HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA

Samankaltaiset tiedostot
HE 190/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- yhdellä vuodella siten, että laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

Rekisterinpito ja valvonta uusitussa SOTE-lainsäädännössä

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Palvelut asiakaslähtöisiksi

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu Muutos nyt. Lapset puheeksi.

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

TYP ajankohtaisia asioita

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Ennakkoon lähetetyt kysymykset

Ryhmän työn käynnistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Asiakastietojen kirjaaminen ja Kanta-palvelujen käyttöönotto yksityisessä sosiaalihuollossa. Jarno Talvitie

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Digitalisaatio ja teknologiat kuntoutuksessa. Tampere Arja Ranta-aho, digiarkkitehti

Hyvinvointiteknologia Satakunnassa nyt ja huomenna. TkT Sari Merilampi, Hyvinvointia edistävä teknologia

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Älykkäät tietojärjestelmät - turvalliset sensorit osana potilaan hoitoa

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

Poimintoja lainsäädännöstä

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kaupunki elinkeinotoiminnan mahdollistajana

StV Asia: K 14/2017 vp Hallituksen vuosikertomus 2016

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry

Kunnan vastuutyöntekijä

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Hyvinvointikuulumisia Hakaniemestä

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

KUKA. Helsinki Forum Virium Helsinki, (Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto) Oulu Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, (BusinessOulu)

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Transkriptio:

HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 7.6.2016 Paula Poikela 1

Mitä on hyvinvointiteknologia

Voiko se ON MITÄ olla tätä? HYVINVOINTITEKNOLOGIA

Hyvinvointiteknologia kartoitus, Kati Tuokkola Hyvinvointiteknologia määritellään kaikeksi sellaiseksi tekniikaksi, joka helpottaa arkielämän sujumista. Yksinkertaisin ja ehkä tärkein hyvinvointiteknologinen väline tästä näkökulmasta on puhelin tai liesi. Lähtökohtaisiksi perustarpeiksi määriteltiin seuraavat: turvallisuus, yksinäisyyden torjuminen, sairauksien hoito, toimintakykyisyyden ylläpitäminen, itsenäisyyden säilyttäminen, liikkumisen tukeminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääminen. 7.6.2016 Paula Poikela 5

Hyvinvointiteknologian määrittelyä ja jaottelua Hyvinvointiteknologiasta puhuttaessa käytetään useita termejä kuten terveysteknologia, gerontoteknologia, tekniset apuvälineet jne. Englanninkielisessä kirjallisuudessa vastaavia termejä ovat technical aid, assistive device, assistive technology, adaptive equipment. Löfqvist ym. ( 2005) jaottelevat hyvinvointiteknologian low- ja high teknologiaan, jolloin low sanalla viitataan perinteisimpiin apuvälineisiin kuten esim. tukikahvat ja high-sanalla teknisesti pitemmälle kehitettyihin laitteisiin. Tekniikalla tarkoitetaan taitoa, esineiden suunnittelua ja valmistusta sekä erityisesti niiden avulla syntyviä uusia esineitä ja laitteita. Teknologia taas on tekniikkaan liittyvien laitteiden ja järjestelmien sekä nykyisin myös tiedepohjaisten taitojen ja tietojen yleisnimi. Teknologia siis sisältää välineiden keksimisen ja valmistamisen sekä edelleen niiden käyttämisen ja hyödyntämisen. Hyvinvointiteknologian yhteydessä mainitaan usein myös tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa erilaisten joukkoviestintävälineiden tarjoaman informaation määrä on suuri ja jossa tietotekniset ratkaisut ovat lisääntyneet ihmisten arjessa. (Sankari 2004; Väyrynen & Kirvesoja 1998.) 7.6.2016 Paula Poikela 6

Mistä terveysteknologia koostuu. Mitä puuttuu? Apuvälineteknologia Desig for all Kommunikaatio- ja Informaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus Asikas- ja potilastietojärjestelmät Terveysteknologiat

Saumattomuutta voidaan tarkastella palvelujärjestelmän, asiakkaan, palvelun tuottajan ja järjestäjän näkökulmasta Saumattomalle palvelulle on edellytyksenä, että potilaan palveluketjut ja -prosessit tunnistetaan, luodaan ja hallitaan. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja (L 811/2000 ja muutokset 1225/2003). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muodostavat suuren osan kansalaisten saamista yhteiskunnan palveluista. Haasteena on palvelujen kysynnän suuri kasvu, mikä johtuu mm. ikärakenteen muutoksesta. Kuntien olisi säästöpaineista huolimatta pystyttävä vastaamaan erilaisten palveluiden kysynnän kasvuun. 7.6.2016 Paula Poikela 8

Saumattoman palveluketjun keskeisiä ominaisuuksia ovat mm. (STM 1998, Nouko-Juvonen, Ruotsalainen ja Kiikkala, 2000): Palvelun järjestämisen asiakaslähtöisyys, jolloin palvelut ja toiminnat organisoidaan hänen tarpeistaan lähtien Palvelu- ja hoitotilanne on koko ajan hallinnassa riippumatta siitä, mikä toimintayksikkö kulloinkin palvelua tai hoitoa antaa Asiakas osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti palveluketjuun ja on selvillä palveluketjun kokonaisuudesta Organisaatiorajat ovat näkymättömiä asiakkaille Palvelua antavien ammattihenkilöidenhoidon jatkuvuus Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja tukeminen Esteetön tiedon kulku keskinäinen sekä organisaatioiden välinen yhteistyö paranee Asiakassuhteen sekä palvelun ja kohtaaminen 7.6.2016 Paula Poikela 9

Hyvinvointiteknologia tänään/ongelmia Useita teknologiaan pohjautuvia hoito- ja hyvinvointisovelluksia on olemassa Kapea-alaisia Keskenään yhteen sopimattomia Keskittyvät hätätilanteisiin enemmän kuin ennaltaehkäisyyn Uusi teknologia yritetään juurruttaa vanhoihin toimintamalleihin

Tavoite tulevaisuudessa Teknologia asiakkaiden tarpeista lähtevää (arjen askareissa auttavaa, itsehoitoisuutta, sosiaalista vuorovaikutusta ja turvallisuutta tukevaa teknologiaa) Yhteiset toimintatavat eri toimijoiden välille Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa teknologian suunnittelussa (ikääntyneet, hoitajat, omaiset) Jaana Kokko Projektikoordinaattori AmIE Oulun kaupunki -projekti jaana.kokko@ouka.fi

Lisäksi saumattoman palveluketjun tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa, parantaa asiakkaan saamaa palvelu- ja hoitokokonaisuuden laatua ja hallita palveluketjun kustannuksia. (STM 1998) 7.6.2016 Paula Poikela 12

Apuvälineteknologia Desig for all Kommunikaatio- ja Informaatioteknologia Kansalaistaidot Hoitoon sitoutuminen Hyvinvointiteknologia Omahoito Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus Asikas- ja potilastietojärjestelmät Terveysteknologiat 7.6.2016 Paula Poikela 13 Kerttu Oikarinen, Sini Turpeenniemi ja Paula Poikela

Lainsäädäntöön ja potilasasiakirjojen sähköiseen siirtoon liittyvää kirjallisuutta 1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta (811/2000) + muutos 1225/ 2003 + muutos lain 30 :n muuttamisesta 1262/2005 ja muutos 1228/2010 2. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä159/2007 Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 etenkin 9 3. Hyppönen, H., Hämäläinen, P., Pajukoski, M., Tenhunen, E. 2005. Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilulain (22.9.2000/811) toimeenpanosta kokeilualueilla. Loppuraportti STAKES. Raportteja 6. Saumattomaan palveluketjuun liittyvää 4. Hänninen, E. 2004. Johdanto. Teoksessa Sinervo, L. (toim.) Saumattomien toimintojen juurruttaminen. Juuria-hankkeen loppuraportti. Stakes. Aiheita 26, 7. 7.6.2016 Paula Poikela 14

7.6.2016 Paula Poikela 15