Lapsibudjetointi: maakunnasta

Lapsibudjetointi: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kustannusten seuranta osana tiedolla johtamista - esimerkki Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi

Poimintoja PoPSTerin loppuraportista

SOTE-taloustavoitteet v. 2025 mennessä KOKO MAA - 3 Mrd Pohjois- Pohjanmaa - 35 milj. - 3,5 milj. PP/ lapepalvelut LAPEtoteutus Hankerahoituksen aikana luodaan onnistumisen pohja ja sen jälkeen varmistetaan juurrutus

LAPE/ Toimiva arki -kehittämiskokonaisuudet = LAPE-toteutus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsiystävällinen maakunta ja kunnat, sitoutunut muutoksen johtaminen ja päätöksenteko, strategiat, uudet rakenteet, perhelähtöisyys, vaikuttavuus, osallisuus VAKA + KOULU PERHEKESKUS ERITYIS- JA VAATIVIN TASO = Hyvinvoiva kasvuyhteisö P a l v e l u o h j a u s OT-keskus Lapset puheeksi keskustelut Palveluverkko, neuvolatyö Lasten ja nuorten psykiatria Osallisuus Vanhemmuuden tuki Lastensuojelun korjaava työ Yhteisöllinen oppilashuolto LP-neuvonpidot Lastensuojelun kehittämistyö Vanhemmuuden tuki Sähköiset palvelut Erikoissairaanhoito, somatiikka Vapaa-aika, harrastukset Järjestöt, seurakunta Vammaisuus Monimuotoiset perheet Lähiverkostot Osallisuus Ennakoiva, universaali työ Matala kynnys Osallisuus

Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) M Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi 8

Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015, / 0-17 v Lasten ja perheiden palvelut Pohjois-Pohjanmaa % TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % Perheneuvola 8 460 000 85 5 % Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % Ppshp nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria **) 12 190 000 122 7 % Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % Yhteensä 164 215 000 1 648 16 % 0-17v. 99 640 % kaikista Lasten päivähoito 0-6v. 235 000 000 24 % Perusopetus 7-15v. 500 000 000 50 % Toisen asteen opetus 16-17v. 100 000 000 10 % KAIKKI YHTEENSÄ 999 215 000 10 028

Taloudelliset vaikutukset, kustannusten muutos 2025 mennessä (HUOM! Muutossarakkeen miinukset eivät ole leikkauksia vaan kustannustason kasvun hillintää, josta valtaosa toteutuu muualla kuin sotessa tehtävän varhaisen tuen kautta.) Lasten ja perheiden palvelut Pohjois- Pohjanmaa % Muutos Kustannukset TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa vv.2018-2025 2025 Toimenpiteet = LAPE-toteutus Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % -810 000 27 000 000 normeja väljennettävä, tiiviimpi yhteistyö osana Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % 4 500 000 perhekeskusta ja hyvinvointikoulua Toimintaa enemmän kasvuympäristöihin osana perhekeskusta Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % -780 000 24 000 000 varhaista tukea kotiin, toimii osana perhekeskusta Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % 1 250 000 Tiivis yhteistyö, ennaltaehkäisevä ote Integrointi osaksi perhekeskuksia, lastenpsykiatrisen Perheneuvola 8 460 000 85 5 % +340 000 8 800 000 osaamisen vahvistaminen, terapioihin vaikuttavuutta Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % 1 890 000 Vaikuttavuuden parantaminen Varhaisemmalla tuella ja palveluilla vähennetään Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % -2 000 000 42 840 000 Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % 7 270 000 sijoituksia, ja saadaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisää Peruspalvelujen ja kasvuympäristöjen tuen vahvistaminen, varhaisempi tunnistaminen, avohoitopainotteisuus Ppshp nuoriso- ja yleiss.psykiatria **) 12 190 000 122 7 % -290 000 11 900 000 Avohoidon lisääminen, varhaisempi tuki peruspalveluissa Konsultaatioiden lisääminen perustasolle, Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % 31 220 000 avopainotteisuuden lisääminen Yhteensä 164 215 000 1 648 3 520 000 160 695 000 0-17v. 99 640 98 000 HUOM! Iso osa em. toimista tehdään soten ulkopuolella!

Maakuntavalmistelu/ LAPE, pohjoisen alueen OT-keskus

Taloudelliset tavoitteet / tasapainotus / kustannusten kasvun hillintä Palvelukokonaisuudet Pohjois-Pohjanmaan käyttökustannukset Lapset ja perheet 165 M, sis. perustaso ja esh (skaalattu) Tästä lastensuojelun laitos- ja perhehoito 41 M ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M (todelliset tiedot) * 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana, mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi- ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote-maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tasapainotustavoite (M ) Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa-alue ei leikkaa kustannusten kasvua yksinään (tai tuota kustannussäästöä), ja lasten ja perheiden palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutoksia tiettyyn palveluun. Vertailuissa voi kuitenkin käyttää esimerkkihintoja korjaavia palveluita koskien (näistä voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulurakenteen muotoutumista): sijaishuollon hoitovrk on 150-250, psykiatrian hoitopv yli 500, lastensuojelutarpeen selvitys n. 500 /20 työtuntia * Realistista on tavoitella vuosien 2017-2018 aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Kts. seur. diat: LP-toimintamallin seurannan aikana tavoitetut tulokset/ koko maakunta! Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun - Palvelut viedään lapsen kasvu- ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä. - Lapsi ja perhe on keskiössä: asiakaslähtöisyys, asiakasosallisuus toteutuvat - Rakennetaan lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki, jota erityisosaamisella tuetaan. - Erityispalveluiden konsultaatiota lisätään. 3,5

Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelun toimintalukuja 2012-2015, LP-toimintamallin (LAPE-esityön) seuranta (27 kuntaa; tästä puuttuvat Kempele, Kalajoki ja Merijärvi, joissa LP-toimintamalli käyttöön vasta 2017) Vuosi Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä) Huostaanotto hakemukset hallintooikeudelle 2012 5784 1765 1671 234 364 58 2013 (Maakunnallinen työ alkoi laajana) 7593 2186 2387 315 410 71 2014 6548 2282 2140 313 403 47 2015 5795 1798 1115 249 258 47 2013-2015 Muutos % Muutos määrinä -24% -18 % -53 % -21 % -37 % -34 % -1798-388 -1272-66 -152-24

Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä -> katse TOIMIVAAN ARKEEN Kuntien peruspalvelujen toimivuudella ja vaikuttavuudella on suuri merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnille, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytölle sekä kustannuskehitykselle. Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. Kokonaisoptimointi Pohjois-Pohjanmaan LAPEssa edellyttää mm. hyvinvointikouluajattelun, perhekeskustoimintamallin sekä LP-toimintakokonaisuudessa luotujen hyvien käytäntöjen juurruttamista yleiseksi toimintakulttuuriksi. Palvelujärjestelmässä tarvitaan toimintakulttuurin muutos ammattikunta- ja lainsäädäntöpainotteisesta palvelujen tarjoamisesta kokonaisvaltaiseen, tarvelähtöiseen lapsi- ja perhekeskeiseen toimintaan. Perheet tietävät mitä ne tarvitsevat. Erityisen ja vaativan tason palvelujen osalta tarvitaan niiden tutkimukseen pohjautuvaa kehittämistä ja osaamisen viemistä tukemaan perustason toimintaa, varhaista tunnistamista ja vaikuttavaa hoitoa.

Oulun lapsibudjetointi -malli

Lapsibudjetointi Maakunnan tai kunnan talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta, lapsiystävällisyyden talousmittari Osa lapsivaikutusten arviointia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Oulun lapsibudjetointi-mallin kehittely esimerkillistä tarkastelua ja pohjatyön tekemistä, mutta Oulussakin on vielä tehtävää sen viemisessä osaksi päätöksenteon perusteluita yhdessä muiden lapsivaikutusten rinnalla -> todellinen vaikuttavuus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSEN VARMISTAMISESSA ON VIELÄ TEHTÄVÄ TYÖTÄ MAAKUNTA- JA KUNTATASOLLA

Lopuksi vielä muutama huomio Sotelle asetettua kansallista 3 Mrd:n kustannusten kasvun taittamisen tavoitetta kohden tehdään maakunnissa joka tapauksessa laskelmia ja suunnitelmia, miksi emme olisi LAPEna siinä mukana jo tässä vaiheessa siis määrittelemässä sisältöjä ja toimintamalleja LAPE-silmälasien läpi? Kustannusten kasvua on taitettava/ hillittävä, samoin kuin on saatava toteutettua muitakin LAPE-tavoitteita, tulee maku-sote uudistusta tai ei -> varhaisempi tuki ja ennaltaehkäisy (painopisteen siirto) -> monialaisen yhteistyön ja asiantuntijuuden lisääminen -> lapsenoikeusperustaisuuden ja perhekeskeisyyden lisääminen -> täsmäpalvelut/ palveluohjaus -> digiloikka

Miten tästä eteenpäin toimintakulttuurin muutoksen/ lapsibudjetoinnin osalta? Kansallinen kehittämistyö malleja jaettavaksi LAPE-kollegoille, tarvittaessa vierailut maakuntiinne Maakunnan maku-sote valmisteluun tiiviisti mukaan: jo väliaikaisvalmistelijoiden kanssa yhteistyön tiivistäminen, kuntajohtaja-info, yhteinen valmistelu (ICT, lastensuojelun kehittämistyö, OT-keskus, indikaattorityö) > mukaan maakuntastrategiaan Kuntien johdon ja päättäjien infot alueillamme/ valtuustot LAPEn alueelliset kehittämisryhmät ja kuntien LAPE-ryhmä -käynnit Alkuvuodesta iso maakunnallinen LAPE-seminaari, jossa kaikki kehittämiskokonaisuudet mukana ja niille omat työpajat : Toimintakulttuurin muutos työpajassa LaVa ja lapsibudjetointi Tarvittaessa THL:n ja muiden LAPE-maakuntien pyynnöstä tarjottava kaikille yhteinen LAPE-seminaari Oulussa: Lapsibudjetointi ja lava, lapsiystävällinen maakuntastrategia, Oulun lapsiystävällisen mallin kokemusten hyödyntäminen, sekä lapsuus.ouka.fi - sähköinen palvelutarjotin esille

suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi 19