Kuntien tukipalveluiden järjestäminen ja rahoitus muuttuvassa toimintaympäristössä Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foorumi 23.3.2017 Anssi Wright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy 1Copyright inspira
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy Osa Kuntarahoitus Oyj -konsernia Inspira Inspira on julkisen sektorin investointihankeisiin sekä omaisuusjärjestelyihin erikoistunut asiantuntijayritys Inspira aloitti toimintansa vuonna 2004 ja se tekee vuosittain noin 80-100 toimeksiantoa asiakkailleen eri puolella Suomea Inspiran omistavat Kuntarahoitus Oyj ja yhtiön johto Kuntarahoitus Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin luottolaitos (taseen loppusumma noin 34 miljardia euroa 12/2016) Kuntarahoitus Oyj aloitti toimintansa vuonna 2001, kun sen edeltäjäyhtiöt vanha Kuntarahoitus Oy ja Kuntien Asuntoluotto Oyj yhdistyivät Luottoluokitus: Aa1 (Moody s) / AA+ (S&P) 2Copyright Inspira
Esityksen sisältö Kuntien tukipalvelut ja niiden organisointi Toimintaympäristön muutostekijöitä Tukipalveluyhtiöiden rahoitus Case-esimerkit Yhteenveto ja tuleva kehitys 3Copyright Inspira
Kuntien tukipalvelut Tukipalveluiden tehtävänä on tukea organisaation ydintehtävän toteuttamista Kunnissa tämä tarkoittaa kuntalaisille tarjottavien palveluiden järjestämisen tukitoimintoja Kuntien tukipalveluita ovat mm. Kiinteistöhuolto- ja tilapalvelut Taloushallinnon palvelut Henkilöstöhallinnon palvelut ICT-palvelut Ruokapalvelut Siivouspalvelut Toimistopalvelut 4Copyright Inspira
Palvelutuotannon organisointi Kuntien tukipalvelut tuotetaan suureksi osaksi kuntien omana toimintana Esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa 90-95 % tuotetuista ruoka-annoksista tuotetaan kuntien tai kuntayhtymien keittiöissä Julkisia ruokapalveluita tuottavia keittiöitä v. 2011 oli 9162 kappaletta ja niissä valmistettujen annosten määrä 419 milj. annosta Voimassa olevien ruokahuollon ulkoistussopimusten arvo oli yhteensä noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2011 Lähteet: Horeca-rekisteri 2011, Kuntaliitto ja FCG. 2014. Kuntien ruokapalvelujen nykytila, toiminnan haasteet ja kehitysnäkymät 5Copyright Inspira
Toimintaympäristön muutostekijöitä Sote-ja maakuntauudistus Uusi hankintalaki Sidosyksikön kiristyneet rajoitukset markkinoilla toimimiseen Kuntien tukipalvelutuotanto Kilpailulainsäädäntö Kasvaneet vaatimukset kilpailuneutraliteetista Yhtiöittämisvaatimukset 6Copyright Inspira
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia Sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintojen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnille Kunnan tukipalveluntuotannon jatkaminen maakunnan sote-toiminnoille edellyttää yhtiömuotoa Sote-toimintoja palvelevan tukitehtävähenkilökunnan siirtyminen maakunnan palvelukseen johtaa joillakin reuna-alueilla liian pieniin yksiköihin Riittävää toiminnan volyymia pyritään saavuttamaan alueellisilla yhdistymisillä Kuntayhtiöiden ja konsernin suhteellinen merkitys kasvaa emokunnalle, kun kuntien käyttötalous pienenee uudistuksen seurauksena lähes puoleen sote-toimintojen siirtyessä maakuntaan 7Copyright Inspira
Uuden hankintalain vaikutuksia tukipalveluihin Uudessa hankintalaissa (15 Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä) kiristettiin sidosyksikköaseman säännöksiä, joissa rajoitetaan sidosyksiköiden mahdollisuutta toimia markkinoilla. Kuntayhtiö Hankintalain mukaan sidosyksikkö saa harjoittaa liiketoiminnastaan enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden muiden kuin siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Osa sidosyksikköinä toimivista yhtiöistä on ryhtynyt toiminnan jakamiseen kuntatoimintaa palvelevaan inhouse -yhtiöön ja toiseen markkinoilla toimivaan yhtiöön. In house -yhtiö Markkinayhtiö 8Copyright Inspira
Mitä kuntayhtiöitä Kuntarahoitus voi rahoittaa? Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset kuntien omistamien yhtiöiden osalta Kunnalla/ kunnilla on määräysvalta Kunnan/kuntien täysimääräinen (100%) omavelkainen takaus koko luotolle Yhtiö harjoittaa kunnallista toimintaa Kuntarahoituksen rahoitus ei ole riippuvainen yhtiömuodosta (kunta itse vai yhtiö), vaan rahoitettavasta investoinnista 9Copyright Inspira
Takaukset kuntien yhtiöille Kunnat voivat taata täysimääräisesti kuntayhtiöiden toimintaa ja hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta, kun on kyse: Kunnan toimialaan kuuluvasta yhtiöstä Paikallisista erityisolosuhteista (palveluiden saatavuuden ja tehokkaan tuottamisen turvaamiseksi), jolloin takaus ei vääristä kilpailua. Takauspäätös edellyttää huolellista perustelujen kirjaamista Kunta on itse paras asiantuntija omalla alueellaan vallitsevista olosuhteista ja siten mahdollisuudestaan täysimääräiseen takaukseen valtiontukisäännöstön puitteissa. Copyright Inspira 10
Case 1: Kahden ruokapalveluyksikön rakennejärjestely Kunta A Ruokapalvelut-yksikkö Muut asiakkaat Sotesektorin asiakkaat Kunta B Ruokapalvelut-yksikkö Muut asiakkaat Sotesektorin asiakkaat Maakunta Sotetoimintoja palvelevat tukitehtävät Muut asiakkaat Muut asiakkaat Kuntien A ja B yhteinen ruokapalveluyhtiö Ruokapalvelut Oy 11 Copyright Inspira
Case 2: Porvoon kaupungin sote-selvitys Tukipalveluiden vaikutusten arviointi kaupungille Porvoon kaupunki Hallintopalvelukeskus Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Toimitilat Sosiaali- ja terveystoimi Palveluostot Palveluostot Vuokrat Työtä HUS-Konserni Muut palveluntarjoajat HUS-Desiko HUSLAB HUS-Kuvantaminen HUS-Logistiikka Yhtiöitettäväksi suunniteltu palvelukokonaisuus HUS-Apteekki 12 Copyright Inspira
Case 3: Sidosyksikön markkinatoiminnan eriyttäminen Jätehuoltoyhtiö toimii kuntien sidosyksikkönä vastaten lakisääteisistä kuntatehtävistä ja yhtiö myy myös palveluita kilpailuille markkinoille noin 10-15% liikevaihdosta 100% omistus Omistajakunnat Jätehuolto Oy Omistajakunnat 100% omistus Lakisääteiset kuntatehtävät Emo Oy 100% omistus Jotta yhtiö täyttäisi hankintalain sidosyksikölle asettamat rajat, markkinoilla tapahtuva toiminta siirretään perustettavaan uuteen tytäryhtiöön. Emoyhtiö harjoittaa jatkossa lakisääteistä jätehuoltotoimintaa ja vain vähäisessä määrin markkinoilla tapahtuvaa toimintaa Markkinatoimija Tytäryhtiö Oy Perustettava tytäryhtiö harjoittaa kilpailluilla markkinoilla tapahtuvaa, markkinaehtoista liiketoiminta 13 Copyright Inspira
Palvelutuotannon organisoinnin kehityskulkua Muutos kohti erikoistuneempaa palvelutuotantoa Kehitys etenee eri toimialoilla eri vaiheessa Energia Satama Työterveys Vesilaitos Toimitilahallinta Liikelaitos Osakeyhtiö Alueellinen yhtiö Taseyksikkö 14 Copyright Inspira
Yhteenveto ja tuleva kehitys Suuntauksena palvelutuotannon eriytyminen sidosyksiköihin ja markkinaehtoista toimintaa harjoittaviin toimijoihin Markkinaehtoisessa toiminnassa kilpailuneutraliteettinäkökulmien ja kilpailukyvyn korostuminen Tehokkuutta haetaan mm. suuremmalla yksikkökoolla Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen Toiminnan yhtiöittäminen, jotta voidaan jatkossa tuottaa palveluita maakunnalle Alueelliset yhdistymiset, joilla turvataan liiketoiminnan riittävä volyymi uudistuksen jälkeisessä toimintaympäristössä Copyright Inspira 15
Kuntien tukipalveluita koskevia viime aikaisia referenssejä 2017 2016 2016 2016 2016 Lahti Hollola Kokkola Työplus Salo Porvoo LUOTTAMUKSELLINEN Ravitsemus- ja laitoshuoltopalveluiden organisointivaihtoehtojen arviointi Päijät-Hämeen alueen kunnille Kokkola Työplus liikelaitoksen yhtiöittämisen esiselvitys ja toteutuksen tuki Salon kaupungin ravitsemus- ja puhtaanapitopalveluiden organisointivaihtoehtojen (yhtiö, taseyksikkö, ulkoistus) arviointi Porvoon sote-palveluiden yhtiöittämisen esiselvitys ja tukipalveluiden roolin arviointi osana kokonaisuutta Kunnallisen jätehuoltoyhtiön toiminnan jakaminen lakisääteiseen kuntatoimintaan sekä markkinaehtoiseen toimintaan 16
Jaakonkatu 3 A FI-00100 HELSINKI inspira.fi