Strategian tiivistyksen luonnosversio Kaupungin lauta ja toimikunnat 2/2016

Samankaltaiset tiedostot
Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys ja raportointi Kaupunginhallitus

Ikääntyneet ja sote Kimmo Jarva

Kaunis, eheä ja esteetön kohtauspaikka. Lappeenrannan kaupungin kaupunkirakenneohjelma

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Strategian toimeenpanon tilanne ja puolivuosikatsaus 2015

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Perustehtävä ja arvot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Strategian raportointi Kaupunginhallitus

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

KUNTASTRATEGIA

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Sulkavan elinvoimastrategia

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Sulkavan elinvoimastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Strategian raportointi Kaupunginhallitus

Rohkeasti aikaansa edellä

Johtaminen uudessa organisaatiossa

Löydämme tiet huomiseen

Ristijärven kuntastrategia

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

KUNTASTRATEGIA

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Vaalan kuntastrategia 2030

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Elinvoimaa osaamisesta

Ruoveden kuntastrategia 2021

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Kirkkonummen kuntastrategia

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Työllisyydenhoito kunnassa

Pertunmaan kunnan strategia

Lapinlahden kuntastrategia

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

1 Ylöjärven kaupunki

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki

Kuntastrategia

Maakuntaohjelma

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Oriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Strategiamme Johdanto

Satakunnan maakuntaohjelma

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Transkriptio:

Strategian tiivistyksen luonnosversio Kaupungin lauta ja toimikunnat 2/2016 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. 1

Strategia on tulevaisuuden työkalu, jolla rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta ja menestystä. Strategia nousee kaupungin omaleimaisuudesta; paikkakunnan erityispiirteistä ja vahvuuksista. Lakisääteisiä tehtäviä hoitava paikallisviranomainen Omaleimaisia arvoja heijasteleva paikallisyhteisö Kuntalaki Maantieteellinen sijainti Toimintaympäristön muutokset Erillislait Valtion antamat lakisääteiset tehtävät Kuntalaisten tarpeet Kunnan perustehtävät Kaupungin strategia Muutokset velvoitteissa ja perustehtävien kehitystyö Talous ja Hyvinvointiohjelmohjelma toimintatapa ohjelma Kaupunkirakenne Osallistava Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Elinkeino palvelurakenneohjelma KV ja Tasapainoinen venäjäohjelma talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2016 2016 2016 2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle.

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2028 2028 2028 2028 Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi.

2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. 2016 Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 2016 Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. 2016 Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Hyvinvoivat asukkaat Aktiivisuudella hyvinvointia Vahva ote elämään Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen kaupunki Uudistuva elinkeinorakenne Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Monipuolinen matkailukaupunki Osallistava toimintatapa Avoimesti ja kuunnellen Yhdessä tehden Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Tasapainoinen talous Riittävä tulorahoitus Kokonaisvaltainen investointien suunnittelu Veropohjaa vahvistava elinkeinopolitiikka

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA viisari, 72/2015) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (97,8/2014) Vapaa ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (22,3%/2015) Suomen ka 22,9% Elintavoista johtuvien sosiaali ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 ja alle 0,5 % 2028 1.2. Kannustamme terveisiin elintapoihin Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikä ihmisten toimintakyky vahvistuu. 20 64 vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle 30 2016 ja 95% 2028 mennessä (ATH) 1.3. Edistämme harrastus ja vapaa ajanviettomahdollisuuksia Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1 3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %)

Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Syrjäytyminen vähenee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 17 24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,7/2013). Alle 25 vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle 400 2028. (769 11/2015) 2.1. Edistämme nuorten koulutus ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 ja alle 20 % 2028. (ka. 39,1 1 11/2015)

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (2015: 15,2 %) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1557 11/2015) 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 ja 1000 päivää saaneita alle 500 (ka. 751/516/2015) ja 2028 alle 350 ja alle 200. 3.2. Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa yli 7500 (2014: 6869, 2015: n. 7400) 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden 25 29 v. virta yli 3kk työttömyyteen % osuus laskee 45 % (ka. 47,1 % 1 11/2015) 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä 16 64 vuotiaista 2016 saa 6 % ja 2028 alle 4,5 %.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % ja on 90 % 2028 Tyytyväisyys asuinympäristöön mittari nousee 4/5 (3,85) vuoteen 2028 mennessä 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (3,7) 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen Ikä ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Yli 75 vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja 2028 96 % (92,1/2014) 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaa aika, liikunta ja leikkipaikkoja Liikunta ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 70 % 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (3,1) 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa 2028 koko kaupungin.

Elinvoimainen kaupunki 1. Uudistuva elinkeinorakenne Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 300 6/2015) Yritysperustanta paranee (aloittaneet lopettaneet suhteessa yrityskantaan) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää Hautomotoiminta synnyttää uusia työpaikkoja aktivointi ja hautomotoimintaa Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä

Elinvoimainen kaupunki 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Keskusta alueen asukasluku kasvaa 2500 vuoteen 2028. (17 178/2015) Aluekeskusten asukasmäärä kasvaa 2300 vuoteen 2028. (6033 Lauritsala, 9169 Sammonlahti, 6631 Joutseno) Keskustan kaupan m 2 kasvavat 10 %. (128 100 k m 2 /2015) Vuonna 2028 paikallisliikenteen reittien varrella asuu 26 000 (21 099/2015) Kaupunkirakenne eheytyy ja autoilun tarve vähenee 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunki rakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. 2.2. Tehostamme maankäyttöä Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunki rakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. 2.3. Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %.

Elinvoimainen kaupunki 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät 2016 1,6 miljoonaa matkustajaa ja 2028 2,2 miljoonaa matkustajaa Lentokentän kautta kulkee 15 000 matkustajaa vuonna 2016 ja 500 000 vuonna 2028 (89 551/2014) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia Liikenteen solmukohdat ovat joustavia Arvio kävely ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2,82) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto NPS arvo (suositteluindeksi) kasvaa (tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita, 2028 NPS arvo 25. 3.3. Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen VT 6 välillä Taavetti Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki Imatra rakentaminen alkaa 2017 3.4. Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi ja 2028 on viisitoista

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 937 10/2015) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 (1 6/2015) Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (14./2013) 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta 4.4. Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa

Elinvoimainen kaupunki 5. Monipuolinen matkailukaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Matkailijoiden keskiviipymä on 1,8 vrk (1,7 1 11/2015) Huonekäyttöaste on yli 60 % (52,1 % 1 11/2015) Yöpymiset 350 000 2016 ja 500 000 2028 (171 418 (1 9/2015) Lappeenranta tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle houkuttelevia palveluja ympäri vuoden 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/infrastruktuuriin Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa yli 3 milj. matkustajaa 2016 ja 5 milj. 2028 (2,2 milj. 11/2015) 5.2. Kehitämme matkailupalveluja yhteistyössä yritysten kanssa Olemassa olevat ja uudet matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä Kaupungin ja yritysten välisten matkailua kehittävien yhteistyöhankkeiden määrä 5.3. Tehostamme tapahtuma ja matkailumarkkinointia ja myyntiä Alueen tunnettuus tapahtuma ja matkailukaupunkina kasvaa. Visit Lappeenrannan ja GoSaimaan nettisivujen kävijämäärät kasvavat.

Osallistava toimintatapa 1. Avoimesti ja kuunnellen Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Yli 35 % asukkaista on tyytyväisyys palveluista tiedottamiseen kasvaa yli 35 % (29 %/2015) Äänestysaktiivisuus on Suomen keskiarvoa korkeampi (Kunnallisvaalit 2012 54,3%, Manner Suomi 58,3 %) Viestintä on ajankohtaista, aktiivista, avointa ja vuorovaikutteista 1.1. Tiedotamme aktiivisesti ja monikanavaisesti Asukkaat ja yritykset saavat monipuolista tietoa oikea aikaisesti Asukastilaisuuksien osanottajien määrä kasvaa 100/vuosi 1.2. Edistämme asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon Asukkaita kuullaan osana päätöksentekoa Toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden osuus kasvaa

Osallistava toimintatapa 2. Yhdessä tehden Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Asukkaat osallistuvat kaupungin kehittämiseen Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Yhdistysten määrä kasvaa ( 1710/2015) 20 64 vuotiaista aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus on 2016 yli 28 % ja 2028 40 % (ATH/THL 25,2/2013) 2.1. Palvelemme asiakaslähtöisesti Asiakaspalvelu on laadukasta Asiakaspalautteeseen reagointiaika on max. 2 pvä 2.2. Rohkaisemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan Asukasaktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys paranee Asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä 2.3. Syvennämme yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken Yhteistyö on tavoitteellistaja tuloksellista Toimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain vähintään 5 uutta toimintamallia

Osallistava toimintatapa 3. Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. Sähköisten palveluiden määrä kasvaa vuonna 2016 50 % ja vuoteen 2028 mennessä 20 %/vuosi. Henkilöstökyselyn yleisarvosana nousee 4/5 (3,57/2014) Organisaatio ja sen henkilökunta on uudistumiskykyinen ja kehityshakuinen 3.1. Kehitämme palveluprosesseja Palvelut ovat sujuvia ja tehokkaasti tuotettuja Palvelut on kyetty tuottamaan pienemmällä henkilöstöresurssilla. Palvelusuhteiden määrä painuu alle 2300 (n. 2300/2015, 2340/2014) 3.2. Parannamme osaamista Työyhteisöt voivat hyvin ja osaaminen lisääntyy Henkilökunta kokee osaamisen kehittämisen Lappeenrannan kaupungilla parantuneen 3,5/5 (3,33/2014) 3.3. Hyödynnämme hankintojen potentiaalin Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus konsernin hankinnoista kasvaa 55 % (50,5/2014)