Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Samankaltaiset tiedostot
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Marjanviljelyn edellytykset

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Hedelmän- ja marjanviljely

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Karhunvadelman viljely

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Marjanviljely elinkeinona

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Mistä saisi luomutaimia?

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Biologinen kasvinsuojelu

SANEERAUSKASVIT 2016

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Herukkaviljelmän perustaminen

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Avomaan vihannesviljely

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan Laatinut Markku Levy

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Agrimarket- Viljelijäristeily

Mansikan kukkaaiheiden

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Satoa ruukusta ja laatikosta

Transkriptio:

Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017

Hans OlavMoskvil, Nykirke

-2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15 tn/ha, 2. vuosi 20 tn/ha -marjat myydään 20 alueen kauppaan, vähän itsepoimintaa - sato toukokuun lopusta elokuulle - mansikan lisäksi tipujen tuotantoa ja siemenpakkaamo, vadelmaa

- tunneleita siirretään mansikan mukaan, ostettu kone tunneleiden rakenteiden siirtoon - sato tunnelissa 80 % parempi kuin avomaalla - rivivälit Reglonella, homehärmäruiskutus, paljon biologista torjuntaa - muovi tunneleihin maalis-huhtitoukokuussa lajikkeesta riippuen

- mansikan viljelijähinta 20-55 NOK/litra - poimitaan suoraan rasioihin, kansi ja etiketti pakkaamossa - liikevaihto mansikasta 4,6 milj. NOK

Simenja Ole Myhrene, Sylling -30 ha tuotannossa 3 tilalla: makeakirsikkaa ja mansikkaa tunneleissa, mansikkaa ja salaattia avomaalla - Haygrove-edustus - pitkälle koneellistettu tuotanto -mansikantuotantoa kehitetään voimakkaasti

- 2000 bato-ruukkua täytetään tunnissa - 7 ihmistä istuttaa 1000 laatikkoa/h -Ruukut siirretään tunneliin traktorin etunostolaitteeseen kiinnitetyillä trukkipiikeillä - kasvualustana kookosrouhe C4

-Extravahvattunnelit, muovit päällä koko vuoden - 10 taimea/m, 50 cm batoruukuissa - Sonata, Florence, Rumba - TableTop-pöydilläsato alkoi 25.5. - kasvualustana kookos

- rulla avataan rivin pituudelle - ruukut kipataan matolle, mattoa rullatessa kasvualusta kulkeutuu kärryille

- tunneleissa taimien UVkäsittely härmäntorjuntaan - robotti kulkee 30 m/h itsenäisesti GPS:nja ultraäänen avulla - käsittely tehdään joka toinen yö, robotti aloittaa klo 23 ja käy kaikki tunnelit läpi yön aikana - lisäksi tilalla kehitetään poimintarobottia, tulee poimimaan nopeammin kuin ihminen 24/7

- avomaalla korotetuissa penkeissä 50 000 taimea/ha - satotaso 25 tn/ha - taimista yksi sato - biohajoava muovi + kyntö - taimimateriaali WBL - istutusnopeus 300-400 taimea/h - vuosittain istutetaan noin 3 milj. taimea

- rajoitettu kasvualusta ulkona - sateiden takia kasvualustan kosteutta vaikea kontrolloida - korkea juuripaine aiheutti mansikoiden halkeamista - soveltuu paremmin tunnelituotantoon

- tarkoitus lisätä tunnelialaa - tavoitteena 8 ha - tilan liikevaihto 15-16 milj. NOK - nettotulos tulisi nostaa 20 % -> 30 % - lehtinäytteet otetaan 2 viikon välein - kastelua seurataan koko ajan

Peter Drejer, Vaveslundintila, Grenaa - ostettu harrastetilaksi 1996 - nykyään viljelyssä 37 ha: mansikkaa, perunaa, kaalia, vihanneksia - 52 eri lajia tai lajiketta - muut alueen tila 500-2000 ha

- Mansikkaa yhteensä vajaa 7 ha: - tunnelissa 2 ha, avomaalla 5 ha - Sonata 70 % - tunneleissa sato alkoi 1.5. - 60 pv odotuspetitaimet - maapenkit, 2 satoa vuodessa 350-400 g/taimi - muovit pois tunneleista sadonkorjuun jälkeen - sato 12 tn/ha - käytetyn tunnelin hinta 10 % uudesta

-avomaalla kierto 3 + 3 vuotta - sato toisena vuonna - rivivälit muokataan talvisaikaan, estää tauteja ja tuholaisia - sato 15 tn/ha korotettu penkki (40 000 taimea/ha), tasamaalla 7-10 tn/ha (24-28 000 taimea/ha) - 3 rikkakasvi- ja 4 tautiruiskutusta - hevosenlantaa 40 tn/ha - olki levitetään 1. raakileiden aikaan

- suurin osa tuotteista myydään tilamyymälästä - itsepalveluperiaate, hävikki 2-5 % - 2 työntekijää ympäri vuoden, 10-11 poimijaa - mansikkasato 100 000 rasiaa, tänä vuonna 25 % normaalia heikompi

Susannesjordbäer, Grindsted - tila ensin vuokrattu ja myöhemmin ostettu vapailta markkinoilta muutama vuosi sitten - 120 000 kr/ha, 25 ha - 8 tunnelissa mansikkaa, avomaalla 3 ha - 6 erilaista viljelysysteemiä - mansikat myydään 3-4 tilamyymälään + tilamyymälä - parsa, peruna, kurpitsa,herne, mustikka, vadelma - Legoland lähellä

- joka vuosi uudet taimet, joskus talvetus harson alla - Flair, Honeoye, Sonata, Malwina, Malling Centenary, Florence - 14.5. alkoi sato tänä vuonna - 25,-/250 g alkukaudesta > hinta sama koko ajan, rasiakoko kasvaa kauden edetessä - sato 40 tn/vuosi

- Sadonkorjuun jälkeen: - lehtien niitto - rivivälien muokkaus - härmäruiskutus - kitkentä - elo-syyskuun vaihteessa 40 kg N/ha+ PK-lannos - maavaikutteinen herbisidi

- Markkinointi: - Facebook + radiomainokset joka päivä 3 kk - Myynti tilalta 800 rasiaa/päivä - leimakortit kanta-asiakkaille - kilpailuja Facessa

Kristian Krogh, Sotrup - tila ollut hallussa 30 v. - v. 2007 asti maitokarjaa - 100 ha peltoa (60 ha ohra, vehnä) - 12 ha mansikkaa, 20 ha peruna, mehustamo - 30 poimijaa - 80 % myydään omista myyntipisteistä -sato alkoi 28.5. Honeoye harson alta - muita lajikkeita Sonata, Malwina, Asia, Florence, Malling Centenary

- mansikan peltoviljelyä - 30 000 taimea/ha - sato 12-15 tn/ha - tasaiset pellot, hankala salaojittaa

- Asia: - arka herbisideille, heikko kasvu, isomarjainen, helppo myydä, ei sovellu hilloon, sisältää pähkylöistä lähteviä kuitumaisia osia

- maalaji tumma, karkea hiekka

- kastelu tykillä 2-3 krt/kesässä200 m 3 /h - sallittu kastelumäärä 1 000 m 3 /ha

- Syyshoitotoimet: - kasvusto leikataan niittosilppurilla ja viedään pois pellolta - koko pelto ruiskutetaan Reglonella heti niiton jälkeen - mansikkarivit jankkuroidaan 60 cm syvyydeltä - jäljet tasataan haralla - elokuussa 50 kg N/ha + 60-70 kg K/ha - keväällä 40 kg N/ha harvoille ja 20 kg N/ha voimakkaille lajikkeille - keväällä hivenravinteet - 30 kg P/ha/vuosi