Kuntauudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuriitsehallinto Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. pp.kk.vvvv 2
Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita pp.kk.vvvv 3
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Työpaikkaomavaraisuuskriteeri Työpaikkaomavaraisuusasteen tulee olla vähintään 80 % Työssäkäyntikriteeri Kriteerinä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Yhdyskuntarakennekriteeri Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. pp.kk.vvvv 4
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella pp.kk.vvvv 5
Talouskriteeri Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä pp.kk.vvvv 6
Kiuruvesi Vieremä Sonkajärvi Pohjois-Savo Asukasluku < 20 000 Pendelöintikriteeri Yhdyskuntarakennekriteeri Iisalmi Rautavaara Työpaikkaomavaraisuus Kriisikunta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Rautalampi Maaninka Suonenjoki Lapinlahti Juankoski Siilinjärvi Kuopio 2013 Leppävirta Joroinen Varkaus Kaavi Tuusniemi Kriisiytyvä kunta Asukasluku Kunta 31.12.2011 Iisalmi 22 147 Juankoski 5 146 Kaavi 3 385 Keitele 2 524 Kiuruvesi 9 063 Kuopio 97 433 Lapinlahti 10 386 Leppävirta 10 405 Maaninka 3 841 Nilsiä 6 499 Pielavesi 5 006 Rautalampi 3 481 Rautavaara 1 848 Siilinjärvi 21 311 Sonkajärvi 4 600 Suonenjoki 7 577 Tervo 1 700 Tuusniemi 2 820 Varkaus 22 606 Vesanto 2 390 Vieremä 3 962
Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. Selvitysmies Arno Miettinen aloittanut pp.kk.vvvv 8
Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen tehdään pääsääntöisesti vahvojen peruskuntien pohjalle. Tulevasta kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta (sote-alue) tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Pienten erityisryhmien vaativia ja kansallisesti keskitettäviä palveluja sekä alueiden koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden roolia tarkennetaan jatkotyössä. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. 9
Kuntalain uudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Työn tueksi asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä Kuntalain uudistuksen sisältö: Uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Selvitetään malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kehittämiseksi, sekä myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne. 10
Kuntalakiuudistuksen organisointi Toimielimet ja johtaminen jaosto Pj Kari Prättälä Kuntaliitosta kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet sekä kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Demokratiajaosto Pj Inga Nyholm VM:stä edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto Pj Arto Sulonen Kuntaliitosta kunnan talouden ohjaaminen, yhteistoiminnan talous ja konsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto Pj Auli Valli-Lintu VM:stä säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa. pp.kk.vvvv 11
Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. pp.kk.vvvv 12