Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden ennakointiin liittyvää työtä. Se käynnistyi vuonna 1996 opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamalla ns. Mitenna-hankkeella. Kehittämistyön tulokset otettiin käyttöön valtakunnallisessa koulutustarpeiden ennakoinnissa. Menetelmää ja ennakointimallia on kehitetty edelleen ja sitä on sovellettu myöhemmin myös alueelliseen ennakointiin. Määrällistä ennakointia tehtiin aiemmin opetusministeriön toimesta. Opetushallituksen koulutustarpeiden ennakointi on laajentunut verkostoksi, jossa ovat olleet mukana opetusministeriön lisäksi ennen kaikkea työministeriö, sisäasiainministeriö ja alueelliset ennakoijat. Opetushallitus on tukenut ja ohjannut alueennakointia, mutta vastuu siitä on ollut maakuntien liitoilla ja niiden ennakointiryhmillä. Tilastokeskukselta on hankittu tarvittava pohja-aineisto. Viime vuosina Tilastokeskus on kehittänyt ennakointiin sopivaa aineistoa tuottamalla muun muassa ammattitietoja vuosittain. Koulutustarpeiden ennakointi palvelee koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien valmistelua (valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi), koulutuksen järjestämislupien muutoksia, korkeakoulujen tavoite- ja tuloskeskusteluja sekä vuosittaista koulutustarjonnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Ennakointitiedolla on entistä enemmän käyttöä myös koulutukseen hakeutuvalle tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista. 1 Matti Kimari, VTM Opetusneuvos, Ennakointiyksikön päällikkö, Opetushallitus 43
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Ennakoinnin menetelmä Koulutustarvetta ennakoidaan pitkällä aikavälillä (noin 15 vuotta) työelämän kysynnän perusteella. Lähtökohtana on työvoiman kysyntä toimialoittain. Kysynnässä tapahtuvat suhdannevaihtelut eivät yleensä näy ennakointituloksissa, vaan niissä pyritään ottamaan huomioon pitemmän aikavälin muutosnäkymät. Opetushallituksen työ on tähän saakka kytkeytynyt läheisesti työministeriön Työvoima-projekteihin, joissa työministeriö on tuottanut koulutustarpeiden ennakoinnin edellyttämällä toimialaluokituksella työllisen työvoiman kysyntätiedot. Työvoimaprojektien työ on perustunut laajapohjaiseen asiantuntemukseen, joten on ollut perusteltua hyödyntää tätä työtä koulutustarpeiden ennakoinnissa. Kullekin toimialalle on ennakoitu ammattirakenne ja työllisten kysyntä ammattiryhmittäin. Tämä työ on tehty Opetushallituksessa ja taustatukena ovat olleet muun muassa opetusministeriön koulutustarjontatyöryhmät, joiden vastuulla on ollut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien valmistelut koulutustarjonnan tavoitteiden osalta. Kaikkien toimialojen ammattiryhmittäinen työllisten määrän muutos on summattu yhteen ja toimialoittainen kysyntä on näin muutettu ammattiryhmittäiseksi kysynnäksi. Keskeinen tekijä työvoiman kysynnässä on työelämästä pysyvästi poistuvien määrä (eläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus). Avautuvat työpaikat eli ammattiryhmien muutoksien ja poistumien summa on käännetty koulutuksen kielelle ns. ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimella. Tässä yhteydessä on ennakoitu sitä, millaista osaamista eri ammattiryhmissä tulevaisuudessa tarvitaan. Joihinkin ammatteihin (esimerkiksi myyjät) on useita tulevaisuudessa soveltuvia koulutuksia ja joihinkin (esimerkiksi lääkärit) vain yksi soveltuva koulutus. Koulutustarpeiden ennakoinnissa otetaan lisäksi huomioon koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuustekijöinä koulutuksen läpäisy, useamman tutkinnon suorittavat sekä tutkinnon suorittavien oletettu sijoittuminen työelämään. Työvoiman kysyntä vuoteen 2020 Seuraavassa tarkastellaan viimeisimmän ennakointityön tuloksia. Tarkemmat tulokset ja aineisto ilmenevät Opetushallituksen julkaisusta Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Työministeriön Työvoima 2025 -raportti sisältää muun muassa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä lähivuosina ja vuoteen 2030. (Työministeriö 2007.) Opetushallitus on käyttänyt työssään kahta vaihtoehtoista ennustetta eli peruskehityksen ja tavoitekehityksen mukaista toimialaennustetta ennakoidessaan toimialojen ammattirakenteiden muutoksia vuoteen 2020. Peruskehitys kuvaa tulevaisuutta arviointiajankohdan tiedon perusteella ja todennäköisten kehityskulkujen mukaisena. Tavoitekehityksessä on kysymys peruskehitystä paremmasta työllisyydestä. Ennakointituloksia hyödynnettäessä on painopiste ollut tavoitekehityksen mukaisissa ennakointituloksissa. Tavoitekehityksen mukaan etenkin sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialoilla, liike-elämää palvelevissa toiminnoissa, vähittäiskaupan toimialalla, matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja rakentamisessa on ennakoitu työllistyvän nykyistä enemmän. Alkutuotannossa ja useimmilla teollisuuden toimialoilla sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa työllisten määrän ennakoidaan vähenevän selvästi pitkällä aikavälillä. Kuviosta 1 ilmenee ennakointijaksolla avautuvien työpaikkojen määrä, joka tar- 44
Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja koittaa työllisten muutosta ja poistuman yhteenlaskettua määrää. Kysymys on tavoitekehityksen mukaisesta vaihtoehdosta. Siinä ammattirakenne-ennuste perustuu korkeatasoiseen tiede-, teknologia-, liiketoiminta- ja ympäristöosaamiseen sekä palveluosaamiseen. Kuvio 1. Avautuvien työpaikkojen määrä vuosina 2005 2020 pääammattiryhmittäin (tavoitekehitys). Palvelutyö Sosiaali- ja terveysalan työ Teollinen työ Muu johto- ja asiantuntijatyö Rakennusalan työ Opetus- ja kasvatustyö Liikenne ja logistiikkatyö Toimistotyö Maa- ja metsätaloustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Turvallisuusalan työ Avautuvat työpaikat Poistuma Muutos -100 000-50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Opetushallitus. Poistumalla on suuri merkitys avautuvien työpaikkojen määrässä. Poistuman osuus vaihtelee huomattavasti ammattiryhmästä toiseen. Työllisten yhteenlaskettu poistuman määrä on yhteensä hieman yli 900 000 kaudella 2005 2020. Työllisten kokonaismäärän ennakoidaan kasvavan ennustekaudella huomattavasti vähemmän, eli hieman alle 200 000:lla. Kaikkia poistumia ei korvata silloin, kun työllisten määrä supistuu kyseisessä ammattiryhmässä. Edellä kuvatun työllisyyden kokonaiskasvun lisäksi syntyy noin 120 000 uutta työpaikkaa ammattirakenteen muutoksen seurauksena kasvaviin 45
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 ammattiryhmiin. Tämä arvio perustuu 60 ammattiryhmän tarkkuudella tehtyyn ammattirakenne-ennakointiin. Syntyy myös uusia ammatteja ja vanhoja ammatteja poistuu. Näitä muutoksia pyritään ennakointityössä myös ottamaan huomioon. Työllistävimmät ammattiryhmät ovat ennakointitulosten mukaan kaupan alalla, sosiaali- ja terveysalan ammateissa sekä opetusalalla (kuvio 2). Erilaisissa asiantuntijatehtävissä työllisten määrän ennakoidaan kasvavan huomattavasti, mutta poistuma on keskimääräistä vähäisempää. Esimerkiksi tietotekniikan asiantuntijoiden määrä on lisääntynyt vasta parin viime vuosikymmenen aikana, joten eläkkeelle siirtyminen ajoittuu muita ammattiryhmiä myöhemmäksi. Kuvio 2. Ammattiryhmät, joissa avautuu eniten työpaikkoja keskimäärin vuodessa kaudella 2005 2020. Kauppiaat ja myyjät Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät Maaliikennetyöntekijät ja yrittäjät Perus- ja lähihoitajat Siivoustyöntekijät Metallityöntekijät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Koneasentajat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tavoitekehitys Peruskehitys 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Opetushallitus. 46
Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Aloittajatarpeet ensi vuosikymmenen alussa Valtioneuvosto on vahvistanut uuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 joulukuussa 2007. Valmistelussa käytettiin hyväksi muun muassa Opetushallituksen ennakointituloksia valtakunnallisesta aloittajatarpeesta vuodelle 2012. Tulokset koskevat ammatillista peruskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta. Ennakoinnin pääpaino on ollut nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutettiin myös alueellinen ennakointi maakuntien liittojen johdolla. Maakunnat tulivat mukaan ennakointityöhön jo edellisen kehittämissuunnitelman valmistelun aikaan. Alueellisessa ennakoinnissa pyritään ottamaan huomioon maakuntien liittojen laatimat maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat, jotta suunnitelmien tavoitteet ja koulutustarjonta tukisivat mahdollisimman hyvin aluekehittämistä. Taulukosta 1 ilmenee nykyiset nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajamäärät, aloittajatarvelaskelmat ja aloittajatavoitteet, jotka sisältyvät koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Nuorten koulutuksen aloittajatarve ja -tavoite on suhteutettu nuorisoikäluokan kokoon ottaen huomioon myös aiemmin mainitut koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteet. Ennakointitulosten mukaan ammatillisen peruskoulutuksen määrää ja osuutta tulisi lisätä nykyisestä. Merkittävä tekijä tähän on työelämästä poistuvien työntekijöiden sijoittuminen niihin ammatteihin, joihin kouluttaudutaan ammatillisen peruskoulutuksen kautta. Korkeakoulutuksen tarve pienenisi nykyiseen verrattuna. Vaikka korkeakoulutusta edellyttävien ammattien työllisten määrä kasvaa, poistuman osuus ei ole yhtä merkittävä kuin ammatillista peruskoulutusta edellyttävissä ammateissa. Lisäksi yliopistokoulutuksen nykytilan vertailuluvussa on muitakin kuin nuorisoikäluokkaan kuuluvia aloittaneita. Taulukko 1. Nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittaneet, aloittajatarve ja aloittajatavoitteet koulutusasteittain vuodelle 2012. Koulutusaste Aloittaneet 1) Ennakoitu aloittajatarve vuonna 2012 2) Aloittajatavoite vuonna 2012 3) Muutos-% tavoite aloittaneet Ammatillinen peruskoulutus 48 120 51 900 49 200 2,2 Ammattikorkeakoulu 26 160 24 000 24 600-6,0 Yliopisto 20 350 17 100 19 100-6,1 Yhteensä 94 630 93 000 92 900-1,8 1) Uudet opiskelijat vuonna 2006 opetussuunnitelmaperusteissessa ammatillisessa koulutuksessa (TK), amktutkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa (AMKOTA) sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa (TK). 2) Laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012. Tavoitekehitys. Opetushallitus. 3) Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämissuunnitelma 5.12.2007. Opetusministeriö. 47
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Kehittämissuunnitelman koulutusaloittaiset aloittajatavoitteet ovat ennakointitulosten osoittamien muutosten suuntaisia (kuvio 3). Poikkeuksena on matkailu-, ravitsemis- ja talousala, jossa ennakointitulos merkitsisi aloittajamäärien kasvua, mutta asetettu aloittajatavoite on pienempi kuin tämänhetkinen aloittajamäärä. Aloittajamääriä tulisi lisätä ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Lisää aloittajia tarvitaan koulutusalan kaikilla asteilla ja lähes kaikilla opintoaloilla. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojen ennakoitu voimakas kasvu. Toinen koulutusala, jonka aloittajatarve kasvaa, on tekniikan ja liikenteen ala. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on tarvetta sekä lisätä että vähentää aloittajamääriä opintoalasta riippuen. Kasvu keskittyy ennen kaikkea ammatilliseen peruskoulutukseen ja siinä suuriin opintoaloihin kuten kone-, metalli- ja energiatekniikkaan, ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaan sekä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Myös matkailu-, ravitsemisja talousalalla ja siinä lähinnä puhdistuspal- Kuvio 3. Nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittaneet, ennakoitu aloittajatarve ja aloittajatavoite koulutusaloittain vuodelle 2012. Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Luonnontieteiden ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Aloittajatavoite vuonna 2012 1) Ennakoitu aloittajatarve vuonna 2012 2) Aloittaneet 3) 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 1) Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Opetusministeriö 5.12.2007. 2) Ennakointitulokset koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012. Tavoitekehitys. Opetushallitus. 3) Uudet opiskelijat 2006 (Tilastokeskus, AMKOTA). 48
Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja velualan koulutuksessa ennakoidaan tarvittavan nykyistä enemmän aloittajia. Huomattavimmat vähennystarpeet ovat kulttuurin ja luonnontieteiden koulutusalalla. Kulttuurin koulutusala on ollut suosittu ala, joka on laajentunut viime vuosina yli työvoiman kysynnän. Ennakointituloksiin vaikuttaa myös se, että tavoitteena on nostaa alan keskimääräistä alhaisempaa koulutuksen läpäisyastetta. Luonnontieteiden alan aloittajatarve on myös selvästi nykyistä vähäisempi. Keskeinen syy on alan koulutusta edellyttävien ammattiryhmien keskimääräistä pienempi poistuma. Myös koulutuksen läpäisy on suhteellisen alhainen. Ennakoinnissa on asetettu tavoitteeksi koulutuksen läpäisyasteen nostaminen, mikä vähentää ennakoitua aloittajatarvetta. Ennakoinnin lähiajan haasteita Määrällisen ennakoinnin lisäksi Opetushallituksessa ollaan panostamassa osaamistarpeiden (laadullinen) ennakointiin. Laadullista ennakointia kehitetään systemaattiseksi ja jatkuvaksi toiminnaksi. Osaamistarpeiden ennakointimenetelmien ja prosessien kehittämistä sekä osaamistarpeiden ennakoinnin voimavarojen lisäämistä tarvitaan jatkossa. Opetushallituksessa on meneillään ESR-rahoitteinen hanke (2008 2011), jonka tavoitteena on ammatillisten osaamistarpeiden valtakunnallisen ennakoinnin menetelmän, verkoston ja tiedonkulkujärjestelmän kehittäminen. Osaamistarpeiden ennakoinnissa klusteriennakoinnin vahvistaminen on tarpeellista, jotta ammattialojen yhteiset ja ammattialojen yli menevät ammattitaitovaatimukset voidaan ottaa tutkinnoissa ja opetussuunnitelman perusteissa huomioon. Opetushallitus tekee koulutusaloittain tutkintoja ja koulutusohjelmia sekä niiden nimikkeitä koskevat ehdotukset opetusministeriölle. Tutkintorakenne-esitysten valmistelussa hyödynnetään osaamistarpeiden ennakoinnin avulla tuotettua tietoa. Tutkintojen ja koulutusohjelmien kehittämisen ohella laadullista ennakointia hyödynnetään valtakunnallisella tasolla erityisesti tutkinnon perusteiden kehittämisessä. Määrällistä ja laadullista ennakointia pyritään jatkossa sovittamaan entistä enemmän yhteen. Tulevaisuudessa yhtenä haasteena on parantaa myös koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen omia ennakointivalmiuksia. Aluehallinnossa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten alueellinen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi tulevaisuudessa vastuutetaan ja organisoidaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt vuoden 2008 loppupuolella, että aikaisemmin toteutetuista työvoimaprojekteista luovutaan ja pitkän aikavälin rakenne-ennusteiden strategiseksi kehittämiseksi muodostetaan eri ministeriöiden kesken yhteinen tilaajakonsortio ja pitkän aikavälin työvoimaennusteet tilataan Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (VATT). Muutos asettaa opetushallinnon ennakointityön sekä vastaavan alueellisen ennakointityön uuteen tilanteeseen. Haasteita uudelle menettelylle aiheuttavat ennen kaikkea uuden toimialaennakoinnin luokitusten sopivuus eri tahojen tarpeisiin sekä aikataulukysymykset ajatellen esimerkiksi seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman laadintaa. Lisäksi toimialojen ennakoitua kehitystä kuvaavat taustatiedot ovat välttämättömiä, jotta työtä voidaan hyödyntää opetushallinnon ennakointityössä. 49
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Lähteet: Hanhijoki I, Katajisto J, Kimari M, Savioja H. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan. Opetushallitus. Helsinki 2009. Opetusministeriö. Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Helsinki 2008. Työministeriö. 2007. Työvoima 2025. Työpoliittinen tutkimus 2007:325. Helsinki. Edita. 50