarelle sijoittumisessa. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa ylläpidetään yrittäjätoimikunnan, yrityskummivaltuutettujen ja yritysvierailujen avulla. Elinvoiman edistämiseksi otetaan rohkeasti käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja ja kokeilutoimintaa. Strategiseen kehittämiseen varattuja määrärahoja kasvatetaan 45.000 euroon. Tavoitteena on ensisijaisesti hyödyntää Saarijärven-Viitasaaren seudulle korvamerkittyä ESR-rahoitusta kaupungin elinvoiman kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n kanssa kaupunki on mukana järjestämässä Keksintöjen Viikko keksintömessutapahtumaa, joka kokoaa saman katon alle keksijöitä, yrittäjiä, valmistajia, asiakkaita, jakelukanavien edustajia, rahoittajia sekä palveluntuottajia tarjoten näin erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Messuilla vieraili v. 2017 yli 1 200 kävijää. Näytteilleasettajien palautteiden mukaan ennakko-odotukset täyttyivät hyvin. Asteikolla 1-4 tapahtumalle annettiin arvosanaksi 3,4. Viitasaaren kaupunki tukee maankäytöllä ja kaavoituksella elinvoimaisen ja viihtyisän seutukaupungin kasvua. Hyvän elinympäristön laatua sekä monipuolisen asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia tavoitellaan Haukirinteen ja Kölkyn asemakaavalaajennuksilla ja keskusta-alueen osayleiskaavan laadinnalla. Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittämistä sekä ylläpitämistä edistetään edullisten ja yhdyskuntatekniikaltaan valmiiden, houkuttelevien liike- ja teollisuustonttien riittävällä tarjonnalla.
Kaupunki on mukana mm. ARA:n Yhdyskuntien uudistaminen projektissa, jossa pyritään saamaan vuokratalojen kiinteistökanta kestävään kuntoon ja tehokkuutta asumisen strategian suunnitteluun. Asuntostrategia on tavoitteena kytkeä kunnan laajempaan strategiseen suunnitteluun, kaavoitukseen, maankäyttöön ja vanhan asuntokannan monipuoliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja sopeuttamiseen nykyiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia Kaupunki tukee asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa sekä kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista tarjoamalla tilaa, tietoa, neuvontaa ja ohjausta, verkostoja ja uusia toimintamalleja. Yhteisöjen aktiivisuutta tukemalla kaupunki mahdollistaa vapaaehtoista hoivaa ja vertaistukea, harrastamista ja matalan kynnyksen kaupunkikulttuuria sekä osaamisen, palvelujen ja tavaroiden jakamista. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia toteutetaan perinteisin muodoin ja ottamalla käyttöön uusia suoran, osallistuvan demokratian muotoja kuten uusia sähköisiä vaikuttamisen kanavia ja digitaalisia sovelluksia sekä luottamustoimielinten avoimia kokouksia. Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudelleen seuraavat vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto ja Nuorisovaltuusto, joiden tehtävänä on toimia edustamiensa ikä- ja väestöryhmien äänitorvena ja puolestapuhujana, antaa lausuntoja, seurata ja edistää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, sujuvaa arkea ja asioiden käsittelyä Viitasaaren kaupungissa sekä tehdä aloitteita ja esityksiä. Tavoitteena on, että oppilaskunnat, kummivaltuutetut ja lapsiparlamentti toimivat aktiivisessa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Kesäasukkaiden kanssa käydään vuoropuhelua mökkiläisfoorumin kautta. Paikallisidentiteetti, kulttuuri, yhteisöllisyys ja yhteisöjen sekä yksilöiden osallisuus ovat keskeisiä elementtejä, joita kunnalla on mahdollisuus ruokkia yhteisöllisyyttä innostamalla. Kaupungin, paikallislehden ja seurakunnan yhteinen Hyvän tahdon Viitasaari -ohjausryhmä pyrkii aktivoimaan vapaaehtoistoimintaa ja Viitasaari heimon yhdessä tekemistä sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Yhteistyössä kehitetään osallisuuden eri muotoja. Viitasaaren tapahtumat ja tilaisuudet, virike-, harrastus- ja vertaistoiminta tarjoavat ympärivuotisesti mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille vapaaehtoiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli yhteistyössä perheiden kanssa on keskeinen vapaaehtoistoimintaan tutustumisessa ja vapaaehtoistoiminnalle myönteisten asenteiden kehittymisessä. Viitasaaren kaupunkistrategiaa on työstetty kuntalaisten, yrittäjien, kyläyhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa kyselyjen, työpajojen, lausuntojen ja asukasiltojen kautta. Asukkaat osallistuvat valtuustokaudella myös kaupunkistrategian arviointiin.