1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/07/1 Dnro Psy-2005-y-191 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2007 ASIA Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii LUVAN HAKIJA Kuiva-Turve Oy Ratatie 2 95100 KUIVANIEMI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Varastointi... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vesistöön johdettavan veden laatu... 8 Veden määrä...8 Vesistössä aiheutuva kuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 11 Päästöt ilmaan... 11 Melu... 11 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 12 Yleiskuvaus... 12 Alueen luonto ja suojelukohteet... 12 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12 Vesistön tila ja käyttö... 12 Virtaamat... 12 Vedenlaatu... 13 Kalatalous ja virkistyskäyttö... 16 Maaperä ja pohjavesiolot... 19 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 19 Vaikutus pintavesiin... 19 Vesistö- ja kalastovaikutukset... 19 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 21 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 21 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 21 Melu... 22 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 22 Käyttötarkkailu... 22 Päästötarkkailu... 22 Vaikutustarkkailu... 23 TOIMINNAN LOPETTAMINEN... 24 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 24 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 25 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 25 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 25 Lausunnot... 25 Muistutukset ja mielipiteet... 28 Hakijan kuuleminen ja vastine... 32 MERKINTÄ... 34 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 35 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 35 LUPAMÄÄRÄYKSET... 35 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 35 Päästöt pintavesiin... 35
Vaikutukset pohjavesiin... 36 Päästöt ilmaan... 36 Melu... 37 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 37 Varastointi... 37 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 37 Toiminnan lopettaminen... 37 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 38 Kalatalousmääräys... 38 Määräys poronhoidolle aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi... 38 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 38 RATKAISUN PERUSTELUT... 39 Lupaharkinnan perusteet... 39 Luvan myöntämisen edellytykset... 39 Lupamääräysten perustelut... 41 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 41 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 42 Kalatalousmääräys... 43 Määräys porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi... 43 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 43 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 45 Päätöksen voimassaolo... 45 Lupamääräysten tarkistaminen... 46 Korvattavat päätökset... 46 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 46 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 46 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 46 Sovelletut säännökset... 46 KÄSITTELYMAKSU... U 47 Ratkaisu... 47 Perustelut... 47 Oikeusohje... 47 MUUTOKSENHAKU... 48 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kuiva-Turve Oy on hakenut Kontio-Klaavunsuon turvetuotannolle ja vesien johtamiseen Kontio-ojan kautta Kuivajokeen toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemusasiakirjat on toimitettu ympäristölupavirastoon 29.12.2005. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalue sijaitsee valtion maalla Kuivaniemen kirkonkylästä noin 9 km länteen Kuivajoen vesistöalueen alaosan alueella. Tuotantoalueen kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 1992. Kontiosuon alue on ollut lähes kokonaan tuotantokunnossa vuodesta 1997 lähtien. Klaavunsuolla tehtiin 15 20 hehtaarin alueella pienimuotoisia kuntoonpanotöitä vielä vuosina 1999 2003. Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalue kokonaisuudessaan on ollut tuotantokunnossa vuodesta 2004 lähtien. Tuotanto on aloitettu 64 hehtaarin alueella vuonna 1995, vuonna 1996 tuotannossa oli 158 ha ja nykyisin turvetta tuotetaan koko 387 ha:n suuruisella alueella. Alueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pumppausaltaasta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan laskuojan kautta Kontioojaan ja edelleen Kuivajokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on 4.6.1991 antamallaan päätöksellä nro 42/91/1 myöntänyt Kuiva-Turve Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan johtaa Kontio-Klaavunsuon kuntoonpanon ja käytön yhteydessä vapautuvat vedet Kontio-ojan kautta Kuivajokeen. Pohjois-Suomen vesioikeus on 26.2.1997 antamallaan päätöksellä nro 8/97/1 myöntänyt luvan Kontio- Klaavunsuon laajennusosan vesien johtamiseen Kontio-ojan kautta Kuivajokeen sekä tarkistanut päätöksen nro 42/91/ lupamääräyksiä. Viimeksi mainitussa päätöksessä luvan haltija on velvoitettu jättämään lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2005 loppuun mennessä. Toimintaa varten alueita on vuokrattu noin 470 ha, minkä lisäksi hanketta varten tarvittavista alueista on sovittu maanomistajien kanssa.
Maakuntakaavassa alue on osoitettu turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole laadittu. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Poltto- ja voiteluaineet Vesien käsittely Tarkoituksena on jatkaa Kontio Klaavunsuon turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 387 hehtaarin alalla. Nykyiseen toimintaan ei hakemuksessa ole esitetty muutoksia. Tuotantoalueella ei ole kiinteitä rakennuksia ja viemäröintiä. Tukikohta-alueella on tuotantourakoitsijan siirrettäviä kevytrakenteisia tauko- ja varastotiloja. Normaali tuotantoaika on touko elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 40 50/kesä keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin, jolloin tuotantoa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Turve kuljetetaan asiakkaille pääosin loka huhtikuussa. Palaturvetta voidaan asiakkaiden tarpeen mukaan kuljettaa muulloinkin. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä käytetään jyrsinturvetuotannossa Haku-menetelmää, mekaanista kokoojavaunua sekä imuvaunua. Mahdollisessa palaturpeen tuotannossa käytetään palaturpeen nostomenetelmää ja keräilyssä Haku-menetelmää. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, mutta tarvittaessa kunnostus- ja huoltotöitä tehdään kaikkina vuodenaikoina. Kontio-Klaavunsuolla on tuotettu jyrsinpoltto-, pala- ja ympäristöturvetta. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Kemiin ja palaturve lähialueiden pienkäyttökohteisiin. Ympäristöturvetta toimitetaan pääasiassa paikallisille maanviljelijöille, puutarhoille ja lähialueiden jätevedenpuhdistamoille. Keskimääräinen vuotuinen tuotantotavoite on yhteensä noin 195 000 m 3. Tuotantoaikana koneissa käytetään diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuotuinen kulutus on noin 93 000 litraa ja voiteluaineiden 740 litraa tuotantokaudessa. Tuotantoalue muodostuu Kontiosuon ja Klaavunsuon erillisistä alueista. Klaavunsuon 301,6 ha:n suuruisella tuotantoalueella on kymmenen tuotantolohkoa ja auma-alueita 13,4 ha. Klaavunsuon tuotantoalueelta (315 ha) vedet johdetaan kolmen laskeutusaltaan ja Kontiosuon pohjoispäässä sijaitsevien kahden laskeutusaltaan kautta pumppausaltaaseen. Kontiosuon kahden tuotantolohkon pinta-ala on yhteensä 66,8 ha. Lisäksi auma-alueita on 5,2 ha. Kontiosuon tuotantoalueelta (72,0 ha) vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta pumppausaltaaseen.
Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kaikki laskeutusaltaat ja pumppausallas varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojiin sijoitettavat paloaltaat toimivat osaltaan virtaaman tasaajina sekä kiintoaineen pidättäjänä. Eristysojissa on tarvittavissa kohdissa lietetaskuja. Pumppausaltaan edellä sijaitsevat altaat toimivat osaltaan laskeutusaltaina ja osaltaan pumppaamon tarvitsemana vesivarastona. Sulan maan aikana Kontiosuolta ja Klaavunsuolta tulevat vedet johdetaan sähkökäyttöisellä pumpulla pumppausaltaasta jako-ojaan, josta ne valuvat pintavalutuskentälle ja sen alaosasta edelleen keräilyojan kautta mittapadolla varustettuun laskuojaan 1. Talvella vedet ohjataan pumppaamoaltaasta sulkupadon kautta ohitusojaan ja edelleen lietealtaalla varustettuun laskuojaan. Pintavalutuskentän 28 ha:n alueesta tehollista aluetta on 20 ha eli 5,2 % sen 387 ha:n suuruisesta valuma-alueesta. Kentän turvekerroksen keskimääräinen paksuus on 1,7 m ja kaltevuus on 0,21 %. Vedet valuvat kentällä noin 450 metrin matkan. Vesienkäsittelyn tehostaminen Kesällä 1999 ilmeni, että Kontio-Klaavunsuon alkuperäisen pumppaamon teho oli valumaan nähden liian pieni. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen suorittamasta maastotarkastuksesta 5.7.1999 laaditun muistion mukaan pumppausta tuli tehostaa niin, että pumppujen kapasiteetti riittää pumppaamaan kesäolosuhteissa kaiken veden pintavalutuskentälle. Pumppaamo uusittiin talvella 1999 2000 vaihtamalla pumppukaivo, jossa on aiempaa tehokkaammat kaksi pumppua. Pumppaamon suoritusarvot muuttuivat seuraavasti: Vanha pumppaamo Uusi pumppaamo Nimellisteho, kw 2 * 7 2 * 22 Pumppaamon tuotto l/s 85 293 Tuotto l/s km 2 22 76 Mitoitusnostokorkeus, m 7 11,4 Sähköliittymän pääsulake,a 3 * 63 3 * 100 Vanha purkuputki (DN 315 mm) vaihdettiin halkaisijaltaan suurempaan putkeen (DN 500 mm). Uutta purkuputkea rakennettiin noin 450 m. Muutosten jälkeen pumppauksessa ei ole ilmennyt tehonpuutteesta johtuvia ongelmia. 6
7 Varastointi Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Nykyisin Kontio-Klaavunsuolla polttoaineet varastoidaan pääyrittäjän kolmessa 1 000 2 000 litran polttoainesäiliössä. Lisäksi alueella on viisi kiertävän keruuryhmän polttoainesäiliötä, joissa säilytetään tarvittaessa polttoainetta. Kontiosuolle turpeen tuottaja on järjestänyt 16 000 litran polttoainesäiliön, jossa polttoainetta säilytetään palanvedon ajan kesä heinäkuussa. Toiminnassa ei käytetä muita kuin edellä mainittuja ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikennejärjestelyt Toiminnan lopettaminen Turvetta kuljetetaan pääasiassa reittä: työmaatie Närränharjuntie Harjulaan paikallistie nro 8520 Kuivaniemelle 4-tie Kemiin. Osa Klaavunsuolla tuotetusta turpeesta voidaan kuljettaa myös Susiojanlatvasuolta lähtevää Nevalaan johtavaa metsäautotietä, joka yhtyy paikallistiehen nro 8520. Lisäksi pienehköjä määriä Klaavunsuolla tuotettua ympäristö- ja palaturvetta voidaan kuljettaa etelään Nevalaan johtavan metsäautotien kautta paikallistietä nro 8523 Yli-Olhavalle, paikallistietä nro 855 Olhavalle ja edelleen 4-tielle. Jyrsinturpeen toimitukset ajoittuvat loka huhtikuuhun. Palaturvetta toimitetaan asiakkaille tilausten mukaan. Turve lastataan perävaunullisiin rekkoihin pyöräkuormaajalla. Keskimääräisen vuosituotannon kuljettamiseen tarvitaan noin 1 700 autokuormaa. Muutoin tuotantotoiminnasta aiheutuu lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotannossa käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Alueita ei ole poistunut tuotannosta, mutta seuraavan viiden vuoden aikana tuotannosta voi poistua 10 ha. Kontiosuolla tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2025 ja Klaavunsuolla vuonna 2030. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kontio-Klaavunsuon vesienkäsittely perustuu eristysojiin, sarkaojarakenteisiin, lietealtaisiin sekä laskeustusaltaisiin ja pumppauksella toimivaan pintavalutukseen sulan maan aikana. Hakijan mukaan nämä vesienkäsittelymenetelmät vastaavat nykyisen tietämyksen mukaan Kontio-Klaavunsuon olosuhteissa parasta teknisesti ja taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Vesienkäsittelyä ei ole tarpeen tehostaa ottaen huomioon toiminnassa olevat tehokkaat rakenteet sekä toiminnasta aiheutuvat vähäinen kuormitus ja vaikutukset alapuolisessa vesistössä. Kontio-Klaavunsuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vähäinen jätemäärä säilytetään asianmukaisesti ennen jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamista. Jätemääristä pidetään kirjaa. Poltto- ja jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että riski öljyn joutumisesta maaperään minimoidaan.
Tuotantoalueilla työskenteleviä koulutetaan ja opastetaan jatkuvasti ympäristönsuojelurakenteiden hoitamiseen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaviin työtapoihin sekä toimintaan poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Eri soilta johdettavat vedet voivat laadultaan poiketa huomattavasti ja myös tietyltä suolta tulevan veden laatu voi vaihdella vuosittain muun muassa hydrologisista tekijöistä johtuen. Vesistöön johdettavan veden laatu Kontio-Klaavunsuolta lähtevän veden laatua on seurattu vuosina 2003 2004. Tarkkailutuloksia on verrattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden tuloksiin vuosina 2000 2004. Vuosi Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Fe µg/l 2003 3,8 34 724 22 3 250 (n=9) 2004 2,9 34 758 19 1 450 (n=9) Ka. 2003 2004 3,4 34 741 21 2 350 Ka., PPO 2000 2004 5,0 38 1 175 50 3 781 Veden määrä Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 34 mg/l on ollut lähes samalla tasolla, mutta kiintoaineen (3,4 mg/l), kokonaistypen (741 µg/l), kokonaisfosforin (21 µg/l) ja raudan (2 150 µg/l) pitoisuus vedessä on ollut selvästi alhaisempi kuin tarkkailusoilta johdetussa vedessä. Hakijan mukaan Kontio- Klaavunsuon vesiensuojelurakenteet ovat tarkkailutulosten mukaan toimineet keskimääräistä paremmin. Kontio-Klaavunsuolla valumaa on mitattu vuosina 2003 2004, minä aikana tuotantokaudella valuma on ollut melko tasainen, kuten muillakin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoilla. Kontio- Klaavunsuolta tuotantokaudella vuosina 2003 2004 tullut keskimääräinen valuma oli 7,7 l/s km 2, kun tarkkailusoilta vuosina 2000 2004 tullut valuma oli keskimäärin 9,8 l/s km 2. Kontio-Klaavunsuon suuresta tuotantopintaalasta johtuen vesistöön johdettavan veden määrä on kuitenkin ollut yli kaksinkertainen tarkkailusoilta keskimäärin tulleeseen virtaamaan verrattuna.
9 Vuosi MQ l/s Mq l/s km 2 Hq (vrk) l/s km 2 2003 24,9 5,6 39,4 2004 43,1 9,7 36,5 Ka. 2003 2004 34,0 7,7 38,0 Ka., PPO 2003 2004 14,8 9,8 94,3 Vesistössä aiheutuva kuormitus Kontio-Klaavunsuolta vesistöön joutunut kuormitus on arvioitu vuosien 2003 2004 keskimääräisen ominaiskuormituksen mukaan, joka on laskettu keskimääräisen valuman ja vedenlaadun tulona ja kerrottu tuotantoalueen pinta-alalla 387 ha. Vuosittaista kuormitusta laskettaessa tuotantokauden, syksyn, talven ja kevään kuormitus on arvioitu erikseen. Nettokuormituksen laskemisessa taustahuuhtouma on arvioitu Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevan Vitmaojan valuma- ja vedenlaatutietojen perusteella. Kontio-Klaavunsuolta tuotantokaudella tulevan vesistökuormituksen arvioimisessa on käytetty vuosien 2003 2004 vedenlaatu- ja valumatietojen perusteella laskettuja ominaiskuormitusarvoja. Ylivaluma-ajan ominaiskuormitustietoja on ainoastaan vuodelta 2004. Nettokuormitus on laskettu vähentämällä bruttokuormituksesta Vitmaojan vedenlaatutulosten perusteella laskettu luonnonhuuhtouma. Kesän ylivaluma-ajan nettokuormitus on laskettu vähentämällä bruttokuormituksesta Vitmaojan vuosien 2000 2004 keskimääräinen ominaiskuormitus ylivaluman aikana. Edellä kuvatuilla perusteilla laskettu Kontio-Klaavunsuon kuormitusarvio tuotantovaiheessa tuotantokaudella touko syyskuussa ja erityisesti ylivalumatilanteessa on: Tuotantovaihe Bruttokuormitus, kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Touko syyskuu 9,8 89 2,1 0,06 0,05 0,008 4,6 Kesän ylivaluma 52,2 346 8,5 0,30 Tuotantovaihe Nettokuormitus, kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Touko syyskuu 0 1) 0 1) 0 1) 0,04 0 1) 0 1) 0,2 Kesän ylivaluma 0 1) 0 1) 0 1) 0 1) 1) Luonnonhuuhtouma on ollut suurempi kuin turvesuolta lähtevä kuormitus, jolloin nettokuormituksesta on tullut negatiivinen Vuotuisen kuormituksen arvioimisessa tuotantojakson kuormitus on arvioitu vuosien 2003 2004 tarkkailutulosten perusteella, kuormitus syksyllä ja keväällä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien 2001 2004 ominaiskuormitusten perusteella. Koska Kontio-Klaavunsuolla pintavalutuskenttä ei ole käytössä talvella, kuormitus talvella on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden sekä Lapin ympäristökeskuksen alueella sijaitsevan Lumiaavan laskeutusaltaan 3 vuosien 2001 2004 ominaiskuormituksen perusteella. Jakson kuormitus on saatu kertomalla ominaiskuormitukset jakson päivien lukumäärällä.
Vuosikuormitus kokonaisuudessaan on saatu kertomalla koko vuoden ominaiskuormitusarvio tuotantoalueen pinta-alalla. Nettokuormitus on laskettu vähentämällä bruttokuormituksesta Vitmaojan tulosten perusteella laskettu luonnonhuuhtouma. Kuvatulla tavalla laskettuna arvio Kontio- Klaavunsuolta vesistöön vuosittain joutuvasta brutto- ja nettokuormituksesta on: Brutto-ominaiskuormitus eri vuodenaikoina, g/ha Päiviä Kiintoaine COD MN Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Syksy 40 1 528 13 360 876 15,6 Talvi 165 3 185 15 675 1 997 92 Kevät 30 3 267 16 950 6 122 175 Tuotantok. 130 3 289 29 900 689 19,5 18,2 2,6 1 560 Yhteensä 11 269 75 885 9 684 301 Koko vuoden bruttokuormitus, kg/v (tuotantoala 387 ha) 4 361 29 367 3 749 116 10 Netto-ominaiskuormitus eri vuodenaikoina, g/ha Päiviä Kiintoaine COD MN Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Syksy 40 496 800 564 4,0 Talvi 165 1 733 1 815 1 667 59 Kevät 30 1 308 0 1) 96 0 1) Tuotantok. 130 0 1) 0 1) 0 1) 13 0 1) 0 1) 78 Yhteensä 3 537 2 615 2 327 63 Koko vuoden bruttokuormitus, kg/a (tuotantoala 387 ha) 1 369 1 012 901 24 1) Luonnonhuuhtouma on ollut suurempi kuin turvesuolta lähtevä kuormitus, jolloin nettokuormituksesta on tullut negatiivinen Kontio-Klaavunsuon vuosien 2003 2004 tarkkailujakson nettokuormitusta on verrattu vuosien 1993 1996 tarkkailujakson nettokuormitukseen: Kiintoaine kg/vrk COD MN kg/vrk Kok.N kg/vrk NH 4 -N kg/vrk Kok.P kg/vrk PO 4 -P kg/vrk Fe kg/vrk 1993 5,0 71 2,00 0,30 0,050 0,010 1994 0 1) 35 1,00 0 1) 0,020 0,001 1995 0,7 9 0,22 0 1) 0,005 0,001 Keskiarvo 1,9 38 1,07 0,025 0,004 1993 1996 2003 0 1) 0 1) 0,03 0 1) 0 1) 0 1) 0,46 2004 0 1) 0 1) 0,04 0 1) 0 1) 0 1) 0 1) Keskiarvo 2003 2004 0 1) 0 1) 0,04 0 1) 0 1) 0 1) 0,23 Vesistöön joutunut kuormitus oli vuoteen 1995 mennessä pienentynyt 80 90 % vuoteen 1993 verrattuna. Vuosina 1993 1995 Kontio-Klaavunsuo oli pääosin kuntoonpanovaiheessa, joskin tuotantoa kokeiltiin vuonna 1995. Kuormitus on pienentynyt edelleen ja vuosina 2003 2004 luonnonhuuhtouma oli lähes kaikkien tekijöiden osalta tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta suurempi, minkä mukaan nettokuormitusta ei aiheutuisi lainkaan.
11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoa koskevassa vesioikeuden päätöksessä nro 8/97/1 luvan haltija on velvoitettu tarkkailemaan lähimmillään 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevan, vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellun Närränharjun pohjavesiesiintymän pinnan korkeutta ja veden laatua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa on seurattu myös samalla pohjavesialueella Kontio-ojan suun lähellä sijaitsevan kaivon veden laatua vuosina 1992 1993 sekä 2001. Tulosten mukaan veden laatu on ollut hyvä. Ympäristökeskus on 18.3.2004 päivätyssä kirjelmässä hyväksynyt pohjavesitarkkailun keskeyttämisen ja ilmoittanut, että Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä harkitaan tarkkailun jatkamisen tarpeellisuutta. Turvetuotannon päästöt ilmaan aiheutuvat pääasiassa tuotantokaudella ja erityisesti jyrsinturpeen tuotannosta. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen niin, että maatuneisuusasteen kasvaessa turve pölyää enemmän. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Myös aumaus ja lastaus ovat pölyämistä aiheuttavia toimia. Liikenne voi satunnaisesti aiheuttaa pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois ennen yleiselle tielle saapumista. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten ja vuosia useilla tuotantoalueilla tehtyjen laskeumamittausten tulosten perusteella turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä. Tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa olosuhteissa noin kilometrin etäisyydellä toimintakohteesta. Myös pienhiukkasten on todettu laskeutuvan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista, mutta väriltään tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kevyt turvepöly ei leviä vastatuuleen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydellä. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db:n melua 300 400 metrin etäisyydellä. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelyolosuhteissa avoimessa maastossa. Puuston ja muun kasvillisuuden on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kontio-Klaavunsuon tuotantoalueen jätteet ovat sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Syntyvien jätteiden määrä on vähäinen.
Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat eri jätelajeille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, joka päivitetään tarvittaessa vuosittain. Suunnitelmasta ilmenevät muun ohella jätteen kuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. 12 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Hydrologisessa jaottelussa Kontio-Klaavunsuo sijaitsee Kuivajoen vesistöalueeseen kuuluvan Kuivajoen alaosan alueella (63.01) Harjulan valumaalueella (63.014). Kuivajoen alaosan valuma-alueesta noin 85 % on metsämaata, peltoja 3,4 % ja turvetuotantoalueita 6,5 %. Kontio-Klaavunsuon pinta-ala valuma-alueesta on 1,1 %. Harjulan valuma-alueesta metsää on noin 85 %, peltoa, niittyä tai nurmea 1,4 % ja tuotantoalueita 10,7 %. Kontio-Klaavunsuon osuus valuma-alueesta on 9 %. Kontio-Klaavunsuo sijaitsee poronhoitoalueella, jolla toimii Oijärven paliskunta. Kontio-Klaavunsuo sijaitsee Kuivajoen vesistöalueella, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Kuivajoki kuuluu SAP-ohjelmaan, jossa tavoitteena on palauttaa jokeen luonnossa lisääntyvä lohikanta. Klaavunsuon lounais-länsipuolella lähimmillään 2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee Iso-Hirviaavan Lähteenaavan soidensuojelualue (FI 1101400). Se on arvokas aapa- ja keidassoiden yhdistelmä. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisena SCIalueena. Kontio-Klaavunsuon läheisyydessä ei sijaitse muita luonnonsuojelukohteita. Hakijan tietojen mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaita pienvesiä. Kontiosuolta 1,2 km itään sijaitsee Iso Kyrölampi. Kontiosuolta 6,5 km lounaaseen on Harjulan kylä ja lähimmät rakennukset sijaitsevat 720 810 m Kontiosuon pohjoispuolella. Klaavunsuota lähimmät rakennukset sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä koillisessa. Virtaamat Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueelta vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojassa Kontio-ojaan, jossa vedet laskevat 1,4 km:n matkan ennen Kuivajokea. Kontio-ojan luusuasta Perämereen matkaa on noin 43 km. Kontio-ojan latvalla valuma-alue on ojitettua suomaastoa. Ojan valumaalue on noin 2,6 km 2 ja järvisyys 0 %.
Kuivajoki alkaa Oijärvestä (21,6 km 2 ), johon laskee muun muassa Kivijoki. Kivijoen vedenlaatu vaikuttaa myös Oijärven veden laatuun. Kuivajoen alaosan valuma-alue, jolla Kontio-Klaavunsuo sijaitsee, on pinta-alaltaan noin 320 km 2 ja sen järvisyys on 0,5 %. Koko Kuivajoen vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 1 356 km 2 ja järvisyys 2,7 %. Hakemuksessa virtaamia on tarkasteltu Ravaskan virtaamanmittauspisteen vuosien 2000 2005 aineiston perusteella. Mittauspiste sijaitsee Kuivajoen alaosalla Heinikosken alueella (63.012) noin 27 km alavirtaan Kontio-Klaavunsuon vesien purkukohdasta Kuivajokeen. Ravaskassa valumaalue on 1 279 km 2 ja järvisyys noin 2,8 %. Valuma-alue Virtaama (m 3 /s) Valuma l/s km 2 Kontio-oja ennen laskua Kuivajokeen (F=2,6 km 2 ) Talvi MQ 0,012 Mq= 4,7 Kevät MQ 0,12 Mq= 46 Kesä MQ 0,023 Mq=9,1 Syksy MQ 0,021 Mq=8,2 Tuot. aik. MQ 0,039 Mq=15,1 Kesä yliv. MHQ 0,060 MHq=23 Valuma-alue Virtaama (m 3 /s) Kuivajoki Harjula (F=1 054,2 km 2 ) Talvi MQ 4,9 Kevät MQ 48,5 Kesä MQ 9,6 Syksy MQ 8,6 Tuot. aik. MQ 15,9 Kesä yliv. MHQ 24 Valuma-alue Virtaama (m 3 /s) Kuivajoki Koivuniemi (F=1 126 km 2 ) Talvi MQ 5,3 Kevät MQ 51,8 Kesä MQ 10,3 Syksy MQ 9,2 Tuot. aik. MQ 17 Kesä yliv. MHQ 25,9 Valuma-alue Virtaama (m 3 /s) Kuivajoki Ravaska (F=1 279 km 2 ) Talvi MQ 6,0 Kevät MQ 58,8 Kesä MQ 11,6 Syksy MQ 10,5 Tuot. aik. MQ 19,3 Kesä yliv. MHQ 29 13 Vedenlaatu Kontio-Klaavunsuon purkuvesistön veden laadusta hakemuksessa esitetyt tiedot perustuvat Kuivajoen yhteistarkkailuraporttien vesistötarkkailutuloksiin (1998 2003), Kuivajoen yhteistarkkailuraportin vesistötarkkailutuloksiin (2004), Kuivajoen yhteistarkkailun tuloksiin (2005) sekä ympäristöhallinnon Hertta -tietojärjestelmästä poimittuihin vesistötietoihin. Näytepisteet ovat Kontio-ojan alaosassa (Kui Kontio-oja) sekä Kontiojan suun yläpuolisessa (Kui41+KuiA) ja alapuolisessa (Kui Harjula) Kuivajoessa. Koska suoritettu
tarkkailu lupakaudella 1997 2005 on kuulunut edellä mainittuun Kuivajoen alueelliseen tarkkailuun, aineisto on melko hajanaista. Kontio-ojan vedenlaatua koskevaa aineistoa on saatavilla suhteellisen hyvin vuosilta 1997 1999, minkä jälkeen tietoja on ainoastaan vuodelta 2002. Kontio-ojan vesinäytteet kuvaavat hyvin vedenlaatua suon välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa virtaamaltaan pienessä purkuvesistössä. Kuivajoesta yhtäjaksoista aineistoa vuosilta 1997 2004 on ainoastaan Kontio-ojan yläpuoliselta tarkkailupisteeltä, jossa on yhdistetty Kuivajoen yhteistarkkailun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tarkkailutulokset. Tämän tarkkailupisteen tulokset eivät vastaa luonnontilaisen vertailupisteen tuloksia, vaikka siihen ei kohdistukaan turvetuotannon vaikutuksia, sillä säännöstellystä ja sisäisesti kuormittuneesta Oijärvestä laskevan veden pitoisuudet vaikuttavat voimakkaasti myös Kuivajoen yläosan vedenlaatuun. Toisaalta Kuivajoen veden laatua ei ole ollut mielekästä tarkastella pistettä Harjula alempana, koska edemmäs alavirtaan mentäessä veden laatuun vaikuttavat muun muassa jokivarren maatalous sekä metsätalouskäyttöön ojitetut alueet. Veden sameudesta tietoja on ainoastaan vuosilta 1997 1999, jolloin Kontio-ojan vesi oli jatkuvasti Kuivajoen vettä sameampaa. Tulokset ilmensivät Kuivajoen veden olleen lievästi rehevää tai rehevää. Kuivajoen vedessä kiintoaineen määrä vaihteli selkeästi vuodenajoittain. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan loppukesällä ja alkusyksyllä. Alimmillaan pitoisuudet olivat kevättalvella ja alkusyksyllä. Vaihtelu oli erikoinen, sillä yleensä vedessä kiintoaineen määrä nousee kevättulvien aikaan maaalueelta tulevan huuhtouman johdosta. Kuivajoessa veden kiintoaineen määrä on ollut korkeahko (6 9 mg/l) sekä Kontio-ojan suun ylä- ja alapuolella. Kontio-ojassa veden kiintoainepitoisuus oli vuonna 1999 selvästi korkeampi kuin Kuivajoessa, kun vuonna 2002 tilanne oli päinvastainen. Veden väri vaihteli kaikilla tarkkailupisteillä. Korkeimmillaan väriarvo (392 mg/pt/l) oli kiintoaineen tapaan loppukesästä ja alkusyksyllä. Vuodenaikojen ja vuosien välinen voimakas vaihtelu on tyypillistä veden väriarvolle ja luonnontilaisissa vesissä runsaat sateet yleensä nostavat sitä. Kuivajoessa väriarvot ovat olleet molemmilla tarkkailupisteillä eri vuodenaikoina korkeahkoja ja samaa suuruusluokkaa. Kontio-ojan veden väriluku oli etenkin 1999 huomattavasti alhaisempi kuin Kuivajoessa. Värin perusteella Kuivajoen vesi on humuspitoista tai erittäin humuspitoista. Tarkastelujaksolla veden ph vaihteli eri vuodenaikoina niin, että eri tarkkailupisteiden väliset erot olivat yleisesti ottaen pieniä. Kontio-ojassa veden ph oli tosin ajoittain korkeampi kuin Kuivajoessa. Veden ph oli korkeimmillaan loppukesällä, jolloin sitä nosti voimakkaimmillaan ollut perustuotanto. Alhaisimmillaan ph (5,5) on yleensä kevättalvella tai alkukeväällä, jolloin happamat valumavedet saavuttavat uoman. Hetkellisesti alle 6 oleva ph ei aiheuta ongelmia vesieliöstölle. Tarkastelujaksolla vesi oli yleisesti ottaen lievästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli keskimäärin korkea (2 500 3 000 µg/l), mutta sekin vaihteli runsaasti eri vuodenaikoina. Pitoisuudet olivat pääosin korkeimmillaan kevättalvella sekä loppukesällä tai syksyllä. Korkeat rautapitoisuudet ovat tyypillisiä vesistöille, joiden valuma-alueet ovat voimakkaasti ojitettuja metsä- ja suoalueita. 14
Tarkastelujakson alussa kokonaistypen määrä Kontio-ojassa oli huomattavasti suurempi kuin Kuivajoessa. Ojan veden pitoisuudet kohosivat etenkin kevättalvella. Luonnontilaisissa vesissä typen määrä on korkeimmillaan yleensä syksyllä. Kuten kiintoaineenkin oli kokonaistypen määrä Kontioojassa huomattavasti alhaisempi kuin Kuivajoessa vuonna 2002. Kuivajoessa Kontio-ojan ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä pitoisuuseroja ei ollut satunnaisia heilahteluja lukuun ottamatta. Kuivajoen veden keskimääräisen typpipitoisuuden (1 100 µg/l) perusteella vesi oli laadultaan rehevää tai erittäin rehevää. Tarkastelujakson alussa Kontio-ojan ja Kuivajoen veden kokonaisfosforipitoisuuden erot olivat suuria. Kontio-ojassa pitoisuus oli korkeimmillaan talvella ja alimmillaan kesällä. Kuivajoessa pitoisuus oli korkeimmillaan loppukesällä tai alkusyksyllä. Kontio-ojan suun ylä- ja alapuolisen pisteen tuloksissa ei havaittu mainittavia pitoisuuseroja. Kuivajoen veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli (66 µg/l) ilmensi veden olleen pääosin rehevää. Tarkastelujakson alkupuolella ammoniumtypen määrä Kontio-ojassa oli huomattavasti korkeampi kuin Kuivajoessa. Pitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti eri vuodenaikoina ollen korkeimmillaan talvella. Kuivajoen tarkkailupisteiden tulokset olivat varsin samankaltaiset. Kuten kokonaisravinteiden määrä, laski ammoniumtypen määrä Kontio-ojassa vuonna 2002 huomattavasti alemmas kuin Kuivajoessa. Kokonaisuudessaan ammoniumtypen määrä Kuivajoen vedessä oli normaali ottaen huomioon, että muutaman sadan µg/l:n pitoisuus on tavanomainen luonnontilaisessa vesistössä. Veden kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) vaihteli voimakkaasti eri vuodenaikoina Kontio-ojassa ja Kuivajoessa. Pitoisuus kohosi korkeaksi etenkin kesällä ja alkusyksyllä, jolloin veden orgaaninen aines on yleensä luonnontilaisissakin vesissä runsaimmillaan voimakkaan perustuotannon seurauksena. Muidenkin määritettyjen muuttujien tapaan Kuivajoen tarkkailupisteillä pitoisuuksien erot olivat vähäisiä. Luonnonvesissä kemiallinen hapenkulutus 10 20 mg O 2 /l on tavanomainen, mutta Kuivajoessa usein mitattu korkea hapenkulutus viittasi korkeaan veden humuspitoisuuteen. Veden runsas humuspitoisuus ja korkea kemiallinen hapenkulutus johtuvat ennen muuta luonnonhuuhtoumasta, mutta myös valuma-alueen metsäojituksista ja turvetuotantoalueilta johdettavista vesistä. Mineraaliravinteiden, nitraattitypen ja fosfaattifosforin määritysaineistoa Kuivajoen molemmilta pisteiltä on ainoastaan kesältä 2002. Mineraaliravinteiden runsaussuhteiden perusteella molemmilla pisteillä minimiravinteena fosfori rajoitti perustuotantoa, virtavesissä esimerkiksi perifyton-levästön kasvua. Kokonaisravinteiden, kokonaistypen ja -fosforin, ja mineraaliravinteiden suhteiden perusteella typpi oli niukasti kasvua rajoittava ravinne Harjulan tarkkailupisteellä, mutta Kontio-ojan suun yläpuolisella tarkkailupisteellä se oli fosfori. Kuivajoen vedessä perustuotantoa rajoittavan fosforin kokonaispitoisuus oli jatkuvasti korkea, mutta perustuotannolle käyttökelpoista fosfaattifosforia oli kuitenkin vähän, mistä syystä fosfori oli minimiravinne. Virtaavassa vedessä kasvua rajoittavien tekijöiden tarkastelussa on otettava huomioon fysikaalisina tekijöinä myös valo ja lämpötila. Kuivajoki on jokivesistö, joka virtaa pääosin alavilla ja varjostamattomilla mailla, mistä syystä valon ja lämpötilan osuus perustuotantoa rajoittavina tekijöinä on vähäinen. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kuivajoen molemmilla tarkkailupisteillä vesi kuului vuosina 2002 2005 luokkaan tyydyttävä. Kuivajoen yläosan vedenlaatua heikensivät erityisesti veden korkea väriarvo ja 15
korkeat ravinnepitoisuudet. Ravinnepitoisuuksien perusteella jokivesi kuului rehevyysluokkaan rehevä tai erittäin rehevä. Kalatalous ja virkistyskäyttö Kontio-ojan virkistyskäyttö on vähäistä hauen vapakalastusta. Kuivajoella voidaan hyvin veneillä, uida ja kalastaa. Kuivajoki ry:n puheenjohtajalta saatujen tietojen mukaan Kuivajoen alaosan virkistyskäyttöarvo on merkittävä niin vakituisille kuin vapaa-ajankin asukkaille. Viime vuosina vapaa-ajan kalastus on lisääntynyt huomattavasti lähinnä lohikannan elpymisestä johtuen. Asutus on keskittynyt jokivarteen ja lähes kaikilla tiloilla on saunarakennus. Joen suvannoissa uidaan yleisesti ja kunnan yleinen uimaranta sijaitsee jokisuun alueella. Vaikka Kuivajoen vedenlaatu on merkittävästi huonontunut viime vuosikymmeninä, Kuivajoen virkistyskäyttöarvo on edelleen erittäin merkittävä. Kuivajoki ry:n puheenjohtajan mukaan jokivarren vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden tavoitteena on parantaa vedenlaatua niin, että lohen luontainen lisääntyminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Ympäristöhallinnon verkkosivuilla Kuivajoen vesistöalueen kuvauksessa on todettu, että pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka ja että vesistöalue on siten erityisen merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoidolle ja suojelulle. Kontio-Klaavunsuon kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailu on liitetty 1.10.1997 laadittuun Kuivajoen yhteistarkkailuohjelmaan ja ne jatkuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vuonna 2003 hyväksymässä uudessa ohjelmassa. Kuivajoen kalataloustarkkailuun kuuluvat jatkuva kirjapitokalastus, kalastustiedustelut ja sähkökoekalastukset. Uusimmat kirjanpitokalastuksen tulokset ovat vuodelta 2004, sähkökoekalastuksen ja kalastustiedustelun tulokset vuodelta 2002. Kontio-Klaavunsuon vaikutukset kohdistuvat lähinnä Hirvaskosken sähkökoekalastuksen alueeseen sekä Oijärven ja Luujokisuun väliseen tiedustelualueeseen nro 1. Näin ollen Kuivajoen alaosalla suoritetun kirjanpitokalastuksen tuloksissa ei enää havaita Kontio- Klaavunsuolta johdettavien vesien vaikutuksia. Kalastustiedustelu on viimeksi tehty vuosina 1997 ja 2001 mittavin postitiedusteluin. Vastausten perusteella on myös arvioitu vastaamatta jättäneiden talouksien kalastusta ja tehty arvio kaikista kalastaneista talouksista. 16 1997 Kuivajoki Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Alimmainen Luujärvi Kalastaneita 55 19 43 4 0 talouksia Kalastaneita 86 33 76 5 0 henkilöitä Kalastajia/ talous 1,6 1,7 1,8 1,2 - Arvio kalastaneista talouksista 128 44 100 9 7
17 2001 Kuivajoki Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Alimmainen Luujärvi Kalastaneita 66 37 77 3 3 talouksia Kalastaneita 112 56 131 3 3 henkilöitä Kalastajia/ talous 1,7 1,5 1,7 1,0 1,0 Arvio kalastaneista talouksista 150 84 175 7 7 Kalastuskausi jokialueilla oli pitkä, sillä vuoden 2001 tiedustelun mukaan Kuiva- ja Kivijoella kalastettiin kesäkuukausien lisäksi runsaasti toukokuussa ja syyskuussa. Tiedustelualueella kalastus oli vilkkainta kesä-, heinä- ja elokuussa. Kuivajoella kalastus kuitenkin väheni kesän mittaan. Tiedustelujen mukaan Kuivajoen alueella kalastetaan monipuolisesti. Suosituinta oli viehekalastus (uistin ja perho), mato-onkiminen, katiskapyynti sekä koukkukalastus. Alueella pyydetään myös rapua. Pyyntiponnistusten (kalastuskertojen määrä kerrottuna pyynnissä olleiden pyydysten lukumäärällä) mukaan tiedusteluvuosina Kuivajoella käytetyin pyydys oli katiska (1997 PP=1 849 ja 2001 PP=1 709). Taloutta kohti pyynnissä oli 1 2 katiskaa, mutta pyyntiaika jatkui usein koko avovesikauden. Pyynnin helppous ja saalisvarmuus lienevät syitä katiskojen käyttöön. Jonkin verran käytettiin myös mertoja. Koukkupyyntiä harjoitettiin aiempaa useammassa taloudessa, mutta talouskohtaiset pyyntiponnistukset laskivat hieman. Sama kehitys havaittiin verkkopyynnissä. Ravustavien talouksien määrä lisääntyi kolmella eli oli yhteensä viisi. Huomattava lisäys pyyntiponnistuksissa vuodesta1997(pp=40) vuoteen 2001 (PP=2 285) johtui suurelta osin yksittäisen talouden pyynnistä. Huomattava osa tiedusteluun vastanneista ilmoitti puutteellisesti tai jätti kokonaan ilmoittamatta joko pyydysten tai koentakertojen määrät taikka molemmat. Esimerkiksi kalastuksen lisääntyminen vapavälinein tarkastelujaksolla ei näy kokonaispyyntiponnistuksessa, koska huomattava osa viehekalastajista ei ilmoittanut kalastuskertojen määrää. Ilmoitettua kokonaispyyntiponnistusta voidaankin pitää vähimmäismääränä. Harjuksen osuus saaliissa oli pudonnut tiedusteluvuosien välillä 15 %:sta 3 %:iin. Kuivajoella vuonna 1984 tehdyssä kalatalousselvityksessä osuus oli ollut 17 %. Lohta saatiin saaliiksi 46 kg vuonna 2001, jolloin lohikalojen kokonaissaalis 116 kg oli vajaa puolet vuoden 1997 lohikalasaaliista. Lohen ja harjuksen lisäksi saatiin saaliiksi muutamia taimenia ja siikoja. Tehokkaimmiksi pyydyksiksi vuoden 2001 tiedustelussa todettiin alle 45 mm:n solmuvälin verkot. Yhtä suuria koentakertakohtaisia saaliita saatiin merroilla erityisesti kutukalojen pyynnissä. Myös pilkkisaaliit olivat kohtuullisia: yli 700 g/kalastuskerta. Ylipäätään vapavälinein saadun saaliin määrä näyttää kasvaneen. Kalastustiedustelujen mukaan rapusaalis on kasvanut hieman. Talouskohtaiset kokonaissaaliit nousivat vuosien 1997 ja 2001 välillä kahdesta yksilöstä 30:een. Yhden ravun pyydystämiseen Kuivajoesta tarvittiin keskimäärin 20 koentakertaa vuonna 2001. Oijärvestä samalla koentamäärällä saatiin kahdeksan rapua ja Kivijoesta kolme rapua.
Kalastustiedustelujen yhteydessä arvioitujen kalastajamäärien ja talouskohtaisten keskisaaliiden perusteella laskettu Kuivajoen lajikohtainen kokonaissaalis vuosina 1997 ja 2001 oli: 18 1997 2001 Saalis kg % kg % Ahven 360 10,8 990 23,9 Hauki 917 27,5 1 425 34,4 Lahna 344 10,3 435 10,5 Säyne 2 0,1 60 1,4 Särki 662 19,9 705 17,0 Seipi 0 0 0 0 Harjus 524 15,7 135 3,3 Siika 2 0,1 0 0 Lohi 5 0,1 105 2,5 Taimen 9 0,3 15 0,4 Made 505 15,2 270 6,5 Kiiski 0 0 0 0 Yhteensä 3 331 100 4 140 100 Rapu, kpl 47 339 Kokonaissaaliin määrä on tiedustelun mukaan noussut noin 800 kg, mikä johtui pääasiassa ahven- ja haukisaaliin lisäyksestä. Vastauksissa noin 25 % kalastajista arvioi tiedustelualueen olleen vuonna 1997 kalavetenä hyvä tai tyydyttävä ja noin 75 %:n mukaan se oli välttävä tai huono. Vastauksissa vuodelta 2001 kalastajista lähes 40 % arvioi kalaveden hyväksi tai tyydyttäväksi ja noin 60 % piti sitä välttävänä tai huonona. Kalastajista noin 25 % katsoi vuonna 1997, että tiedustelualue oli parantunut hieman tai muutosta ei ollut tapahtunut, mutta 60 %:n mielestä se oli huonontunut hieman tai selvästi. Kalastajien vastauksissa vuodelta 2001 noin 38 % arvioi kalaveden parantuneen hieman tai siinä ei ollut tapahtunut muutosta, kun noin 53 % arvioi, että se oli heikentynyt hieman tai selvästi. Kuivajoella merkittävimmät kalastusta haittaavat tekijät olivat pyydysten limoittuminen, vedenpinnan korkeuden ja virtaamien vaihtelu. Useimmat kalastajat arvioivat veden samentumisen, kasvillisuuden lisääntymisen, pyydysten limoittumisen ja pohjan liettymisen vaikeuttavan pyyntiä. Useat kalastajat totesivat harjuksen vähentyneen merkittävästi. Sähkökoekalastuksissa kesällä 1998 ja 2002 harjustiheydet olivat alhaisia. Tämä viittaa pitemmällä ajanjaksolla tapahtuneeseen kannan taantumiseen. Taimenta ei tavattu lainkaan, kuten ei myöskään vuoden 1983 sähkökoekalastuksissa. Kuivajoen alueelle on istutettu vuosittain noin 100 000 0 2 vuoden ikäistä lohen poikasta. Kuivajoen koealoilta niitä tavattiin erityisesti vuonna 2002 niin, että runsaimmillaan aarilla oli 13 vanhempaa lohen poikasta. Todennäköisesti ne olivat istutuksista peräisin, vaikka lohet myös kutevat Kuivajoen alueella. Lisäksi mateen ja kivennuoliaisen määrät vähenivät, mutta kivisimpun määrä nousi. Kontio-ojan suuta lähimmän, yli 5 km:n etäisyydellä alavirtaan sijaitsevan Hirvaskosken, koealan tulokset ilmensivät hakijan mukaan pääasiassa joen yleistä tilaa, mistä syystä tuloksista ei voida tehdä johtopäätöksiä Kontio-Klaavunsuolta johdettavien vesien vaikutuksista.
19 Yhteenvetona hakemuksessa on todettu, että Kuivajoen vesistöaluetta voidaan pitää kalataloudellisesti merkittävänä alueena, jonka merkitystä korostaa lisääntymään nouseva nahkiainen sekä harva, mutta elpymässä oleva rapukanta. Lohi on noussut viime vuosina Kuivajokeen, joten se on potentiaalinen lohen lisääntymisalue. Laajamittainen lohen nousu parantaisi alueen virkistysarvoa huomattavasti. Virkistysarvon lisääntymiseen viittaa myös kalastustiedustelujen mukainen vapakalastajien saaliin kasvu. Kuivajoen kalansaalis muodostui 1980-luvulla pääosin hauesta, mateesta ja harjuksesta. Näitä lajeja saadaan edelleen saaliiksi, mutta harjuksen poikastuotanto näyttää taantuneen voimakkaasti 1980-lukuun verrattuna. Sen sijaan särkikalakannat ja erityisesti lahnakanta on runsastunut. Koskialueilla kalabiomassasta huomattavan osan muodostavat kivisimppu ja kivennuoliainen. Kalastollisesti Kuivajoki ei merkittävästi poikkea yläpuolisista Oijärvestä ja Kivijoesta. Viime vuosina Kuivajoen rapusaaliit ovat kasvaneet. Nykyiset noin parin tuhannen yksilön vuosisaaliit ovat ilmeisesti suurimpia sitten 1970-luvulla tehtyjen palautusistutusten. Kuivajoen potentiaaliin rapujokena viittaavat myös Oijärven ja Kivijoen rapukannat. Maaperä ja pohjavesiolot Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Soiden pohjoispuolella sijaitsevat Susiojanlatvasuo ja Jääräsuo ovat hakijan hallinnassa olevia turvetuotantosoita. Tuotantoalueelta noin 2 km etelään sijaitsee Vapo Oy:n hallinnassa oleva ja turvetuotantoon ottama Vasikkasuo. Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueelta lähimmillään 400 metrin etäisyydellä sijaitsevalla Närränharjun tärkeäksi pohjavesiesiintymäksi luokitellulla alueella toimineet kaksi pohjavedenottamoa on suljettu. Tuotantoalueelta 1,3 km luoteeseen sijainnut ottamo suljettiin vuonna 1985 veden korkean rautapitoisuuden vuoksi ja tuotantoalueelta noin 2,8 km kaakkoon sijainnut ottamo suljettiin vuonna 2002. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vesistö- ja kalastovaikutukset Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Tuotantoalueelta johdettava vesi voi sisältää myös runsaasti rautaa. Ravinnekuormitus lisää vesistöjen rehevyyttä, mikä näkyy virtaavissa vesissä perifytonlevästön ja järvivesissä plantonleväston kasvuna. Humus, rauta ja kiintoaine lisäävät veden väriä, mikä rajoittaa veden käyttökelpoisuutta ja vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. Humus vaikuttaa myös vesistön happitalouteen, kun happea kuluu hajotustoimintaan. Ammoniumtypen ja raudan hapettuminen lisäävät niin ikään veden hapenkulutusta. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eliöyhteisöjen rakenteisiin. Tuottava kerros pienenee veden tummuessa, jolloin erityisesti runsaasti valoa tarvitsevat pohjakasvit kärsivät ja kelluslehtiset kasvit alka-
vat vallata alaa. Pohjaeläimistön ja vedenlaadun muutokset, lisääntynyt sedimentaatio ja voimakas virtaamien vaihtelu heijastavat etenkin elinympäristöltään vaateliaiden kalojen runsaussuhteisiin. Turvesuolta tulevan kuormituksen muutokset ovat suuria ja nopeita riippuen valumasta. Voimakkaiden sateiden aikaan huomattava osa koko vuoden kuormituksesta saattaa joutua vesistöön. Kuluneen lupakauden ajan Kontio-Klaavunsuo on ollut tuotannossa, joten vesistövaikutuksia on arvioitu normaalin tuotantoaikaisen kuormituksen mukaisesti. Tällöin pääosa kuormituksesta ja sen vaikutuksista vesistössä ajoittuu kesään. Kuivajoki alkaa suurelta osin sisäisesti kuormittuneesta ja säännöstellystä Oijärvestä, johon laskevan Kivijoen valuma-alueella on runsaasti turvetuotantoalueita. Valtaosa Kivijoen ainevirtaamista on kuitenkin peräisin valuma-alueen luonnonhuuhtoumasta. Kuormituksen vaikutusarvio on tehty suhteuttamalla suolta tuleva kuormitus vesistötarkkailupisteiden tarkasteluaikaiseen virtaamaan. Vesistövaikutusten tarkastelupisteiksi on valittu Kontio-ojan lisäksi kolme pistettä Kuivajoesta. Näin laskettuna Kontio-Klaavunsuon alapuolisessa vesistössä bruttomääräiset pitoisuusmuutokset tuotantokaudella ja rankkasateiden aiheuttamien valumahuippujen aikaan, ottamatta huomioon aineiden sedimentaatiota, olivat: 20 Kontio-oja ennen laskua Kuivajokeen (F=2,4 km 2 ) Suon aih. pit. muutos Kiintoaine mg/l COD MN mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Tuotantokausi 2,9 26 623 14,8 Rankkasade 10 66 1 700 60 Kuivajoki, Harjula (F=1 054,2 km 2 ) Suon aih. pit. muutos Kiintoaine mg/l COD MN mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Tuotantokausi 0 0,06 1,5 0,03 Rankkasade 0,03 0,16 4,25 0,15 Kuivajoki, Koivuniemi (F=1 126 km 2 ) Suon aih. pit. muutos Kiintoaine mg/l COD MN mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Tuotantokausi 0 0,06 1,4 0,03 Rankkasade 0,02 0,15 3,7 0,13 Kuivajoki, Ravaska (F=1 279 km 2 ) Suon aih. pit. muutos Kiintoaine mg/l COD MN mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Tuotantokausi 0 0,05 1,26 0,03 Rankkasade 0,02 0,14 3,4 0,12 Bruttovesistövaikutukset Kontio-ojassa ovat odotetun korkeita, mutta Kuivajoessa vähäisiä. Suon yksilöllistä kuormitusta osoittavan nettokuormitusarvion ja sen perusteella laskettujen vaikutusten perusteella Kontio- Klaavunsuolta johdettavista vesistä ei aiheudu pitoisuuslisiä edes Kontioojassa, koska laskelmissa käytetyn luonnonhuuhtouman pitoisuudet ovat jatkuvasti olleet suolta tulevia pitoisuuksia suurempia. Myös edelliseen, vuonna 1996 tehtyyn, vaikutusarvioon verrattuna pitoisuuslisäykset ovat pienentyneet. Tarkasteltaessa kokonaisvaltaisesti Kontio-ojan ja Kuivajoen veden laatuavoidaan todeta, että Kuivajoen kahden näytepisteen väliin laskevalla Kon-
tio-ojalla ei ole vaikutusta Kuivajoen vedenlaatuun. Kontio-ojan ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä vedestä määritetyt pitoisuudet ovat koko tarkastelujakson olleet samaa tasoa. Vaikka Kontio-ojan vedestä määritetyt pitoisuudet ovat pääosin olleet Kuivajoesta mitattuja pitoisuuksia suurempia, Kuivajoessa Kontio-ojan alapuolisella näytepisteellä Kontio-ojan vaikutuksia ei enää ole havaittu. Kuivajoen yläosalla veden heikko laatu johtuu pääosin Oijärvestä tulevasta vedestä. Turvetuotannosta johtuva ravinnekuormitus aiheuttaa vesistössä rehevöitymistä ja humuskuormitus lisää veden hapenkulutusta. Rehevöitymistä aiheutuu myös maa- ja metsätalouden päästöistä. Rehevöityminen lisää leväkasvustoa, vesikasvillisuuden runsastumista ja umpeen kasvua vaikeuttaen vesistön virkistyskäyttöä. Vaikutusten määrään vaikuttavat kuormituksen suuruus suhteessa vastaan ottavan vesistöön sekä alapuolisen vesistön laatu ja vaikutusalueella rantojen ja veden hyödyntäminen virkistyskäyttöön. Kontio-ojan virkistyskäyttöarvo on alhainen, mikä johtuu lähinnä sen pienestä koosta vesistön osana. Alueella useista toimivista turvetuotantoalueista Kontio-Klaavunsuon vaikutus Kuivajoen virkistyskäyttöarvoon on alhainen. Kuivajoen virkistyskäyttöarvon voidaan katsoa viime vuosina jopa nousseen, koska sähkökoekalastusten perusteella lohi lisääntyy osassa Kuivajokea luontaisesti. Vuodesta 2000 lähtien on tavattu luonnonkudusta peräisin olevia poikasia, jotka ovat selvinneet hengissä ainakin ensimmäisen kasvukauden. Kontio-Klaavunsuon kuormitus- ja vesistötarkkailuaineiston perusteella turvetuotannolla ei ole vaikutusta Kuivajoen kalastoon. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat lähinnä metsätalous ja Oijärvestä tulevan veden laatu. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Toiminnan jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemalle. Hankkeella ei ole vaikutusta Kuivajoen suojeluarvoihin. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia Iso-Hirviaavan Lähteenaavan soidensuojelualueella, koska tuotantoalueelta ei johdeta vesiä sen suuntaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita tai arvokkaita pienvesiä. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia tuotantoalueelta 1,2 km:n etäisyydellä sijaitsevassa Iso Kyrölammessa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pohjavesitarkkailun tulosten mukaan toiminta ei ole vaikuttanut lähimmillään 400 metrin etäisyydellä sijaitsevaan Närränharjun pohjavesiesiintymän veden laatuun tai saatavuuteen. Toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia myöskään 800 metrin etäisyydellä sijaitsevaan talousvesikaivoon. Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Pölyhaittaa ei hakijan mukaan aiheudu lähimmillään 700 metrin etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle, kun otetaan huomioon myös se, että tuotantoalueen ja asuinrakennusten välissä on metsäistä aluetta. Pölyhaitoista ei hakijan tietojen mukaan ole valitettu. 21