SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 96. HELSINKI, 98. V A L T IO N E U V O S T O N K IR J A P A IN O.
. Maanvljelys. Sääsuhteet. Ennenkun selonteko an n etaan 96 vuoden kylvöm äärstä ja sato tu lo k ssta, m an ttak o o n m uu tam a sana kasvullsuuden kehtykseen ja sa don tulokseen tuntuvm m n v ak u ttav asta tek jästä, sääsuhtesta. R unsaan lum en sulam nen käv keväällä 96 säännöllsest, ah eu ttaen kutenkn pakkapakon m aata, kuten P ohjanm aan jossa ja H äm een vesstössä, harvnasen korkean kev ättu lv an. H uhtkuussa ol keskläm pö kakkalla huom attav ast norm aala korkeam p, erkosest ol se korkea m antun kuun lopulla. Stä vaston ol sadem äärä usemmlla pakon m aata sangen vähänen, erttän Itä-Suom essa, esm. Vpurssa ol pokkeus norm aalarvosta lähem m äs 6 ja Sortavalassa -7 prosentta. Van lounasosssa sattu runsaam m n sateta ja M aaranham nassa nous sadem äärä 7 prosentta norm aala korkeam m alle. T oukokuun alussa ol lm a läm m ntä, m u tta m antun kuun tosella vkolla sa ttu kylm ä lm oja, jo tk a stten jatk u v at koko jälellä olevan osan k u u ta ja keskläm pö m uodostu tu n tu v a st alle norm aaln. N npä ol läm pöm äärä K ajaanssa.6 alle norm aaln, Sortavalassa ja Jyväskylässä. ja Helsngssä, Vpurssa ja Oulussa. alle norm aaln. E rttän k n ol kuun vmenen vkko kylm ä, ja yöhalloja sa ttu usessa pakon läm pötlan ollessa 4 6 alle 0. Oulussa ol to u kokuun 4 p. kylm n, 7., ja K ajaanssa p., 6 7. Usemmssa tapauksssa ol halla kutenkn levä ja esnty penem m llä aluella, vahngottaen sellä täällä vl jan- ja lenänorata; erässä V purn, H äm een ja U udenm aan läänn ptäjssä sattu kutenkn halloja v errattan laajolla aluella ja jo u tu v at tällön etupäässä kevätvlja ja henä kärsm ään, harvem m n rus. Sadesuhteet olvat v e rra te n su o tu sat ja usem m lla seudun nous sad em äärä yl no rm aalarvon. Helsngn kuukaussum m a tek 97 mm, norm aalsen sadem äärän ollessa 4 ja ol yljääm ä sten n. 0 %; M aaranham nan sadeyljääm ä nous n. 0 %. K ajaanssa stä vaston tek pokkeus norm aalarvosta v ähän yl %. K esäkuussa ol keskläm pö jossan m äärn alle norm aaln. K oleat lm at jatk u v at kesäkuussa ja kestvät m lte ana juhannukseen, jollon lm asuhtessa ta p a h tu käänne; kesäkuun vm enen kolm annes ol e rttän suot sä kasvullsuuden kehtykselle. Velä juhannuksen ak aan sattu kutenkn halloja usessa pakon
4 m aata, erttän k n T urun ja Born läänssä, m u tta olvat ne levem pää laatu a. Yleensä olvat kuun ensm äset p äv ät kylm m m ät, kesäkuun p:nä osott läm p ö m ttar K ajaanssa 4, Jyväskylässä ja Sortavalassa.9. Sadem äärä nous usem m lla seudun m aata yl kuukauden keskarvon ja olvat nnm uodon myös sadesuhteet suotusat kasvullsuudelle. N npä ol sadem äärä Helsngssä 0 m m norm aalm äärän ollessa 46 mm, Vpurssa 09 mm norm aalm äärän ollessa 6 mm, Jyväskylässä 96 m m norm aalm äärän ollessa 7 mm ja K ajaanssa 90 m m norm aalm äärän ollessa 0 mm. Non 80 pros. nstä kunnsta, josta saapu kesäkuussa teto ja vuoskasvusta, lm ottvat, e ttä sadesuhteet olvat olleet ty y d y ttä v ä t. Y lpäänsä n äk y y enten sataneen U udenm aan, Häm een. K uopon ja Vaasan läänessä. - H enäkuussa ol läm pötla kakkalla yl norm aaln, usessa seudun huom attavassa m äärn. N npä esm. nous keskläm pö Sortavalassa ja Oulussa yl norm aalkeskarvon.8, Vpurssa ja Jyväskylässä., K ajaanssa. 9 ja Vaasassa.. M ssään e sa ttu n u t hallaa henäkuun ajalla. Yleensä saatn myös sad etta rttäväst, joten kasvullsuussuhteet m uodostuvat sangen suotusks. M yöskn lukusat ukkossateet kulkvat yl m aan henäkuussa. Stä vaston ol elokuussa läm pö alhanen, keskm äärn. ä.o alle norm aaltlan, ja usen laskeutu se nn alhaseks, e ttä m onena yönä sa ttu halla, joka esnty m lte kakkalla m aassa. Elokuu sa sattu suoranasa yöhallakausa, n m ttän - p:nä etupäässä Oulun läänssä, ja 7 p:nä, jollon hala kunakn yönä käv anakn jossan osassa m aata. E tupäässä kärsvät perunanvarret hallasta, P ohjanm aalla pakkapakon stä pats kaura ja ohra; jossakn tapauksssa vahngottu myös rus. M aan eteläosssa e halla san o ttav ast v ah n g o ttan u t vuodentuloa, m u tta johtuen alhasesta läm pötlasta tu l myös täällä kasvullsuuden kehtys tu n tu v a st vvytetyks. Sadesuhteet olvat yleensä su o tu sat, lu k u u n o ttam atta kolm ea pohjosnta läänä, jossa sadem äärä ol lka vähänen, m nkä johdosta kasvullsuus nässä läänessä kärs kuvuudesta. Esm. K ajaanssa ol sadem äärä tässä kuussa 6 mm, norm aalarvon tehdessä 88 mm, Oulussa 6 mm, norm aalarvon tehdessä 77 mm, Jy v ä s kylässä 44, norm aalarvon ollessa 7 m m ja Vaasassa 8 mm, norm aalarvon ollessa 70 mm. Vpurssa stävaston nous kuukaussum m a m m.n, kun norm aalsadem äärä tekee 99 mm, ja Helsngssä 0 m m :n, norm aalarvon ollessa 8 mm. Lallnen sadepaljous taasen pakkapakon v ak eu tt henän ja ruknkorju u ta. M yöskn syyskuussa ol keskläm pö alle norm aaltlan. K ah ten a ens vkkona olvat läm pösuhteet kutenkn aka suotusat kasvullsuudelle m aan lounasosssa, n m ttän U udenm aan, T urun ja Porn, H äm een ja M kkeln :äänessä. M yöskn mussa läänessä ol m anttuna vkkona päväläm pö korkea, m u tta vastak o h tan a tälle olvat yöt kylm ä. K u ten akasem m n kesällä, olvat yö h allat m yöskn syyskuussa ylesenä lm önä m aassa, m yöskn sen eteläosssa.
E rttän k n ol ak a syyskuun. p:n tenolla sekä kuun vmeset p äv ät hallosta rk k ata. K uun kylm m m ät pävät olvat 7 0 p., jollon läm pö pakkapakon alen 4 ä. Yleensä olvat hallan vakutukset levä, pats Vaasan ja Oulun läänessä, jossa vljelyskasvt pahon vahngottuvat. E ns sjassa kohtas tä m ä perunaa ja kauraa sekä ohraa. Sadem äärä ol varsn erlanen er osssa m aata. U udenm aan, H äm een, Vpurn ja M kkeln läänessä saatn yleensä sad etta ty y d y ttä v ässä m äärässä; erällä seudun, etenkn U udenm aan läänssä, ol sadem äärä veläpä lankn runsas, mkä v ak eu tt sato ty ö tä ja vahngott lek attu a vljaa sekä h d astu tt kevätsadon, etenkn kauran, kypsym stä. L än tsssä ja pohjosssa läänessä ol sadem äärä stä vaston lan vähänen, m stä seuras kasvullsuuden m yöhästym nen ja syyssadon täm svom an alentum nen. Ilm astosuhtesta varsnasena kasvukautena huhtkuusta syyskuuhun a n n etaan tarkem pa teto ja seuraa vssa- taulukossa, jo tk a on yhteensovtettu Meteorologsella K eskuslato ksella. Ilm a n lämpö Celsus en astessa huht syyskuulla 90 ja 886 906.) H u h tk u u. T o u k o k u u. K esäkuu. H en äk u u. E lo!uu. S y y sk u u. P a k k a k u n ta. K esk a rv o 96. N o rm a a l k eskarvo v. &S6-90. ; K eskarvo 96. N o rm a a l keskarvo v. 8N00. K e sk arv o 96. N o rm a a l : keskarvo v. NSÖ 90. K esk arv o 90. N o rm a a l ke.-k-rvo v. lmu-0. K e sk arv o 96. N o rm a a l : keskarvo v. ; 8'U - l0. K esk arv o 90. Normaal keskarvo v.! 88690. M a a ra n h a m n a.....8 0.4 7. 0.f. 6.f!.!. 4. 9.4 0. H e lsn k....'.o.0 7. 8.8.4 4. 9. o: 6.6...' 8.8 0. V p u r.....7 7. e 9.: 4. 4.f 0. o! 6.9. 4.9. 8.0 9.6 V aasa.... 0.8. 6.9.6.8 lo.o.,.8! 8. 9. Jy v ä sk y lä....8.4 0. 8.7. ; 4.0 9.! lo...7; 7.0 8,7 S o r t a v a l a... I...«8.4:.8;.7 0. 0.!. 4.4 7. 9. O u lu.... 0.. 0.6.7.0 9.0.8.0.; G. S 8. K a ja a n... : 0.4* 0..9 0..9.7 S.. 0.8.6!.7 7. ) K eskarvot kolmesta havannosta pävässä, klo 7 e. p. p., klo j. p. p. ja klo 9 j.p.p.
6 A ln lämpötla h u h t syyskuulla 96. H u h tk u u. T o u k o k u u. K e sä k u u. H e n äk u u. E lo k u u.! S y y sk u u. P a k k a k u n ta. j P ä v ä. c P ävä. 0 Pävt. C P ävä. 0 P äv ä. C P ävä. c* M a a ra n h a m n a.... ; 7 7. a.4, 0. 0 8. 4.0 9; 0. H e l s n k....! 7 0.7.0.0. s 7.0; 0. V p u r... 0. s. S; 0.9 8 0.8 0,0 0,. V aasa... 6. 4.!.9 0 9.6. 7' - 0. Jy v ä sk y lä... 7... L 9. lö 4. o 8'.4 S o rta v ala... 8 4. s.6 --.9 9.0.7 8.4 O u lu... 9. 4 --7.. 8 9.4 l.7 0; 4. K a j a a n... 7 0.«; 6. 7 4. 7 9...0. o Sademäärä m m : sm h u h t syyskuulla 96 ja 886 90.! P a k k a k u n ta. H u h t k.. T o u k o k. K e s ä k. H e n ä k. E l o k., S y y sk. 'r h te e n s ä. Koko m äärä v. 00. N orm aalm aän 880--90. Koko määrä v. 9U. Normaalmäävä KSoJK)o. Koko m äärä v. 9(. Norrnaalm aärä 8SP. - 9 9. Koko m äärä v. 96. Normaaln äärä 88( )0. Koko m äärä v. 9(. Xormaa lmun r 88( -90. Koko määrä v. 9K. Normaal määrä 88690. Koko määrt l nht- syyskuulla V 9K Normaal määrä 8S(j90. Pokkeus v. 96 vuosen 88690 norm aalm äärästä, 0/n. M a a ra n h a m n a.. 0 0 0 ; l :..: 07 08: -9 4 0 + ; H e l s n k.... 0 0 97 4 0 40 04 0 8 9 68: 40; 9, + 9; V p u r.... 49; 4 09 0 7 7 99: 8 7 4 88 + 6 V a a s a... 0; 4' 7 60 4 9 7 8 70 9 0 7; 00 8; J y v ä s k y l ä.... 7 6 4 9 90 7 4 7 4 4 : 7 0 0 00' - - : S o r t a v a l a... 7;, 4: 0 08 0 4! 00 6 78 64 77,.9 ; 40 7 6 04 6 77 48 9! 9! 7 K a j a a n.... 8 8 6 90 0 9; 9 : so: 8 8 07 0 0 00-7 *
7 L u m - (ja rae-) sekä ukkospäven lu ku huht syyskuulla 96. I Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elok uu. Syyskuu. Pakkakunta.! Lllu- (ja rae-) päven luku. U kkospäven luku. Lum- (ja rae- päven luku. Ukkospäven. uku. Lum- (ja rae-) päven luku. U kkospäven luku. kum- (ja rae-; päven luku. Ukkospäven luku. Lum- (ja rae-) päven luku. Ukkospäven luku. Lum- (ja rae-) päven luku. Ukkospäven luku. M aaranham na... (0)! 0 (0) 0 0(0) 0 0(0) 0 (0 ) o () 0 H e ls n k... 6 (0) 0! (0): 0 0() o (0); 0 ( 0 ) 0 0() 0 V pur... (0) 0 (0) o () 4 ' 0 (0): 0 0 (0) (0)! o! Vaasa... 7(0) 0 (0): 0 0(0) 0 (0) 6 0(0) 0 0(): o! Jyväskylä... 8 (0) 0 0 (0). 0 ( 0 ) o (o); 8 0 ( 0 ) 0 () o I S o rta v a la... (0 ) 0 (0) 0 0 ( 0 ) 0 o (o); 0 0 ( 0 ) KO); 0, O u lu... ' (0): 0 (0) 0 0 () 0 (0 ) 0 (0 ) 0 0 (0) o : K a ja a n... (0) 0 9(0) () : 0 (). 8 0() 0 0(0)! 0 Kasvullsuuden edstymsestä kasvkauden akana m anttakoon nden k u u kaus-lm otusten nojalla, jotka kesän akana 96 saapuvat M aanvljelyshalltukselle, seuraavaa: Syysvlja. R ukn ja vehnän kylvö syksyllä 9 ol tom eenpantu jo ten kn suotusten olosuhteden valltessa ja olvat oraat talv en tullessa lupaavat. Lum en sulam sen jälkeen n ä y ttä y ty v ä t ne kaunna ja elnvom asna; m aan länsosssa olvat ne kutenkn talv en kuluessa harventuneet. Toukokuun keskvahella lum satella alkaneen kylm än k auden johdosta ja kylm en tu u lte n v alltessa harvenvat oraat huom attavast, pakkapakon arveluttavassa m äärässä etenkn kevyem m ällä hekka- ja suom aalla, m u tta myös vom akkaam m alla savm ultam aalla. Rus alko teh d ä tä h k ä ä m aan eteläosassa kesäkuun tosena vkkona, harvon akasem m n; mussa osssa alko tähkm nen vähän m yöhem m n, juhannuksen akaan. V akkakn sttem m n suotusat lm at huom attavassa m äärässä paransvat syysvljan satotoveta, e se kutenkaan jak san u t täysn topua nstä vahngosta, jo tk a toukokuun lum sateet ja kylm ät lm at olvat aheuttaneet. K ukkm nen alko m aan eteläosssa kesäkuun vmesellä vkolla, ylem pänä pohjosessa henäkuun ensm äsellä vkolla. K ukkm sakana olvat lm at yleensä suotusat, m u tta sattu n u t yökylm ä akaansa, e ttä kukkm nen e kakkalla k eh tty n v t tasasest, ja m yöhem m n sattu n eet pakallset, an k arat ukkossateet olvat kasvullsuudelle hatallset. R uknlekkuu alko m aan eteläosassa elokuun ensm äsellä vkolla, harvolla seudun jo henäkuun vme pävnä, ja ol lekkuu loppuunsuortettu kuun keskvahella; Pohjanm aalla «
8 a lo te ttn lekkuu ylesm m n elokuun tosella vkolla. Usessa pakon h ärtsv ät sateet k o rju u ty ö tä ja lukuslta seudulta lmotettn., e ttä rus t kuhlassa. K orjuutyö ol elokuun p äätty essä loppuunsuortettu ylem pänä pohjosessa kutenkn v asta syyskuun alkupuolskolla. E päsuotusat korjuulm at alensvat jossan m äärn rukn satoarvoa, joka tul koko m aahan nähden kesknkertaseks, oltuaan akasem m n kesällä arvotu kesknkertasta parem m aks. Vaasan ja Oulun läänessä tu l sato kutenkn kesknkertasta parem m aks. V ehnäsato tu l tu n tu v a st parem m aks russatoa ja m uodostu kesknkertasta parem m aks! Ruknkylvö tom eenpantn ylesest elokuun kahtena ensm äkenä vkkona; usessa Oulun läänn kunnssa ta p a h tu kylvö tavanm ukasesta jo henäk u u n vm e pävnä ta h elokuun ensm äsellä vkolla. K ylvön ak an a v alltsv at yleensä lan vom akkaat sateet ja syyshallat lm aantuvat akasn, m nkä johdosta oraat, etenkn m yöhem m ästä kylvöstä, evät olleet kylln k eh tty n etä ennen talv en tu lo a. Kevätvlja. K evätkylvö alko vähän m yöhem m n kun tavallsta ja Ion- kokuun keskvahella vallnnetten sopm attom an lm ojen johdosta ehkästy kevät työ, m nkä johdosta sen p äättym nen ta p a h tu tavallsta myöhemmn. O hrankvlvö alko yleensä toukokuun vmesenä ta h kesäkuun ensm äsenä vkkona; erässä kunnssa, etenkn T urun ja Torn. Vaasan ja Oulun läänessä alko kylvö to u k ok uun keskvahella. K ylvö su o rtettn loppuun ylesest k esäkuun tosella vkolla, tah, mssä se ol akasem m n ulotettu, toukokuun p ä ä t tyessä ta h kesäkuun alussa. K ev ätv lja te k tä h k ä ä henäku un tosella vkolla, pakkapakon jonkun verran akasem m n. Ohran korjuu alko elokuun kolm annella vkolla, jollakn seudun kutenkn vasta neljännellä vkolla ja su o rtettn loppuun syyskuun tosena vkkona, pohjosem pana kutenkn a kasem m n. Myöskn ohrasadon arvo alen huom attav ast sopm attom en lm o jen tähden, etenkn pohjosssa läänessä. Sato tul jonkun verran kesknkertasta parem m aks, m u tta ol hyvn lähellä kesknkertasen rajaa. Varsnasssa ohraa vljelevssä läänessä ol sato suhteellsest huonom p kun mussa läänessä. K asv tau teja e ylesemmn esntynyt. ku v uudesta ja h allasta. Erkosest Oulun läänssä kärs ohra K aurankylvö alko toukokuun ensm äsellä vkolla, m utta suuressa osassa k u n ta vasta tosella vkolla; yleensä ol kylvö loppuunsuortettu ennen to u k o k u u n loppua, m u tta varsn usella seudun su o rtettn se v asta kesäk uun ensmäsellä vkolla loppuun. K auraa evät tau d t ahdstaneet samassa m äärn kun ohraa; se kasvo yleensä reheväks, m u tta e p äässy t joka pakassa tu leen tum aan. Lekkuu alo tettn elokuun loppuvkolla ta h syyskuun alussa. Usella seudun lekattn kaura tuleentum attom ana. joko stten hallan vottam ana tah
9 halla vahngon pelosta. Y öhallat ja ptkäakaset sateet alensvat huom attav ast kauran laatua. Sato tu l kutenkn keskarvoltaan kesknkertasta parem m aks; V aasan ja O ulun läänessä se ol kesknkertanen. Sekavljan sato ol sam on keskarvoltaan kesknkertasta parem p sekä V aasan ja Oulun läänessä kes kl kertanen. Palkokasvesta jota halla pakon vkuutt, saatn kesknkertasta parem p sato U udenm aan, T u ru n ja Porn sekä H äm een läänessä, m elken k esknkerta n e n V purn ja M kkeln läänessä sekä k esk n k ertan en mussa läänessä. Peruna ja juurkasvt. Myöskn perunanpano vvästy jonkun verran; se tom eenpantn toukokuun lopulla tah. ylesemmn, kesäkuun ens vkolla, usella seudun ja tk u e n k uu n keskvahelle. P eruna alko kukka ylesest henäkuun vmesellä vkolla, harvon a kasemmn. Pakkaset ja ehkä lan m ärkä maa v v ästy ttv ät jossan m äärn perm än kehtystä. E tupäässä perunankasvu kärs uudstunesta hallosta., varret vahngottuvat tu n tu v a st ja myöskn m ukulotten kehtys esty. Velä syyskuun keskvahella ol van harvolla seudun ry h d y tty perunannostoon. Sato. joka velä elokuussa ol arvotu kesknkertasta parem m aks, tu l van kesknkertaseks: pahal ol se Vpurn ja H äm een läänessä. R ehunaurtten ja m utten sam ankaltasten juurkasten kylvö tap ah tu yleensä sam anakasest perunanpanon kanssa, m u tta suortettn pakkapakon loppuun vasta kesäkuun lopulla. Ju u rk k aat antovat kesknkertasen sadon, jon k u n v erran parem m an m aan eteläosssa kun pohjosessa. Henä. Alkukesän satella ol erkosen hyvä vakutus ruohonkasvuun ja toveet kasvukauden akana ty y d y ttä v ä stä sadosta to teu tu v at myöskn, anakn nurm henän satoon nähden, joka tu l maalle kohtalasen hyväks; erttänkn U udenm aan ja H äm een läänessä saatn hyvä tulos. Sato nttyhenästä ol kesknkertanen, saavuttaen kutenkn kesknkertasta parem m an tuloksen U udenm aan, Turun ja Porn sekä H äm een läänessä. L aad u ltaan ol henä hyvää, pakka pakon erkosen hyvää. H enänkorjuu alko m aan etelä- ja keskosssa henäkuun tosella vkolla. Ilm at olvat aluks suotusat, m utta m yöhem m n nn sateset, e ttä korjuu sen johdosta v.västv. K orjuuaka kest non kuukauden pävät. Kylvö. Seuraavassa estyksessä 96 vuoden ky lv ö stä ja sadosta on v e r tauksen vuoks o tettu huom oon m yöskn vuos 9 sekä vsvuotsjaksot 906 90 ja 9 9. K y lv ö m äärätx) olvat koko m aassa v. 96: J) Vehnän- ja ruknkylvöstä on huomattava, että ne kohdstuvat nn hyvn edellseen kalentervuoteen (syyskvlvö) kun tlntekovuoteen (kevätkylvö). M aatalous v. 9(.
0 Vehnän...,78 hehtoltraa R u k n... 494,67 O h ra n... 60,864 K auran...,6,78 > S e k a v lja n... 47,6 Y hteensä korsvljaa,478,96 hehtoltraa P e ru n o d e n...,4,9 > Vuonna 9 sekä keskm äärn vuosttan vsvuotskausna 906-90 ja 9 9 olvat k y lv ö m äärät, hl: Kosknnär 9. 9 9. 90( HIK. Vehnän... 0,48 7,964 6,67 R u k n..., 0,0 0,80 O h r a n... 4,80 7,9 4,966 K a u r a n...,48,4,477,848,94,0 Sekavljan... 6,6 6,6 9,0 Y hteensä korsvljaa,48,9,4,6,0,0 Perunoden...,48,089,4,479,0,0 K orsvljan vljelys on ss vsvuotsjakson 906 90 jälkeen edelleenkn lsäänvn t. Vuoden 96 korsvljan kylvö ol.4 % suurem p kun keskm ääränen kylv) vsvuotskaudella 906 90 ja 9. % suurem p kun vsvuotskaudella 9 9. E r vlja la jehn nähden on rukn vljelys puheenalasena ak na melken tau k o am a tta vähentynyt, samon vehnäuvljelyskn. Vm eks kuluneet vuodet tek ev ä t k utenkn v ehn ään n ähden po k keuksen. Vuonna 96 ol vehnänkylvö koko joukon suurem p kun tässä edellä m anttuna ajanjaksona, ja non % suurem p kun v. 9 ja % suurem p kun v. 94. Ruknkylvö, joka vuosna 9 ja 94 ol melken y h tä suur, ol v'. 9 sv u u ttanut vljelyksen v. 9, m utta ol se v. 96 h u o m attav ast penem p kun v. 9 ja jokseenkn sam ansuurunen kun v. 94. Ohran vljelys on ylm alkaan p y sy n y t sam assa laajuudessaan koko puheena olevana akana; kutenkn ol sekn v. 96 huom attav ast suurem p kun v. 9. Stä vaston k auran vljelys on laajenem staan laajentunut ja ol vuonna 96 0.8 % suurem p kun keskm äärn vuosna 906 90 ja.8 % suurem p k u n keskm äärn vuosna 9 9 sekä l.o % suurem p kun v. 9 ja 4.l % su u rem p kun v. 94. Sekavljan kylvöm äärät osottavat tu n tu v aa lsäännystä
vm esnä akona, kahteen lähnnä edellseen vuoteen v errattu n a kutenkn vähennystä. Perm än vljelys on nnkään lak k aam atta laajenem assa, ja ol perm än kylvöm äärä v. 96 0.9 % suurem p kun keskkylvöm äärä vuoslta 906 90 sekä 8. % suurem p kun keskm äärä vuoslta 9 9 ja. % suurem p kun v. 9. E r läänen m u kaan ja k a a n tu 96 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Rus. Ohra, Kaura. Sekavlja, Perunat, hl. hl. hl. hl. hl. hl. U udenm aan lä ä n..,998 4,64 0,66 99,00,70 40,44 T u ru n ja P o rn lään 8,47 9,774 40,904 4,099 0,880,06 H äm een lä ä n...,7 6,47,78, 6,98,04 V purn... 404 8,64 7,0 69,00,794 4,09 Vkkon... 0, 6,880 6,4,94,48 K uopon...,4 60,940 0,884 4,9,446 Vaasan... 6 88,680 87,4 6,79,40 47,76 O ulun... 9,946 9,44 4,86,609,700 K oko m aa,78 494,67 60,864,6,78 47,6,4,9 P ro sen ttn a koko m aan k ylvöm äärstä olvat edellä luetellut m äärät er läänessä seu raav at: \ 'nnä. Rus Ohra. K aura. Sek av. Peruna. l 'udenvun lään....9 8.8.8.7 4.9 9.6 T urun ja Porn lään 6. J9.d...0.. H äm een l ä ä n... 9.7.4 6... 9. Vpurn >.... 6.n 7,( 7. 8.0 6.9 M kkeln.... 0.7 4.7 8. 7.0 9. K uopon >.... 0.6 6.9 7.8 9.0. V aasan.... 7.y 4.. 7. 7.0 Oulun... 0. 4.7.9.9 7.6 7.8 M tä ensks tulee vehnän vljelykseen, on tä m ä ra jo te ttu m lte yksnom aan U udenm aan, Turun ja Porn sekä H äm een läänehn, josta T urun ja P o ln lään on ens sjalla, snä kun velm änkylvön m äärä on lähes /0 Ivoko m aan vehnänkvlvöstä. Sam on on vm eks m anttu lään ruknkylvöön nähden ens sjalla 9 %:lla. L ähnnä tä t ä ov at ruk n vljelyksen laaju u teen n ä h den V aasan ja Vpurn läänt, jota molempa ed u stav at m lte y h tä suuret suhdeluvut, 7.9 ja 6.9 0. Penn on rukn sam on kun vehnän vljelyskn teten kn Oulun läänssä, jonka osalle tulevat avan vähäpätöset osat m aan koko kyl
vöstä. -Sen sjaan on ohran vljelys vm eks m antussa läänssä ens sjalla,, ja yl % koko maan ohrankylvöstä tu l v. 96 täm än läänn osalle. H yvn lähellä stä on Vaasan lään, v. 96 4. %:lla, ja stä seuraa K uopon lään, 6.9 %:lla. M antun kolm en pohjosm m an läänn osalle tulee yhteensä non / koko maan ohra a vljelyksestä. K auranvljelyksen laajuuteen nähden ovat ens sjalla Turun ja Porn sekä Vpurn läänt, jolle suhdeluvut tek evät v:ltn 96.6 ja 7. %. N ätä seuraavat Vaasan ja H äm een läänt suhdeluvulla. ja. %. Täm änkn vljalajn vljelykseen nähden on Oulun lään vm esellä sjalla (. 9 % ), Sekavljaa vljellään enm m n Uudenm aan sekä Turun ja Porn läänessä (4. g ja. j %), jota seuraavat H äm een, Vpurn ja K uopon lävnt (., 8.0 ja 9. o %). Perunan vljelyksestä tulee lähes V Vaasan läänn osalle el 7.o %, Vpurn läänlle 6.9 %, K uopon läänlle. % sekä Turun ja Porn läänlle sam on. %. Vähn osa perunanvljelyksestä tulee Oulun läänn osalle, van 7. s %. seura a vat,: JyväsatO. Er vljalajen satom äärät olvat vuonna 96 koko maassa V ehnän... O O l> 00 hehtoltraa R u k n...,488,48 Ohran...,7,466 K au ran... 7.776,9 Sekavljan... 6,66 Y h teensä korsvljaa,4,6 hehtoltraa H erneden ja papujen... 98,04 hehtoltraa Tattarn...,086 P e r u n a n... 6,90,46 N aurden ja m uden juurkasven,489,768 Vuonna 9 sekä vsvuotsjaksona 906 90 ja 9 9 keskmäärn vu osttan olvat satom äärät: Kesk märn vuodessa 9. 99). 90690. Vehnän...... 9,76 hl 4,90 hl 46, h l R u k n...,97,8,708,60,98,0 O h r a n...,769,60,709,797,79, K a u ra n... 8,44,6 7,46,0 6,94,8 S e k a v lja n......... 0,6,867 7,08 Y h teen sä korsvljaa 4,460,9 hl,48,7 hl,94,476 hl
Keskmäärn vuodessa 9. 9L9. 9.0690. H erneden ja p a p u je n... 09,944 hl 99,87 hl 9,06 hl T a tta rn....,08,49,6 P e r u n a n... 7,4,99 6,686,4 6,484,408 N au rd en ja m uden juurk asv.,74,,49,,4, V ehnän sato vuonna 96 ol ss penem p kun vuonna 9, m u tta su u rem p kun vsvuotsjaksolla 906 90 ja 9-9; kuten edellä m an ttn, ol m yöskn kylvö koko lalla suurem p v. 96 kun m an ttu n a a ja n jaksona ja myös suurem p kun v. 9. - R ukn sato ol nnkään vuonna 96 h u o m attav ast penem p kun sato vuonna 9 ja sadon keskm äärä vsvuotsjaksolla 906 90 ja 9-9. O hransato v:lta 96 ol sam on jonkun verran penem p kun v. 9 ja ajanjak son a 906 90, m u tta su u rem p kun vuosen 9 9 ajanjaksolta keskm äärn. K auran sato ol sekn vuonna 96 tu n tu v ast penem p kun vuonna 9. m utta suurem p kesksatoa vuoslta 906 90 ja 9 9. V uoden 9 k au rasato on su u rem p kun m kään stä edellnen sato, jopa runsaam p kun hyvänä kauravuotena 9. Sekavljan sato ol penem p kun v:ltn 9, sekä penem p kun sato vuoslta 906 90 ja 9 9 K oko korsvljan sato ol v:lta 96 m elkosta el non,,87 hl penem p kun vuodelta 9, m u tta ol k u tenkn, e sentään huom attavast, suurem p kun kesksato kahdelta m antu lta vsvuotskaudelta. H erneden ja papujen sato ol vuonna 96 m elkosta vähem p kun edellsenä vuonna ja hem an penem p kun vv. 9 9, m u tta hukan suurem p kun sato vuoslta 906 90 keskm äärn. T attarn sato on melko lalla vahdellut ja se ol v. 96 penem p kun sato m anttuna kausna. Vuos 96 ol perunasatoon nähden sangen hyvä, se kun ol parem p kun vuosna 906 90 ja 9 9 keskm äärn, vakkakn huonom p kun v. 9, jota vodaan kutsua ennätysvuodeks stä huolm atta, e ttä harvnasen runsas satovuos 90 ve stä voton. Edellsessä huom autettua korsvljan yleensä hdasta laajenem sta selttää osaks rpeäst lsääntynyt rehunaurn vljelys, jolla korsvljan olkea m aataloudessa yhä enem m än korvataan. N aurden ja m uden juurkasven satom äärä ou yleensä vuos vuodelta lsääntynyt, m u tta ol se vuonna 96 penem p kun parna lähnnä edellsenä vuonna. V errattuna vuosen 906 90 kesksat on ol 96 vuoden nukka sato vähäsen suurem p ja v errattu n a satoon vuoslta 9'9 h u o m attav ast penem p kun täm ä. Jos verrataan edellä estety t sato m äärät m aan väklukuun sam olta ajolta, saadaan seuraavat er vljalajen keskm ääräluvut y h tä henklöä koht.
4 Jokasta keskväkluvun henkeä k o h t tu l hl: 90. 9. Keskmäärn vuodessa. 99. 90690. Vehnää... 0.0 0.0 0. 0 0.0 R u s t a....0... O h r a a... 0. 0.4 0. 0.6 0 K a u r a a........6.0. Sekavljaa... 0.0 0.06 0. 0 7 0. 0 6 H ern etä ja papuja.... 0.0 0.0 0.0 0. 0 T a tta ra... O.oo O.oo O.oo O.oo P e r u n o ta....09.0.07.6 N au rta ja m uta juurkasveja 0.7.00 0.97 0.8 Vuoden 96 sato ja k a a n tu er läänelle seuraa valla tav alla : L ä ä n. Vehnää, hl. Rusta, hl. Ohraa, hl. Kauraa, hl. Sekavljaa, hl. Hernetä ja papuja, hl. Tattara, hl.................................. Perunota, hl. Naurta ja j muta, ju u rkasveja, hl. U u de nm aa n...,47 40.46: 49,784.0,78 4,79..09 67.98! 04.66 T urun ja P orn.. 7,66! 670,400;,469.49,8: 0 8.07.09,ldlj 4,98 H äm een... 8,9 44.876 7,747,.900.06! 7.886' 9 7,69! 0.87 Vpurn...,08 86.: 47.490.6.6 44 8.9 6.04.0 ; 4.088 Mkkeln... 90' 4,4 87 79 0,04 4.46 4.7' 974 8,94! 8.4 K uopon... 77! 40.0 89. 48.948 0,04,.9: 48.040,69! 0.0 Vaasan... 77! 4,790' 99,07 9.6 0.9'.900 6 l,09.446 47,49 O u lu n... 0' 60.776, 4.0 7.894.09! 4,09.07 Koko maa 87.00.488.48:.7,466 7,776.9 6.66! 98.04'.086 6.90,46!.4 8 9.7 6 9 Jo k asta keskväkluvun henkeä k o h t tu l hl: L ä ä n. Vehnää. Uudenmaan... 0.04 Rusta. Ohraa. Kauraa. Sekavljaa, Hernetä ja papuja.' Tattara. 0,8 0..68 0.08 0.06 (O.oo) Perunota. : Naurta ja muta juurkasveja..6lj Turun ja P o rn... 0..9 0.4! 4.4 0.07' 0.07 (O.oo).!.0 Hämeen... 0.0.4! 0.!. 0.06 0.0 (O.oo).99.40 Vpurn... 0.0.04: 0.6J.06 0.0 0.0 (O.oo).8! 0..8 M kkeln... (O.oo).6; 0.4j.6 0.07 0.0 (O.oo).SSÍ 0.6 K u o p o n... (O.oo) l.s 0.8.8 0.06! O.0 (O.oo).99; 0.88 V aasan... (0.00).00! 0.74!.7 0.0! 0.0 (O.oo).0 j 0.8 Oulun... (O.oo) 0.4Í.6! 0.48 0.0j (O.oo).4 0. Koko maa 0.0.0! 0.. 0.0Í 0.0 (O.oo).09 0.7
P rosenttna koko m aan sadosta olvat er vljalajen sato m äärät er läänessä: Lään. V ehnää. Rusta, O hraa. K auraa. S ekavljaa. H ernetä ja papuja. T a tta ra. P e ru n o ta, N aurta ja muta juurkasveja. U u d enm aan... 7.S: 9.7.9! 4... 0.6' 9.7. T u ru n ja P o rn... ( 6.; 9.,.; 7.7..4 8.9' 0.' 8.9.9Í H äm een... 9.6.7 6.8 4.s!.7 8.;.4! 0. 0.; V p u rn... :.: 0.8 8.6;.0; 7. 8..0.0, 4.9 8.6' M k k e ln....! o.e; ö.l 6.8 8.8' 4.! 46.7 8.4.! K u o p o n... 0.8,.8 6.8 7..7:.6 0.0.0.; V a a s a n... 0.8'.6'..0 6.6; 4.0 0.8.8 7.6 O ulun... 0. 4.6! 4. l,. 7.! (0.O) 7.0. Jo tta saatasn helpom p yleskatsaus vuodentuloon vuodelta 96 ja stä lähnnä edellseltä ajalta, ovat, sam on kun edellsssä vuoskertom uksssa on teh ty, er vljalajen satom äärät alem pana kakk m u unnettu rukks. M uuntamsessa on kutenkn ta tta r vähem parvosena jä te tty kokonaan huom oon o t ta m a tta. M uuntam sen pohjana on k ä y te tty läänelle vrallsest v ah v stetu t vero h n ta m äärät er vuoslta. Mssä jollekulle vljalajlle e ole vero hntaa v a h v stettu, on snä o te ttu rukn hntaa vastaav a arvotu luku. N npä on U udenm aan, M kkeln, K uopon, V aasan ja O ulun läänelle vehnänhnta, joka k a u tta a l ta a n p u u ttu u näden verohntaluettelosta, arvotu sten, e ttä ensks man* tulle läänlle on arvotu 0 hehtoltraa rusta v astaavan 8. hl vehnää, ja mulle tässä m antulle läänelle arvotu sam a m äärä ru k ta v astaav an 7 hl vehnää. M uhn vljalajehn nähden on kakssa läänessä 0 hl rusta p an tu arvoltaan vastaam aan: 9 hl hernetä ja hl perunota sekä hl m uta juurkasveja. Sekavljaa m uunnettaessa on p an tu 0 hl rukta = hl sekavljaa. Laskujen tulokset estetään seuraavassa taulussa, joka k ästtää teto ja vuoslta 96 ja 9 sekä v svuotsjaksolta 90690 ja 9 9.
s ' 6 Vljalaj. Sato muunnettu rushehtoltroks. Absoluuttsest. 90. 9. 0/ 0 Keskmäärn vuodessa. 99. 906-90. 7 o / f 0 Absoluuttsest. Absoluuttsest. Absoluuttsest. / 0 ' Vehnä... 09,60.0,940 0.9 78,9 0.7 6,97 0. j Rus...,488,48 0.8,97,8 0.,708,69.8,98,0 4.8 Ohra...,08,.,4,486 0.8,6,7.,96,7,! K aura... 4,04,64.7,04,477 8. 4,,8.,684,076. Sekavlja... 07,77 0.9,707.0 4,78. 6.749.0! H erneet ja pavut... 08,904.0,6 0.9 0,90.0 0,9 0.9j P e ru n a t...,980,07 7.,067,6.8,90,84 6.4,97,60 I 6.9; Muut ju u rk a sv t... 84,48.6 4,4.8 9,644.0 77,76.6 Koko sato,,04 00,,0 00,64,8 00,46,67 00 E r läänessä olvat puheenalaset m ä ä rä t v:lta 96 seuraav at: L ä ä n. Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekavlja. Herneet ja pavut. Perunat. Naurt ja muut ju u rkasvt. Yhteensä. U udenm aan... 9,80 40,46 7,86 8,49,786,77 9,48,,4,7 Turun ja P orn... 7,807 670,400 6,76,7,90 4,6 4,0 74,046 40,8,06,74 H äm een... 9,98 44,876 89,488 99,08 4,804 9,87 04,98 7,06,48, Vpurn...,64 86,,09 60,9 7,609 9,7 9,4,8,6,98 Mkkeln...,6 4,4 66, 7,6 9,4 4,697 66,47 9, 867,00 K u o p o n... 860 40,04 9,88 8,4,669,88 97,4,608,,7 Vaasan... 860 4,790 0,9 486,8 7,06 4,,84,40,688,90 Oulun... 60,776,69 90,4 8,06 4 8,7,98 77,08 Koko maa 09,60,488,48,08, 4,04,64 07,77 08,904,980,07 84,48,,04
7 K okonassato, m u unnettuna rushehtoltroks, ol taas lään ttän seuraava: L ä ä n. 9. 9. K eskm äär vuodessa. 9 9. - 906-90. U u de nm aa n......,4,7 :,,77',,76,,67 Turun ja P orn.....,06,74,000,07,484,07,79,70 H äm een...,48,,07,7;,478,068!,0,04 V p u rn...,6,08,804,086:,67,68,70,78 M k k e ln...... 867,00 976,976; 86,87,00 48 K u o p o n...,,7,0,00,0,7,,9 Vaasan...,688,90,0,667;,886,6,766,478 O u lu n... 77,08 8,09 789,967, 740,87 K oko maa,,04,,0,6,8,46,67 K oko sato ulo. rushehtoltroks m uunnettuna, ol ss vuodelta 96 m elkosta penem p kun lähnn ä edellseltä vuodelta ja penem p kun vsvuotsjaksolta 906 90 ja 90'9. Se ol.7 % 9 vuoden satotulosta alem p sekä.7 % alem p kun tulos jaksolta 9-9 ja. % alem p kun tulos jaksolta 906 90. P ro sen tttan olvat edellä m antut sato m äärät er läänessä m aan koko sato tu lo sta seuraavat-: Keskmäärn vuodessa. 90. 9. 9 9. 906 9ln. U udenm aan lään.......0.7.4 0.7 T urun ja P orn lään.....9. 9.9 H äm een l ä ä n........8.7. Vpurn...... 4.4.7 4.4 4.9 M kkeln... 7.7 '7.4 7.4 8.8 K uopon....... 9.9 0. 0.7 V aasan...... 4.9.4.8.4 Oulun... 6. 6. 6.8 6. V errattuna väestöön saatn y h tä keskväkluvun henkeä koht seuraavat. m äärät rushehtoltroja: 90. 9. K e s k m ä ä r n v u o d e s s a. 9-9. 906 9 U udenm aan l ä ä n....0.7.. T urun ja P orn lään 4.8.8 4.9 4.7 H äm een lä ä n....9 4.7 4. 4. M aatalous v. 96.
8 96. 9. Keskmäärn vuodessa. 9-9. 90690. Vpurn lä ä n....9... M kkeln... 4. 4.8 4.. K uopon....6.8..7 Vaasan.....8..6 Oulun....o...4 K oko maa.4 4.0.6.8 H enklölukuun v e rra ttu n a ol ss sadon tulos koko m aassa v. 96 m elkosest huonom p kun v. 9 sekä huonom p kun keskm äärät vuoslta 906 90 ja 9 9. Jos satom äärät verrataan rusarvoltaan läänen maalas-v&estöön, tu lev at suhdeluvut tosenlaset kun äsken m antut, kuten seuraavsta luvusta käy lm: 96. 9. Kesk rnäär vuodessa. 99. 90690. U udenm aan lään....7 7.0 6. 6. l T urun ja Porn lään....8 7.0.8. H äm een l ä ä n... 4.7.6.0.4 Vpurn.....6.4.9 M kkeln... 4.. 4..4 K uopon....9 4..8 4.0 Vaasan....4 4..8.8 O ulun.......6 K oko m aa 4. 4.7 4. 4. M aalasväestöön v errattu n a on ss sato ylesest ollut suhteellsest suurn T urun ja P o rn sekä U udenm aan läänssä. Y lem pänä olevsta lu vusta m u u ten näkyy, e ttä läänen kesknänen suhde on vahdellut er vuosna. P enn on suhteellnen sato m äärä ollut O ulun läänssä koko puheena olevana akana. Jyväluku. K u ten edellä estety stä on k äy n y t lm, ol 96 vuoden sato sekä korsvljaan e ttä juurkasvehn näh d en vähem m än ty y d y ttä v ä. Täm ä lmenee myöskn tärkem pen vljalajen jyväluvusta, jo tk a käänkun yhteen kohtaan kesktettynä an ta v a t yleskuvan vljelyskaven satosuudesta m aassa. Jy v älu v u t olvat kertom usvuonna sekä vuonna 9 ja keskm äärn vuoslta 906-90 ja 9 9 seuraav at:
9 90. 9. Keskmäärn vuodessa. 99. 90690. Vehnä... 6.9 8.87 7.8 7.0 R u s... 7.0 7.74 7.4 7.6 Ohra... 4.7 7 4.99 4.7 9. K a u r a... 4.97.44.0. 6 Sekavlja....4.60. 4.46 Perunat... 4.77.0 4.9 8. 9 Vehnän jyväluku ol vuodelta 96 h u o m attav ast penem p kun vuodelta 9 ja penem p kun keskm äärät vuoslta 906-90 ja 9 9. R ukn jy v älu k u ol sam on penem p kun vuonna 9 ja penem p keskm äärä vuoslta 900 90 ja 9-9. Sam on ol oh ran jy v älu v u n lata, joka k u ten kn ol melken sam a kun keskm ääränen jyväluku vuosna 9 9 ; sam on ol asanlata myös kauran, sekavljan ja perunoden. H uom attava on, e ttä, k u ten edellsssä vuoskertom uksssa on huom autettu, esllä olevan tlaston o so ttam at sekavljan kylvö- ja sato m ää rät evät ole suoranasest tosnsa v e r ra tta v a t, koskapa melkonen osa sekavljasta k o rjataan v hantana, ekä ss tule ssältym ään tuleentuneena k o rjattu u n satoon. N än ol myös osttan v. 96 lata k auran ja joskus ohrankn, kun vlja e kakn pakon tu leen tu n u t, m u tta yleensä k uten k n penem m ässä m äärässä. Jy v älu k u ol er läänessä vuonna 96: Vehnä. k u s. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. Uudenmaan lään. 7.74 7.79 4.8.6.9 4.8 0 Turun ja Pornlään 6.8 7..7 6.07..9 Hämeen lään... 6. 89 7.87.04.46. 8.4 Vpurn... 7.0 7.0.6 4..o 4. Mkkeln....74 6.9.7 4.9 4. 9 4.7 Kuopon.... 7.8 4.7. 4.4 4.8 4.70 V aasan... 4.4 6. 4. 6.9. 4.4 O ulun.... 7.0 4.44.79. 4.9 Koko maa 6.9 7.0 4.77 4.97.4 4.7 7 Kulutus. K u ten on tu n n ettu, e m aam m e om a v ljan tu o tan to läheskään rtä tä y ttä m ä ä n väestön ta rv e tta, ja ulkom asella vljalla väestö suurelta osalta tä y ttä ä lepätarpeensa. R unsaan tuonnn avulla votn m aan vljatarve m yöskn v. 96 täy sn ty y d y ttä ä. M anttuna vuonna kulu tu sta v arten käy tettäv ssä
0 oleva vljam äärä ol jokseenkn y h tä suur kun v. 9 ja m erk ttäv äst suurem p kun vuosttanen m äärä ajanjaksona 9-9 keskm äärn sekä v o tt huom attav ast k äy tettäv ssä olevan m äärän v. 94. 96 vuoden melkoseen tu o n tn v ak u tt etupäässä harvnasen runsa< vehnäntuont-, joka ol suurem p kun m nään akasem pana vuonna. V elnänuont tek nm. v. 96 kokonasta 9. mlj. kg. ja vott sam an tuonnn vuodelta 9 94.7 mlj. kg:lla sekä tuonnn vuodelta 94 8. mlj. kg :a; vehnän tu o n t v. 96 ol taasen 7.8 mlj. kg suurem p kun keskm ääränen v u o stu o n t ajanjaksona 9 9. K ä y te ttä v n ä oleva vehnäm äärä el nän ollen kertomus%-nonna suurem p kun m llonkaan aka Kömmn. R ukn tu o n t ol m yöskn huom attava, vakke se saavuttanut sam aa su u ru u tta kun v. 9 ta h vuosna 9 9 keskm äärn; joka tapauskessa ol rukn tu o n t kertom usvuonna huom attav ast suurem p kun tu o n t v. 94. K ä y te ttä v än ä oleva rusnäärä ol ss. koska russato ol norm aala el vuosen 9 9 kesksatoa penem p, jon k u n v erran alle n o r m aal-m äärän, m u tta korvas stä täy sn runsas vehnän saant. O hran tu o n t ol jotenkn sam a kun v. 9 ja vähän suurem p kun v. 94, m utta ol m elkosest el non % mlj. kg. alem p kun keskm ääränen tu o n t vuosna 9. K auran uont ol v. 96 m nm aal, johtuen V enäjän ventvellosta, jonka täh d en m aam m e m an ttu u n vljalajn nähden sa m lte yksnom aan tu lla tom een om alla tuotannollaan. Sekä ohran e ttä k auran saant ol k e r tom usvuonna jossan m äärn norm aala penem p, m u tta huom attav ast suurem p kun v. 94. Suurn prten vodaan ss sanoa, e ttä m aa vljavarohn nähden e velä v. 96 tu n te n u t m tään hatallsa vakutuksa m aalm ansodan luom asta tlanteesta. Jau h a m att o m a n kors- ja hernevlja varojen v. 96 ykstyskohtanen tlastollnen vertalu k äy tettäv en varojen kanssa kahtena lähnnä edellsenä vuotena ja vsvuotskautena 9-9 tukee täy sn edelläsanottua, kuten seuraa v asta selvää. K ö m ja, hernevljan. varat, mlj. kg. m 9. 94. 9. 96. vuotunen keskm Vehnä... 7.6 8.8 0.9 4. R u s... 487. 7.6.9 O h r a... 87.6 7. 88.8 8. o K a u r a.... 8.4 4.4 0. Sekavlja... 9.6 8.0 8.6 6.8 H erneet ja pavut.. 9.0 7..7 8. T a t t a r....4..0. Y hteeensä,9.7,00.,77.0,78.
Jos varat jaetaan tasan kutakn maan asakasta koht, saadaan kg:ssa seuraavat m äärät vljaa asukasta koht: 9 9. 94. 9. 96. ' uotunen keskm. Vehnä. 48. s 4.9 74.0 R u s... 74.9 0. o 74.6 7. ( O h r a... 7.. 7.0.7 K aura 97.6 87.8 04. 9.7 Sekavlja.0..6.o H erneet ja p a v u t....8..6.. Tattar,, 0.4 0.4 0. 0. Y h teen sä, 8.9.9 8..8 K ulutus asukasta k o h t ol ss v. 96 avan vähäsen penem p kun v. 9 ja vuosna 9 9 keskm äärn, m u tta tu n tu v ast suurem p kun v. 94. Mssä suhteessa er vljalajt ja hernevlja ssältyvät kullekn asukkaalle tu le v a a n vljam äärään, lm enee alla olevsta prosenttluv usta: Vehnä... R u s... O h r a... K a u r a... Sekavlja... Herneet ja p a v u t... T a t t a r... 9! 9 vuotunen koskn. 4.8 48.7 7.6 7. 0.8 0.8 0. 9. 9. 96.. 47.8 7. 8.0 0.8 0.7 0..8 48.7 7.6 9. 0.7.0 0. 0.8 44. 7. 6. 0.6 0.7 0. Yhteens;ä 00.o 00. o 00.o loo.o Edellä estetyn lsäks annetaan seuraavassa ykstyskohtasem p selvtys er vljalajen ynnä juurkasven m aahan tuonnsta ja m aasta vennstä y. m. tä m ä n yhteydessä olevsta sekosta. K au ran vent ol vsvuotskaudella 906 J 90 keskm äärn v u o tta koht.o mlj. kg, ja vetn stä vsvuotskaudella 9 9]. mlj. kg, vuonna 9.4 m lj. kg ja vuonna 96 van 0. l mlj. kg. K auran m aahan tu o n t taas nous seuraavn m äärn: vuosna 906 90 kesm äärn 0.8 mlj. kg, vuosna 9 9 v u o tta k o h t.0 mlj. kg, m utta vuonna 9 van. mlj. kg,
ja v. 96 m tättö m ään m äärään 0, mlj. kg. T uont tek prosenttna k auran koko kulutusm äärästä: vuosna 906 90 keskm äärn 7. %, vuosna 9 9 keskm äärn 7. %, v. 9 0.7 % ja vuonna 96 an o astaan 0. %. Y h tä henkeä koht tu l koko k u lu tu sn äärästä: keskm äärn vuosna 906 90 97. kg ja vuosna 9 9 97.6 kg. vuonna 9 04. kg ja vuonna 96 9.7 kg. V äestön ru starv etta tä y ttä ä enem m än kun puoleks ulkom anen vlja. T uontm äärät olvat: vuosna 906 90 keskm äärn 04.9 mlj. kg. vuosna 9-9 keskm äärn 6.9 m lj. kg. vuonna 9.9 m lj. kg, ja vuonna 96 07.7 mlj. kg. V ent on ana ollut vähänen: vuosna 906 90 keskm äärn. mlj. kg. vuosna 9 9 keskm äärn 0.9 mlj. kg, vuonna 9 0.0 mlj. kg ja vuonna 96 sam on O.os mlj. kg. U lkom asen vljan osa koko kulutuksessa ol vuosna 906-90.4 %, vuosna 9 9 9.6 %, vuonna 9) 6.s %. ja v. 9 9.o %. Rukn käytön suuruutta maassa osottav at seuraavat luvut, jo tk a lm asevat kulutuksen p aljo u tta y h tä henklöä koht: kulutus ol vuosna 906-90 keskm äärn 8.6 kg, vuosna 9]] 9 74.9 kg keskm äärn, vuonna 9 74.6 kg. m utta vuonna 96 van 7.6 kg. Vehnän kulutus on m lte lak k aam atta kasvanut: vuosna 94 ja 9 vähenee kutenkn vehnänkäyttö, ja molempna vuosna tu n tu v ast, m utta, k u ten akasem m n on v tattu, kohoaa se ennen kuulum attom asta v. 96. Vehnän tu o n t ol vuosna 906-90 keskm äärn 0. mlj. kg, vuosna 9-98 67. mlj. kg. vuonna 9 44.6 m lj. kg, m u tta vuonna 96 kokonasta 9. mlj. kg. Vehnän kulut ul>e-u en, kuten tu n n e ttu. omassa maassa k asv a te ttu vlja varsn vähäsenä osana: se ol näet vuosna 906 90 keskm äärn. %. vuosna 9 9 keskm äärn.7 %, vuonna 9 4.7 % ja vuonna I 9 6. s %. Y htä henkeä koht tul koko kulutuksesta vv. 906-90. kg, vv. 9-9. kg ja vuonna 9 van 4. l kg. m utta v. 96 kok onasta 74.0 kg. Ohran k äy ttö on vm esenä parna vuoskym m enenä pysynyt m elken m uuttu m atto m an a, joskn snä vm esnä vuosna on ollut havattavssa oreta vähentym seen. K u ten edellä m anttn, ol se v. 96 penem p kun v. 94 ja 9. O hran m aah an tu o n t on m yöskn yleensä v äh en ty n y t vuosen kuluessa, sllä se ol vuosna 906-90 keskm äärn 7.4 m lj. kg, vuosna 9-9 keskm äärn van 8.9 mlj. kg, vuonna 9 van.7 mlj. kg ja vuonna 96. m lj. kg. T u o n t ol p ro sen ttn a kulu tu k sesta: vuosna 906-9 keskm äärn 7.%, vuosna 9-9 keskm äärn 0.%, vuonna 9 van 6.4 % ja vuonna 96 6. %. V ent on ana ollut m tättö m än vähänen. Y h tä henkeä koht tu l o h rankulutuksesta: vuosttan vuosna 906 ] 9.9 kg ja vuosna 9 9 7. kg, vuonna 9 7.0 kg. ja v uonn a 96.7 kg.
N nkun edellsessä huom autettn, on perunan ja m uden juurkasven vljelys laajen tu n u t ja sam alla nden k äy ttö lsääntynyt. N den m aasta vent on n m ttän ollut vähäpätönen. Samon e m yöskään tu o n t ole ollut, kovn suur, jo ta osottavat seuraavat tu o n tm äärät: vuosna 90G-90 keskm äärn 9.9 mlj. k g ), vuosna 9-9 keskm äärn. mlj. kg, vuonna 9. m lj. kg, m u tta vuonna 96 van.0 mlj. kg. T uont on ollut ed u stettu n a k u lutuksessa seuraa vlla penllä suhdeluvulla: vuosna 906'90.9 %, vuosna 9'9. %, vuonna 9.7 % ja vuonna 96 0.8 0. Y h tä henkeä koht tu l k u lutusta v arten vuosna 906-90 keskm äärn 70. o ) kg. vuosna 9 9 keskm äärn 9. kg, vuonna 9 7. kg a vuonna I 9 6 6.6 kg. M tä edellä on estetty vljankulutuksesta ja shen v ak u ttav sta tekjöstä, käy lm seuraavasta tau lu sta, jossa on o tettu huom oon er vljalajen sekä p e runan ja m uden juurkasven sato-, tuont- ja ventm äärät ynnä kylvöön ja vnanpolttoon k ä y te tty paljous vsvuotsjaksolla 900-9 ja 99 sekä vuosna 9 ja 96 k akk n äm ät m äärät klogram m ossa lm otettu na. ') 'tuontm äärään ssältyvät ku te n kn m yöskn n a urt ja muut ju urka svt. *) V rk edell. must.
4 V ljan ja juurkasven kulutus Suomessa vuosna 906-96, k g.) V om a. R us. Olra. Kaura. S ek avlja. H e r n e e t ja p a v u t. T a tta r. ; M ass. P e r u n a j a m u u t j u u rk a s v t. *) P e r u n a. N a u r t y. m. 96. S a t o... K y l v ö... V n a n v a lm s tu s... V e n t... Y h t. k u lu tu s ta v a r te n.. K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v f t k lu v u s t a... 0,700,40 968,06 696 4,067,90 74.0,70,90 07,78,68,608,84,.0 4,,948,0 7.0 08,87,960.0,468,6,840,09,400 - - 8,044,88.7 88,80,90 6,00 78,89,00 406,0,08 0,44,44 9.7 9,68,960,87,60 9,400 6,76.000.y 7,,00,,7 'h,98,04 0 8,76.6. 9, 998,89 *) 8,6,00,0 0. ;,60,4,46,80,76,484 0.4 48,7/0,9,6 0.774,70 4,9,008 86/4,70 7,04,470 6.6 6,97,40 7,8 V4.4 9. S a t o... T u o n t... K y l v ö... V n a n v a lm s t u s... V e n t... Y h t. k u lu t u s t a v a rten.. K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v ä k lu v u s t a... 7,06,90 44,84,499 796,796,08 0,8,00 4. y 8,9,8,88,4 6,98,680,.8,87 46,69 7,87,89 74 c 06,6,600.668,8,89,00,78,9 4 88,78,70 7.0 4,06,00,99,97 77,4,0 9,840,4.7 4,4,96 04.,L,660,97,60 99,74 8,66,6.6 8,4,800,099,,649.60,478.694,7.6 0,696 9,4 6,90,04,900 0. 984,69,064,00 06.44, 7C,,0 99,66,0 08,7,66 48,96,8 80,88,076 7. 80,087,76 0,77 4.8 99. (K e sk m ä ä r n v u o d e ssa ). T u o n t... V n a n v a lm s t u s... V e n t... Y h t. k u lu tu s ta v a rten.. K u lu tu s h e n k e ä k oht k e s k v ä k lu v u s t a... 4,788,99 67,46,8 6,97 48 7,68,04. 67,00,6 6,86,86 6,70,800,9.7 9,86 6.06,74 74.0 0,87,808 8,96,46,47,44,4,847 49 87,644,44 7.] 7,80,060,97.886 7,89,80,9,477,79,,480 97. g,9,996,9,67 96,60 9,9,694.o 7,487,77,6.79,87,06,90 8,970,8, 8 4,70,68,8,69,9,9 0.4,888,44 4,6.7 * 468,04,968,9,40 9.90,0 8,48 7,79,89 86,07,49 7,66, 9. 7,0,7 460,990.8 j 906-90. (K e sk m ä ä r n v u o d e ssa ). S a t o...,78,44 86,94,77 07,794,66 4,96,0 0,07,48 6,704,60 96,08 87,6,8 T u o n t... 0,4,4 04,868,774 7,96,497 0,807,69,6,87..497, 7.964.8 9,84,6 K y l v ö...,080 7,497,9 0,649,984 64,74.990,8,08 *),7,6 f) 8.88) 84,6,478 V n a n v a lm s t u s....4,86,774,66 7,98 8,77 _! 6,66,468 0.0 V e n t... *... 7,48,0 9,04,08 _ 4,86 ; 940,47 Y ht. k u lu tu sta varten..,8,6 0,68,649 0,76, 9.940,70 79.47 8,64,,690.70,00,87,70,89 K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v ä k lu v u s t a.... 8.0.9 97.7.7.7 0.6 0.4 70.6 x) T a u lu s sa o le v a t lu v u t o s o tta v a t ja u la m a tto m a u v lja n m ä ä rä. T u o n ttla s to u lm o tta m a ja u h o - ja r y y n m ä ä r ä m u u n n e tta e s s a ja u h a m a tto m a k s v lja k s o n e d e lls ä k o r o te ttu s o u r a a v lla s u h d e lu v u lla : v e h n ä ja u h o je n m ä ä rä t 67 % :lla, r u s ja u h o je n 6 % :lla, o h ra ja u h o je n 8 /0:lla, k a u r a ja u h o jen % :lla, ta tta rja u h o jen. 00 % :lla ja m a s s ja u h o je n 8 % :lla, se k ä v e h - n ä ry y n en m äärät 00% :lja, oh raryyn en 67% :lla ja k auraryyn en 00% :Ua * ) L a s k e ttu lu k u. ) O sa k s la s k e ttu lu k u. 4) Ju u rk asv eja (p ats perunota ) m u u n n etta essa kg :ks on h l pantu - kg.
Sato kehruukasvesta ja henästä y. m. T aulu n:o ssältää m yöskn teto ja k ehru ukasven (pellavan ja ham pun) sato m ää rästä sekä henän, nn hyvn k y l v ety n k u n luonnollsen, sadon paljoudesta. E r läänessä ol kehruukasven sato vuosna 9 ja 96 sekä vuosttan ajan jak solla 906 90 ja 9 9 seuraava-. destonnessa: 90. 9. Keskmäär n vuodessa. 99. 90090. Uudenmaan l ä ä n... 60 6 47 Turun ja Porn lään...,6,70,,866 Hämeen lään...,48,846,60,88 Vpurn...,908,8,90,4 Mkkeln...,87,40,9,70 Kuopon...,,88,98,78 Vaasan...,8,09,478.8 Oulun... 70 08 9 Koko maa,,0.,44,07 Henäsato ol taas, erottam alla kylvöhenät ja luonnonhenät tosstaan, er läänessä vuonna 96 destonnessa: Kylvöhenn. Luonnrhen Yhteensä. U u d en m aan lään..,87.9 484,08 4.,07, 8. T u ru n ja P o rn lään,,76 9.0 999,68 9. *,4,94 4.9 H äm een lä ä n...,69,88. 646,689 6.o,40,74 9.9 V purn....86, 7.0,4,97.,69,4. Mkkeln... 49,.8 79,66. 4,070,489 4. K uopon... 90, 7.,,49 0.6,4,68.8 Vaasan...,70,90.4,797,90 6.7 4,48,0 9. Oulun... 778,9 6.0,64,677 4.,9,970 4.4 K o k o m aa,878,77 00. o 0,777,44 00. o,66, 00.0 K oko henäsadon paljouteen nähden ol ss Vaasan lään ens sjalla, 9. % :lla koko m aan h en äsa d o sta. Toselle, kolm annelle ja neljännelle sjalle t u lvat Vpurn, T urun ja Porn sekä Oulun läänt, prosenttluvulla., 4.9 ja 4.4. P enn sato ol M kkeln läänssä, 4. %. Edellä oleven tetojen m ukaan ol sato kylvö- ja luonnonhenstä koko m aassa m lte y h tä suur. Luonnonhenn nähden on huom attava, e ttä tedot M aatalous v. 96. 4
nstä lu u ltavast o so ttavat lan alhasa satom äärä. Stä vaston kylvöhenän satoa o sottavat lu v u t lenevät lkm äärn todellsuutta vastaava. H enän- saals on ollut er läänessä ja koko maassa 9 sekä keskm äärn vuodessa vsvuotskautena 9-9 : m «] 9.. Keskmäärn vuodassa.. 0 'lä U udenm aan lään...,084,78,96,6 T urun ja P orn lään...,09,80,4, Häm een lä ä n...,,6,7,0 V purn >...,60,,8,448 Mkkeln >...,,94,0.6 Kuopon......,70,894,086,40 Vaasan... 4,64.890 4,07,60 Oulun...-...,670,7,79,887 K oko maa,6,0,449,88 H enäsato ol v. 96 nnm uodon yhtä suur kun vuonna 9. m utta suurem p k u n vuosna 9 9 keskm äärn. Suhde kylvö- ja luonnonhenän välllä er läänessä vuonna 96 näkyy seuraa v a s ta. JOO dest onna luonnonhenä vastas: U udenm aan läänssä... 6. destonna kylvöhenä T urun ja P orn läänssä....6 H äm een lä ä n s s ä... 6.9 V purn.......6 M kkeln... 84.8 )> K uopon... 4.4 > Vaasan.... Oulun... 9.8 K oko m aassa 9. destonna kylvöhenä Jos henäsato v errataan taulussa n:o olevn lehm älukuhn. saadaan er läänessä seuraavat m äärät k o rjattu ja henä y h tä lehm ää koht: U udenm aan läänssä.... destonna Turun ja Porn läänssä... 0.8
7 H äm een lä ä n s s ä....... destonna V purn... 4. M kkeln.... K uopon... 9.9 V aasan 6.0 O ulun.... K oko m aassa.9 destonna Seuraavat määrät henä saatn lehm ää koht er läänessä v sv u otskautena 9 : U udenm aan läänssä... 8.r, dest onna T um n a Porn lä ä n s ä...... 7.4 > H äm een lä ä n s s ä... I 7.!) V purn.... o M kkeln.....0 K uopon... 9.4 V aasan.... O ulun... 4.4 K oko m aassa 9.7 destonna E rlasta karjanrehua tu o tn m aahan vuonna 96,888,000 kg ja ol täm ä tu o n t arvoltaan non 7.«mlj. m arkkaa. Erlasa rehuja tuotn: henä,00 kg, vehnänlsetä 6,64,000 kg, ruknlsetä 4,7,000 kg ja öljykak- kuja 7,687,000 kg; v astaavat tu o n tarv o t olvat: henen 00 mk, vehnän- lseden 4,794,000 mk, ruknlseden 9,000 mk ja öljykakkujen,0,000 mk. Sam aan akaan nous henen vent 4,760,000 kg:aan ja olken vent 76,000 kg:aan, jotka yhteensä olvat arv o ltaan 9,00 mk. Edellä on m anttu, kunka naurden ja m uden rehujuurkkaden vljelys on m aassa vme vuosna tu n tu v a st lsääntynyt. Näden juurkasven sato- lu v u t vuoslta 96 ja 9 sekä keskm äärn ajanjaksolta 906 90 ja 9 9 koko m aasta ja lään ttän on estetty edellä. Jos vertaa n ätä satom äärä lehm älukuun koko m aassa ja er läänessä vastaavalta ajalta, saadaan y h tä lehm ää k o h t seuraavat m äärät h!: 96. 9. Keskmäärn vuodessa. 99. 90690. U udenm aan lään.......0 T urun ja P orn lään.....9.8.
8 Keskmäärn vuodessa. 90. l). 99. 90690. H äm een l ä ä n... 4.... Vpurn....4.9.8. Mkkeln.....9.4. Kuopon >....9..9. Vaasan.....9.8.8 O ulun... 0.4 0. 0. 0.4 Koko maa..9.8. Sadon arvo. R ahaks arvotuna ol 96 vuoden jyväsato sekä peruna- ja ju u rk assato er läänessä ja koko m aassa k u ten alla olevat luvut osottavat. Arvomsessa on p an tu perusteeks er läänen v ero h n tam äärät) v:lta 96. Vuoden U6 jyväsato rahaks arvotuna, markkaa. L ä n. V eh nä. R us. O h r a. K uura. S e k a v lja. H erneet ja p a v u t. T a tta r. P e ru n a t. N aurt ja muut ju u r k a s v t. Y h te e n sä. Uudenm aan... 49, 8,0,60 94,900 4,6,8 69.60 69.4: 0 4,8,700 6,7 8,09, Turun a P orn...,84,7 6,760,000 4.098.900 7,947.0 60.900.07,0 7: 9,,0,009,6 6,669,0 H äm een... 84,90,096,900.7.00 4.987,700 70.00 446,8; 40',04,90 90,0,49, V p u rn... 90,80 4,6,800,80,800.47.800 90. 0,4 9,688! 7,88,800 896.7 40,909,6 Mkkeln.. 7,900 8,6,0,68,800 6,890.7.77 7,4.097 4,6,67 7,8,70,97 K u o p o n...,00 0,0,600.497. 7.86.8 84.7 7.0 6.479 7,4, 6,00,4,04 V a a sa n...,00,69.70 7.8,87.7.90 76. 08. 48' 7.796.00 80,00 4,,77 ; Oulun... 8.00 4,09,400j 7,890,7,60,6 0, 600,4,9 : 98,00 7,97,00 K oko m aa,740,00 87,,! 8,707,8 0.090.80.689.4.7.600'. 49.0.77 4,60,700 8,07,68 %.0 0.8 :.6! 8.v 0.9.0 '"O.o ) 7.6.6 00.0 ' Vr. 9,488,8 79,4,60' 8.809,760) 0.0S9.,.74.40,44,0, 6,9 4,4,0 : 4,80,860 6,646,8,l,< 0.9 80. 0.«: 88. :.0 0.9 '0,o.s.8 loo.o Jos otetaan lukuun m yöskn vljan olksato ja henät sekä kehruukasvt, saadaan täm än tuotan n on la sk ettu arvo vuodelta 96 seuraavaks:a) M Verohntan puuttuessa on laskelman perusteeks pantu ruskehtoltran hnnat. ) H enät on arvotu 0:n, kevätvljan oljet 4 ja syysvljan oljet :n pennn, kehruukasvt markan arvosks klolta. Olksato on laskettu sten, että korjattu jyväsato (klossa) on kerrottu syysvljassa :a ja kevätvljassa.6:a. M uunnettaessa hehtoltram äärä klogrammoks on pantu hl vehnä = 77 kg, hl rukta = 7 kg, hl ohra = 60 kg, hl kauroja = 0 kg, hl sekula = 60 kg, hl hernetä = 7 kg ja hl ta tta ra = 6 kg.
9 KehruuJcOfSven sekä olk- ja henäsadon arvo v:lta 96, mk. Lään, K eh ru u - kasvb. V eh n ä. R u s. O hra. K au ra. S e k a v lja. H erneet ja p a v u t. T a tta r. H en ä. Y h te e n sä. U u d e n m a a n,... 6. 0 0 0 T u ru n ja P o r n... 6, 0 0 H ä m e e n... 4. 8 0 0 V p u rn... 9 0. 8 0 0 M k k e ln... 8, 7 0 0 K u o p o n..., 0 0 V a a s a n..., t O O O u lu n... 7. 0 0 0 7. 4 8, 4 6 9, 4 L 6 6, 9 8 8, 7 6 6 ;. 9 8 9 4, 9 7 :,,. 4 7, 8 9 6, 8 ', 9. 7, 4 4,,. 4 4, 9, 7 7, 0 4, 4 4, 8 ' 6 9 4, 7 9, : 7 7, 6 8 8 4. 8 8 9 0. 9 6 4 4, 0 4, 0 4, 6 ' L, 4 6, 6 6, 4 9, 0 8 4 :, 6 0, 4 6. 4 4 9, 4 6, 4 8, 7 0 0, 4 9, 6 4 8, 9,. 6 4 6, 8 4 4, 8 0, 6 7 8, 6 8, 0 4 4 ) 0, 4 4 7 9, 9 4 4, 0 9 0 0, 9 6 7, 8 4 8, 4, 8 0, 8 6 4 8 0, 7, 0 7, 4 8 0, 4 8 7 7, 8 9, 0, 6 6 9 7, 0 9 9 4 0 8,, 6, 6 0, 4 9, 4 0 8, 4 0, 7 4 0 ( 6, 9, 4 0 0, 7 0 4, 8 9 0. 4 6, 8 0 4, 4 8, 0 0, 9 9, 7 0 0.,84,600 46,74,897 9, 6 9, 9 7 6 4,086,086 4,9,78 6,098,97,64,48 6, 7, 6 K m aa 6,6,0' 8,70,6 % 0. O 00.0 V. 9. 0 8 4, 8 0 0.4 8, 6 ) 4 * 0., 4 8,. 6! 4. 7 7 7, 7 8, 9 4, 8 4 9. 4 4 9, 6 6 0. B 7, 0 6 0., 8 8 0 o 6, 4, 4 8 L. 6 0, 6 4 8, 7 7 00.0 Jos vmeks estetty sum m aluku yhdstetään jyväsadon arvoa osottavaan sum m aan, saadaan koko sadon lask ettu arvo olem aan v. 96 67,08,000 m arkkaa, joka arvo vastas v. 9 46,9,000 ja v. 94 7,478,000 m arkkaa.