VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää
Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä Lastenpsykiatrian nuorimmat ja vanhimmat potilaat Alle 4-vuotiaat lapset (110/159 alle 4-v. lähetettä v. 2014) Vanhemmat raskausaikana, kun lapsi ei vielä ole syntynyt tai jos lähettämisen syynä vanhemman psyykkinen vointi (42/159 lähetettä vanhemman nimellä v. 2014)
Henkilökunta, syksy -15 Ayl Hanna Manninen Eval Minna Karisalmi (osa-aik.) Ps Nina Ginström (50 %) Ps Päivi Saranpää (50%) Esh Outi Kallioinen (vuoden 2015 loppuun asti) Mth Tuula Renfors
Historiaa (lähde Outi Kallioinen) Pikkulapsipsykiatrinen työ Tyksissä alkoi 1990- luvun alussa 1992 alkoi yhteistyö keskolan kanssa, kun lääkäri Liisa Lehtonen ehdotti yhteistyötä 1990-luvun lopussa pikkulapsipsykiatrinen työryhmä perustettiin Ensimmäinen erityistyöryhmä Tyksin lastenpsykiatrialla Ensimmäisiä pikkulapsityöryhmiä koko Suomessa
Työ pikkulapsityöryhmässä Akuuttityö Verkostotyöskentely, sairaalakonsultaatiot Kriisin ja trauman hoito, kun perheessä 0-3v. lapsia Kiireetön tutkimus- ja hoito Lastenpsykiatrinen tutkimus (0-3v.) Vuorovaikutussuhteen hoito ja hoitojen järjestäminen, pienten lasten yksilöpsykoterapeuttisen hoidon järjestäminen
VAVU-yhteistyö keskolan kanssa Kun perheeseen syntyy sairas vauva tai Kun perheeseen syntyy keskosvauva, alle 1500 g tai alle 28 vkoa Tarjotaan vanhemmille keskusteluapua Tärkeää, koska sairaalahoito ja sairaudet voivat estää lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen kehitystä Lähetteitä 58/159 v. 2014 keskolasta Lähetteitä 35/159 v. 2014 synnytysvuodeos:lta ja äitiyspkl:lta
Muut lähettävät tahot v. 2014 Lastentautien pkl:t ja osastot (32/159 lähetettä) Aikuispsykiatria (10 lähetettä) Aikuisten syöpätaudit (2 lähetettä) Muu lastenpsykiatria (4 lähetettä) Kasvatus- ja perheneuvola (1 lähete) Perusterveydenhoito (12 lähetettä) Yksityissektori (5 lähetettä)
Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmän uudet lähetteet v. 2014 lähettämisen syyn mukaan Lähettämisen syy: Lukumäärä: % Keskosuus 21 13 % Keskosuus ja muu syy 15 9 % Lapsen somaattinen sairaus 30 19 % Lapsen psyykkinen oireilu 9 6 % 30% 25% 20% 15% 10% 5% Vanhempien psyykkinen vointi (myös synnytyspelot n = 5) 38 24 % 0% Series1 Vanhemman päihdeongelma 13 8 % Vuorovaikutusongelmat 17 11 % Traumaattinen tapahtuma, kriisi 14 9 % Lapsen kaltoinkohtelu 2 1 % Yhteensä 159 100 %
Kun vauva syntyy keskosena tai sairaana Sairaan lapsen syntymä tuo huolta ja epävarmuutta vanhemmille Voi vaikuttaa vanhempien ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittymiseen ja vanhempien käsitykseen itsestään vanhempina Varhaisraskaudessa äiti kokee sikiövauvan osaksi itseään Kun äiti tunnistaa sikiövauvan liikkeet, vauva tulee äidin mielessä äidistä erilliseksi, äidin kanssa yhteydessä olevaksi yksilöksi Jo raskausaikana alkaa dialogi äidin ja sikiövauvan välillä Äiti ja vauva tunnistavat toistensa liikkeet, vauva kuulee äidin ääniä (puhe, sydämenlyönnit) ja myös isän äänen Vanhemmalle muodostuu mielikuva sikiövauvasta
Kun vauva syntyy keskosena tai sairaana Jo raskausaikana ja vauvan synnyttyä vanhempi miettii, mitä vauva ehkä tuntee, ehkä tarvitsee, mitä on vauvan käyttäytymisen takana eli käyttää mentalisaatiokykyään lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi Vanhempi tekee sisäistä psyykkistä työtä luopuakseen mielikuvavauvasta ja voidakseen ottaa vastaan vauvan omana, erillisenä ihmisenä Sairaana syntyvän vauvan tunnistaminen voi kestää pidempään, kun syntyvä vauva poikkeaa paljon mielikuvavauvasta Myös vanhemman vahvat tunteet ja huoli voivat heikentää vanhemman mentalisaatiokykyä ja vaikeuttaa lapseen tutustumista Vanhemmat voivat tarvita tukea ja rohkaisua vauvan hoitamisessa ja vauvaan tutustumisessa, vauvan katsomisessa ja näkemisessä
Kun vauva syntyy keskosena tai sairaana Vanhemman huoli siitä, selviytyykö vauva, voi estää vanhemman kiinnittymistä lapseen Vanhemman oma itsetunto voi olla lujilla Vanhempi usein kokee syyllisyyttä ja itsensä vialliseksi, kun vauva syntyy sairaana Toimivan vv:n löytäminen on vaikeaa, kun vauva ei reagoi vanhemman odottamalla tavalla Vanhempi voi kokea itsensä torjutuksi Torjuminen voi liittyä vauvan vaikeuteen tai vanhemman omaan psyykkiseen esteeseen
Kun vauva syntyy keskosena tai sairaana Vanhempi joutuu jo varhain pohtimaan myös lapsen tulevaisuutta päivähoitoa, koulua, nuoruusikää, aikuisuutta Heti syntymän jälkeen aktivoituu koko elämänkaari ihan eri tavalla kuin terveen lapsen synnyttyä
Kun vauva syntyy keskosena tai sairaana Sairaan vauvan syntymä on menetys, jolla on monta kerrosta Kun vauva on sairas, vanhemman alkukokemuksissa on samoja vaiheita kun omaisen kuolemaan liittyvässä surussa Vauva ei voi odottaa Jos vauva ei saa suojelevaa vuorovaikutusta, hän voi joutua selviytymään vaikeista kokemuksista liian yksin Voi johtaa lapsuuden tai aikuisiän masennukseen
Varhaisen vuorovaikutuksen hoito Tavoite vauvan tunnistamisen ja vauvaan kiinnittymisen vahvistaminen Vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistaminen eli vanhemman kanssa yhdessä pohditaan, mitä vanhempi tuntee ja ajattelee ja pohditaan vauvan tarpeita, tunteita ja ajatuksia ja pyritään tavoittamaan vauvan käyttäytymisen takana olevia kokemuksia. Lapselle ei riitä, että vanhempi ymmärtää lapsen mieltä. On tärkeää, että mentalisoiminen näkyy vuorovaikutuksessa lapsen kanssa vanhemman kykynä vastata lapsen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Kotikäynnit
Varhaisen vv:n riskitekijöiden huomaaminen eri hoitotahoilla vanhempiin liittyvät riskit Vanhemman mielenterveysongelmat Vanhemman somaattinen sairastaminen Parisuhdevaikeudet Perheväkivalta Taloudelliset huolet Sos.eristäytyneisyys, sos.verkostojen puute Päihteiden käyttö Vanhemman nuori ikä Vanhemman omat kokemukset laiminlyövästä tai kaltoinkohtelevasta vv:sta Jos raskaus ei toivottu Jos raskaus tai synnytys vaikea
Varhaisen vv:n riskitekijöiden huomaaminen eri hoitotahoilla lapseen liittyvät riskit Vauvan itkuisuus, vaikeahoitoisuus Vauvan sairaus, vamma, keskosuus Vauvaan kohdistuvat epärealistiset odotukset Lapsen temperamentin yhteensopimattomuus vanhemman käytöksen ja odotusten kanssa Lapsen uni- ja syömishäiriöt, kehitysviive, kontaktivaikeudet, vuorovaikutuksesta vetäytyminen
Varhaisen vuorovaikutuksen riskitekijät ja suojaavat tekijät Riski- ja suojatekijöitä on vauvassa itsessään, vanhemmissa, perheessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Yksittäistä riskitekijää merkittävämpi on riskien määrä, riskien vaikutus ei suoraviivainen eikä spesifinen
Liisa Laukkarinen Kun lapsi tulee, hänelle pitäisi olla vedoton, painoton, rasitteeton paikka, että hän voisi alusta asti olla ylimääräinen ja oma, vieressä kasvava mutta vieras, erillinen eikä osa
Lähteitä: Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis Z. ja Lehtonen L. Vanhemmat vahvasti mukaan. Tyks. 2012. Erilainen matka. Kun perheeseen syntyy keskoslapsi. Dvd. C. HYKS Lastenklinikka ja TaiK medialaboratorio, 2008. Kalland, M.. Vauvan sairaus tai vamma varhaisessa vuorovaikutuksessa. Teoksessa: Niemelä, P, Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Hki, WSOY, 2003. Minde, K. Prematurity and Serious Medical Illness in Infancy: Implications for Development and Intervention. Teoksessa: Zeanah, C.(toim.) Handbook on Infant Mental Health. New York. The Guilford Press. 1993. Mäntymaa, M. ja Tamminen T. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim 1999; 115:2447-53. Viinikka Anne (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. MLL. 2014.