6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 1 DG C

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. helmikuuta 2011 (22.02) (OR. en) 6207/1/11 REV 1 ENER 19 ENV 84 POLGEN 21 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pysyvien edustajien komitea Neuvosto 4. helmikuuta 2011 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jatkotoimenpiteet ja 25. maaliskuuta 2011 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelu: a) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Energia 2020: Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi b) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten Neuvoston päätelmien antaminen Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston käytyä joulukuun 2010 istunnossaan periaatekeskustelun näistä päätelmistä käynnistettiin kaksivaiheinen prosessi vuosien 2011 2020 energiastrategiaa varten. Ensin Eurooppa-neuvosto antoi 4. helmikuuta pidetyssä kokouksessaan päätelmät energiasta (asiak. EUCO 2/11), sitten vuorossa on 28. helmikuuta kokoontuva liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto, jota varten puheenjohtajavaltio on laatinut ehdotuksen päätelmiksi. Näissä päätelmissä käsitellään seitsemää keskeistä osaa: Energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, infrastruktuuri, tutkimus ja innovointi vähähiilisen energiateknologian alalla, omat energialähteet ja oma tuotanto, energia-alan ulkosuhteet sekä pitkän aikavälin näkymät, uudelleentarkastelu ja raportointi. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 1 DG C FI

Koska oheinen ehdotus päätelmiksi on jo melko yksityiskohtainen, kaikkia pyyntöjä ei voitu ottaa huomioon. Muistutetaan, että esimerkiksi energiatehokkuuden osalta kesäkuussa pidettävässä liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston istunnossa on määrä antaa päätelmät kattavasta energiatehokkuussuunnitelmasta, jolloin on mahdollista palata pyyntöihin esimerkiksi suunnitelman seurannan osalta. Lisäksi on huomattava, että viittaukset rahoitukseen liittyviin kysymyksiin tai välineisiin eivät vaikuta tulevaa rahoituskehystä koskeviin neuvotteluihin. Puheenjohtaja katsoo, että liitteenä oleva ehdotus, jota käsiteltiin pysyvien edustajien komiteassa 18. helmikuuta 2011, on hyvin tasapainoinen ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon Eurooppaneuvoston päätelmät. Neuvostoa pyydetään näin ollen hyväksymään oheinen ehdotus päätelmiksi. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 2 DG C FI

Ehdotus: neuvoston päätelmät LIITE I Energia 2020: Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi Neuvosto, joka ottaa huomioon komission tiedonannot "Energia 2020: Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi (16096/10) ja "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen" (16302/10), Palauttaa mieleen Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 antamat päätelmät (asiak. EUCO 2/11), KOROSTAA kokonaisvaltaisen energiastrategian merkitystä varman, turvallisen, kestävän ja kohtuuhintaisen energian varmistamiseksi EU:n kansalaisille Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi ja TIEDOSTAA tässä yhteydessä täysin yhdennettyjen energiamarkkinoiden ja energiainfrastruktuurin merkityksen, KOROSTAA, että - Energia 2020 -strategialla olisi osaltaan edistettävä energia- ja resurssitehokkaampaa, kestävämpää, vähähiilisempää, varmempaa, yhteenliitetympää ja kilpailukykyisempää Eurooppaa, mistä hyötyvät kaikki kuluttajat (sekä kotitaloudet että yritykset); - strategian tulisi olla johdonmukainen EU:n ensisijaisten tavoitteiden, kuten ilmastonmuutoksen torjunnan, ympäristönsuojelun, toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn, kanssa ja tukea niitä; - strategia olisi nähtävä osana vuoteen 2050 ulottuvaa pidemmän aikavälin energia- ja vähähiilistä 1 politiikkaa; - strategian puitteissa laadittavien energiapolitiikkojen ja -aloitteiden pitäisi tuoda selvää lisäarvoa ja olla oikeasuhteisia; - vakaat sääntelypuitteet ja avoimet markkinat ovat välttämättömiä sijoittajien kannalta; - strategialla olisi pyrittävä varmistamaan EU:n vahva ja johdonmukainen kanta ulkoisessa energiayhteistyössä; - nämä päätelmät eivät vaikuta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin tuleviin neuvotteluihin; 1 Näissä päätelmissä viittauksilla "vähähiiliseen" ei suljeta pois energiateknologioita, jotka käyttävät hiilipohjaisia polttoaineita mutta joiden hiilipäästöt ovat pienet. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 3

ja MÄÄRITTELEE strategian lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteet seuraavasti: I Lyhyen ja keskipitkän aikavälin painopisteet 1. Energian sisämarkkinat a. Strategian onnistuminen edellyttää energian sisämarkkinoita koskevan kolmannen lainsäädäntöpaketin, paketissa peräänkuulutettu sääntelytyö mukaan lukien, ripeää ja täysimääräistä täytäntöönpanoa. b. Kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyö, etenkin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) puitteissa, on tässä suhteessa olennaisen tärkeää, ja sitä olisi vahvistettava. c. Vaikka energian sisämarkkinoita koskevalla kolmannella paketilla vahvistetaan edelleen kuluttajien asemaa, kuluttajien oikeuksia tukevat muut kuin lainsäädäntöaloitteet voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista, kuten todetaan 3. joulukuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä "Kuluttajalähtöinen energiapolitiikka". d. Täytäntöönpanoa helpotetaan entisestään hyödyntämällä vahvistettua alueellista yhteistyötä, myös markkinoiden yhteenkytkemisen avulla. 2. Energiatehokkuus a. Energiatehokkuuden keskeinen merkitys kaikkien strategian tavoitteiden kannalta edellyttää, että kattava uusi energiatehokkuussuunnitelma (2011) esitetään nopeasti ja että energiatehokkuustoimenpiteitä tuetaan asianmukaisesti sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Vuoden 2011 energiatehokkuussuunnitelmassa olisi keskityttävä toimiin, jotka tuovat lisäarvoa EU:n tasolla, ja suunnitelma olisi laadittava johdonmukaisesti ja synergisesti "Resurssitehokas Eurooppa" -lippulaivahankkeen ja siihen liittyvien aloitteiden kanssa noudattaen vuodelle 2020 asetettua EU:n 20 prosentin ohjeellista tavoitetta ottaen samalla asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat sekä kansalliset olosuhteet ja mahdollisuudet; suunnitelman olisi pohjauduttava vuoden 2006 energiatehokkuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta saatuihin kokemuksiin ja keskityttävä: i. toimenpiteisiin, joilla parannetaan energiatehokkuutta kustannustehokkaasti koko energiajärjestelmässä aina tuotannosta ja siirrosta jakeluun ja loppukäyttöön asti, sekä ii. julkisen sektorin rooliin, mukaan lukien julkinen liikenne ja sen infrastruktuuri niin energiatehokkaiden ratkaisujen käyttäjänä kuin energiatehokkuuden edistäjänä. Energiatehokkuusvaatimukset olisi sisällytettävä julkisia rakennuksia ja palveluja koskeviin julkisiin hankintoihin. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 4

suunnitelmassa olisi tältä osin käsiteltävä yksittäisiä aloja, joilla on mahdollisuuksia toteuttaa lisätoimia, erityisesti rakennus-, kuljetus- ja teollisuusalaa, kuitenkin niin, että vältetään alakohtaisia tavoitteita; suunnitelmassa olisi ehdotettava ekologista suunnittelua ja ympäristömerkintöjä koskevien direktiivien mukaisen jatkolainsäädännön kunnianhimoista täytäntöönpanoa kaudella 2011 2015; suunnitelmassa olisi ennakoitava jo annettujen ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien asetusten tarkistaminen, jos se on perusteltua, jotta siirryttäisiin viimeaikaiseen tekniseen kehitykseen perustuvat vähimmäisvaatimukset täyttävään lähestymistapaan, edellyttäen kuitenkin, että tällaisen tarkistuksen mahdollista kattavuutta ja lisäarvoa arvioidaan; suunnitelmassa olisi ennakoitava energiapalveludirektiivin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevan direktiivin tarkistaminen. Mahdollisessa energiapalveludirektiivin tarkistamisessa olisi otettava täysin huomioon direktiivin väliarvioinnin ja vaikutustenarvioinnin tulokset; suunnitelmassa olisi otettava huomioon kuluttajien rooli energian kysynnän hallinnassa ja määriteltävä, miten energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntää voitaisiin edistää. Neuvosto panee tältä osin merkille, että komissio aikoo esittää ehdotuksen energiaverotusdirektiivin tarkistamiseksi. b. Vuoden 2011 energiatehokkuussuunnitelman ja siihen liittyvien välineiden täytäntöönpano jäsenvaltioissa olisi helpompaa, jos energiatehokkuuden paranemisen seuraamista varten voitaisiin kehittää yhteinen, helppo ja käytännöllinen menetelmä. Lisätavoitteiden asettaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua. EU:n energiatehokkuustavoitteen täytäntöönpanoa tarkastellaan uudelleen vuoteen 2013 mennessä ja tarvittaessa harkitaan lisätoimenpiteitä. c. Asiaa koskevan lainsäädännön (ekologinen suunnittelu, merkinnät, rakennusten energiatehokkuus jne.) ripeä ja täysimääräinen täytäntöönpano olisi varmistettava ottaen asianmukaisesti huomioon, että jäsenvaltioiden tehtävänä on valvoa lainsäädännön noudattamista ja että komission tehtävänä on esittää uusia kunnianhimoisia ja dynaamisia tuotestandardeja. d. Energiatehokkuuden merkityksen huomioon ottaen olisi tarkasteltava vuoden 2011 energiatehokkuussuunnitelman täytäntöönpanon rahoitustukea koskevaa kysymystä. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 5

3. Infrastruktuuri a. Markkinoiden ja niiden toimijoiden keskeinen asema infrastruktuurihankkeiden (esimerkiksi verkot, varastointi, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset) kehittämisessä ja rahoittamisessa olisi säilytettävä. Kolmannen sisämarkkinapaketin täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano on tarvittavien infrastruktuuriinvestointien keskeinen tekijä, jolla investointeja tuetaan. Sen vuoksi lisätoimenpiteiden tulisi olla paketissa esitettyjä keinoja täydentäviä. b. Sähkö-ENTSO ja Kaasu-ENTSO sekä niiden kymmenvuotiset verkonkehittämissuunnitelmat ovat merkittävässä asemassa kehitettäessä Euroopan energiainfrastruktuureja. c. Ilman, että tällä on vaikutusta yksittäisten hankkeiden valintaan tai käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen, komission tiedonannossaan "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen" ehdottamia aloja (älykkäät verkot) ja sähkökäytäviä (Pohjoisten merialueiden offshore-verkko sekä sen yhteydet onshore-verkkoihin ja varastointiin, yhteenliitännät Lounais-Euroopassa, keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan yhteydet, BEMIP), kaasukäytäviä (BEMIP, eteläinen käytävä, pohjois eteläsuuntaiset käytävät keskisessä Itä-Euroopassa ja Länsi- Euroopassa) ja öljykäytäviä (Keski- ja Itä-Euroopan putkistoverkot) pidetään painopisteinä; komissiota pyydetään laatimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa kunkin painopisteen osalta kattava analyysi, jossa määritellään hankkeen päätökseen saattamisen esteet, otetaan huomioon pullonkaulat rajatylittävine vaikutuksineen ja tehdään tarvittaessa ehdotuksia toimintasuunnitelmiksi niiden päätökseen saattamista varten; hankkeiden valitsemiseksi olisi kehitettävä selkeä menetelmä, tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa ja ottaen huomioon kansallisten ja alueellisten sähkö- ja kaasumarkkinoiden erityispiirteet. Menetelmän olisi perustuttava avoimiin ja puolueettomiin kriteereihin, kuten siihen, miten hanke vaikuttaa vuoden 2020 tavoitteisiin, markkinoiden yhdentämiseen ja toimitusvarmuuteen. Painopistehankkeiden luetteloa olisi myös tarkistettava säännöllisesti. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 6

d. Tulevan infrastruktuurin ja ei-sitovien kymmenvuotissuunnitelmien tulisi olla keskenään johdonmukaisia, ja niissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon lähteiden, reittien ja toimittajien monipuolistamista koskevat tavoitteet, ennen kaikkea uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kasvava merkitys, sekä toimitusten riittävyys. e. Alueellista yhteistyötä olisi vahvistettava, jotta määritellyt painopisteet voidaan toteuttaa ja jotta edistetään edelleen energian sisämarkkinoiden toteuttamista nykyisten ja mahdollisten tulevien alueellisten aloitteiden sekä alueellisten yhteistyöfoorumien pohjalta. f. Olisi varmistettava, että vuoden 2015 jälkeen mikään jäsenvaltio ei jää eristyksiin Euroopan kaasu- ja sähköverkoista eikä minkään jäsenvaltion energiavarmuus vaarannu asianmukaisten yhteenliitäntöjen puuttumisen vuoksi. Tähän olisi pyrittävä alueellisilla aloitteilla ja asianmukaisella hankkeiden valinnalla. Tässä yhteydessä olisi myös kiinnitettävä riittävästi huomiota siihen jäsenvaltioiden infrastruktuurin osaan, jolla on merkitystä rajatylittävässä siirrossa, sekä saarien tilanteeseen. g. Komissiota pyydetään esittämään syksyllä 2011 aloite, joka kattaa tiedonannossa "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen" esitetyt tärkeimmät toiminta-alat. Aloitteella olisi pyrittävä erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: Edistetään infrastruktuuri-investointien yleistä hyväksyttävyyttä sekä parannetaan, vauhditetaan ja koordinoidaan suunnittelu- ja kuulemismenettelyjä ottamalla samalla huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja niiden erilaiset hallintokäytännöt. Luodaan tarvittavat puitteet ja kannustimet määriteltyjen painopisteiden mukaisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiselle, ennen kaikkea siltä osin kuin kyse on kustannusten ja hyötyjen jakautumisesta rajojen yli ja niiden huomioon ottamisesta tariffeissa. Ennen puitteiden määrittelyä olisi arvioitava huolellisesti, mitä on mahdollista saada aikaan jo nykyisen sisämarkkinalainsäädännön nojalla ja olemassa olevien mekanismien kuten siirtoverkonhaltijoiden välisen kompensaatiomekanismin avulla, ja otettava kokonaisuudessaan huomioon aiemmin päätökseen saatetut investoinnit. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 7

h. Markkinoiden on kannettava suurin osuus infrastruktuuriin suunnattavien investointien aiheuttamista huomattavista rahoituskustannuksista kattamalla kustannukset tariffien avulla. On ensiarvoisen tärkeää edistää sellaisia sääntelypuitteita, jotka houkuttelevat investointeja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tariffien vahvistamiseen avoimella ja syrjimättömällä tavalla rahoitustarpeita vastaavalle tasolle samoin kuin asianmukaiseen kustannusten jakoon rajat ylittävien investointien osalta kilpailua ja kilpailukykyä tehostaen ja ottaen huomioon kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset. Joihinkin hankkeisiin, jotka olisivat perusteltuja energian toimitusvarmuuden tai solidaarisuuden näkökulmasta mutta joille ei onnistuta hankkimaan riittävästi markkinapohjaista rahoitusta, voidaan kuitenkin tarvita jonkin verran julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Tällaiset hankkeet olisi valittava selkeiden ja avointen kriteerien pohjalta. Koheesio- ja rakennerahastoilla on tässä yhteydessä suuri merkitys ennen kaikkea sellaisten hankkeiden osalta, joilla on alueellinen tai eurooppalainen ulottuvuus. i. Jo olemassa olevien varojen käyttöä voitaisiin edistää hyödyntämällä innovatiivisia rahoitusmekanismeja, joilla käsitellään syrjimättömällä ja vääristelemättömällä tavalla erilaisia infrastruktuurihankkeiden rahoitusriskejä ja -tarpeita. Mahdollisiin innovatiivisiin rahoitusvälineisiin on perehdyttävä lähemmin. Niiden olisi oltava joustavia, jotta ne palvelisivat kansallisia olosuhteita. Komissiota pyydetään raportoimaan neuvostolle kesäkuuhun 2011 mennessä todennäköisesti tarvittavien investointien määristä, rahoitustarpeiden ratkaisemista koskevasta ehdotuksesta sekä siitä, miten infrastruktuuri-investointien mahdollisiin esteisiin voitaisiin puuttua. Näiden esteiden tunnistamisessa olisi hyödynnettävä ENTSO-E:n, ENTSO-G:n ja jäsenvaltioiden yhteistyötä. 4. Tutkimus ja innovointi vähähiilisen energiateknologian alalla a. Koska energiateknologialla on suuri merkitys EU:n vuosille 2020 ja 2050 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen ja kilpailukyvyn parantumisen kannalta, jo vuoden 2010 lopussa käynnistettyjen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET) teollisuusaloitteiden täytäntöönpano olisi tarvittaessa asetettava etusijalle ja Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän (EERA) kehittämistä olisi kannustettava. b. SET-suunnitelmaan sisältyvien toimien pohjalta ja edellyttäen, että suunniteltuja hankkeita tarkastellaan perusteellisesti ja resursseja on saatavilla, olisi käynnistettävä aloitteita, jotka koskevat uutta tai kehittynyttä teknologiaa komission tiedonannossa "Energia 2020" mainittujen neljän laaja-alaisen eurooppalaisen hankkeen osalta (sähkön varastointi, toisen sukupolven biopolttoaineet, älykkäät verkot ja älykkäät kaupungit), sekä puhtaita ajoneuvoja, valtamerten ja merten energiaa koskevia aloitteita. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 8

c. EU:n tulevissa T&K-aloitteissa ja -ohjelmissa olisi otettava huomioon monenlaisia turvallisia ja kestäviä teknologisia vaihtoehtoja, esimerkiksi energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja fossiilisista polttoaineista syntyvien päästöjen hillitsemistä edistävien teknologioiden kuten puhtaamman hiilen osalta, ja niiden olisi hyödytettävä kaikkia EU:n alueita. d. Tulevan infrastruktuurin tarvetta kehittyvien energiateknologioiden alalla olisi tarkasteltava uudelleen tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa sitä mukaa kuin näitä teknologioita demonstroidaan ja otetaan käyttöön. e. Tutkimuksen ja innovoinnin merkitys EU:n energia-, ilmasto- ja kasvupolitiikan tulevaisuudelle ja EU:n kilpailuasemalle olisi otettava huomioon teollisuuden rahoitussitoumuksissa sekä julkisen rahoituksen ehdoissa, ja tällä alalla olisi voitava hyödyntää erilaisia rahoitusvälineitä. Turvallisten ja kestävien vähähiilisten teknologioiden tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto olisi asetettava etusijalle tulevissa ohjelmissa. f. Kyseisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät, että työvoimalla on vastaavat taidot. g. Uusien teknologioiden käyttöönotossa olisi otettava huomioon kuluttajien huolenaiheet, mieluiten jo suunnitteluvaiheessa, ja käyttöönoton tulisi tapahtua tarkkaan määritellyissä sääntelypuitteissa. 5. Omat energialähteet ja oma tuotanto a. Samalla kun tuetaan EU:n monipuolistamispolitiikkaa ottamalla infrastruktuuria nopeasti käyttöön, nykyisissä sääntelypuitteissa olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota omaan tuotantoon, mukaan lukien uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia, fossiiliset polttoaineet ja ydinenergia sen valinneiden maiden osalta. b. Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa energiaa koskeva lainsäädäntö olisi pantava ripeästi täytäntöön hyödyntäen yhteistyömekanismeja direktiivin 2009/28/EY mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta määrätietoista EU:n politiikkaa voitaisiin tukea yleisesti uusiutuvan energian alalla. c. Samalla kun todetaan, että uusiutuvaa energiaa varten on kehitettävä jatkuvia ja vakaita kansallisia tukitoimia, uusiutuvan energian esteitä olisi vähennettävä ja poistettava uusiutuvan energian kustannustehokkaan käyttöönoton edistämiseksi. Tämä ei tarkoita sitä, että kansallisia tukitoimia olisi yhdenmukaistettava. Nämä toimet voidaan toteuttaa tehostamalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, ja niitä voidaan helpottaa tunnistamalla jäljellä olevat esteet. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 9

d. Jotta lisättäisiin EU:n toimitusvarmuutta, olisi arvioitava sen potentiaali perinteisten ja muiden kuin perinteisten (esim. liuskekaasu ja öljyliuske) fossiilisten polttoainevarantojen kestävään hyödyntämiseen ja käyttöön voimassa olevan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Tältä osin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota mm. siihen, että jalostusalan riippuvuus suppeasta joukosta energiantoimittajia saattaa kasvaa. e. Toimitusvarmuutta ei pitäisi saavuttaa energianhankintaan liittyvän toiminnan turvallisuuden kustannuksella: tämän vuoksi odotetaankin avomerellä harjoitettavan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta 3. joulukuuta 2010 annettujen neuvoston päätelmien jatkotoimia sekä ydinturvallisuutta koskevien sääntelypuitteiden viimeistelyä. 6. Energia-alan ulkosuhteet Samalla kun jatketaan nykyisiä vuoropuheluja, kumppanuuksia ja muita aloitteita keskeisten kumppaneiden ja alueiden kanssa ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltuudet, olisi parannettava energia-alan ulkoisen toiminnan avoimuutta, yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja uskottavuutta. a. Tämä voidaan toteuttaa seuraavin tavoin: i. EU:n laajuisten yhtenäisten energiamarkkinoiden toteuttaminen ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpano uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiaturvallisuuden alalla. ii. Johdonmukaiset ja koordinoidut viestit energian toimittaja-, kauttakuljetus- ja kuluttajamaille EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. iii. Parempi ja oikea-aikainen tietojenvaihto komission ja jäsenvaltioiden välillä, johon kuuluu se, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle uusista ja voimassa olevista kahdenvälisistä energiasopimuksistaan kolmansien maiden kanssa. iv. Yhteinen arviointi EU:n energiavarmuuteen kohdistuvista riskeistä ja energiaturvallisuutta koskevien huolien asianmukainen huomioon ottaminen Euroopan naapuruuspolitiikassa. v. EU:n toimitusreittien ja -lähteiden monipuolistaminen sekä jatkuvat pyrkimykset helpottaa suurten maakaasumäärien kuljetukseen tarkoitettujen strategisten väylien, kuten eteläisen kaasulinjan, kehittämistä. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 10

vi. Strategiset kumppanuudet ja kattava yhteistyö keskeisten toimittaja-, kauttakuljetus- ja kuluttajamaiden ja -alueiden kanssa. Nämä kumppanuudet eivät saisi rajoittua kaasu-, öljy- ja sähkökysymyksiin vaan niiden pitäisi koskea muitakin yhteisen edun mukaisia aloja kuten energiavarmuus, turvalliset ja kestävät vähähiiliset teknologiat ja investointiedellytykset Niille olisi myös asetettava erityisesti seuraavat tavoitteet: Edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Helpotetaan sääntelyn lähentämistä muun muassa panemalla energiamarkkinoihin liittyvää EU:n lainsäädäntöä täytäntöön naapurimaissa, edistetään markkinapohjaisia sääntöjä ja kehitetään tarpeellisia toimenpiteitä tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n energiantuottajille ETA:n ulkopuolisiin tuottajiin nähden. Säilytetään mahdollisimman korkeat ydinturvallisuusstandardit ja edistetään niitä, sekä Tuetaan EU:n pyrkimyksiä kansainvälisissä prosesseissa, kuten ilmastoneuvotteluissa. vii. Jäsenvaltioiden ja unionin toimien tehokkaampi koordinointi EU:n kollektiivisten energia-etujen ja -politiikkojen suojelemiseksi ja edistämiseksi paremmin. b. Käyttämällä täysipainoisesti monenvälisiä foorumeita, jotka käsittelevät energia-asioita tai joilla on vahva yhteys energia-asioihin, ja parantamalla koordinointia näillä foorumeilla (Kansainvälinen energiajärjestö IEA, Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA, energiatehokkuusyhteistyötä koskeva kansainvälinen kumppanuus IPEEC, Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto IRENA, energiaperuskirja, energiayhteisö, Välimeren unioni, itäinen kumppanuus, Kansainvälinen energiafoorumi IEF jne.) saataisiin enemmän hyötyä jäsenvaltioiden keskinäisestä sekä unionin ja sen kumppaneiden välisestä synergiasta. c. Edellä mainittujen seikkojen huomioon ottaminen yhdessä kattavassa toimintapoliittisessa asiakirjassa, kuten tulevassa energiavarmuutta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevassa tiedonannossa, voisi lisätä EU:n energia-alan ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä, avoimuutta ja johdonmukaisuutta. II Pitkän aikavälin (2020 2050) näkymät, uudelleentarkastelu ja raportointi a. Koko strategiaa olisi tuettava selkeällä visiolla tehokkaasta, turvallisesta ja kestävästä energiajärjestelmästä vuonna 2050, ja vuotta 2050 kohden olisi edettävä vaiheittain niin, että välivaiheissa otetaan asianmukaisesti huomioon huomattava lisäys hiilen poistamisessa energiajärjestelmistä kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 11

b. Kehityspolkuja vuoteen 2050 koskevien suuntaviivojen kannalta olisi hyödyllistä, että lähiaikoina julkaistaisiin vuoteen 2050 ulottuva energia-alan etenemissuunnitelma, jossa kuvattaisiin teknologiasta riippumatta Euroopan mahdollisia tulevia polttoainevalikoimia sekä millaisia poliittisia toimenpiteitä niiden saavuttaminen edellyttäisi korostamalla samalla asianmukaisesti energiatehokkuutta. c. Etenemissuunnitelman laatimisessa olisi noudatettava johdonmukaisuutta ja synergiaa vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisen talouden etenemissuunnitelman sekä tulevaisuuden liikennepolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan kanssa. Olemassa olevat kansalliset etenemissuunnitelmat ja skenaariot on otettava huomioon. d. Tätä pitkän aikavälin näkemystä sekä vuoteen 2050 ulottuvaa etenemissuunnitelmaa olisi käytettävä tiedonannon "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen" pohjalta pidemmän aikavälin infrastruktuurien painopisteiden sekä tätä tavoitetta varten parhaillaan kehitettävien välineiden tulevaan määrittämiseen ja kehittämiseen. Tässä yhteydessä pannaan tyytyväisenä merkille sähkönsiirron valtaväyliä ja CO 2 -infrastruktuuria varten tehtävät valmistelut. e. Strategiaan ja sen välineisiin olisi sisällytettävä riittävät ja kustannustehokkaat raportointi- ja seurantavaatimukset sekä uudelleentarkastelumekanismit, jotta politiikan mukauttaminen olisi helpompaa ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 12

LIITE II Itävallan lausuma Itävalta palauttaa mieleen neuvoston 28. helmikuuta 2008 pidetyn istunnon pöytäkirjaan merkityn lausumansa 1, joka koskee SET-suunnitelmaa. 1 Katso asiakirjan 7033/08 liite. 6207/1/11 REV 1 vk/vk/ep 13 LIITE II DG C FI