L E V O L A 1 HARJAVALLAN KESKUSTAN ALAKOULU KUNTOTUTKIMUS Tutkimusselostus 02.09.2016
L E V O L A 2 Tilaaja Harjavallan kaupunki / Tilapalvelut Matias Eskola Keskustie 5 B 29200 Harjavalta Toimeksianto Rakennuksen kuntotutkimus. Kohde Harjavallan keskustan alakoulu Tutkimuksen tekijät Insinööritoimisto Levola Pihlajaranta 10 28400 Ulvila www.inststolevola.com Tomi Levola, rakennusinsinööri AMK Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-21554-26-15 Työterveyslaitoksen pätevöittämä työterveyshuollon asiantuntija p. 0440 893 475 tomi.levola@inststolevola.com Jyrki Sundelin, rakennusinsinööri AMK Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) - pätevöitymässä
L E V O L A 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohde... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Tutkimusmenetelmät... 4 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT, AIKAISEMMIN TEHDYT TUTKIMUKSET ja TEHDYT KORJAUKSET... 5 2.1 Käytettävissä olleet asiakirjat... 5 2.2 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset... 5 3 PERUSTUKSET, KELLARIT JA ALAPOHJAT... 9 3.1 Alkuperäinen rakennus... 9 3.2 Laajennus... 17 4 ULKOSEINÄT... 21 4.1 Alkuperäinen rakennus... 21 4.2 Laajennus... 22 5 VÄLIPOHJAT... 24 5.1 Alkuperäinen rakennus... 24 5.2 Laajennus... 26 6 SISÄKATOT... 27 6.1 Alkuperäinen rakennus... 27 6.2 Laajennus... 27 7 PYSTYNOUSUKOTELOT JA LÄPIVIENNIT... 31 8 YLÄ- JA PINTAPÖLYT... 33 9 Sisäilman olosuhdemittausten tulokset... 34 9.1 Paine-erot... 34 9.2 Sisäilman kemialliset yhdisteet... 38 10 VESIKATTO JA YLÄPOHJA... 39 11 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ... 41 11.1 Ilmanvaihtojärjestelmä alkuperäisessä rakennuksessa... 41 11.2 Ilmanvaihtojärjestelmä laajennusosassa... 42 11.3 Ilmanvaihtojärjestelmän säädöt... 43 12 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 45 13 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 47 LIITTEET Laboratorioanalyysit
L E V O L A 4 1 YLEISTÄ 1.1 Kohde Kohde on 1950-luvulla valmistunut kivirakenteinen, 4. kerroksinen ja kellarinen koulurakennus. Rakennukseen 1980-luvun lopussa rakennettu 2. kerroksinen laajennusosa, jossa sijaitsee mm. luokkatiloja, ruokala ja auditorio. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Tilaajalta saatujen tietojen mukaan rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia henkilökunnan oireilun perusteella. Rakennuksessa on tehty sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä noin kymmenen vuoden ajan. Tiloihin liitettyä oireilua on koettu pääasiassa uuden puolen tiloissa. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiloissa epäillyn sisäilmaongelman syyn aiheuttajaa/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia ja rakenneavauksia sekä materiaalinäytteiden laboratorioanalyysejä. Ilmavirtauksia ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti ja merkkisavulla. Ilmamäärät tarkastettiin ilmamäärämittarilla. Ilmavuotoja tutkittiin merkkisavulla sekä merkkiainekokein 5% vetykaasuseoksella. Taulukko 1. Mittauskalusto Laite/ mittari Tyyppi/ malli Huom Pintakosteusilmaisin Gann Hydrotest LG3 + Pintakosteusilmaisimella etsitään kosteuseroja anturi Gann B50 rakenteista, ei suoriteta varsinaisia mittauksia. Mittausalue 0-199 (yksiköttömiä lukemia). Suhteellisen Vaisala HMI41 Valmistaja ilmoittaa näyttölaitteen tarkkuudeksi kosteuden ja näyttölaite ja mittapää (+20 ºC:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±0,1% RH ja lämpötilan mittaus HMP42 lämpötilalle ±0,1ºC. HMP42 mittapään tarkkuus (+20 ºC:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±2 % RH (0-90 % RH) ja ±3 % RH (90-100 % RH) Merkkisavu Regin Ilmavuotojen paikallistaminen Paine-ero mittarit Rakennuksen painesuhteiden selvittäminen Ilmamäärämittari Ilmamäärien mittaus Vuotoilmaisin ja Ilmavuotojen selvittäminen vetykaasuseos 5%
L E V O L A 5 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT, AIKAISEMMIN TEHDYT TUTKIMUKSET JA TEHDYT KORJAUKSET 2.1 Käytettävissä olleet asiakirjat Kohteesta oli käytettävissä 1980-luvun lopussa laaditut peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä laaditut suunnitelma-asiakirjat. 2.2 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset Rakennuksesta on tehty runsaasti erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Alla on esitetty aikaisemmin tutkimukset ja analyysit sekä niiden havainnot/johtopäätökset sekä tehdyt korjaukset pääpiirteittäin (Harjavallan kaupungin laatima kooste): 01/2006: Sisäilmanäytteitä otettiin kahteen eri otteeseen yhdestä luokkatilasta sekä vertailuksi erikseen yhdestä toisesta luokasta. Tarkastuspöytäkirjasta: Homeiden ja hiivojen pitoisuudet olivat pienet, 28 raja-arvon ollessa 100. Sädesieniä ei ollut. Sädesieniä tulee, jos rakenteet ovat kostuneet. Ilman bakteeripitoisuus oli korkea. Vaikeata sanoa mistä se johtui, kun kuitenkin ilmanvaihdot tuntuvat toimivan hyvin. Bakteeripitoisuuden takia otettiin varmistukseksi lisänäytteitä, jolloin bakteeripitoisuus oli vähän korkea, mutta raja-arvojen sisällä. Sädesieniä ei ollut uusintatutkimuksessa ja homeita ei tutkittukaan toista kertaa. Vertailuksi otettu Riku Mäkisen luokan ilma oli loistava. Bakteereja hyvin vähän. Sädesieniä ei ollut ja homeiden määrä oli nolla. Aikaisemmin ei vielä mistään ole mitattu homemääräksi 0:aa pesäkettä. Aistinvaraisesti ilma tuntui hyvältä eikä mitään vesivuotojälkiä löydetty. 01/2007: Työterveyshuollon työpaikkakäynti työterveyshoitaja Tiina Tainion johdolla. Tarkastuspöytäkirjasta: Kohonnut bakteeripitoisuus viittaa esim. puutteelliseen ilmanvaihtoon, Marraskuussa -06 työntekijöille tehtiin sisäilmakysely, johon vastasi 9 työntekijää, Kyselyn jälkeen 3 työntekijältä määritettiin verestä vasta-ainepitoisuus kosteusvaurio-mikrobeille. Arvot olivat kaikilla normaalit, Luokissa oli paljon tavaroita pöydillä ja avonaisilla hyllyillä; keräävät suojaamattomina pölyä. Suursiivousta ei viime kesänä tehty säästösyistä, Käynnillä ei ollut havaittavissa kosteusvaurioon viittaavaa. Työntekijöillä on kuitenkin oireita, joten selvittelyä tulee jatkaa, Jatkossa mahdollisesti otetaan yhteyttä Työterveyslaitoksen sisäilma-asiantuntijaa. 03/2007: Työterveyslaitoksen sisäilmaselvitys Harjavallan keskustan koulussa 27.3.2007. Lausunnosta: Erityisesti luokassa 233 toimiva opettaja on oireillut; viereisen luokan (235) opettaja kokee oireilunsa vähentyneen selvästi luokassaan tehdyn perusteellisen siivouksen jälkeen, Tuloilmakanavan suulta (luokka 239) otettu näyte koostui pääosin karkeasta kiviainespölystä, kalkkipohjaisesta rakennusmateriaalipölystä ja rautapölystä. Lisäksi näytteestä tavattiin runsaahkosti 1-2mm pitkiä
L E V O L A 6 lasivillakuituja ja lasikuituja, joilla on voimakas ärsytysvaikutus. Luokasta nro 233 kerätyssä näytteessä esiintyi kohtalaista kokonaissienikasvua ja erittäin runsaasti bakteereita. Luokan nro 235 näytteestä tavattiin mikrobeja vain erittäin pieni määrä. Ylätasojen pölyisyys luokassa 233 on mahdollisesti yhteydessä luokassa toimivan opettajan kokemaan oireiluun, Pölynäytteestä todettiin runsaasti teollisia mineraalikuituja, jotka selittänevät ainakin osittain työntekijöiden kokemia ärsytysoireita. Näytteessä esiintyneet lasivillakuidut ovat todennäköisesti peräisin katon akustiikkalevyistä, Suosittelemme uusimaan akustiikkalevyt. Lisäksi suosittelemme IV kanaviston, tuloilmakammion, äänenvaimentimien ja päätelaitteiden kunnon tarkastamista muiden mahdollisten kuitulähteiden löytämiseksi, Siivous on tärkeä sisäilman laadun osatekijä, ja tehostettu siivous mm. yläpölyjen poistamiseksi olisi suositeltavaa tehdä säännöllisin väliajoin. Lisäksi tilojen käyttäjien olisi hyvä pitää huolta siitä, että pölyä kerääviä pintoja on mahdollisimman vähän ja että tilat on helppo siivota. 07/2007: Ilmanvaihtokanavien puhdistus alakoulun tiloissa 07/2008: Alakoulun keskuskeittiön tulo/poistokanavien puhdistus ja ilmamäärien säätö (kojeet PF 002 ja PF 11.1 sekä TF 11.1 palvelualue) 07/2008: Harjavalta-salin ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmamäärien säätö (kojeet TK-15 ja PF 15.1 palvelualue) 10/2008: Koulukeskuksen ala-asteen IV-puhdistus (LTO-kanavisto ullakolla/konehuoneessa) 04/2009: Koulukeskuksen ala-asteen LTO-roottorin uusiminen ja suodatinosien lisääminen (raitis-/poistopuoli) 06/2009: Alakoulun keskuskeittiön astiapesulinjan ilmanvaihdon muutostyöt 11/2009: Turun ja Porin työsuojelupiirin tarkastus Harjavallan keskustan ala- ja yläkoulussa 3.11.2009. Tarkastuskertomuksesta: 3. Alakoulun pienryhmäluokkien terveellisyys ja turvallisuus: Tarkastuksella saadun tiedon mukaan työntekijällä on edelleen työaikaan liittyvää hengitysteiden oireilua alakoulun yläkerrassa sijaitsevissa pienryhmäluokissa. Työnantajan tulee varmistua siitä, että työtilat ovat turvallisia ja terveellisiä työntekijälle, Sisäilmaan liittyviä ongelmia on selvitetty Keskustan koulun tiloissa viime vuosina. Varsinaista sisäilmatyöryhmää ei Harjavallan kaupunkiin ole perustettu, mutta yhtenäisiä käytäntöjä on sisäilmaongelmien hoitamiseksi muodostunut, Alakoulun yläkerrassa sijaitsevissa pienryhmäluokissa on aiemmin todettu sisäilmaongelmia. Turun Aluetyöterveyslaitoksen vuonna 2007 tekemissä tutkimuksissa on todettu, että näissä tiloissa on pölyistä eikä ilmanvaihtokone toimi tarkoituksenmukaisesti. Siivouksen tehostamisen, ilmanvaihtokoneen korjauksen ja kanavien puhdistamisen sekä ilmamäärien säätämisen jälkeen työntekijöiden oireilu näissä tiloissa on vähentynyt. Aluetyöterveyslaitos suositteli lisäksi katossa olevien akustiikkalevyjen poistamista, mutta
L E V O L A 7 tämä on vielä tekemättä. Akustiikkalevyt ovat ehjät ja niiden reunoihin on asennettu reunalistat. Tarkastushetkellä aistinvaraisesti havaittuna pienryhmä-luokkien sisäilmassa ei ole havaittavissa tunkkaisuutta. Koska tarkastuksella kuitenkin todetaan oireilun pienryhmissä edelleen jatkuvan, tulee työnantajan varmistua pienryhmäluokkien turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tarkastuksella keskustellaan sisäilmastokyselyn uusimisesta lähiaikana työntekijöiden oireilun selvittämiseksi. 07/2013: Keskustan koulun IV-kanavien nuohous, ilmamäärien mittaus- ja säätö 03/2015: Sisäilmanäytteiden otto 17.2.2015 Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta luokkahuoneista 233, 228, 226, 239, 217, 227, 235. Lisäksi samoista tiloista otettiin 3.3.2015 pölynäytteet sekä vielä vertailunäytteet sisäilmasta luokista 217, 235 sekä ulkoa. Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n mikrobiologi Meija Kivisaari toteaa yhteenvedossaan sisäilmanäytteistä: Selkeää kohonnutta pitoisuutta ei näyttänyt olevan missään osa-alueella. Bakteerit ovat alle 50 pmy/m3 joka tilassa (kohonneen pitoisuuden raja on 4500 pmy/m3). Sädesieninäytteiden tulokset olivat nollatuloksia eli alle neljä (raja-arvo yli 10 pmy/m3 joka viittaisi mikrobikasvustoon). Sienipitoisuudet olivat välillä 4-14 pmy/m3 (vauriotiloissa pitoisuudet olisivat 50-500 pmy/m3). Tilojen 239 ja 235 näytteissä oli yksi pesäke vaurioon viittaavaa homelajia mutta erittäin pieni pitoisuus kaukana raja-arvosta. Tämä tavanomaista ja voi johtua monesta syystä. Muut sienet ovat normaaleja sisä- ja ulkoilmassa esiintyviä lajeja. Pölynäytteet analysoinut Labroc Oy:n tutkija Tomi Tolppi totesi pölyistä: Pölyt ovat tavanomaisia, määrät pieniä ja koostumus normaali. 08/2015: Keskustan koulun IV-kanavien nuohous keskuskeittiön kesällisen remontoinnin mahdollisesti aiheuttaman likaantumisen jäljiltä. 10/2015: Alakoulun luokkatiloihin 217, 218, 228, 233, 235 ja 239 sijoitetaan koekäyttöön kolmen eri valmistajan ilmanpuhdistimia. Testijakso kestää n. 1 kk ja sen aikana eri laitteita kierrätetään eri tiloissa noin viikon jaksoissa. Testin päätteeksi kerätään opettajilta palautetta laitteiden toiminnasta ja tehdään päätelmiä mahdollisesti myöhemmin hankittavista ilmanpuhdistimista. 11/2015: Luokkatilassa 235 tehdään kaupungin tilapalveluiden toimesta mittauksia sisäilman hiilidioksidipitoisuuden selvittämiseksi. Mittalaite kerää tietoja minuutin välein, kahden päivän ajan. Tulosten perusteella hiilidioksidipitoisuudet ovat jopa oppituntien aikana selkeästi alle suositeltujen enimmäisarvojen. 11/2015: Keskustan alakoulun opettajien kokouksessa 24.11.2015 33 käsitellään keskustan alakoulun sisäilmaongelmia ja sen johdosta kokouksessa paikalla olleet toimittavat kaupungin tekniselle toimelle 26.11.2015 päivätyn kirjelmän, jolla he ilmaisevat vakavan huolensa koulun sisäilmasta.
L E V O L A 8 11/2015: Keskustan alakoulun luokassa 233 aloitetaan korjaustyöt. Tilassa on käyttäjiltä saadun palautteen perusteella huonoin sisäilma. Luokkatilan puurakenteinen lattia puretaan. Lattiarakenteesta löytyy askeläänieristeeksi asetettuja villalevyjä, jotka yhdistettynä havaittuihin lattiarakenteen kautta johtuneisiin runsaisiin ilmavuotoihin selittää tiloissa oleskelleilla esiintyneitä oireita. Toinen merkittävä selitys oireiluun löytyy vanhojen katon akustiikkalevyjen purkamisen yhteydessä, kun valaisimien sähköputkituksien läpiviennit yläpohjassa ovat täysin tiivistämättä. Vuotokohdista on luokan alipaineinen ilmanvaihto imenyt rakenteiden kautta epäpuhdasta ilmaa. Lattian rakenne muutetaan ja ilmavuodot tukitaan. Pinnoitteeksi muovimatto. Samoin kattorakenteessa olleet vuotopaikat tiivistetään ja asennetaan uudet akustiikkalevyt. Remontin yhteydessä luokasta ja sen oheisvarastosta poistetaan runsaasti varastoituna ollutta tarpeetonta tavaraa, askarteluvälineitä ja - tarvikkeita sekä kirjoja. Tehtyjen toimenpiteiden jäljiltä luokkatilan ilmanlaatu vaikuttaa aistinvaraisesti hyvältä. 12/2015: Harjavallan kaupungin henkilöstöjaosto päättää kokouksessaan 3.12.2015 perustaa kaupunkiin sisäilmatyöryhmän, jonka tehtävänä on ottaa käsiteltäväkseen pitkäkestoiset kosteusvauriot tai tapaukset, joissa on epäily sisäilmasta johtuvista terveysongelmista, pyrkiä ehkäisemään sisäilmaongelmia myös ennalta, selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajat sekä löytää niille korjausmenetelmät, esittää näkemyksensä perusteella muodostuneet vaihtoehdot asiasta päättävälle vastuualueelle/taholle. 12/2015: Harjavallan opettajayhdistys jättää kaupungin tilahallinnolle 7.12.2015 päivätyn kirjelmän, jossa yhdistys esittää vakavan huolensa keskustan alakoulun sisäilman tilasta. 01/2016: Korjaustöitä jatketaan luokan 235 osalta. Luokkaan vaihdetaan katon akustiikkalevyt ja luokkaa 233 vastaavat katon sähköputkituksien läpiviennit tiivistetään ilmavuotojen välttämiseksi. Oheiset varastokäytössä olleet tilat muutetaan paremmin kyseistä käyttötarkoitusta vastaavaksi. Korjaustöiden yhteydessä tilat siivotaan ylimääräisistä tavaroista. Luokkien korjaustöitä on tarkoitus jatkaa vastaavasti, edeten tila kerrallaan. Kun tilat on saatu läpikäytyä sopivaan kokonaisuuteen asti, eli eteisen 225 käytävästä erottaviin palo-oviin asti, tehdään uudet sisäilmamittaukset. Mittauksilla selvitetään aiempien selvitysten lisäksi myös se, että esiintyykö tiloissa mahdollisesti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eli VOC-yhdisteitä. 01/2016-05/2016: Alakoulun uudella puolella tehtiin talvilomaviikolla mittava remontti ilmanvaihtolaitteille: - Ääneneristysvillat poistettiin koko iv-laitteistosta 2. krs osalta, tilalle laitettiin mm. solukumi eristettä - Kanavistoon laitettiin uudet nykyaikaiset äänenvaimentimet ja päätelaitteet joista ei pääse ilmaan mineraalivillakuituja (niissä ei ole mineraalivillaa) - Lopuksi tehtiin järjestelmän nuohous ja imurointi sekä ilmanmäärien säätö, olemassa olevan suunnitelman mukaan - Tilat loppusiivottiin ennen koulujen alkamista
L E V O L A 9 3 PERUSTUKSET, KELLARIT JA ALAPOHJAT 3.1 Alkuperäinen rakennus Rakennus on alkuperäiseltä osaltaan perustettu betonianturoille ja betoni-/tiiliperusmuureille. Kellarikerros sijaitsee kokonaan maanpinnan alapuolella. Kellarikerroksessa sijaitsee lämmönjakohuone ja siihen liittyviä varastotiloja. Ensimmäinen kerros sijaitsee osittain maanpinnan alapuolella ja kerroksessa sijaitsee mm. teknisen työn luokkatilat, terveydenhoitajan tilat sekä liikuntasalisiivessä varastotiloja ja teknisiä tiloja. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka alla ei suunnitelma-asiakirjojen mukaan ole lämmöneristettä. Terveydenhoitajan tiloissa (ent. talonmiehen asunto) on alapohjarakenteena betonilaatan päälle puukoolattu alapohja. Leikkauspiirros alkuperäisen rakennuksen perustuksista ja alapohjasta. Kattovedet syöksytorvista johdetaan osin rakennuksen pääosin rakennuksen vierustalle. Pääsisäänkäynnin vierustalla perustusrakenteisiin kulkeutuvat kattovedet ovat aiheuttaneet vaurioita aulan seinässä ja alapohjassa.
L E V O L A 10 Kattovedet pääsevät kulkeutumaan rakenteisiin aiheuttaen vaurioita aulan seinään ja alapohjaan. Liikuntasalisiiven nurkassa kattovedet johdetaan sadevesisuppilon kautta kauemmas rakennuksen vierustalta. Sadevesisuppilo on tukkeutunut roskista. Liikuntasalisiiven kohdalla etupihan puolella maanpinta viettää rakennusta kohti aiheuttaen kosteusrasitusta ulkoseinä- ja perustusrakenteille; seinän alaosassa ja sokkelissa on kosteuden aiheuttamia vauriota sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella.
L E V O L A 11 Kosteuden aiheuttamia vaurioita rakennuksen ulko- ja sisäpuolella. Kellarissa sijaitsevissa tiloissa (lämmönjakohuone, öljysäiliö- yms. tekniset tilat) esiintyy voimakasta öljy- ja mikrobiperäistä hajua. Öljyperäisen hajun lähteenä ovat lämmönjakohuone, kaivot ja öljysäiliö, josta on valunut öljyä käytävälle. Mikrobiperäisen hajun lähteenä ovat kellarissa olevat mikrobivaurioituneet puurakenteet ja maaperä (mm. putkikanaalien kautta). Em. hajujen on mahdollista päästä rakenteiden epätiiviyskohtien, läpivientien ja ovien kautta ylempiin kerroksiin. Kellariperäistä ilmaa aistittiin porraskäytävissä. Rakennuksen painesuhteet ja ilmatiiveys vaikuttavat rakennuksessa tapahtuviin ilmavirtauksiin. Painesuhteisiin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi ilman lämpötilaerot (ns. savupiippuvaikutus) ja tuuli. Kellarin tiloja.
L E V O L A 12 Lämmönjakohuoneen lattiassa oleva kaivo. Lämmönjakohuoneessa on tiivistämättömiä läpivientejä. Teknisestä tilasta on avoimet yhteydet putkikanaaleihin ja niiden kautta maaperään ja kanaalien orgaaniseen ainekseen (mm. toja-levyihin) sekä kaivoja. Kellarin teknistä tilaa ja kaivo.
L E V O L A 13 Teknisestä tilasta yhteys putkikanaaleihin ja maaperään. Teknisestä tilassa olevia tiivistämättömiä läpivientejä. Öljysäiliön viereisen seinän alaosassa aistivaraisen havainnoin perusteella öljyä.
L E V O L A 14 Porraskäytävien välillä on putkikanaali. Putkikanaalin läpiviennit ovat epätiiviit. Putkikanaalista johtaa pystyhormi ja huoltoluukku porraskäytävän alla olevaan varastoon, jossa esiintyy kellariperäistä hajua. Luukku on kanaalin puolelta tuettu / tiivistetty puurakenteilla. Puurakenteet ovat kosteusvaurioituneita. Putkikanaalin läpivientejä ja pystyhormin kohdalla oleva huoltoluukku putkikanaalista kuvattua. Portaiden alla oleva varasto ja huoltoluukku.
L E V O L A 15 Terveydenhoitajan tiloissa on alapohjarakenteena betonilaatan päälle puukoolattu alapohja. Puukoolaukset ja lämmöneristeet on uusittu jossain vaiheessa. Alapohjarakenteesta materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten. otettiin Laboratorioanalyysin perusteella lämmöneristeen näyte viittaa mikrobivaurioitumiseen. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Mikrobianalyysit. Näytetunnus materiaali tulkinta M4 lämmöneriste, viittaa vaurioon min. villa M5 puukoolaus, betonia vasten ei viitettä vauriosta M6 puukoolaus, bitumia vasten heikko viite vauriosta Kosteusmittauspisteet, näytteenottopisteet ja pintarakennekosteudentunnistimen havainnot on esitetty alla olevassa pohjapiirroksessa. Mitatut suhteellisen kosteuden arvot on esitetty alla olevassa taulukossa Kosteusmittaustulokset. Rakennekosteusmittausten perusteella alapohjassa ei ole merkittävää kosteusrasitusta.
L E V O L A 16 1 =kosteusmittauspiste M1 =materiaalinäyte, mikrobit M4,5,6 11 10 Kosteusmittaustulokset. Mittauspiste RH [%] T [ C] abs [g/m 3 ] 10, viiltomittaus 72 21 13 11, viiltomittaus 43 23,5 9 Terveydenhoitajan huoneen alapohjarakenteista otettiin kolme materiaalinäytettä mikrobimäärityksiä varten. Laboratorioanalyysin perusteella lämmöneristeen näyte viittaa mikrobivaurioitumiseen. Analyysivastaukset ovat liitteenä.
L E V O L A 17 3.2 Laajennus Laajennus on perustettu betonianturoille ja betoniperusmuureille. Laajennusosan lattiapinnat lähtevät auditoriosiipeä lukuun ottamatta maanpinnan yläpuolelta. Laajennusosan leikkauspiirros. Alapohjarakenteena on suunnitelma-asiakirjojen perusteella maanvarainen betonilaatta alapuolisella lämmöneristeellä. Auditoriosiiven näyttämön lattiana on alapuolelta lämmöneristetyn betonilaatan päällä puukoolaus + lämmöneriste ja lautalattia. Leikkauspiirrokset laajennusosan perustuksista ja alapohjasta.
L E V O L A 18 Laajennusosan alapohjan betonilaatassa todettiin vähäistä painumaa sekä betonilaatan ja perustusten (ulkoseinä, kantavat väliseinät, pilarit) väliin todettiin syntyneen raot betonin kuivumiskutistumisen seurauksena. Raoista todettiin ilmavuotoa sisätiloihin merkkisavulla tehdyllä tarkastelulla. Ilmavuotojen mukana sisätiloihin pääsee kulkeutumaan maaperän epäpuhtauksia. Rakennuksen painesuhteet ja ilmatiiveys vaikuttavat rakennuksessa tapahtuviin ilmavuotoihin. Painesuhteisiin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi ilman lämpötilaerot (ns. savupiippuvaikutus) ja tuuli. Perustusten ja betonilaatan liittymän painumaa ja rakoa. Porrashuoneen 110 yhteydessä olevassa sähkökeskustilassa aistittiin voimakasta poikkeavaa hajua. Sähkökeskuksen asennuslattian alla on tiivistämättömiä läpivientejä tms., joiden kautta pääsee maaperän hajuja sähkökeskustilaan ja edelleen porrashuoneeseen. Sähkökeskus ja kuva asennuslattian alta.
L E V O L A 19 Laajennusosan alapohjan pintarakennekosteudet kartoitettiin pintakosteudentunnistimella (mittaussyvyys 2 5 cm). Lisäksi alapohjasta mitattiin suhteellisen kosteuden arvot ns. viiltomittauksella lattiapinnoitteen ja betonilaatan välistä sekä betonilaatasta. Kosteusmittaukset kohdistettiin ruokalan puoleiseen osaan rakennusta. Kosteusmittauspisteet, näytteenottopisteet ja pintarakennekosteudentunnistimen havainnot on esitetty alla olevassa pohjapiirroksessa. Mitatut suhteellisen kosteuden arvot on esitetty alla olevassa taulukossa Kosteusmittaustulokset. Rakennekosteusmittausten perusteella alapohjassa ei ole merkittävää kosteusrasitusta. Wc:ssä 132 havaittiin pintakosteudentunnistimella poikkeavaa kosteutta; wc-istuimen liitos viemäriin tulisi tarkastaa. 1 =kosteusmittauspiste 1 5 M1 V1 =poikkeavaa pintarakennekosteutta M1 =materiaalinäyte, mikrobit V1 =materiaalinäyte, VOC - yhdisteet 3 M3 6 2 7 4 M2 V2 8 9
L E V O L A 20 Kosteusmittaustulokset. Mittauspiste RH [%] T [ C] abs [g/m 3 ] 1, viiltomittaus 69 21 12,5 1, 35mm syvyys 64 21 1, 65mm syvyys 65 21 2, viiltomittaus 74 22 14,5 2, 35mm syvyys 73 22 2, 65mm syvyys 81,5 21 3, viiltomittaus 71 22 14 3, 35mm syvyys 69 21,5 3, 65mm syvyys 74 21 4, viiltomittaus 71 21 13 4, 35mm syvyys 62 21,5 4, 65mm syvyys 54 21 5, viiltomittaus 56 21,5 10,5 6, viiltomittaus 62 22 12 7, viiltomittaus 80 20,5 14,5 8, viiltomittaus 66 22 12,5 9, viiltomittaus 72 22 14 Lattiapinnoitteesta otettiin materiaalinäytteitä VOC yhdisteiden ja mikrobien määrittämistä varten. Näytteiden ottopisteet valittiin kosteusmittausten tulosten perusteella siten, että näytteet edustavat kattavasti laajennusosan maanvaraista betonilaatan pinnoitteiden kuntoa. Mikrobianalyysit. Näytetunnus materiaali tulkinta M1 lattiapinnoite, linoleum ei viitettä vauriosta M2 lattiapinnoite, linoleum heikko viite vauriosta M3 lattiapinnoite, linoleum heikko viite vauriosta Mikrobianalyysien perusteella lattian linoleum-maton alla ei ole merkittävää mikrobikasvustoa. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Lattiapinnoitteista otetuista materiaalinäytteistä ei laboratorioanalyysin perusteella todettu poikkeavia määriä kemiallisia haihtuvia yhdisteitä.
L E V O L A 21 4 ULKOSEINÄT 4.1 Alkuperäinen rakennus Alkuperäisen rakennuksen ulkoseinät ovat suunnitelma-asiakirjojen perusteella massiivitiilirakenteiset. Rakenne varmistettiin rakenneavauksella suunnitelma-asiakirjojen mukaiseksi. Päädyn 2. ja 3. kerroksen luokissa on ikkunapinta-alaa pienennetty lämmöneristämällä ja levyttämällä ikkunoiden alaosat sisäpuolelta. Rakenne selvitettiin rakenneavauksella, rakenteeksi todettiin: - sisäverhouslevy (kipsikartonkilevy) - muovikalvo - rakennuspaperi - koolaus ja lämmöneriste - ulkoseinä/ikkuna Rakenneavauskohdasta (luokka A303) otettiin materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten. Analyysivastauksen perusteella ulkoseinän alaosan rakenteissa on mikrobikasvustoa; ulkoseinään pääsee arvion mukaan kulkeutumaan sadevesiä ikkunoiden liittymistä. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Mikrobianalyysit. Näytetunnus materiaali tulkinta M18 ulkoseinä, viittaa vaurioon läm.eriste M19 ulkoseinä, kipsikartonkilevy vahva viite vauriosta
L E V O L A 22 4.2 Laajennus Ulkoseinärakenteena 1980-luvulla rakennetussa osuudessa on sisäverhoustiili, lämmöneriste (mineraalivilla), ulkoverhoustiili, rappaus. Ulkoseinän lämmöneriste on paikoin lähellä maanpinnan tasoa. Rakennuksen vierustalla on paikoin runsaasti kasvillisuutta. Kasvillisuus haittaa seinän tuulettumista ja juuristo kerää maaperään kosteutta. Laajennusosan vierustaa. Ikkunoiden vesipeltien liittymissä on epätiiviyskohtia, joiden kautta sadevesien on mahdollista kulkeutua ulkoseinän eristetilaan. Ulkoseinien ja ikkunoiden liittymistä havaittiin ajoittain ilmavuotoa merkkisavulla tehdyllä tarkastelulla. Ilmavuodoista aistittiin mikrobiperäistä hajua.
L E V O L A 23 Ikkunoiden liittymistä todettiin ilmavuotoja. Seinien ja kantavien pilari-palkki rakenteiden liittymissä esiintyy halkeilua. Halkeamien kautta voi sisätiloihin tapahtua ilmavuotoa rakenteista. Opettajan huoneesta otetussa pintapölynäytteessä esiintyi vuorivilla-kuituja (1...5 paino-%). Vuorivillaa on käytetty rakenteiden lämmöneristeenä. Tiiliverhouksen ja kantavien pilari-palkkirakenteiden liittymien halkeamia.
L E V O L A 24 5 VÄLIPOHJAT 5.1 Alkuperäinen rakennus Välipohjarakenteeksi todettiin rakenneavausten perusteella: - lattiapinnoite - lastulevy - ponttilauta - puukoolaukset ja lämmöneriste - betoniholvi Lämmöneristeenä on rakenneavausten perusteella mm. purua, olkea, masuunikuonaa, hiiltä. Välipohjan rakenneavauksista tehtiin rakennekosteusmittaukset, otettiin materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä ja VOC-yhdisteiden määritystä varten sekä tehtiin merkkiainetutkimukset. Rakenneavaukset tehtiin kohtiin, jotka edustavat luokkatilojen välipohjarakenteiden kuntoa kattavasti. Mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat normaalilla tasolla ja vastasivat huoneilman kosteutta. Näytteenottopisteet on merkitty alla oleviin pohjapiirroksiin. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Rakenneavauskohdista tutkittiin ilmavuotoja merkkiainetutkimuksella, jossa rakenteeseen johdettiin vetykaasuseosta (5%). Merkkiainetutkimuksen perusteella lattian ja seinien liittymistä tapahtuu ilmavuotoa luokkatiloihin. Ilmavuotojen mukana kulkeutuu välipohjan täyttömateriaalissa olevia pölyjä (täyttömateriaali todettiin erittäin pölyäväksi) ja epäpuhtauksia (mikrobien itiöitä ja rihmaston kappaleita).
L E V O L A 25 Mikrobianalyysit välipohjista otetuista materiaalinäytteistä. Tila / näytetunnus materiaali tulkinta Lka A310 / M7 puru ei viitettä vauriosta Lka A310 / M8 puulastu, hiekka, puu ei mikrobikasvua Lka A310 / M9 lattialauta ei viitettä vauriosta Lka A310 / M10 betoni, puru ei viitettä vauriosta Lka A214 / M11 puru, pahvi ei viitettä vauriosta Lka A214 / M12 koolauspuu ei viitettä vauriosta Lka 233 / M13 koolauspuu ei viitettä vauriosta Lka 233 / M14 painekyllästetty koolauspuu ei viitettä vauriosta Lka 233 / M15 huokolevy ei viitettä vauriosta Lka A305 / M16 olki, paperi, mikrobikasvua hiili Lka A305 / M17 puulastu vahva viite vauriosta Välipohjan eristeenä olevan masuunikuonan haihtuvien kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla.
L E V O L A 26 5.2 Laajennus Laajennusosan välipohjat ovat betonirakenteisia (ontelolaatat) lukuun ottamatta entistä musiikkiluokkaa, jossa välipohjarakenteena on betoniholvin päälle puukoolattu ja levytetty välipohja. Musiikkiluokan välipohja on uusittu vuonna 2015. Laajennusosan välipohjien pintarakennekosteudet kartoitettiin pintakosteudentunnistimella (mittaussyvyys 2 5 cm) ja lattiapinnoitteesta otettiin materiaalinäytteitä VOC yhdisteiden määrittämistä varten. Näytteiden ottopisteet valittiin kosteusmittausten tulosten perusteella siten, että näytteet edustavat kattavasti laajennusosan välipohjien lattiapinnoitteiden kuntoa. Musiikkiluokan välipohjan rakenne tutkittiin rakenneavauksella ja materiaalinäytteiden mikrobimäärityksin. Mikrobimääritysten mukaan luokan 233 välipohjarakenteessa ei esiinny mikrobikasvustoa. Mikrobianalyysit välipohjista otetuista materiaalinäytteistä. Tila / näytetunnus materiaali tulkinta Lka 233 / M13 koolauspuu ei viitettä vauriosta Lka 233 / M14 painekyllästetty koolauspuu ei viitettä vauriosta Lka 233 / M15 huokolevy ei viitettä vauriosta Rakenneavaus musiikkiluokan lattiaan. Välipohjista otettiin materiaalinäytteitä VOC yhdisteiden määrittämiseksi laboratoriossa. Luokan 233 muovimattoa, lastulevyä ja liimaa sisältävässä näytteessä esiintyi korkeita yhdistepitoisuuksia, jotka johtuvat uusista rakennusmateriaaleista (lattia uusittu keväällä 2016). Luokasta 217, käytävästä 205 ja monistamosta 206 lattiapinnoitteista otetut näytteiden pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Analyysivastaukset ovat liitteenä.
L E V O L A 27 6 SISÄKATOT 6.1 Alkuperäinen rakennus Alkuperäisen rakennuksen sisäkattoverhouksena on mineraali-(lasi)villasta valmistettuja akustolevyjä ja alkuperäistä akustohuokolevyä. Alaslaskettujen sisäkattojen akustolevyjen reunoissa esiintyy ilmavuotojen aiheuttamaa tummumista. Akustolevyjen avoimista saumoista mineraalikuitujen on mahdollista päästä kulkeutumaan sisäilmaan. Alkuperäisten akustohuokolevyjen yläpuolella olevat rakennuspölyt ja sinne käytön aikana kertyneiden pölyjen on mahdollista päästä kulkeutumaan sisäilmaan esim. ilmavuotojen mukana. Ilmavuotojen aiheuttamia noki- /pölymuodostumia on paikoin havaittavissa huokolevyjen ja seinien liittymissä. 6.2 Laajennus Laajennuksessa luokkien sisäkatot ovat rapattua ontelolaatastoa ja käytävillä on alaslasketut sisäkatot. Alaslaskun ja ontelolaataston välissä sijaitsee taloteknisiä järjestelmiä kuten ilmanvaihtokanavia ja sähköjohtoja. Toisen kerroksen sisäkatoissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Tarkastushetkellä em. kosteusjäljistä ei mitattu poikkeavia pintarakennekosteuden arvoja. Kosteusjäljet ovat aiheutuneet vesikaton paikallisista vuotokohdista. Osa kosteusjäljet ovat voineet aiheutua ontelolaataston onteteloista tihkuneesta vedestä. Tätä havaintoa tukee alaslasketun katon kiinnityskohdista valuneet vedet.
L E V O L A 28 Esimerkkikuvia yläpohjan / 2. kerroksen sisäkaton kosteusjäljistä. Alaslasketun sisäkaton kiinnikkeen kohdalla vuotojälki.
L E V O L A 29 Alaslasketuttujen sisäkattojen verhouksissa on vuotojälkiä, jotka johtuvat taloteknisten järjestelmien tihku- yms. vuodoista. Sisäkatossa olevia kosteusjälkiä. Porraskäytävän laajennuksen liittymästä on tapahtunut vuotoja. Auditorion katossa on vanhoja kosteusjälkiä, joiden aiheuttaja on saatujen tietojen mukaan korjattu.
L E V O L A 30 Rakenteiden liittymistä tapahtuneiden vuotojen aiheuttamia kosteusjälkiä, vas. auditorion sisäkattoa. Alaslaskettujen kattojen päällä on runsaasti rakennusaikaista ja käytön aikaista pölyä. Ns. yläpölyjen siivous ei sisälly normaaliin perussiivoukseen. Pölyjä kulkeutuu sisäilmaan alaslaskun liittymäkohdista. Tasopinnoilta otetuissa näytteissä esiintyy rakennuspölyä. Esimerkkikuvia alaslaskujen päällä olevasta rakennusaikaisesta pölystä. Laajennusosan luokkien sisäkattoihin on alkuperäisesti liimattu mineraali-(lasi)villasta valmistettuja akustolevyjä, akustolevyjä on myöhemmin uusittu vanhoista levyistä irronneiden mineraalikuitujen vuoksi. Tasopinnoilta pistoluontoisesti luokasta 217 otetussa näytteessä esiintyy mineraalivillakuituja (5 10 paino-%).
L E V O L A 31 7 PYSTYNOUSUKOTELOT JA LÄPIVIENNIT Alkuperäiseen rakennukseen on rakennettu pystynousukoteloita, joissa kulkee uusittuja taloteknisiä järjestelmiä. Luokissa on tarkastusluukut pystynousukoteloon. Tarkastusluukut eivät ole tiiviitä, minkä vuoksi pystynousukotelosta voi kulkeutua pölyjä luokkatiloihin. Osassa pystynousukoteloissa on halkeamia ja tiivistämättömiä läpivientejä. Pystynousukotelon tarkastusluukku ja pystynousukoteloa. Pystynousukotelon tarkastusluukku ja pystynousukoteloa.
L E V O L A 32 Halkeama pystynousukotelossa ja epätiivis läpivienti. Rakenteissa on tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta voi tapahtua ilmavirtauksia. Ilmavirtausten mukana pääsee kulkeutumaan rakenteissa olevia pölyjä ja muita epäpuhtauksia sisäilmaan. Rakenteiden liittymistä tapahtuvat ilmavuodot näkyvät nokimuodostumina pinnoilla.
L E V O L A 33 8 YLÄ- JA PINTAPÖLYT Ylätasopinnoilla (kalusteet, valaisimet yms.) esiintyy pölyä. Pöly on pääosin laboratorioanalyysien perusteella tavanomaista huonepölyä (koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista). Tiloissa on paikoin säilytettynä runsaasti irtaimistoa. Runsas irtaimiston määrä haittaa siivousta, minkä vuoksi tarpeeton irtaimisto tulee poistaa. Ns. yläpölyjen siivous ei sisälly normaaliin perussiivoukseen. Tasopinnoilla esiintyvää pölyä. Tasopinnoilla esiintyvää pölyä.
Insinööritoimisto LEVOLA 9 34 SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUSTEN TULOKSET 9.1 Paine-erot Rakennuksen ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin viikon mittaisella seurantamittauksella. Seurantamittaus tehtiin samanaikaisesti kahdeksasta eri tilasta. Tilat valittiin siten, että ne kuvaavat kattavasti rakennuksessa vaikuttavia painesuhteita. Alkuperäisessä rakennuksessa tilojen painesuhteet ulkoilmaan nähden olivat pääsääntöisesti lähellä 0 Pa. Koska tiloissa on painovoimainen ilmanvaihto, näkyvät ulkoilman olosuhteiden muutokset (tuuli) näiden tilojen seurantamittauksissa uuden osan tiloja selkeämmin. Mittausteknisistä syistä johtuen yli ±30 Pa paine-eroja ei voida huomioida johtopäätöksiä tehdessä. Paine-eromittausten perusteella tilat ovat ajoittain voimakkaasti alipaineisia. Seurantamittausten tulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa tiloittain. P02 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. Paine-eromittaus lka A305
Insinööritoimisto LEVOLA 35 P03 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. Paine-eromittaus lka 217 P13 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. Paine-eromittaus lka 213
Insinööritoimisto LEVOLA 36 P06 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. Paine-eromittaus ruokala P09 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. 16.7. 17.7. 18.7. 19.7. 20.7. 21.7. Paine-eromittaus lka A216 22.7.
Insinööritoimisto LEVOLA 37 P12 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. 19.7. 21.7. 23.7. Paine-eromittaus lka A303 P14 30,0 Pa 20,0 Pa 10,0 Pa 0,0 Pa -10,0 Pa -20,0 Pa -30,0 Pa 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. Paine-eromittaus lka A406
L E V O L A 38 Paine-eromittaus terveydenhoitajan tilat 9.2 Sisäilman kemialliset yhdisteet Sisäilmasta otettiin ilmanäytteitä kymmenestä eri tilasta haihtuvien kemiallisten yhdisteiden (VOC yhdisteet) määrittämiseksi. Ilmanäytteissä esiintyvät poikkeavat yhdisteet viittaavat lattioissa käytettyihin pesuaineisiin ja vahoihin; lattiat on pesty/vahattu kesäkuun alussa. Laajennusosan lattiat on pinnoitettu linoleum matolla. Lattian vahauksessa on käytetty nestemäistä liuotinvahaa, joka sisältää alifaattisia hiilivetyjä. Pesuaineet/vahat sisältävät helposti haihtuvia yhdisteitä ja ne ovat arvion mukaan poistuneet tiloista ilmanvaihdon mukana. Analyysivastaukset ovat liitteenä.
L E V O L A 39 10 VESIKATTO JA YLÄPOHJA Rakennusten vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on betonitiilikate. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puurakenteiset. Yläpohjat ovat betonirakenteisia, alkuperäisen rakennuksen lämmöneristeiden päälle on valettu palopermanto. Vesikatteen alla on aluskatteena pahviaineinen aluskate (Panssari). Laajennusosassa vesikaton kantavat rakenteet lähtevät ontelolaataston päältä ja lämmöneristeenä on mineraalipuhallusvillaa. Vesikatteet olivat hyväkuntoiset. Betonitiilikatteen tekninen käyttöikä on 40 50 vuotta rasituksesta riippuen. Alkuperäisen rakennuksen aluskatteessa esiintyy kosteuden aiheuttamia jälkiä ja läpiviennit aluskatteeseen ovat epätiiviit. Viitteitä merkittävistä vesikattovuodoista ei havaittu rakennusten liittymäkohtia ja uuden osan paikallisia vuotojälkiä lukuun ottamatta, joita käsitelty luvussa Sisäkatot. Yleiskuvia vesikatoista.
L E V O L A 40 Alkuperäisen rakennuksen läpivientiä ja kosteusjälkiä aluskatteessa. Yleiskuvia alkuperäisen rakennuksen yläpohjasta. Laajennusosan yläpohjaa.
L E V O L A 41 11 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ 11.1 Ilmanvaihtojärjestelmä alkuperäisessä rakennuksessa Alkuperäisessä rakennuksessa on osassa tiloista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (liikuntasalisiipi ja 1. kerros) ja osassa tiloista painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin; järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista, kesällä jolloin lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä vähäiset tai niitä ole, painovoimainen ilmanvaihto ei toimi. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuden edellytyksenä on korvausilman saannin järjestäminen; luokkien korvaus- eli tuloilman saantia ei ole järjestetty (alkuperäiset korvausilmakanavat on tukittu). Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat ullakkokerroksissa. Erillisinä poistopuhaltimina palvelevat huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. Tuloilman suodatus on toteutettu konekohtaisilla EU6-luokan suodattimilla (pussi). Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän kanavat ovat galvanoituja peltikanavia. Painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmakanavat ovat alkuperäisiä tiilihormeja. Ilmanvaihtokanavat suositellaan puhdistettavan noin 10 vuoden välein. Ensimmäisen kerroksen tuloilmakoneen tuloilmakanavassa on näkyvää pölykertymää. Kellarikerroksen iv-konehuonetta. Tuloilmakanavan näkyvää pölykertymää.
L E V O L A 42 Ensimmäisen kerroksen tuloilmakoneen suodatinta ei ole asennettu oikein ja se on irronnut. Suodatin on saatujen tietojen mukaan vaihdettu vuonna 2016. Suodatinkammio oli erittäin likainen ja lämmityspatteri tukkeutunut. Liikuntasalin ilmanvaihtokoneistossa ja tuloilmakanavassa on näkyvää pöly- ja likakertymää. Liikuntasalin iv-koneissa likaa/pölyä. 11.2 Ilmanvaihtojärjestelmä laajennusosassa Laajennusosassa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee ullakkokerroksessa. Ilmanvaihtojärjestelmän kanavat ovat galvanoituja peltikanavia ja ullakkotiloissa kulkevilta osiltaan lämpöeristetty. Yleiskuvat iv-konehuoneesta.
L E V O L A 43 Ilmanvaihtojärjestelmän tuloilma otetaan rakennuksen ulkoseinään asennetun ulkoilmasäleikön kautta. Ulkoilmasäleikkö estää tuiskulumen ja vesisateiden pääsyn tuloilmakammioon. Iv-konehuoneessa on omat tuloilmalaitteet palvelualueittain keittiö, ruokala, auditorio, luokat ja käytävät. Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit. Tuloilman suodatus on toteutettu konekohtaisilla F7-luokan suodattimilla (pussi). Suodatinkammiot, tuloilmakoneet ja lämmityspatterit ovat puhtaita. 11.3 Ilmanvaihtojärjestelmän säädöt Ilmanvaihtokoneiden käyntiasentoina on 50 % ja 100 %. Mittaukset tehtiin koneiden ollessa ns. käyttöasennossa eli täydellä teholla. Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja ohjaa viikkokellot, käyttöaikojen ulkopuolella (viikonloput) koneet tippuvat täydestä tehosta puolelle teholle. Ilmamäärät mitattiin laajennusosan luokista ja ne esitetty alla. Laajennusosassa ilmamäärät käyttäjämääriin verrattuna ovat riittävät. Luokassa 235 poistoilman määrä on 50 l/s tuloilman määrää suurempi mikä aiheuttaa tilaan alipainetta.
L E V O L A 44 Tila Paine-ero Tuloilma Poistoilma [Pa] [l/s] [l/s] 235 Ulos 0 +140-210 Käytävään +3 233 Ulos +1,6 +146-148,5 Käytävään +12 239 Ulos -12 +80-42 Käytävään +4 228 Ulos -12 +62-71 217 Ulos -8,5 +90-120 Käytävään +2 218 Ulos -5 +91,5-121,5 Käytävään +4,5 Alkuperäisen rakennuksen luokista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, ei ilmamääriä voitu mitata. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin; järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista, kesällä jolloin lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä vähäiset tai niitä ole, painovoimainen ilmanvaihto ei toimi. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuden edellytyksenä on korvausilman saannin järjestäminen; luokkien korvaus- eli tuloilman saantia ei ole järjestetty (alkuperäiset korvausilmakanavat on tukittu). Korvausilmaventtiilit suljettu. Poistoilmaritilä.
L E V O L A 45 12 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennuksessa sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä löytyi useita, joista mikään yksittäinen ei osoittautunut merkittävimmäksi. Paine-erojen seurantamittausten perusteella rakennus on alipaineinen, mikä aiheuttaa korvausilman ottamista rakenteiden ja niiden liittymien kautta. Alkuperäisen rakennuksen luokkatiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin; järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista, kesällä jolloin lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä vähäiset tai niitä ole, painovoimainen ilmanvaihto ei toimi. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuden edellytyksenä on korvausilman saannin järjestäminen; luokkien korvauseli tuloilman saantia ei ole järjestetty (alkuperäiset korvausilmakanavat on tukittu). Hallitun korvausilman saannin puuttumisen vuoksi korvausilmaa kulkeutuu rakenteiden läpi. Puutteellinen ilmanvaihto nostaa luokkatilojen hiilidioksidipitoisuutta ja rakenteista haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksia. Alkuperäisen rakennuksen liikuntasalin ja 1. kerroksen iv-koneet ovat puhdistuksen ja suodattimien vaihtamisen tarpeessa. Laajennusosassa ilmamäärät käyttäjämääriin verrattuna ovat riittävät. Alkuperäisen rakennuksen rakenteissa on useita mahdollisia ilmavuotoreittejä, joiden kautta korvausilmaa voi kulkeutua rakenteista sisätiloihin ja kellarikerroksesta ylempien kerrosten tiloihin. Kellarissa sijaitsevissa tiloissa (lämmönjakohuone, öljysäiliö- yms. tekniset tilat) esiintyy voimakasta öljy- ja mikrobiperäistä hajua. Öljyperäisen hajun lähteenä ovat lämmönjakohuone, kaivot ja öljysäiliö, josta on valunut öljyä käytävälle. Mikrobiperäisen hajun lähteenä ovat kellarissa olevat mikrobivaurioituneet puurakenteet ja maaperä (mm. putkikanaalien kautta). Em. hajujen on mahdollista päästä rakenteiden epätiiviyskohtien, läpivientien ja ovien kautta ylempiin kerroksiin. Kellariperäistä ilmaa aistittiin porraskäytävissä. Rakennuksen painesuhteet ja ilmatiiveys vaikuttavat rakennuksessa tapahtuviin ilmavirtauksiin. Painesuhteisiin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi ilman lämpötilaerot (ns. savupiippuvaikutus) ja tuuli. Alkuperäisen rakennuksen välipohjarakenteen täyttömateriaalina on mm. olkea, purua, hiiltä ja masuunikuonaa. Täytemateriaali on erittäin pölyävää. Välipohjan ja seinien liittymissä on raot, joiden kautta todettiin ilmavuotoja sisätiloihin. Ilmavuotojen mukana kulkeutuu välipohjan täyttömateriaalissa olevia pölyjä (täyttömateriaali todettiin erittäin pölyäväksi) ja paikallisesti mikrobien tuottamia epäpuhtauksia.
L E V O L A 46 Sisäilmasta otetuissa ilmanäytteissä esiintyi poikkeavia yhdisteitä, jotka viittaavat lattioissa käytettyihin pesuaineisiin ja vahoihin. Laajennusosan lattiat on pinnoitettu linoleum matolla. Lattian vahauksessa on käytetty nestemäistä liuotinvahaa, joka sisältää alifaattisia hiilivetyjä. Lattiat oli pesty/vahattu ennen tutkimusta, mikä nostaa em. yhdisteiden pitoisuuksia hetkellisesti ja ne ovat arvion mukaan poistuneet tiloista. Laajennusosalla on todettu aikaisemmissa selvityksissä mineraalikuituongelmaa. Em. vuoksi on sisäkattojen akustolevyt uusittu ja kesällä 2016 ilmanvaihdon äänenvaimentajat uusittu. Pistokoeluontoisesti otetuissa pintapölynäytteissä esiintyi laajennusosassa mineraalivillakuituja, joiden arvioidaan olevan peräisin aikaisemmista korjatuista kuitulähteistä. Alaslaskettujen kattojen päällä on runsaasti rakennusaikaista ja käytön aikana kertynyttä pölyä. Pölyjä voi kulkeutua sisäilmaan mm. alaslaskun liittymäkohdista.
L E V O L A 47 13 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Jatkotoimenpiteinä suositellaan alla esitettyjä toimenpiteitä, joilla sisäilman laatua parannetaan merkittävästi nykyisestä tilanteesta. Alkuperäisen rakennukseen järjestetään korvausilman saanti hallitusti koneellisin tuloilmapuhaltimin, jotka on varustettu lämmityksellä. Hallittu korvausilman saanti vähentää rakenteiden ja niiden liittymien kautta tapahtuvia ilmavuotoja. Lisäksi välipohjan ja seinien liittymät tiivistetään elastisella liimamassalla, mikä estää välipohjasta tapahtuvat ilmavuodot. Tiivistetyt liittymät tarkastetaan merkkiainetutkimuksin. Alkuperäisen rakennuksen kellari alipaineistetaan ja painovoimaisen iv:n ritilät sekä rakenteiden läpiviennit tiivistetään. Liikuntasalisiiven ja 1. kerroksen ilmanvaihtokoneet ja -kanavat puhdistetaan. Kellarin alipaineistamisella ja tiivistyskorjauksilla estetään / vähennetään merkittävästi epäpuhtauksien kulkeutumista ylempiin kerroksiin. Laajennusosan linoleum lattiapinnoitteet suositellaan uusittavaksi esim. kesälomien 2017 aikana. Molempiin rakennuksiin suoritetaan perusteellinen siivous; siivottavat tilat alipaineistetaan HEPAsuodattimin varustetulla alipaineistajalla ilmassa olevien partikkelien poistamiseksi, kovat pinnat pyyhitään nihkeällä mikrokuituliinalla ja huokoiset pinnat imuroidaan HEPA-suodattimin varustetuilla imureilla. Siivouksessa huomioidaan erityisesti yläpölyt, joiden siivous ei sisälly normaaliin perussiivoukseen. Yläpölyjä esiintyy esim. alaslaskettujen sisäkattojen yläpuolella. Siivouksen yhteydessä tarpeeton irtaimisto poistetaan. Kohteeseen suositellaan hankesuunnitelman laatimista peruskorjausta varten. Peruskorjauksessa suositellaan toteuttamaan ensivaiheen toimenpiteitä mittavampia korjauksia, kuten esim. alkuperäisen rakennuksen luokkiin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, alkuperäisen rakennuksen välipohjarakenteiden kokonaisvaltainen uusiminen sekä kellarin kuivatusjärjestelmien rakentaminen/uusiminen. Ulvilassa 02.09.2016 Tomi Levola, rakennusinsinööri AMK Rakennusterveysasiantuntija, VTT-C-21554-26-15 Työterveyslaitoksen pätevöittämä työterveyshuollon tekninen asiantuntija Toimeksiannoissa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 2013).