Yhteenveto 75 minuutin oppituntien arvioinnista IKV 24.3.2014. Monenko oppilaan vanhemmat vastanneet. Alue 1 423 216 51,1 % 149



Samankaltaiset tiedostot
Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Jaksojärjestelmästä. 6 jaksoa Vs 4 jaksoa

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 26

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

Viisijaksojärjestelmä

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

Kysely esikoululaisille ja alakoululaisille Vastaajien kokonaismäärä: 276

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1

Tervetuloa Seiskalle-iltaan! RITAHARJUN KOULU/ MONITOIMITALO

Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Kuusiston koulu (Kaarina)

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

SIMO JANUARY 08, 2015

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

ABI-INFO to , klo

Perusopetuskysely Koko perusopetus

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

yhtenäisperuskoulu = luokka-asteet 1-9 lukuvuonna Metsokankaan koulussa opiskelee noin 1030 peruskoululaista ekaluokkalaisia ilmoittautunut

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

Mediakyselyn tulokset

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

Etäopetus erityistilanteissa

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ ja SIESTA KESKELLÄ KOULUPÄIVÄÄ. Hannele Heikkilä, Lappee

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Tärkeitä termejä. Perjantai

Vastuuta ja valikoimaa

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

D98 LEIRIKOULU Vuokatti Palaute osallistujilta

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Joustava koulupäivä -kyselyn tulokset Erityisasiantuntija Riitta Rajala

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Avoin alku Haarajoen koulussa LV Vanhempien kysely - Tulokset. Haarajoen koulu, Jan Mikkonen

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Koulutuskeskus Sedu, Lapua KAKSOISTUTKINTO

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Kuparivuoren koulu. 1. Oppilaat. Noin 300. Keskikokoinen koulu. 12 luokkaa ( pienin 15 ja suurin 27 oppilasta) + 3 pienryhmää

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Antti Ekonoja

Transkriptio:

Vastaajat Koulujen oppilasmäärät (12.8.2013) Alue 1 (Varanka) Jokikylä 36 Ojakylä 110 Olhava 40 Alaranta 139 Alue 2 (Jokela) Asema 74 Pohjois-Ii 118 Yliranta 40 Hamina (ei sis. pienluokkia) 344 Kuivaniemi (alakoulu) 98 Yhteensä 423 Yhteensä 576 Yhteensä alue 1 ja alue 2 999 Oppilaita alakouluilla Monenko oppilaan vanhemmat vastanneet Monenko oppilaan vanhemmat vastanneet % Vastaajia Alue 1 423 216 51,1 % 149 Alue 2 576 207 35,9 % 147 Kaikki 999 426 42,6 % 296 Vastaajien lasten luokkataso Luokkataso Alue 1 % Alue 2 % Kaikki % 1.-2.-luokka 73 34 % 75 35 % 149 35 % 3.-4.-luokka 71 33 % 72 36 % 145 34 % 5.-6.-luokka 72 33 % 60 26 % 132 31 % Kaikki 216 100 % 207 100 % 426 100 % Sivu 1 / 8

Miten perheenne on kokenut jaksojärjestelmän eli lukujärjestyksen vaihtumisen viisi kertaa lukuvuoden aikana? Luokkataso Jaksojärjestelmä on erittäin ongelmallinen. Se on ongelmallinen. Ei merkitystä. Jaksojärjestelmä on hyvä. Se on erittäin hyvä. Alue 1 1.-2.-luokka 5 (7 %) 9 (12 %) 16 (22 %) 31 (42 %) 12 (16 %) 3.-4.-luokka 3 (4 %) 7 (10 %) 16 (23 %) 28 (39 %) 17 (24 %) 5.-6.-luokka 1 (1 %) 7 (10 %) 12 (17 %) 34 (47 %) 18 (25 %) Kaikki 9 (6 %) 17 (11 %) 37 (25 %) 57 (38 %) 29 (19 %) Alue 2 1.-2.-luokka 6 (8 %) 19 (25 %) 18 (24 %) 23 (31 %) 9 (12 %) 3.-4.-luokka 6 (8 %) 17 (24 %) 20 (28 %) 18 (25 %) 11 (15 %) 5.-6.-luokka 4 (7 %) 11 (18 %) 16 (27 %) 13 (22 %) 16 (27 %) Kaikki 10 (7 %) 33 (22 %) 38 (26 %) 44 (30 %) 22 (15 %) Kaikki 1.-2.-luokka 11 (7 %) 29 (19 %) 34 (23 %) 54 (36 %) 21 (14 %) 3.-4.-luokka 9 (6 %) 24 (17 %) 36 (25 %) 48 (33 %) 28 (19 %) 5.-6.-luokka 5 (4 %) 18 (14 %) 28 (21 %) 47 (36 %) 34 (26 %) Kaikki 19 (6 %) 51 (17 %) 75 (25 %) 103 (34 %) 51 (17 %) Kommentteja: Lukujärjestyksen vaihtuminen tuo vaihtelua kouluvuoteen. Toisaalta lapsen elämästä puuttuu säännöllisyys ja tietty rytmi, kun vaihtelua on niin paljon. On myös hankala sopia työvuoroja ja tulee pitkiä yksinoloja pienille lapsille, kun päivät ovat lyhyitä tai sitten joutuvat lähtemään yksin kouluun. Myös esim. lapsen terapia-aikoja on vaikea sopia pidemmälle ajanjaksolle ja sitten niitä ei enää tahdo saada. Vaihtuvaa lukujärjestystä on vaikea muistaa, monilapsisessa perheessä erityisesti, kun useampi lukkari vaihtuu monta kertaa vuodessa. Toisaalta osa tottuu nopeasti. Kun on vähemmän eri oppiaineita, voi keskittyä paremmin ja läksyjä on vähemmän. Sivu 2 / 8

Onko 75 minuutin oppitunteihin siirtyminen vaikuttanut lapsenne jaksamiseen? Luokkataso Lapsi on todella väsynyt. Lapsi on väsynyt. Ei vaikutusta. Lapsi jaksaa paremmin. Lapsen jaksaminen on parantunut huomattavasti. Se on vaikuttanut perheemme lapsiin eri tavoin. Alue 1 1.-2.-luokka 3 (4 %) 8 (11 %) 30 (41 %) 21 (29 %) 6 (8 %) 5 (7 %) 3.-4.-luokka 3 (4 %) 4 (6 %) 31 (44 %) 22 (31 %) 7 (10 %) 4 (6 %) 5.-6.-luokka 1 (1 %) 5 (7 %) 27 (38 %) 26 (37 %) 9 (13 %) 3 (4 %) Kaikki 7 (5 %) 17 (11 %) 67 (45 %) 39 (26 %) 10 (7 %) 8 (5 %) Alue 2 1.-2.-luokka 1 (1 %) 27 (36 %) 26 (35 %) 9 (12 %) 6 (8 %) 5 (7 %) 3.-4.-luokka 6 (8 %) 19 (27 %) 25 (35 %) 8 (11 %) 8 (11 %) 5 (7 %) 5.-6.-luokka 1 (2 %) 12 (20 %) 22 (37 %) 8 (14 %) 12 (20 %) 4 (7 %) Kaikki 7 (5 %) 42 (29 %) 54 (37 %) 18 (12 %) 17 (12 %) 7 (5 %) Kaikki 1.-2.-luokka 5 (3 %) 35 (24 %) 56 (38 %) 30 (20 %) 12 (8 %) 10 (7 %) 3.-4.-luokka 9 (6 %) 23 (16 %) 58 (40 %) 30 (21 %) 15 (10 %) 9 (6 %) 5.-6.-luokka 2 (2 %) 17 (13 %) 49 (38 %) 34 (26 %) 21 (16 %) 7 (5 %) Kaikki 15 (5 %) 59 (20 %) 123 (42 %) 57 (19 %) 27 (9 %) 15 (5 %) Kommentteja: Lapset väsyneempiä, päänsärkyä enemmän. Liian vähän ulkoilua ja aikaa kavereiden kanssa. Tunnit liian pitkiä, ei jaksa keskittyä. Illalla väsymys purkautuu kiukutteluna. Jaksaa paremmin, kun lyhemmät päivät, eikä ole enää 8 aamuja ja aamulla voi joskus nukkua pitkään. Vähemmän aineita, auttaa keskittymään. Pidemmät välitunnit auttavat keskittymään Sivu 3 / 8

Onko 75 minuutin oppitunteihin siirtyminen vaikuttanut lapsenne oppimistuloksiin? Luokkataso Oppimistulokset ovat huonontuneet huomattavasti. Ei vaikutusta. Ne ovat huonontuneet. Oppimistulokset ovat parantuneet Ne ovat parantuneet huomattavasti. Se on vaikuttanut perheemme lapsiin eri tavoin. Alue 1 1.-2.-luokka 0 (0 %) 5 (7 %) 46 (65 %) 10 (14 %) 8 (11 %) 2 (3 %) 3.-4.-luokka 3 (4 %) 2 (3 %) 41 (58 %) 16 (23 %) 8 (11 %) 1 (1 %) 5.-6.-luokka 1 (1 %) 7 (10 %) 37 (54 %) 15 (22 %) 7 (10 %) 2 (3 %) Kaikki 4 (3 %) 14 (10 %) 82 (57 %) 29 (20 %) 11 (8 %) 4 (3 %) Alue 2 1.-2.-luokka 1 (1 %) 8 (11 %) 44 (61 %) 6 (8 %) 5 (7 %) 8 (11 %) 3.-4.-luokka 1 (1 %) 17 (24 %) 34 (47 %) 7 (10 %) 7 (10 %) 6 (8 %) 5.-6.-luokka 2 (3 %) 9 (15 %) 25 (42 %) 9 (15 %) 9 (15 %) 5 (8 %) Kaikki 2 (1 %) 25 (17 %) 76 (53 % ) 17 (12 %) 14 (10 %) 9 (6 %) Kaikki 1.-2.-luokka 1 (1 %) 14 (10 %) 90 (63 %) 16 (11 %) 13 (9 %) 10 (7 %) 3.-4.-luokka 4 (3 %) 19 (13 %) 76 (52 %) 24 (17 %) 15 (10 %) 7 (5 %) 5.-6.-luokka 3 (2 %) 16 (13 %) 62 (48 %) 24 (19 %) 16 (13 %) 7 (5 %) Kaikki 6 (2 %) 40 (14 %) 159 (55 %) 47 (16 %) 25 (9 %) 13 (4 %) Kommentteja: Ehtii oppia tunnilla paremmin, kun on enemmän aikaa Oppimistulokset ovat parantuneet Arvosanat ovat parantuneet Enemmän aikaa yhteen aineeseen kerralla Paremmin perehdytään asiaan/aineeseen ja harjoitellaan sitä Englannin kielen opiskelu haastavaa, kun sitä on kerran viikossa Reaaliaineiden opiskelu heikentynyt Arvosanat kaikissa oppiaineissa heikentyneet 1-2 numerolla Keskittyminen opiskeluun vaikeaa Rauhatonta luokassa Matematiikka koetaan vaikeaksi, edetään nopeasti Paljon kotitehtäviä, kotona opiskelua Kokeet ovat peräkkäin, ei jaksa opiskella Oppimistulokset ovat pysyneet samanlaisina Sivu 4 / 8

Ilmiöt Koeviikot: Kokeet saattavat kasaantua jakson loppuun, koska samoja aineita ei opiskella seuraavassa jaksossa. Kun kokeet on jaksotettu, niin ei tuota ongelmia. Ruuhkautuvat koeviikot näkyvät motivaation laskuna ja väsymyksenä. Koeviikot kuorimittavat myös vanhempia, erityisesti jos on useampia lapsia. Koetaan liian rankkoina pienille lapsille. Koeviikot eivät ole näkyneet millään lailla, osasyy tähän on läksyjen tekeminen ja/tai asioiden kertaaminen säännöllisesti, toisaalta jotkut lapset eivät lue kokeisiin lainkaan (ei ole väliä milloin kokeet on). Ei huomattu eroa 45 minuuttiseen tuntijärjestelmään. Lukujärjestys: Kaikkia oppiaineita ei ole koko ajan, vaan lukujärjestyksen sisältö vaihtelee. Esim. käsitöitä ja musiikkia ei ole kaikissa jaksoissa, jolloin lapsi opiskelee pelkkiä teoriaaineita koko jakson ajan Vaihtuvuus koetaan hyvänä ja myös se, että lapsi voi keskittyä vain tiettyihin aineisiin kerralla. Toisaalta useista vastauksista käy ilmi, että teorian rinnalla on ollut esimerkiksi liikuntaa ja musiikkia. Käsityön ja musiikin puuttuminen lukujärjestyksestä koetaan huonona. Teoriapainotteinen jakso on liian rankkaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen ja lasten jaksamiseen. Liikuntaa kaivataan joka jaksoon. Useilla on ollut liikuntaa, käsitöitä ja/tai musiikkia tasaisesti joka jaksossa, jolloin varsinainen lukujärjestyksen muutos tämän suhteen ei ole näkynyt. Kielten opiskelu: Esim. kolmannella luokalla alkavaa englantia opiskellaan vain kerran viikossa. Uuden oppimiseen viikko aikaa, ei liian kiire. Englantia on tasaisesti koko ajan. Oppitunnilla ehditään paneutua asioihin, tasaisesti ja riittävällä syklillä tulee uusia asioita. Oppitunnilla opetetut asiat unhoittuvat ennen seuraavaa oppituntia ei tule asioiden kertausta ja toistoja riittävän lyhyellä aikajänteellä. Tunneilla liian nopea tahti, uusia asioita ei ehditä sisäistää. Paljon läksyjä ja itseopiskelua - liian paljon jätetään kodin vastuulle - kaikilla ei riittäviä resursseja lapsen englannin opiskelun tukemiseen kotona. Jos lapsi on poissa koulusta juuri sen päivän kun on englantia, niin jää paljon jälkeen. Englantia tulisi opettaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Osalla on jo entuudestaan englannin osaamista (tuntien määrällä ei väliä), osalle ei ole näkynyt mitään muutosta, osa kokee että kotityöskentelyä on joka tapauksessa. Sivu 5 / 8

Välitunnit: Välitunteja on vähemmän kuin aikaisemmin, minkä vuoksi ulkoilu, omaehtoinen liikunta ja kaverisuhteiden hoito jäävät vähemmälle. Toisaalta kiusaaminenkin on vähentynyt Hyvä, että kiusaaminen on vähentynyt. Välituntien väheneminen ei haittaa, liikkua ja tavata kavereita voi kotonakin. Yksi pidempi välitunti on hyvä, ehtii paremmin pelata. Välitunnit ovat liian lyhyitä ja niitä liian on vähän. Lapset eivät ehdi kunnolla irtautua tunnista. Lapset eivät saa olla tarpeeksi kavereiden kanssa ja liikkumiseen koulupäivän aikana käytetty aika vähenee. Kiusaamiseen pitää puuttua muilla keinoin kuin välitunteja vähemmällä. Koulupäivän pituus: koulun alkamis- ja päättymisajat Vaihtelevuutta päivien pituuksissa pidetään hyvänä. Koulupäivien lyhyys ei ole ongelma. Erityisesti klo:8 alkavien koulupäivien poistuminen on koettu hyvänä. Vaihtelevuus ja lyhyet päivät koetaan myös ongelmana, erityisesti työssäkäyvien vanhempien osalta. Myöhään alkava koulupäivä (esim. 10:30) on useille ongelmallinen, samoin aikaisin loppuva (esim. klo:12) -> pienet lapset joutuvat olemaan liian kauan yksin kotona (kaikilla ei ole mahdollisuutta ap/ip kerhoihin) ja tämä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Myös osalle lapsista muutokset lukujärjestyksissä tuo alkuun ylimääräisiä haasteita. Koulupäiviä pidetään sopivan pituisina, osalla toinen vanhemmista kotona ja osalla lapsi/lapset ap/ip kerhoissa. Kouluun toivottiin myös välipalaa päiville, jolloin koulu kestää vielä lounaan jälkeen useita tunteja. Ruokailu: ruokailuaika ja ruokailun kesto Ehtii syödä, ruokala helpottanut kovasti. Ruokailuaika on tosi lyhyt, ei ehditä syömään. Ruokailu jossakin jaksossa keskellä liikuntatuntia ja toisessa liikuntatunti heti ruokailun perään. Koulu alkaa ruokatunnilla ja iltapäivästä kiljuva nälkä. Osalla toimii niin kuin ennenkin, joskus lapsille eväitä mukaan. Läksyt: Läksyjä on liikaa ja lapset muutenkin väsyneitä iltaisin. Enemmän vanhemmat joutuvat huolehtimaan läksyistä nyt kuin aiemmin. Osan mielestä läksyjä sopivasti, usein lapset ehtivät tehdä läksyt jo tunnilla. Sivu 6 / 8

Muuta kommentoitavaa: 75 min oppitunnit ihan hyvä/todella hyvä/tykätty todella paljon/ tyytyväistä/ edistyksellinen/ menee nopeasti päivä Liikkumista - happihyppelyä ulos kaivataan Koulupäivän aloitus hyvä kun on samaan aikaan Lukujärjestyksen vaihtuminen koetaan vaikeuttavan elämää Koulureppu keventynyt, kun ei tarvitse monen aineen kirjoja mukana raahata Ehtii tehdä kokeen tarkemmin Voisiko päivään mahtua molempia tuntipituuksia, sekä 45 että 75 min? Oppitunti ei tunnu liian pitkältä. Opettajat ovat osanneet jaksottaa tunnit niin, että käytetään erilaisia opetusmenetelmiä vaihtelevasti. Loistava systeemi kerrankin Ii on jossakin edelläkävijä. Tuntien pituuden muutos on ollut todella hyvä ja positiivinen asia. Varsinkin levottomien ja käytöshäiriöisten lasten kanssa ehdoton. Opettajan asenteesta on paljon kiinni kuinka homma toimii. 75 min tunnit ovat kuitenkin paremmat päivän rauhoittumisen vuoksi ja kiusaamistilanteille on vähemmän mahdollisuuksia 75min oppitunnit voisivat jäädä sekä ala- että ylä- asteelle Opettajilta positiivista suhtautumista 75 min oppitunteihin 45 min oppitunti takaisin, kyllä lukiossa ja ammattikoulussa kerkiävät taistella keskittymiskyvyn eli 75 min kanssa 45 minuutin oppitunnin jälkeen 15 minuutin tauko on paikallaan 75min. oppitunnit ovat yksinkertaisesti liian pitkiä pienille lapsille. Aikuinenkaan ei jaksa keskittyä niin pitkää aikaa, saatikka 6.-12-vuotias lapsi. 75 minuutin tunnit sopivat mielestämme paremmin yläkoululaisille Toivottavasti Iin kunnassa palataan takaisin 45 minuutin oppitunteihin! Jaksojärjestelmää on erittäin kyseenalainen erityistä tukea tarvitsevien kannalta Ei ole koettu miltään osin hyväksi tätä järjestelyä. Epäkohtia mm; oppimateriaali on 45-tunneille, alakoululaisten opetusta on tiivistetty Yksinolo kotona on lisääntynyt Keskittyminen tunneilla on huonompaa, kurssimuotoinen opetus ei ole paras mahdollinen pienille lapsille. Ekaluokkalainen ei jaksa keskittyä koko oppituntia, vaikka on luonteeltaan rauhallinen. Olisi mielenkiintoista kuulla opettajien mielipiteitä nyt, kun heilläkin on enemmän kokemusta asiasta kuin syksyllä. Koulun yleistä viihtyvyyttä pitäisi parantaa. Harrastusmahdollisuuksia olisi hyvä lisätä. Liikuntatunnit saisi säilyä aina pitkinä. Ruoka voisi olla parempaa ja leipänä muuta kuin näkkileipää. Sivu 7 / 8

Kokemuksiesi perusteella kumpi on parempi? Luokkataso 45 min oppitunti on parempi 75 min oppitunti on parempi En osaa sanoa Alue 1 1.-2.-luokka 16 (22 %) 46 (64 %) 10 (14 %) 3.-4.-luokka 9 (13 %) 52 (73 %) 10 (14 %) 5.-6.-luokka 7 (10 %) 58 (81 %) 7 (10 %) Kaikki 32 (22 %) 93 (63 %) 23 (16 %) Alue 2 1.-2.-luokka 40 (53 %) 26 (35 %) 9 (12 %) 3.-4.-luokka 33 (46 %) 29 (40 %) 10 (14 %) 5.-6.-luokka 23 (38 %) 32 (53 %) 5 (8 %) Kaikki 68 (46 %) 62 (42 %) 17 (12 %) Kaikki 1.-2.-luokka 57 (39 %) 72 (49 %) 19 (13 %) 3.-4.-luokka 42 (29 %) 83 (57 %) 20 (14 %) 5.-6.-luokka 30 (23 %) 90 (68 %) 12 (9 %) Kaikki 101 (34 %) 157 (53 %) 41 (14 %) Sivu 8 / 8