LEMPÄÄLÄN KUNTA Säijän osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.10.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavahanketta käsittelevä asiakirja, jonka tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. 1. Yleiskaava ja sen tarkoitus Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Erilaisilla yleiskaavoilla voi olla varsin erilaisia tehtäviä. Voi olla yleiskaavoja, joilla ohjataan strategisesti koko kunnan rakennetta ja alueidenkäytön kehittämistä, toisaalta voi yleiskaava koskea vaikkapa vain jotakin tiettyä teemaa, kuten kunnan virkistysalueita. Keskusta-alueiden ja muiden tiiviiden taajamien yleiskaavat palvelevat erilaisia tavoitteita kuin maaseutukylien yleiskaavat. Lisäksi on huomattava, että yleiskaavalla on erilainen luonne siellä, missä rakentamista on tarkoitus ohjata asemakaavoituksella kuin siellä, missä asemakaavaa ei ole laisinkaan tarkoitus laatia. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Säijän osayleiskaavan suunnittelu tehdään kunnan omana virkatyönä.
2. Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijoittuu Lempäälän kunnan länsiosiin. Se käsittää Pyhäjärven Säijänselän pohjoispuolella sijaitsevan alueen, johon liittyy Säijoen ja Sullajoen varrelle raivattuja asutus- ja viljelymaisemia sekä asumattomia metsäalueita. Alue on kooltaan noin 43 km². Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Alueen rajaus saattaa muuttua suunnittelutyön aikana. Säijän maatalouteen liittyvä asutus oli aina sotien jälkeiseen aikaan saakka hajanaista, pohjautuen luonnonolosuhteisiin ja maanomistukseen. Varsinaista kyläkeskustaa ei Säijään muodostunut, jonkinlaisena keskuksena voidaan pitää Vanhaa Rantatietä, jonka varrelle Säijän palvelut sijoittuivat 1900-luvulla pitkäksi ketjuksi. Nykyisin palvelut ovat hävinneet. Paikoin maatalouskauden asutus muodostaa historiasta ja maaperästä johtuen pieniä ryhmiä. Kaava-alueen länsiosa, Säijoen varsi, kuului Vesilahteen aina vuoteen 1964, jolloin se kehittyvään kuntakeskustaan ja tieliikenteeseen nähden vedentakaisena alueena liitettiin Lempäälään. Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen taajamiin on matkaa Säijästä noin 10 15 kilometriä. Läpikulkuliikennettä ja yhteyksiä ympäristöön edustavat 1920-luvulla maantieksi rakennettu Vanha Rantatie ja 1960-luvulla rakennettu Pirkkalantie. Vesilahden ja Lempäälän keskiaikaisten kylien ja pitäjän takamaana tunnettu Säijä muodostaa nykyisin maaseutumaisen alueen, jonka asutusluku on noin 400 henkeä. 2
Maisemassa on kymmenien pienten tilakeskusten lisäksi yksittäisiä, 1960-luvun jälkeen rakennettuja omakotitaloja ja kesämökkejä. Alueen yleisilme on maatalousvaltainen, joskin pääosassa on usein vain viljelymaisema, eivät pihapiirit. Alueen julkisia, toimivia palveluita edustaa 1920-luvulla perustettu Säijän koulu. Vanhan Rantatien varrella aina 1900-luvun alkupuolelta toimineet posti, kaupat ja pankki lopettivat toimintansa 2000-luvun vaihteeseen mennessä. Säijän toinen, Vesilahden puoleisessa osassa toiminut Säijärven kansakoulu lopetettiin vuonna 1969 kuntaliitoksen seurauksena. Koulutoiminta keskitettiin Lempäälän puolen Säijän kouluun, jota on kehitetty 2000-luvulla. Elinkeinona maatalous on edelleen maisemaa hallitseva, joskin se on voimakkaasti keskittynyt muutamille yksittäisille tiloille. Alueella toimii kaksi lypsykarjatilaa ja joitakin viljelytiloja, jotka viljelevät aikaisemmin kymmenille pientiloille kuuluneita peltoja. Vanhat tilakeskukset ovat maatalouden päättymisen jälkeen jääneet asuinkäyttöön, ne ovat vapaa-ajan käytössä tai autioituneita. Säijän nykyisenä keskustana voidaan pitää koulurakennuksia, joista lakkautettu Säijärven koulu toimii alueen asukkaiden monitoimitalona. Työpaikat ovat nykyisin pääosin alueen ulkopuolella. Keskittyneen maatalouden lisäksi paikallisia elinkeinoja ja muuttuvaa maataloutta edustavat kaksi entisten maatilojen yhteydessä toimivaa kauppapuutarhaa. Lisäksi alueella on jonkin verran pienyritystoimintaa. Pääteinä toimivat Pirkkalantie ja Vanha Rantatie, jotka yhdistävät Säijän Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen taajamakeskuksiin. Kuva 2. Ortokuva Säijärven ympäristöstä 3
3. Aloite 4. Tavoitteet Osayleiskaavaa on alettu laatia kunnan aloitteesta. Säijän osayleiskaavoituksen aloittamisesta on kerrottu vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa. 4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Säijän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa määritellään rakennettavat ja rakentamattomat alueet sekä osoitetaan ympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvokohteet. Tavoitteet määritellään ja tarkennetaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoituksen tarkoituksena on erityisesti ohjata Säijässä tapahtuvaa pientalorakentamista niin, että tuleva rakentaminen voitaisiin sijoittaa tarkoituksenmukaisesti ja että suunnittelutarveratkaisut olisi helppo saada niille alueille, jotka on osayleiskaavassa osoitettu rakentamiseen. Yleiskaavoituksen alustavina tavoitteina on: 1) ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja maiseman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, 2) turvata alueen kulttuuriympäristön ja luonnon erityisarvojen säilyminen, 3) turvata alueen maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten säilyminen rakentamisesta huolimatta, 4) osoittaa alueelle riittävästi virkistykseen soveltuvia metsäalueita tai muita rakentamisesta vapaita alueita ja ulkoilureittejä, 5) parantaa liikenneturvallisuutta, 6) luoda edellytyksiä alueen vesihuollon kehittämiselle. Maaseutukylissä voidaan MRL 44.2 :n mukaan ohjata rakentamista tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavalla; lupa ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua voidaan myöntää pientalorakentamista varten sellaisilla yleiskaava-alueilla, joilla rakentamispaine ei ole merkittävää. Rakennusluvan myöntämisestä tulee olla yleiskaavassa erityinen määräys. Säijän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään, voidaanko kaavan joillakin osa-alueilla soveltaa mainittua menettelyä. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) välittyvät yleiskaavaan lähinnä maakuntakaavan kautta. VAT:iin sisältyvät valtakunnallisesti merkittävät kohteet kuten maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset ympäristöt otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajausta on esitetty muutettavaksi siten, että se ulottuisi myös Lempäälän puoleisiin rantamaisemiin, Säijän osayleiskaavan suunnittelualueelle. 4
5. Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 5.1 Kaavoitustilanne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n maaliskuussa 2017. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näin ollen voimaan tullessaan sen korvaa aikaisemmat maakuntakaavat. Maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on kuitenkin valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (12 valitusta), joissa osassa on vaadittu yksittäisiä kohtia kumottavaksi mutta myös kumoamaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 hyväksymispäätös ja palauttamaan kaava uudelleen valmisteluun. Lisätietoja löytyy Pirkanmaan liiton sivuilta www.pirkanmaa.fi ja http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/. Maakuntakaava 2040:n perusratkaisussa otetaan kantaa maakunnallisen tason maankäytön ja liikenteen kasvun ja kehityksen painopistesuuntiin pitkällä aikavälillä. Perusratkaisu pyrkii huomioimaan seudulliset erityispiirteet ja se perustuu kuntien, asukkaiden sekä muiden sidosryhmien lausuntoihin ja palautteisiin. Kuva 3. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. 5
Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: M Maaseutualue MK Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä a kylä (Säijä) EP Puolustusvoimien alue (Pirkkalan lentotukikohta) eu Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (Kokkovuoren haulikkoampumarata ja Satakunnan Lennoston ampumarata) sv1 Suojavyöhyke 1 (Lentoasema) sv2 Suojavyöhyke 2 (Lentoasema) me1 melualue 1 (Kokkovuoren ampumarata) me2 melualue 2 (Kokkovuoren ampumarata) EOk Kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue (Pitkäkallio, Piiskonvuori, Pehkukorpi) tkm Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (Pitkäkallio) Tärkeä seutu- tai yhdystie (Yhdystie 3003 Pirkkala-Lempäälä) Ma Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Vesilahden kulttuurimaisema) z voimalinja (Kangasala-Ulvila-Huittinen) z voimalinjan yhteystarve (Melo - Lempäälä pohjoinen - Rautasema) kk2 Kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke kk6 Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke VAK VAK-ratapihan huomiointivyöhyke Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Mikäli Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ei saa lainvoimaa, on alueella voimassa aikaisemmat maakuntakaavat. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: pohjoisosassa on puolustusvoimien aluetta (EP) ja lentomelualuetta (aaltoviiva, rasteri ja ME-merkintä), itäosassa on tärkeä geologinen muodostuma, kallioalue (ge2) lounaisosassa on muinaisjäännöskohteita (SM) Pirkkalantie on osoitettu tärkeäksi yhdystieksi (musta viiva, yt). Sen varrella on palvelukyläkeskus (at), itä-länsi-suunnassa kulkee olemassa oleva ja uusi Ulvila-Kangasala voimalinja (punainen ja musta viiva, z) ja etelämpänä voimalinjan yhteystarve (punainen katkoviiva, z) koillisosan poikki kulkee korkeapaineinen kaasulinja (musta viiva, k) 6
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013 ja se sai lainvoiman 28.12.2013. Siinä suunnittelualueen koilliskulmaan on osoitettu pääradan yhteystarve. Sitä ympäröi ruskealla viivalla merkitty alue viiva (em-14), joka on maankäytön kehittämisen kohdealue kehitettävässä liikenteellisessä ja logistisessa solmukohdassa. Kaupunkikehittämisen kohdealue. Osayleiskaava Asemakaava Kuva 4. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on voimassa Säijän-Nurmen-Kuokkalan- Hollonnokan osayleiskaava, jonka lääninhallitus on vahvistanut 1.10.1993. Muulla osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1981 valmistunut oikeusvaikutukseton koko kunnan yleiskaava. Pyhäjärven puolella suunnittelualue rajautuu rantaosayleiskaavaan, joka kattaa kunnan kaikkien järvien rannat. Rantaosayleiskaava on voimassa myös suunnittelualueella sijaitsevien lampien rannoilla. Lääninhallitus on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 19.3.1993. Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja. 7
5.2 Maankäyttöä ohjaavat seudulliset suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 on joitakin Säijän aluetta koskevia kehittämismerkintöjä kuten läntinen ratayhteys ja järjestelyratapiha. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2016-2019 allekirjoitettiin 9.6.2016. Maankäytön osalta sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikenne-vyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Hajarakentamisen seudulliset periaatteet Lempäälän kunnanhallitus on hyväksyi 28.10.2013 asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet (Hajarakentamisen hallinta Tampereen kaupunkiseudulla). Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, johon osana kuuluu hajarakentamisen hallittu ohjaaminen. 5.3 Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Lempäälän kunta, Säijän osayleiskaava, luontoselvitys, Pöyry 25.5.2016 Säijän rakennetun kulttuurin selvitys, Vesilahden ja Lempäälän maakirjakylien takamaasta taajaman maaseutualueeksi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 1.1.2014 Lempäälä Säijä, arkeologinen inventointi 2013, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2.1.2014 Säijärven koulun historiikki 2014 Kylät kehällä, Kyläsuunnittelu kaupunkiseudun ulkokehällä, Jukka Aaltonen, Ari Hynynen, Staffan Lodenius 2010 Kylät kaupungin kupeessa, Nurmen ja Säijän kylien maankäyttö- ja kehittämissuunnitelma, Kylät kehällä hanke 2009 Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, 2006. Eija Teivas. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Säijä työ- ja asuinympäristönä, perusselvitys ja kyläsuunnitelma 2002 Kyläkirja Elämää Säijänmaassa, Ritva Mäkelä (toim.), Säijän kyläyhdistys ry 1997 8
YVA-arviointiohjelma ja laadittava arviointiselostus sekä niihin liittyvät selvitykset Destia Oy:n ja Toivosen Sora Oy:n maa-aineksenottohankkeista Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8048/selvitykset/vat_mais ema_alueet_2013.pdf s. 40) 6. Suunnittelualuetta koskevat päätökset Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa 2010-2012 teknisen toimen maankäytön suunnittelun vastuualueelle esitetyissä toimintatavoitteissa yhdeksi päätehtäväksi määriteltiin "rakentamisen suunnitelmallisuuden tehostaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella". Yhtenä toimenpiteenä edellä mainittuun tavoitteeseen pääsemiseksi kuntaan päätettiin laatia asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden rakentamista eli hajarakentamista ohjaavat periaatteet, minkä jälkeen on tarkoitus, että kuntaan laaditaan maaseutualueiden yleiskaava. Kunnanhallitus hyväksyi 15.12.2010 "Hajarakentamisen periaatteet Lempäälässä" -ohjeiston noudatettavaksi asemakaavaalueiden ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen ohjauksessa ja suunnittelutarvelupia koskevassa päätöksenteossa. 7. Arvioitavat vaikutukset Kaavoittaja arvioi osayleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan seuraavat osayleiskaavan vaikutukset: vaikutukset luonnonoloihin vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan vaikutukset kulttuuriympäristöön vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset palveluihin taloudelliset vaikutukset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin sosiaaliset vaikutukset vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin 9
8. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: suunnittelualueen asukkaat, maanomistajat, elinkeinonharjoittajat ja työntekijät suunnittelualueen rajanaapurit suunnittelualueella toimivat yhdistykset Pirkkalan ja Vesilahden kunnat kunnan hallintokunnat Puolustusvoimat viranomaiset o Pirkanmaan ELY-keskus o Pirkanmaan maakuntamuseo o Pirkanmaan liitto o Tampereen aluepelastuslaitos o Liikennevirasto o Trafi Finavia Lempäälän Vesi Elenia Elisa Oyj/Verkonsuunnitteluosasto Suomen Turvallisuusverkko Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 9.1 Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Osayleiskaavan muutoshankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänäolosta, sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internetsivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Lisäksi kaavaalueen maanomistajille ja asukkaille sekä osallisluettelossa mainituille viranomaisille ja yhteisöille tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osayleiskaavan muutosehdotuksen nähtävilleasettamisesta tiedotetaan kirjeitse niille osayleiskaavoitettavaan alueen maanomistajille joiden osoitteet ovat kunnan tiedossa. 10
9.2 Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjoja pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internetkotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavaluonnosta ja kaavaehdotusta pidetään nähtävillä 30 päivän ajan. Jos kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ilmenee syitä tehdä kaavaehdotukseen olennaisia muutoksia, se asetetaan MRA 32 :n mukaisesti korjattuna uudelleen nähtäville. Suunnittelutyön aikana järjestetään tarvittaessa yleisötilaisuuksia, joissa esitellään laadittuja selvityksiä ja kaavasuunnitelmia. 9.3 Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen 9.4 Valitusoikeus Osalliset voivat tehdä huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisia muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. Kaavoittaja antaa mielipiteisiin ja muistutuksiin perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa kunnan palvelupisteeseen, lähettää sähköpostilla osoitteeseen yhdyskunta@lempaala tai postittaa osoitteeseen: Lempäälän kunta Yhdyskunnan palvelualue PL 36 37501 Lempäälä Palautteen esittämiskanavina on tarkoitus käyttää myös Internetissä toimivaa karttapohjaista palautejärjestelmää sekä keskustelufoorumia. Molempiin pääsee osayleiskaavan nettisivulla olevien linkkien kautta. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä valitusaikana, joka on 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkistamisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 11
9.5 Viranomaisyhteistyö Valtion viranomaisille sekä muille osallisille viranomaisille tiedotetaan kaavoituksen vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään postitse Pirkanmaan ELY-keskukselle. Osayleiskaavaluonnoksista pyydetään osallisilta viranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvotteluja ja viranomaisten työneuvotteluja. 10. Alustava aikataulu Säijän osayleiskaavan laadinnasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2013. Osayleiskaavan suunnittelu on käynnistetty arkeologisen selvityksen ja rakennuskulttuuriselvityksen laadinnalla vuonna 2013. Kaava kuulutettiin vireille samalla kertaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen kanssa joulukuussa 2014. MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.5.2015. Osayleiskaavoituksen aloittamisesta järjestettiin yleisötilaisuus 11.3.2015 Säijän koulussa. Luontoselvitys tehtiin kesäkauden 2015 aikana ja sitä täydennettiin keväällä 2017. Osayleiskaavan alustavaa luonnosta pidettiin nähtävillä 1.8. 5.9.2016 ja esiteltiin yleisötilaisuudessa Säijän monitoimitalossa 24.8.2016. Lisäksi kunnantalossa pidettiin 21.9.2016 ja 13.10.2016. klo 13 18 avoimien ovien päivät. Osayleiskaavaluonnos valmistuu syksyllä 2016. Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus on nähtävillä syksyllä 2018 ja osayleiskaava hyväksytään alkuvuodesta 2019. 11. Osayleiskaavan suunnittelijat Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, puh. 050 3839 656 Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa (mitoitus), puh. 050 3839 286 Yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo, puh. 040 133 7949 sähköpostit: etunimi.sukunimi@lempaala.fi Lempäälän kunta yhdyskunnan palvelualue Tampereentie 8, PL 36, 37501 Lempäälä 12