KARITA MATTILA KAUNOTAR JA HIRVIÖ LA BOHÈME

No 2/2013 Ooppera & Baletti KARITA MATTILA Sopraanotähti valloittaa Jenu fassa KAUNOTAR JA HIRVIÖ Uusi koko perheen balettisatu LA BOHÈME Nuoruuden hurmaa ja haikeutta Pariisissa Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 20. vuosikerta

Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 2/2013 Uudistumme sinua varten Vastaava toimittaja HEIDI ALMI Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN, JOHANNA JÄRVENTAUS, JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI press@opera.fi Tätä numeroa avustivat HANNELE JYRKKÄ, AULI SÄRKIÖ Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa KARITA MATTILA Kansikuva MARICA ROSENGÅRD Ilmoitusmyynti Sari Salaja sari.salaja@opera.fi (09) 4030 2458 Painos 55 000 kpl Painopaikka FORSSA PRINT ISSN 2341-8907 (Painettu) ISSN 2341-8915 (Verkkojulkaisu) SUOMEN KANSALLISOOPPERA Helsinginkatu 58, 00251 Helsinki PL 176, 00251 Helsinki (09) 403 021 www.ooppera.fi Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2014. Kansallisoopperalla on takanaan paljon historiaa. Oopperatalo täyttää 20 vuotta, orkesteri juhlii 50 vuottaan. Perinteikkään taidelaitoksen on silti muututtava ympäröivän maailman mukana ja vastattava tämän päivän haasteisiin. Uudet teokset, vaihtuvat taiteilijat ja kehittyvä teknologia kuuluvat arkeemme ja takaavat osaltaan jatkuvan uudistumisen. Uusia voimia astui johtoon, kun Oopperan taiteellisena johtajana aloitti LILLI PAASIKIVI, joka haluaa toteuttaa klassikoita raikkaina versioina ja myös laajentaa ohjelmistoa. Yleisö otti riemulla vastaan uutisen tulevasta Oopperan kummitus -musikaalista. Kansallisooppera haluaa palvella entistä paremmin suomalaisia vauvasta vaariin tästä kertovat uudet Vauvojen taidetuokiot ja Oopperan teetanssit senioreille. Näkövammaisille kokeiltiin kuvailutulkattuja balettiesityksiä, ja omaishoitajia on kutsuttu virkistyspäivän viettoon. Uutta on myös Kansallisbaletti kylässä -kiertue, joka tarjosi syksyllä kolmella paikkakunnalla paikallisille harrastajille mahdollisuuden treenata ja esiintyä ammattitanssijoiden kanssa. Myös asiakaslehtemme Oopperasanomat on uudistunut ja ilmestyy tästedes Ooppera & Baletti -nimisenä. Olemme halunneet kehittää lehteä entistäkin kiinnostavammaksi, lämpimämmäksi ja monipuolisemmaksi. Haluamme tarjota tietoa uusista teoksista, uusia näkökulmia ja uusia kasvoja. Tässä numerossa tapaat muun muassa uuden ylikapellimestarimme MICHAEL GÜTTLERIN. Ja miksi kaikki tämä uudistuminen? Sinun vuoksesi, hyvä asiakkaamme. Ajassa elävän taiteen herättämät ajatukset, tunteet ja energia saavat kokijansakin uudistumaan. Taiteella on voima tehdä ihmisestä eheämpi, viisaampi ja onnellisempi. Se on olemassaolomme tarkoitus. Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja

Tässä numerossa 5 Ooppera & Baletti Nro 2/2013 Kaunotar ja hirviö saapuvat tanssien Jenu fa: Karita Mattila elämän ytimessä La Bohème: Nuoruuden hurma ja haikeus Dramaattinen Peer Gynt Orkesterin puoli vuosisataa Aitiopaikka: Ylikapellimestari Michael Güttler 8 12 16 20 22 28 Anna palautetta Oopperalle! (09) 4030 2210 palautteet@opera.fi www.ooppera.fi > Anna palautetta www.facebook.fi/ooppera Tilaa lehti maksutta kotiosoitteeseesi! liput@opera.fi tai (09) 4030 2210

6 Kellon ympäri 14:57 Aamun harjoitus näyttämöllä on päättymässä, ja iltavuoro alkaa hetken kuluttua ripustaa valaisimia illan esitystä varten. Yleisön saapumiseen on aikaa alle neljä tuntia. Ennen esitystä tarvitaan vielä kymmeniä ammattilaisia näyttämö- ja valaistusmiehistä tarpeistonhoitajiin, pukijoihin ja kampaaja maskeeraajiin.

8 9 Kaunotar ja hirviö KAUNOTTAREN JA HIRVIÖN Kantaesitys 21.2.2014 KAUNOTAR JA HIRVIÖ SAAPUVAT TANSSIEN Sukupolvelta toiselle kulkenut tarina Kaunottaresta ja hirviöstä muuntuu koko perheen baletiksi koreografi Javier Torresin luomassa teoksessa helmikuussa 2014. Teksti HANNELE JYRKKÄ Kuvat SAARA SALMI, STAFFAN SUNDSTRÖM

10 11 Kaunotar ja hirviö Tarinassa Hirviön hyviä puolia edustaa Pikku-Hirviö, jonka kanssa Kaunotar ystävystyy Hirviön linnassa. Pikku-Hirviön pukuun esityksissä sujahtaa Balettioppilaitoksen oppilas. Teoksen visuaalinen toteutus on haaste myös pukusuunnittelijalle. Teimme mainiota tiimityötä Erika Turusen kanssa jo Prinsessa Ruususessa, kertoo koreografi Javier Torres. Minulle satu on kertomus sisäisestä kasvusta. Javier Torres Kaunotar ja hirviö Kantaesitys 21.2.2014 Musiikki Musiikinjohto Lavastus Puvut Valaistus Projisoinnit Ottorino Respighi Pietro Rizzo / Harri Karri Annukka Pykäläinen, Javier Torres Erika Turunen Olli-Pekka Koivunen Timo Nyman Kului kaksi vuotta ennen kuin meksikolaissyntyinen JAVIER TORRES oli valmis tarttumaan teosaiheeseen, jota ystävä oli hänelle ehdottanut. Tarinaan Suomen Kansallisbaletissa 1992 2008 tanssinut Torres oli ihastunut toki jo vuosia aiemmin. Toiset kaksi vuotta on tarvittu ennen kuin kantaesitys saadaan Kansallisbaletin lavalle asti. Tällä välin Helsingissä on nähty uusintaesityksiä Torresin vuonna 2008 luomasta, osin MARI- US PETIPAN versioon pohjautuvasta suositusta Prinsessa Ruusunen -baletista. Tarvitsin aikaa palautuakseni Ruususen tekemisestä. Meni tosiaan kaksi vuotta ennen kuin perhoset tulivat takaisin ja halusin tarttua taas elämän tarjoamaan haasteeseen. Nyt kun katson taaksepäin, olen täysin rakastunut tähän balettiin, sanoo eläväisesti tarinoiva 50-vuotias Javier Torres. Kaunottaren ja hirviön rakkaustarinaa on kerrottu muunnelmina ympäri maailmaa, ja siitä on muistiinmerkintöjä jo antiikin kirjallisuudessa. Lastenkirjallisuuteen satu siirtyi 1700-luvulla. Moni myöhemmistä versioista perustuu ranskalaisen JEANNE-MARIE LEPRINCE DE BEAUMONTIN vuonna 1756 julkaistuun La Belle et La Bête -taruun kauniista, hyväsydämisestä neidosta, pedoksi noidutusta prinssistä ja puhtaan rakkauden kaiken muuttavasta voimasta. Samaa satua mukailee myös Torres, vaikka tarjolla on uuttakin särmää ja lapsille helposti aukeavia yksityiskohtia. Hän toivoo, etteivät katsojat vertailisi balettisatua kansainväliseksi hitiksi ponnahtaneeseen, tuotteistettuun Disneyn animaatioelokuvaan. Minulle satu on ennen muuta kertomus sisäisestä kasvusta: prinssi kasvaa ylpeästä nuorukaisesta rakastuneeksi mieheksi. Nuori tyttö taas irrottautuu kotoaan ja kohtaa jotakin kauhistuttavaa. Hän voittaa kuitenkin pelkonsa, kasvaa naiseksi ja rakastuu. Se on tarina sielujen muodonmuutoksesta. Torres haluaa kuljettaa mukana juuri sadun syvempää filosofista ja opettavaista tasoa. Jos koreografina olen ajatellut tuota syvyyttä, uskon sen tavoittavan myös katsojan. Luulen, että ihmiset eivät tule katsomaan balettia vain kauneuden takia. Jos he liikuttuvat, koko juttu nousee toiselle tasolle. Tarinankertoja Elokuisissa harjoituksissa Torres huokaisee olevansa onnellinen. Teoksen koreografian luominen alkoi keväällä, ja kesällä oli vuorossa intensiivinen kuukauden työskentelyjakso kahden tanssijan kanssa. Työ alkaa konkretisoitua kohtaus kohtaukselta. Liikekieleen on harjoitusten perusteella näyttänyt tarttuvan myös tanssijan omaa ominaislaatua nopeita, vauhdikkaita liikesarjoja ja sarjakuvamaisin elkein etenevää hassuttelua, jota Torres itse demonstroi vauhdikkaasti. Ole vielä vähemmän balettimainen. Joo, tee piruetti juuri noin kuin teetkin mutta vain pienemmin. Hyvä siitä tulee, hän ohjailee tanssijoita vauhdin keskellä. Sisarusten vikkelästi etenevässä duettokohtauksessa peili karkaa yhtäkkiä kaaressa tanssijan kädestä. Koreografi nauraa katketakseen. Työn yksityiskohdat on saatava tarkasti kohdalleen, mutta meno näyttää silti rennolta. Kerron mielelläni tarinoita olen mielestäni hyvä siinä. Niinpä minulla on yleensä pitkiä selityksiä, joita tanssijat joskus hämmästelevät, hän sanoo nauraen. Meksikon Kansallisesta balettikoulusta ja opettajalinjalta 1980-luvulla valmistunut Javier Torres työskentelee nykyään koreografina ja opettajana eri puolilla maailmaa. Helsingissä tanssiessaan hänellä oli myös oma ryhmä, jolle hän loi kymmeniä koreografioita. Tänä vuonna taiteilijan aika on kulunut tyystin uusien teosten parissa. Suuritöisen satubaletin rinnalla on valmistumassa Bajadeeri-baletti Prahan Kansallisteatterin baletille syyskaudeksi 2014. Kaunottaren ja hirviön luomisessa erityisen pitkää kypsyttelyä vaati musiikin valitseminen. Lopulta Torres löysi oikeanlaista runollista musiikkia OTTORINO RESPIGHIN sävellyksistä. Niinpä hän kahlasi läpi hengästyttävät 160 sävellystä italialaisen maiseman sävelmaalariksikin luonnehditun taiteilijan tuotannosta. Musiikin editoinnin perustaidoillaan koreografi leikkasi itse ensimmäisen version parin tunnin mittaisesta teoksesta harjoituksia varten. Olen perfektionisti sen kanssa on täytynyt oppia elämään. Tiedän tarkasti, mitä haluan. Esimerkiksi kirkas visuaalinen näkemys teoksesta oli jo varhain valmiina mielessäni, mutta työryhmäläisten on tietysti saatava etsiä myös omia teitään. On ollut upeaa saada matkaan tämä luova tiimi, joka kannattelee minuakin eteenpäin.

13 Jenu fa Karita Mattila Elämän ytimessä Jokainen sävel on täynnä sisäistä paloa, jokainen aihe ilmaisee suurinta onnea, syvintä murhetta, ahdistusta, toivoa tai uhmaa, jokainen melodiankaarros kertoo tarinaa. Lopulta pieniä vivahteita sädehtivästä kudoksesta kasvaa kokonaisuus, joka vie kuulijan mukanaan vastustamattomasti. Sitä on Leoš Janác ekin musiikki. Ja sitä on myös Karita Mattilan laulu. Kun kaksi näin vahvaa tekijää kohtaa, tuloksena on jotain ainutkertaista. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat MARICA ROSENGÅRD, ROBERT MILLARD / LOS ANGELSIN OOPPERA jenůfan ensi-ilta 24.1.2014 Kuulijat ovat kaikkialla maailmassa yksimielisiä siitä, että LEOŠ JANÁČEK ja KARITA MATTILA sopivat yhteen harvinaisella tavalla, mutta mikä sen selittää? Karita Mattila itse arvelee äänensä nuorekkuuden ja samalla voimakkuuden olevan juuri sopiva yhdistelmä. Minulla on varmaan oikea timbre, äänenväri. Laulunopettajani VERA RÓZSA aina korosti äänen värin tärkeyttä. Eikä tässä ohjelmistossa haittaa, jos äänessä on lyyrinen, nuori väri, mutta samalla dramaattista iskuvoimaa ja kestävyyttä. Kuten Karita Mattilan Tapaus Makropuloksessa nähneet tietävät, ooppera on paljon muutakin kuin musiikkia. Siitä Karita Mattila löytääkin vielä yhden perusteen roolien sopivuuteen: Janáčekin naiset ovat herkullista kamaa näyttämölliset ehdot ymmärtävälle laulajalle. Koko sarja naishahmoja Karita Mattila on esittänyt Kansallisoopperassa jo kahta Janáčekin naishahmoa, Katja Kabanován nimihenkilöä ja viimeksi Tapaus Makropuloksen Emilia Martya. Tammikuussa 2014 sarja huipentuu Jenůfaan, rooliin joka on seurannut Karita Mattilaa jo pitkään. Ensimmäinen esiintyminen Jenůfana oli Hampurissa 1998, mutta laulunopettaja oli suositellut roolia jo vuosia aiemmin. Siinä vaiheessa Karita Mattila esitti paljon MOZARTIA ja lyyrisiä rooleja. Olin opiskelijana nähnyt Kansallisoopperassa Jenůfan ensimmäisen kerran, TARU VALJAKKA pääosassa, ja muistin pitäneeni esityksestä, Karita Mattila kertoo. Hankin partituurin ja lähdin työstämään tekstiä huipputason kieli-coachille, säveltäjä KAREL JANOVICKÝLLE, silloisessa kotikaupungissani Lontoossa. Siitä se alkoi. Tšekin kielikään ei lannistanut Karita Mattilaa. Kun kysyn miten paljon työtä kieli on teettänyt, hän kuvaa vaivannäön määrää tuikealla voimasanalla. Mutta kun lopputulos on täydellinen, ei ole tärkeää, paljonko opettelu vei aikaa. Tunteja ei kannata laskea, tulee hiki vaan, Karita Mattila toteaa. Edessä uusi rooli Karita Mattila on erityisen tyytyväinen, että hän voi nyt esittää yhtä tärkeimmistä rooleistaan myös kotiyleisölle. Iloitsen siitä, että Jenůfan myötä olen saanut esittää kaikki Janáček-roolini myös rakkaan ja uskollisen suomalaisyleisöni edessä. Tämä on minulle merkittävää myös siksi, että teen Jenůfaa enää kerran tämän produktion jälkeen. Sitten siirryn Kostelničkaan. Karita Mattila ei paljasta vielä, missä ja milloin ensiesiintyminen Jenůfan kasvatusäitinä Kostelničkana tapahtuu, mutta tiedossa on jo esityksiä. Uusi rooli on kiehtova. Kostelničkan rooli on fantastinen sekä laulullisesti että draamallisesti, Karita Mattila kuvaa tehtävää. Olisi niin helppoa heittäytyä diletantiksi ja todeta, että onpa kamala karaktääri kun pystyy lapsen tappamaan. Ja sitten otan käteen päivän lehden Eli monisyinen ja kiehtova rooli. Ja upeaa laulettavaa, varsinkin toisessa näytöksessä! Karita Mattila on esittänyt Jenůfaa useissa eri tuotannoissa. Suomen Kansallisoopperassa Jenůfa nähdään OLIVIER TAMBOSIN ohjauksena, jota on viimeksi esitetty Hampurissa. Millainen Tambosin ohjaus on? Oi, ylivoimainen lempiohjaukseni tästä oopperasta! Karita Mattila huudahtaa. Muistan lämmöllä Lontoon esityksiä yli 12 vuoden takaa, tässä samaisessa Olivier Tambosin syvällisen upeassa ohjauksessa, jossa ANJA SILJAN kanssa koin huikeita hetkiä näyttämöllä. BERNARD HAITINK johti, ja kun World Trade Centerin pommitukset tapahtuivat, katsoimme niitä monitorista harjoitusten lomassa. Tuntui kuin maailma murenisi ympäriltä, me vaan jatkettiin. Henkilöohjaus nosti tämän produktion sellaiselle tasolle, että yleisökin hiljeni toisen näytöksen jälkeen lähes minuutiksi! Se on aina hieno hetki.

14 Jenu fa Erilaisia sankareita Jenůfa on Janáčekin oopperoiden naishahmoista traagisimpia. Yksi mies saattaa hänet raskaaksi, toinen tuhoaa veitsenviillolla hänen ulkonäkönsä, kasvatusäiti surmaa hänen lapsensa. Hän on todellinen selviytyjä, Karita Mattila toteaa. Vastoinkäymiset seuraavat toinen toistaan, ja sitkeästi vaan mennään eteenpäin. Nuorena tehdään vääriä päätöksiä niin kenen silmissä? Kokemattomuus, impulsiivisuus ja uhma ne kuulostavat ajattomilta nuoruuden määreiltä. Mutta myös sitkeys ja vastoinkäymisten sietokyky, kun ei paremmasta tiedä. Sankareita ei ole näköpiirissä Janáčekin oopperoissa. Oopperan miehet eivät ole mitään ihanneaviomiehiä. Toinen sulhasehdokas on taipuvainen juoppouteen ja toisiin naisiin, toinen taas on väkivaltainen ja mustasukkainen. Jos meidän patriarkaalisessa kulttuurissamme, ja varsinkin patriarkaalisessa oopperassa ja ennen muuta sen tekemisessä pystytään hyväksymään, ettei tästä oopperasta löydy sankareita ei satukirjan, ei romantiikan, ei italialaisen oopperan silloin ollaan asian ytimessä. Ihmiskuva on kaunistelematon. Ja siitä Karita Mattila innostuu, sillä juuri tästähän löytyy kosketuskohta todelliseen elämään. Nyt ollaan elämän ytimessä, hurraa! hän huudahtaa. Lihaa ja verta ovat kyseiset miehetkin, puutteita kaunistelematta. Kuinka moni meistä tytöistä ja naisista onkaan antanut, joutunut antamaan, päättänyt antaa anteeksi poikaystävälleen, miehelleen, partnerilleen ja taas jatketaan elämää yhdessä? Jenůfa ei ole aivan perinteinen oopperasankaritar. Mutta onhan hän omalla tavallaan sankari selviytyessään kaikesta? Hän voisi olla elämän sankari. Jenůfa on aika realistinen hahmo, näin maalla kasvaneen suomalaisen naisen silmissä. Ehkei monen ihanne, mutta niin monen kaltainen... Leos Janác ek Jenu fa Ensi-ilta 24.1.2014 Musiikinjohto Ohjaus Lavastus ja puvut Valaistus Jaku b Hruša Olivier Tambosi Frank Philipp Schlössmann Hans Toelstede Hampurin valtionoopperan tuotanto Jenu fa Laca Klemen Števa Buryja Kostelnic ka Buryjovka Isoäiti Buryjovka Työnjohtaja Kylätuomari Kylätuomarin vaimo Karolka Karita Mattila Jorma Silvasti Jyrki Anttila Päivi Nisula Sari Nordqvist Juha Kotilainen Juha Eskelinen Ritva-Liisa Korhonen Hanna Rantala Maalaiskylän tragedia Jenu fan tapahtumat sijoittuvat pieneen maalaiskylään. Jenu fa odottaa lasta Števalle, jonka velipuoli Laca turmelee mustasukkaisuudessaan Jenu fan kauneuden veitsellä. Jenu fa synnyttää salaa, ja hänen kasvatusäitinsä surmaa lapsen, jotta Jenu fa voisi avioitua. Števa ei huoli Jenu faa, mutta Laca ottaa hänet vaimokseen. Häät keskeytyvät lapsen ruumiin löytymiseen. Kasvatusäiti tunnustaa kaiken, mutta Jenu fa antaa anteeksi. Vuonna 1904 ensiesityksensä saanut Jenu fa oli tšekkiläisen LEOŠ JANÁC EKIN (1854 1928) läpimurtoteos, jossa hän onnistui yhdistämään puheen intonaation ja ilmaisevan melodian. Löydettyään oman äänensä Janác ek sävelsi 1900-luvun keskeisiin oopperoihin kuuluvia teoksia kuten Katja Kabanová, Ovela kettu ja Tapaus Makropulos. Jenu fa ja Laca ovat Karita Mattilalle ja Jorma Silvastille tuttuja rooleja maailmalta.

17 La Bohème LA BOHÈMEN ensi-ilta 21.3.2014 Nuoruuden hurma ja haikeus Pariisin yllä loistaa kuu, on joulu, nuorten elämää janoavien taiteilijoiden ullakkohuonetta lämmittävät vain luovuuden tuli ja rakkauden hehku. Tulevaisuudesta on turha huolehtia, nautinnot on poimittava silloin kun ne ovat tarjolla. Puccini vuodatti boheemielämän kuvaukseen tunteikkaimmat sävelensä ja loi oopperan, joka vie katsojan yhä uudelleen nuoruuden haikeankuohuviin tunnelmiin. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat KURT HUTTON / GETTY IMAGES, STAFFAN SUNDSTRÖM

19 La Bohème Giacomo Puccini La Bohème Ensi-ilta 21.3.2014 Musiikinjohto Michael Güttler / Mikhail Agrest Ohjaus Lavastus Puvut Valaistus Projisoinnit Koreografia Katariina Lahti Mark Väisänen Anna Sinkkonen Jukka Kyllönen Jenni Valorinta Riikka Räsänen Rodolfo Zachary Borichevsky Mimì Stefanna Kybalova / Marjukka Tepponen Musetta Siphiwe Mckenzie / Mari Palo Marcello Stephen Gadd / Jaakko Kortekangas Schaunard Jussi Merikanto Colline Koit Soasepp / Jyrki Korhonen Olemme kaivaneet muistin sopukat ja palanneet boheemielämän kauteen, ohjaaja KATARIINA LAHTI kertoo Kansallisoopperan uuden La Bohèmen lähtökohdista. Olemme muistelleet, millaista oli kun ei ollut rahaa, kun elettiin ylimenovaihetta ja uskottiin tulevaisuuteen ja omiin kykyihin. Me olimme yli-ihmisiä, kuten taideopiskelijat aina ovat ja tulevat aina olemaan. Tästä henkisestä maisemasta toteutus lähtee. Katariina Lahti muistetaan GIACOMO PUCCININ Il tabarron puhuttelevasta ohjauksesta. Hän ei etäännyttänyt Il tabarron tapahtumia, vaan teki realistista draamaa todenmakuisessa ympäristössä. Myös La Bohème tulee tapahtumaan aidon näköisessä maailmassa, ei kuitenkaan alkuperäisen tarinan mukaisessa 1800-luvun puolivälin miljöössä eikä myöskään aivan sävellysajan ympäristössä. Meidän on elettävä kaikkien aikojen keskellä ja siteerattava eri aikakausia soveltuvin osin, Katariina Lahti sanoo. Tämä on ollut aikanaan moderni ooppera, lähes omasta ajastaan kertova. Nyt lähdetään kauteen ennen sotaa, ennen maailman muuttumista sotien myötä totaalisesti. Teoksen sijoittamista 1900-luvun alkuvuosiin tuskin vastustaisi myöskään libreton perustana olevan romaanin Boheemielämää kirjoittaja. Boheemi ei ole mikään tänään syntynyt rotu, boheemeja on ollut aina ja kaikkialla, HENRI MURGER toteaa romaanin alkusanoissa. Tunteet lämmittävät La Bohème alkaa nuorten taiteilijoiden yhteisön kuvauksena. Kun ullakkohuoneistoon astuu Mimì, keskiöön nousee kahden nuoren rakkaustarina, jonka lopulta päättää kuolema. Tarinan toinen pari ovat taidemaalari Marcello ja iloluontoinen Musetta. Siinä törmää kaksi täysin eriarvoisessa asemassa olevaa ihmisryhmää, Katariina Lahti kuvaa. Taiteilijoille boheemivaihe on ohimenevä ylimenokausi, jotkut tuhoutuvat sen aikana, toiset selviävät. Tytöt taas ovat köyhiä ompelijattaria ja osa-aikakurtisaaneja, ja siitä elämästä heidän on mahdotonta ponnistella pois. Maailman kylmyys ja tunteiden lämpö ovat La Bohèmen keskeisiä elementtejä. Alussa nuoret taiteilijat palelevat, ja polttopuiden puutteessa Rodolfo polttaa näytelmänsä. Näytelmä kaikkine lisäyksineen voi painaa seitsemän kiloa, eikä siitä aina muuta iloa ole, kuin että voi hetken lämmitellä. Osittain polttaminen on turhamaisuutta: Rodolfo nostaa omaa arvoaan vähättelemällä aikaansaannoksiaan. Pyrkimys aitouteen La Stampa -lehden arvio La Bohèmen ensiesityksestä 1896 on osumattomuudessaan kritiikin klassikko: La Bohème, joka ei tuota suurta vaikutusta katsojan mielessä, ei tule jättämään merkittävää jälkeä oopperamme historiaan. Toisin kävi: La Bohème on ollut kaikkialla kestosuosikki, ja Kansallisoopperakin on esittänyt sitä vuodesta 1918 lähtien jo yli 300 kertaa. Suosioon on hyvät perusteet. Puccini sanoi haluavansa teokseen niin paljon laulua, niin paljon melodiaa kuin mahdollista. La Bohème yhdistääkin harvinaisen tehokkaasti tapahtumien etenemisen ja musiikin puhuttelevuuden. Yksi syy menestykseen on tietysti se, että ooppera on niin romanttinen. Vai onko sittenkään? Olen jyrkästi eri mieltä, Katariina Lahti sanoo. Puccini kuvaa verististen periaatteiden mukaisesti vahvasti todellisuutta. Hän tavoittaa teoksissaan totuuden sietämättömään tuskaisuuteen asti. Se mikä hänen teoksissaan on romanttista, on pikemminkin esitystradition mukanaan tuomaa. Itse oopperoissa on vain pyrkimystä aitouteen. Aitous näkyy Kansallisoopperan uudessa tuotannossa lavastuksen elokuvamaisena realismina. Ensimmäisessä kuvassa ollaan Pariisin kattojen yllä, on talvi, lunta sataa, lavastaja MARK VÄISÄNEN kuvailee tulevan La Bohèmen rosoisen kauniita kaupunkinäkymiä. Ateljee on hajoamassa, ikkunoita on paikattu. Toisessa näytöksessä on jonkinlainen rautatieaseman takapiha ja taustalla ränsistynyt maailmanpyörä. Sen pitää olla rakastuneiden näyttämö, kuin keskieurooppalaiset joulumarkkinat, mutta taivaallinen tunnelma, Katariina Lahti täydentää. Realismia, köyhyyden romantiikkaa, vaikuttavan todennäköisiä lavasteita. Maaliskuussa on odotettavissa La Bohème, joka välittää niin musiikin kuin tarinankin tunteet vahvasti. La Bohèmen lavastus maailmanpyörineen syntyy Oopperan työpajoissa yksityiskohtaisen pienoismallin pohjalta. Lavastussuunnittelija Mark Väisänen (oik.) pohtii lavastuksen teknisiä ratkaisuja erikoisrakenteiden teknisen suunnittelijan Tuomo Järvimäen kanssa. Ohjaaja Katariina Lahti on sijoittanut La Bohèmen aidon näköiseen maailmaan, aikaan ennen sotia. Realistisen draaman lisäksi luvassa on köyhyyden romantiikkaa.

20 Peer Gynt HENRIK IBSENIN klassikkonäytelmä Peer Gynt on kuvaus koko ihmisen elämästä, mielikuvituksesta, toiveista ja kaipuusta kotiin. Teos on taipunut baletiksi maineikkaan koreografin HEINZ SPOERLIN hyppysissä. Peer Gyntin sielunmaisemaa ilmentämään Spoerli käyttää niin klassista tanssia ja EDVARD GRIEGIN lumoavaa musiikkia kuin nykytanssia ja nykysäveltäjien teoksia. Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi näyttämöllä nähdään kertojana ANTTI LUUSUA- NIEMI Kansallisteatterista sekä laulurooleissa Kansallisoopperan solisteja. Heinz Spoerli Peer Gynt Ensi-ilta 11.4.2014 Musiikki Musiikinjohto Lavastus ja puvut Valaistus Zürichin baletin tuotanto Edvard Grieg, Brett Dean, Marc-Anthony Turnage Robert Reimer Florian Etti Martin Gebhardt DRA- MAAT- TINEN PEER GYNT PEER GYNTin ensi-ilta 11.4.2014 Kuva PETER SCHNETZ / ZÜRICHIN BALETTI

22 50-vuotias Oopperaorkesteri Orkesterin puoli vuosisataa Kansallisoopperan orkesteri on soittanut ooppera- ja balettitarinoita jo 50 vuoden ajan. Siinä välissä orkesterin koko on kasvanut rajusti, mutta tunnelma vain tihentynyt. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ARKISTO, STAFFAN SUNDSTRÖM Kansallisoopperan orkesterin ensimmäinen esiintyminen oli elokuussa 1963 Jussi Jalaksen johdolla. Ikimuistoista hetkeä näyttämön laidalta seuraa oopperan johtaja Alfons Almi.

25 50-vuotias Oopperaorkesteri BENITA NORDELL I viulu, aloitti Oopperalla 1990 Ranskalaiset elokuvat "Oopperakirjallisuus on täynnä suosikkiteoksia, ja WAGNERIN Ring on tietysti aina tapaus!" "KORNGOLDIN Die tote Stadt 2010 oli fantastinen kokonaisuus." Vapaa-ajan ykkönen Suosikkiteos Kohokohta JUSSI VÄHÄLÄ O opperaorkesterin BENITA NORDELL ja JUSSI VÄHÄLÄ muistelevat tyytyväisinä 1. soolosellisti, aloitti Oopperalla syksyllä 2011 elokuista 50-vuotisjuhlakonserttia. Puitteet Kalastus ja ruoanlaitto Tähän mennessä WAGNERIN Lentävä hollantilainen, jonka soitin Savonlinnassa toissakesänä juuri ennen aloittamistani Oopperalla. "Oopperalle tullessa yllätyin, miten huima orkesterin yhteissoiton ja kuuntelun taso oli!" olivat juhlan mukaiset: Kansallisoopperan orkesteri soitti SUSANNA MÄLKIN ja huippusolistien kanssa STRAUSSIN Daphne-oopperaharvinaisuuden. Viulisti Benita Nordell on soittanut oopperamontussa jo yli 20 vuotta. Soolosellisti Jussi Vähälä puolestaan vaihtoi Helsingin kaupunginorkesterista Oopperalle vuosi sitten syksyllä. Oli aika hurjaa tulla suoraan siihen etupulttiin, vaikka olinkin saanut hieman esimakua oopperasta Savonlinnassa, hän huoahtaa. Oopperoita ja baletteja soittavan orkesterin ja HKO:n kaltaisen sinfoniaorkesterin työ on varsin erilaista. Oopperan kova työtahti teki Vähälän ensimmäisestä vuodesta hikisen, sillä jokainen teos oli hänelle uusi: repriisejä eli ohjelmistossa kertautuvia teoksia harjoitellaan vain vähän, ja uutta tulee koko ajan. Sinfoniaorkesterissa keskitytään kerralla vain sen viikon konserttiin, sitten ohjelma taas vaihtuu, Benita Nordell selvittää. Oopperan muusikot soittavat monituntisia teoksia kymmeniä kertoja lyhyen ajan sisällä. Nordellia kiehtoo mahdollisuus päästä aina vain kuulivat toisensa viimein kunnolla. Töölönlahdella kaikki tilat saatiin saman katon alle, ja orkesteri sai esimerkiksi oman harjoitussalin. Ennen harjoittelimme Adlon-elokuvateatterissa! Tapahtui myös sukupolvenvaihdos: Muuton yhteydessä monet eläköityivät ja mukaan tuli paljon nuoria taitavia soittajia, Nordell sanoo. Uusissa upeissa olosuhteissa ihmisten motivaatio kasvoi valtavasti. Soittajat harjoittelivat lujasti ja osasivat teokset jo ensimmäisissä treeneissä hyvin, mitä ei ennen ollut tapahtunut. Aina 60-luvulle asti Kansallisoopperaa palveli Helsingin kaupunginorkesteri, mutta sinfoniaorkesterin aika ja motivaatio eivät riittäneet. Oma orkesteri tarvittiin viipymättä. Kun Oopperaorkesteri 1963 aloitti, soittajien keski-ikä oli tuskin 25 vuotta. Vanhan oopperatalon hankalissa olosuhteissa soittanut pieni orkesteri joutui usein taistelemaan uskottavuutensa puolesta, mutta se lunasti paikkansa. Nykysilmin tuntuu käsittämättömältä, että vanhassa talossa tehtiin WAGNERIN Ringin kaltaisia jättimäisiäkin teoksia. Uusi oopperatalo oli vähintä, mitä orkesteri ansaitsi. Nyt orkesterin vahvuus on 112 muusikkoa. erittäin musikaalinen. Hän hallitsee ties kuinka monta kieltä ja pystyy välittämään oopperan kannalta tärkeitä asioita, Vähälä muistelee La Traviatan harjoituksia Güttlerin kanssa. Miten ooppera- tai balettiesitys sitten syntyy? Kaikki työskentelevät ensin omilla tahoillaan, soittajat, solistit, kuoro, näyttämön ja työpajojen väki. Paketti kootaan vähitellen. Se alkaa kotiharjoittelusta, levytysten kuuntelusta, orkesterilaiset toteavat. Orkesteritreenit alkavat sitten muutamaa viikkoa ennen ensi-iltaa. Vähitellen mukaan tulevat laulusolistit ja kuoro, ensin Sitzprobe- eli istumaharjoituksissa. Tässä vaiheessa kaikki on tapahtunut harjoitussaleissa, ja vasta vähän ennen h-hetkeä orkesteri pääsee monttuun. Viimeisissä näyttämöharjoituksissa esityksen kaikki palaset lavastusta ja maskeerausta myöten loksahtavat paikoilleen. He myöntävät, että ensi-illassa on toki erityistä sähköä, mutta soittajille tilanne on erilainen kuin lavan väelle, solisteille. Oopperaorkesteri on montun kätkössä, keskipisteen ulkopuolella. On kuitenkin yleistä, että suurimmat aplodit saa lopulta orkesteri, ja soittajat tietävät sen. Yleisö aistii, että orkesteri kannattelee Kun musiikki sytyttää, lavalla on tunnetta ja hyvä kapellimestari edessä siitä se syntyy. syvemmälle teoksiin ja ohjelmistoon. Runsas toisto myös haastaa petraamaan jatkuvasti. Ooppera eroaa sinfoniaorkestereista myös siinä, että Oopperaorkesteri ei koskaan ole montussa läsnä koko vahvuudellaan, vaan soittajat tekevät vuorotyötä. Näin ratkaistaan vaativien työaikojen ongelma. Vuoroista huolimatta työviikot ovat epäsäännöllisiä ja usein raskaita. Rankimpia ovat tuplavuorot, jolloin samana päivänä on sekä aamuharjoitus että iltanäytös. Joskus lauantaisin saattaa olla kaksikin esitystä, orkesterilaiset kertovat. Onneksi talossa on hyvät taukotilat, Jussi Vähälä muistuttaa. Töölönlahden vallankumous Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Kansallisooppera muutti Aleksanterin teatterista nykyiseen oopperataloon Töölönlahdelle. Benita Nordell tuli orkesteriin kolme vuotta ennen muuttoa ja koki vallankumouksellisen siirtymän. Vanhassa talossa tilat olivat pikkuruiset, akustiikka huono eikä näyttämötekniikkaa ollut käytännössä ollenkaan. Uudessa talossa pääsimme aivan eri olosuhteisiin ja mittasuhteet muuttuivat kertaheitolla, hän kertoo. Ooppera nousi kansainvälisesti ihan eri kategoriaan. Uudessa, suuressa montussa orkesterin koko tuplaantui, ja hyvässä akustiikassa soittajat Osa suurta kokonaisuutta Tuntuu että olemme tiettyä ihmistyyppiä, jolle oopperan tekeminen on luontevaa, Nordell tuumii hymyillen. Ooppera on täydellinen taidemuoto, jossa kaikki elementit yhdistyvät. Tämän takia esityksetkin ovat aivan toisenlaisia kuin sinfoniaorkesterin konsertit. Jokainen ilta on erilainen. Oopperassa on niin paljon liikkuvia osia, kun montussa ja lavalla tapahtuu koko ajan, Nordell kuvailee. Pitää olla kaiken aikaa hereillä ja vaistota tilanteita. Yllätyin siitä, miten hyvin ihmiset kuuntelevat toisiaan, Vähälä toteaa. Pitkiä kappaleita treenatessa ei ole aikaa hinkata yksityiskohtia, mutta silti ihmisten keskittyneisyys pysyy, mikä ei ole itsestäänselvyys. Kaikkien pitäisi soittaa oopperaa, siinä pääsee ulos omasta kuplasta. Tämä on tehnyt muusikkoudelleni todella hyvää. Orkesteri on laulajien tavoin kiinnostunut ohjauksista, sillä kaikki mitä lavalla tapahtuu, säteilee musiikkiin ja toisinpäin. Ohjaaja ei kuitenkaan puutu orkesterin työhön, se on kapellimestarin valtakuntaa. Uuden ylikapellimestari MICHAEL GÜTTLERIN työskentelyä Nordell ja Vähälä odottavat innoissaan. Güttlerin kanssa oli miellyttävää kommunikoida harjoitustilanteessa ja hän osoitti olevansa koko draamaa. Tuomme iloa ihmisille, ja se tuntuu tunnelmassa, Nordell sanoo. Orkesterin hyvä työilmapiiri syntyy kenties juuri siitä, että oopperassa jokainen on osa suurta kokonaisuutta. Hyvä fiilis leviää soittajasta toiseen ja lavalta monttuun. Kun musiikki sytyttää, lavalla on tunnetta ja hyvä kapellimestari edessä siitä se syntyy, Benita Nordell hymyilee.

26 Töissä taidetehtaassa Valaistusmestari Matti Leinonen Mihin valaistusmestaria tarvitaan? Valaistusmestari on valopuolen projektipäällikkö ja työnjohtaja. Hän vastaa siitä, että esityksen valot ovat sellaiset kuin valaistussuunnittelija on halunnut. Ennakkotyöhön kuuluu palavereja ja aikataulujen sopimista, ja näyttämöllä valaistusmestari huolehtii, että työt sujuvat. Alaisiin kuuluvat apulaisvalaistusmestari, valaistusoperaattori ja teoksesta riippuen 3 7 näytäntötyöntekijää. Miten teoksen valaistus syntyy? Ensin on hahmotettava raamit: millainen on teoksen maailma ja minkä tyylinen valaistus. Minun roolini on miettiä, miten valaistussuunnittelijan ideat voi parhaiten meillä toteuttaa. Nykyään valaistuksesta tehdään 3D-mallinnus tietokoneella. Se on hyvä työkalu, joka säästää kallista näyttämöaikaa, mutta vasta elävässä tilassa nähdään, miltä kokonaisuus lopulta näyttää. Näyttämöllä valaistuksen toteuttamiseen on varattu pari päivää, ja harjoituksissa tehdään viimeiset säädöt. Mitä esityspäivänä tapahtuu? Ennen jokaista esitystä ripustetaan ja suunnataan teoskohtaiset, talon kiinteän kaluston lisäksi tarvittavat valaisimet. Esityksen aikana valaistusoperaattori ajaa valo-ohjauspöydästä käsin ennalta ohjelmoidut valaistustilanteet musiikkijärjestäjän komentojen mukaan. Yhteen valaistustilanteeseen on usein tallennettu melko monimutkaisiakin toimintoja. Millainen on hyvä valaistus? Hyvä valaistus sopii teoksen tunnelmaan. Valaistuksen pitää kertoa jotain, sillä pitää olla jotain asiaa ja toki valaistuksen tehtävänä on myös tuoda taiteilijat esiin. Onko työsi taidetta vai tekniikkaa? Tekniikkaa, mutta on tärkeää ymmärtää, mistä taideteoksessa on kyse ja miten taiteilijan luova prosessi etenee. Jos ajattelee vain tekniikkaa, se ei palvele kokonaisuutta. Miten päädyit Kansallisoopperaan? Aloitin valohommat 15-vuotiaana harrastuspohjalta, ja päädyin Imatran kaupunginteatteriin harjoittelijaksi. Opiskelin Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksella, ja olin pitkään töissä Eastwaylla, suunnittelin mm. Mestarit areenalla -kiertueen valot. Ihmeteltyäni maailmaa Englannissa Lord of the Dance -showssa ja tehtyäni kaksi maailmankiertuetta Nightwishin kanssa hain Kansallisoopperaan töihin. Viihdyn hyvin, sillä työ on haastavaa ja kohtaan jatkuvasti uusia ihmisiä ja asioita. Tapaan myös oman alani huippuja en olisi ikinä uskonut työskenteleväni PATRICK WOODROFFEN kanssa! Poikkeaako oopperan ja baletin valaiseminen rock-konsertista? Tavallaan, mutta lopulta kyse on samasta asiasta, esityksen tekemisestä. On hienoa olla luomassa katsojille ainutkertaista elämystä. Mitä ominaisuuksia työssäsi vaaditaan? Järjestelmällisyyttä, tiettyä teknisyyttä, yhteistyötaitoja, esteettistä silmää ja visuaalista hahmotuskykyä. Lisäksi pitää olla kiinnostunut oppimaan uutta, sillä tekniikka menee koko ajan hurjaa vauhtia eteenpäin ja laitteet muuttuvat monimutkaisemmiksi. Manuaalinen työ on vähentynyt, sillä nykyään käytetään pääasiassa kauko-ohjattavia heittimiä, joita ohjataan valo-ohjauspöydästä käsin. Erityisen mieleenpainuva hetki urallasi? Die tote Stadt oli ensimmäinen ooppera, jossa olin mestarina. Hieno teos, johon oli saatu syntymään eheä visuaalinen maailma. Tarina on todella koskettava ja itselleni hyvin henkilökohtainen. Miltä tuntuu olla itse valokeilassa? Hiukan hämmentävältä. Koen löytäneeni oman paikkani, jossa viihdyn. Jos tahtoisin valokeilaan, olisin lavalla ja yrittäisin soittaa kitaraa! Teksti HELI RISLAKKI Kuvat STAFFAN SUNDSTRÖM

28 29 Aitiopaikka Aitiopaikka HEIKKI TUULI MIRKA KLEEMOLA Koululaiset esittävät oopperaa Kansallisoopperan uutena ylikapellimestarina aloitti elokuussa saksalaissyntyinen MICHAEL GÜTTLER. Monissa maailman maineikkaissa oopperataloissa vieraillut Güttler siirtyi Helsinkiin Pietarin Mariinski-teatterista, jossa hän on toiminut vakinaisena vierailevana kapellimestarina vuodesta 2002. Güttlerin päätös tehtävän vastaanottamisesta syntyi nopeasti. Ensin ehdotin, että voisin aloittaa kahden vuoden kuluttua. Muutin mieleni, kun vierailin talossa johtamassa Uusi ylikapellimestari Michael Güttler La Traviatan tammikuussa. Sain todella hyvän vaikutelman sekä orkesterista että koko organisaatiosta, hän kertoo. Aion antaa itseni työhön sataprosenttisesti. Ensimmäinen Güttlerin johtama oopperaensi-ilta on La Bohème maaliskuussa. Kauden aikana hän johtaa myös Turandotin, Don Carlosin ja Ruusuritarin esityksiä. Güttlerin sopimus on kolmevuotinen ja siihen sisältyy optio kahden vuoden jatkosta. Kannattaa kokeilla säveltämistä! Säveltäminen merkitsee minulle aika paljonkin, olen usein tämän säveltämisprojektin jälkeen miettinyt sointuja ja muuta. Terveisiä muille nuorille: Kannattaa kokeilla säveltämistä! Koskaan ei tiedä, mitä tulee. Näin kertoi eräs Kuule, minä sävellän! -hankkeeseen osallistunut poika. Hankkeessa tavalliset lapset ja nuoret säveltävät ammattisäveltäjien johdolla, ja teokset kantaesitetään ammattimuusikkojen voimin. Tähän mennessä säveltämistä on kokeillut 60 lasta ja nuorta. Sävellys voi saada alkunsa vaikkapa kuvasta, tarinasta tai tunnelmasta, ja ohjaajat auttavat ainoastaan sävellysteknisissä asioissa. Vuonna 2011 käynnistyneessä hankkeessa ovat Kansallisoopperan lisäksi mukana Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo ja New Yorkin filharmoninen orkesteri. Seuraava sävellyskonsertti kuullaan Alminsalissa helmikuussa osana Sibafest-tapahtumaa. Tällä kaudella teemana on liike musiikin innoittajana. Laulua ja liikettä vanhustyöhön Musiikki ja tanssi lisäävät hyvinvointia iästä riippumatta. Kansallisooppera on viime vuosina perehdyttänyt pääkaupunkiseudun vanhustyön ammattilaisia oman äänen, laulamisen, liikkeen ja tanssin käyttöön hoivatyössä. Maksuttomat Laululla läsnä- ja Liikkeellä läsnä -työpajat tarjoavat ideoita ja menetelmiä, joita hoivalaitoksissa työskentelevät voivat hyödyntää jokapäiväisessä työssään. Osallistujat ovat kiittäneet työpajoja innostaviksi. Tämän tyyppinen koulutus olisi tarpeellista melkeinpä sisällyttää hoitotyön oppilaitosten opetusohjelmaan. Musiikki ja laulu on todella tärkeä osa hoitoa, pitää vanhukset virkeinä, kommentoi eräs Laululla läsnä -koulutukseen osallistunut. HEIKKI TUULI Toukokuussa sai kantaesityksensä JUKKA LINKOLAN säveltämä ja JUKKA VIRTASEN riimittelemä koululaisooppera Hölmöläiset. Esiintyjinä oli 50 vantaalaisen Mikkolan koulun oppilasta, rinnallaan oopperalaulajat RITVA- LIISA KORHONEN, AKI ALAMIKKOTERVO ja RIKU PELO. Lukuvuonna 2013 2014 Hölmöläisiä esittää yhteensä 22 koulua eri puolilla Suomea pääkaupunkiseudulta aina Lappeenrantaan ja Kemijärvelle asti. Kansallisooppera on tuottanut koululaisoopperoita 5. 6.-luokkalaisten kanssa jo 13 vuoden ajan ja tarjonnut näin omakohtaista kokemusta oopperan tekemisestä 12 400 oppilaalle kautta Suomen. Valmisteluvaiheessa oppilaat perehtyvät opettajansa johdolla oopperan musiikkiin, roolihahmoihin ja aiheeseen sekä opettelevat näyttämöilmaisua. Myös muusikot käyvät koululla harjoittamassa teosta. Esityspäivän aikana ooppera harjoitellaan valmiiksi pukuineen, maskeerauksineen ja lavastuksineen ja päätteeksi esitetään vanhemmille ja koulutovereille.

Kellon ympäri 19:10 Illan esitys on käynnistynyt. Tämä on se hetki, johon viikkojen ja kuukausien yhteinen työ on tähdännyt. Nyt on yleisön vuoro keskittyä kokemaan elävä esitys, kukin omalla tavallaan. RUUSURITARI Kuva HEIKKI TUULI

32 33 Ohjelmistossa Ohjelmistossa HEIKKI TUULI Lisätietoa osoitteesta www.ooppera.fi Don Giovanni Takuuvarmaa Mozartia HEIKKI TUULI HEIKKI TUULI La Cenerentola Tuhkimon säihkettä jouluun Don Carlos Tummien sävyjen suurteos Ruusuritari Menneen maailman lumoa Fotosoppa Tanssikeitos alakouluikäisille Don Giovanni viettelee naisia kaikkialla. Palvelijansa kirjanpidon mukaan valloituksia on pelkästään Espanjassa yli tuhat. Vaikeudet alkavat, kun Don Giovanni surmaa Donna Annan isän, ja sukulaiset vannovat kostavansa. Don Giovannia on aiheellisesti kutsuttu kaikkien aikojen oopperaksi. Siinä on suurta draamaa, komiikkaa, unohtumattomia aarioita, taidokkaita yhtyekohtauksia, hellyttäviä serenadeja ja järisyttäviä tuomiopäivän säveliä. Ohjelmistossa 31.1.2014 alkaen Tuhkimon tarina La Cenerentola on juuri sopivasti kupliva vastaus joulunajan oopperanjanoon. GIOACHINO ROSSININ kertomana esitys on musiikillista ilottelua, jossa taiturimaiset, hauskat ja viehkeät numerot seuraavat toisiaan. Tuhkimon roolissa sädehtivät tänä talvena uudet tähdet, hiljattain solistikuntaamme kiinnitetty NIINA KEITEL ja solistiharjoittelija ANN-MARIE HEINO. Ohjelmistossa 11.12.2013 alkaen Elisabeth on avioitunut Espanjan kuninkaan Filipin kanssa, mutta hänen sydämensä kuuluu kuninkaan pojalle Don Carlosille. Kun toivottoman rakkauden lisäksi käsitellään vapauden aatetta, tuloksena on yksi VERDIN monitasoisimpia oopperoita. Don Carlos on täynnä hienoja numeroita kuten kahden basson järisyttävä kohtaaminen. Tummasävyinen Don Carlos on saanut Kansallisoopperassa jännittävän goottihenkisen toteutuksen. Ohjelmistossa 6.3.2014 alkaen Vanheneva Marsalkatar rakastaa nuorta Octaviania, paroni Ochs taas haluaa vaimokseen sievän Sophien. Värejä ja melodiaa tulviva Ruusuritari on RICHARD STRAUSSIN suosituin ooppera. Orkesterissa kimmeltävät hopeiset ruusut, kolmen naisäänen taivaallisessa yhteissoinnissa kuuluu ajan vääjäämättömän kulumisen haikeus, rehevän maalaisparonin wieniläisvalssia laulava hahmo kuplii elämäniloa. Menneen maailman lumoa henkivä Ruusuritari on MARCO ARTURO MARELLIN lavastamana ja ohjaamana häikäisevän kaunis tuotanto. Millainen soppa syntyy, kun ravintolan siivooja Sofia kokeilee siipiään tarjoilijana? Kaikki ei taida mennä suunnitelmien mukaan, ja sotkun selvittämiseksi tarvitaan koko henkilökunnan ja asiakkaiden yhteistyötaitoja. Sopparavintolan vauhdikkaaseen maailmaan vie Kansallisbaletin tanssijan SARA SAVIOLAN luoma riemukas nykytanssiteos 6 9-vuotiaille. Ohjelmistossa 6.11.2013 alkaen Ohjelmistossa 13.5.2014 alkaen HEIKKI TUULI SAKARI VIIKA HEIKKI TUULI MIRKA KLEEMOLA Turandot Puccinin viimeinen mestariteos Turandot asettaa kosijoilleen kolme kysymystä ja väärin vastanneet menettävät päänsä. Calaf uskaltaa kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja onnistuu. Mutta sulattaako Calafin kiihkeä rakkaus jäisen prinsessan? Calafin kuolematon aaria Nessun dorma jäi PUCCININ joutsenlauluksi, mutta keskeneräisenäkin Turandotista tuli vaikuttava suurteos. Kohtalokasta tarinaa siivittävä musiikki on Puccinia loisteliaimmillaan. Ohjelmistossa 23.11.2013 alkaen Bella Figura Kolme tanssin kulmakiveä Bella Figura -ilta tuo näyttämölle kolme teosta, jotka ovat aikamme tanssitaiteen kulmakiviä. GEORGE BALANCHINEN Neljä luonnekuvaa oli uraauurtava teos valmistuessaan New Yorkissa 1946. Dekonstruktion mestarin WILLIAM FORSYTHEN In the Middle, Somewhat Elevated tuo näyttämölle atomeiksi hajotettua liikekieltä äärimmäisiin asentoihin vietyine liikkeineen. Illan nimikkoteos, JIŘÍ KYLIÁNIN Bella Figura on ylistys ihmiskehon riisutulle kauneudelle. Kansallisbaletti esitti teoksen myös Moskovan Bolšoi-teatterissa keväällä 2013. Ohjelmistossa 18.1.2014 alkaen

UTE- LIAI- SUUS Kulttuurielämyksien ytimessä. ToivoiloSuuTTumuSHuoliSuRu NiillE, JoTKA välittävät TÄSTÄ ElÄmÄSTÄ. Ytimessä. Helsingin Sanomat joka päivä + HS Verkko Plus 41,50 / 1 kk määräaikainen tilaus

hei suomalainen, miten voit töissä? 2013 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. Tervetuloa suomalaisen työn metsään! Koska työhyvinvointi on työntekijöiden summa, sitä kannattaa kehittää ja vaalia. Hyvää työtä -palvelu on perustettu juuri sitä varten. hyväätyötä.fi Individual excellence creates high performing teams Performing an opera, ballet or classical music is all about great individual talent coming together to create a team effort. At EY, we are committed to develop high-performing teams that deliver exceptional client service. Because in business, as in performing arts, you can only succeed by getting people to work together. Visit www.ey.com/fi Pääset tarkastelemaan työelämääsi eri kanteilta istuttamalla omaa työhyvinvointiasi kuvaavan puusi. Samalla voit verrata miten muilla alasi tai maakuntasi ihmisillä menee. Mitä vihreämpi puu, sitä parempi työhyvinvointi. EY_Finnish National Opera_210x280+3mm_ballet.indd 1 2013-10-23 09:24:59

38 Oopperan joulu Info Joulun parhaat lahjat Oopperasta H E G B Lippujen hinnat muissa esityksissä Hinta Liput Balettioppilaitos esittää 16 / 8 Fotosoppa 9 / 5 Ihmisen ääni / Karhu (Kauhajoki) 25 Ennakkolippu.com C Ihmisen ääni / Karhu (Kouvola, Pieksämäki) 22 / 18 / 15 Lippupalvelu Ihmisen ääni / Karhu (Raahe) 22 / 18 / 15 Raahesalin lipunmyynti Elämys on paras lahja, ja paras lahjakauppa tarjoaa jokaiselle jotakin. Käynti Töölönlahdella tai Lippupisteessä ratkaisee lahjapulmista visaisimmatkin. Ooppera- tai balettilippu on aina tervetullut lahja, ja tarjolla on myös käteviä lahjakortteja ja edullisia sarjalippuja. Oopperatalossa palveleva Oopperashop on myös lahjojen runsaudensarvi. Shopista löydät ooppera- ja balettiaiheisten tuotteiden lisäksi fanituotteita, Oopperan ompelimossa valmistettuja asuja ja asusteita sekä valikoiman kortteja, kirjoja ja CD- ja DVD-levyjä. Tämän joulun hiteiksi povataan Robin Hood -oopperan DVD:tä ja Lumikuningatar-baletin musiikki-cd:tä sekä tietenkin poikakalenteria, jossa poseeraavat kaikki Kansallisbaletin miestanssijat! Joulun erityiseduksi Oopperan tontut tarjoavat 20% alennuksen La Cenerentolan ja Bella Figuran normaalihintaisista permantopaikoista (hintaluokat B C). Ruusukkeena paketin päällä on lasi kuohuviiniä esityksen väliajalla. Jouluetu on voimassa 21.12.2013 asti. Joululauluja Etelä-Suomen kirkoissa Kun talvi-illat pimenevät ja joulu lähestyy, Kansallisoopperan joukot lähtevät tunnelmalliselle joululaulukiertueelle eteläiseen Suomeen. Kauneinta joulun ajan musiikkia tulkitsevat Kansallisoopperan orkesteri, solistikaarti ja lapsikuoro. Oopperan joulu -kiertueen pysähdyspaikkoina ovat Tammisaari, Orimattila, Porvoo, Loviisa, Hämeenlinna ja Siuntio. Oopperan joulu Kansallisoopperan orkesteri ja solistit kiertueella 28.11. 19:00 Tammisaaren kirkko 30.11. 19:00 Orimattilan kirkko 7.12. 19:00 Porvoon tuomiokirkko 14.12. 19:00 Loviisan kirkko 17.12. 19:00 Hämeenlinnan kirkko 19.12. 19:00 Pyhän Pietarin kirkko, Siuntio Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä OOPPERAT La Bohème ma to A 98 B 83 C 78 D 73 E 56 F 41 G 34 H 24 pe la 105 90 85 80 62 45 36 26 La Cenerentola ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Don Carlos ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Don Giovanni ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Jenu fa ma to, pe la 120 106 99 90 70 53 45 37 Ruusuritari ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Turandot ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la ja 31.12. 91 77 71 62 51 40 31 19 BALETIT Bella Figura ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Deca Dance Helsinki ma to, pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 A D F Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää 16 / 8 Kansallisbaletin tähtihetkiä 19 / 15 / 10 Lasten taidetuokio 7 Oopperan joulu 20 Par(r)asvaloissa esittää 16 / 8 Tango! 20 42 Lipunmyynti Oopperan lipunmyynti Puhelinpalvelu ma pe 9 18 la 15 18 (09) 4030 2211 Palvelupiste avoinna ma pe 9 18, la 15 18, 1.1.2014 alkaen ma-la 12 19 Oopperan myyntipalvelu Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit liput@opera.fi (09) 4030 2210 ma pe 9 16 Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min + pvm) joka päivä 7 22 www.lippu.fi Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat Puhelinpalvelu ma pe 9.15 16 (09) 4030 2377 Palvelupiste avoinna ma pe 9.15 16 1.1.2014 alkaen ma pe 12 16 ravintolapalvelut@opera.fi verkkomyynti (viim. 48 t ennen esitystä) ja lisätiedot www.ooppera.fi/palvelut/ ravintolapalvelut Alennukset Ryhmäalennus vähintään 20 henkilön ryhmille 5 e/hlö ja vähintään 30 henkilön ryhmille 10 e/hlö, ma to hintaryhmät A D. Koululaisalennus (alle 16-vuotiaille) 50 %, hintaryhmät A E. Opiskelija-alennus (alle 30- vuotiaille) 50 %, hintaryhmät A E, ei koske peruutuspaikkoja. Saman päivän esityksiin liput 10 e, hintaryhmät C E (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Alle 25-vuotiaat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet Saman päivän esityksiin liput 10 e, hintaryhmät C E (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Etu koskee myös opiskelijoita (alle 30-vuotiaat). Edun saa vain henkilökohtaisesti, alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua ostaessa ja esitykseen tultaessa. Eläkeläisalennus 5 e/hlö hintaryhmät A C. Matkanjärjestäjäalennus 5 % normaalihintaisista lipuista myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille, hintaryhmät A D (väh. 10 hengen ryhmille). LUMIKUNINGATAR, Kuva SAKARI VIIKA Kaunotar ja hirviö ma to 98 83 78 73 56 41 34 24 pe la 105 90 85 80 62 45 36 26 Lumikuningatar ma to 91 77 71 62 51 40 31 19 pe la 98 83 78 73 56 41 34 24 Peer Gynt ma to 84 70 63 57 49 39 29 15 pe la 91 77 71 62 51 40 31 19 Ensi-iltoihin korotetut hinnat. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi ja Oopperan lipunmyynnistä. Ehdot Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne koske ensi-iltoja ja vierailunäytäntöjä. Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Lippupiste ja R-kioskit perivät verkkokaupassa ja myyntipisteissä palvelu- ja toimituspalkkioita, jotka lisätään lipun hintaan. Oopperan lipunmyynnissä palvelupalkkiota ei peritä.

Muutokset mahdollisia. Viimeisimmät tapahtumatiedot verkkosivulla www.ooppera.fi Ohjelmisto MARRASKUU ma 11.11. 19:00 Die tote Stadt ti 12.11. 19:00 Deca Dance Helsinki ke 13.11. 19:00 Die tote Stadt to 14.11. 19:00 Deca Dance Helsinki la 16.11. 14:00 Die tote Stadt ti 19.11. 19:00 Die tote Stadt ke 20.11. 19:00 Deca Dance Helsinki pe 22.11. 19:00 Die tote Stadt la 23.11. 19:00 Turandot ma 25.11. 19:00 Turandot ti 26.11. 19:00 Die tote Stadt ke 27.11. 19:00 Turandot to 28.11. 19:00 Lumikuningatar pe 29.11. 19:00 Die tote Stadt la 30.11. 14:00 Lumikuningatar la 30.11. 18:00 Lumikuningatar JOULUKUU ma 2.12. 19:00 Lumikuningatar ti 3.12. 19:00 Die tote Stadt ke 4.12. 19:00 Lumikuningatar to 5.12. 19:00 Turandot la 7.12. 14:00 Lumikuningatar la 7.12. 18:00 Lumikuningatar ti 10.12. 19:00 Lumikuningatar ke 11.12. 19:00 La Cenerentola to 12.12. 19:00 Lumikuningatar pe 13.12. 19:00 Turandot la 14.12. 14:00 Lumikuningatar la 14.12. 18:00 Lumikuningatar ti 17.12. 19:00 Lumikuningatar ke 18.12. 19:00 La Cenerentola to 19.12. 19:00 Lumikuningatar pe 20.12. 19:00 Turandot la 21.12. 14:00 Lumikuningatar la 21.12. 18:00 Lumikuningatar pe 27.12. 19:00 Turandot la 28.12. 19:00 La Cenerentola ma 30.12. 19:00 La Cenerentola ti 31.12. 19:00 Turandot TAMMIKUU pe 3.1. 19:00 Lumikuningatar la 4.1. 14:00 Lumikuningatar la 4.1. 18:00 Lumikuningatar to 9.1. 19:00 Lumikuningatar la 11.1. 14:00 Lumikuningatar la 11.1. 18:00 Lumikuningatar la 18.1. 19:00 Bella Figura to 23.1. 19:00 Bella Figura pe 24.1. 19:00 Jenu fa ENSI-ILTA la 25.1. 19:00 Bella Figura ma 27.1. 19:00 Jenu fa ti 28.1. 19:00 Bella Figura to 30.1. 19:00 Jenu fa pe 31.1. 19:00 Don Giovanni HELMIKUU la 1.2. 14:00 Bella Figura ti 4.2. 19:00 Jenu fa pe 7.2. 19:00 Jenu fa la 8.2. 19:00 Don Giovanni ke 12.2. 19:00 Jenu fa pe 14.2. 19:00 Don Giovanni la 15.2. 19:00 Jenu fa ke 19.2. 19:00 Jenu fa to 20.2. 19:00 Don Giovanni pe 21.2. 19:00 Kaunotar ja hirviö la 22.2. 14:00 Kaunotar ja hirviö ma 24.2. 19:00 Jenu fa ke 26.2. 19:00 Kaunotar ja hirviö to 27.2. 19:00 Jenu fa pe 28.2. 19:00 Kaunotar ja hirviö MAALISKUU la 1.3. 14:00 Kaunotar ja hirviö to 6.3. 19:00 Don Carlos pe 7.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö la 8.3. 14:00 Kaunotar ja hirviö to 13.3. 19:00 Don Carlos pe 14.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö la 15.3. 19:00 Don Carlos ti 18.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö to 20.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö pe 21.3. 19:00 La Bohème la 22.3. 19:00 Don Carlos ti 25.3. 19:00 La Bohème ke 26.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö to 27.3. 19:00 La Bohème pe 28.3. 19:00 Kaunotar ja hirviö la 29.3. 14:00 La Bohème HUHTIKUU ke 2.4. 19:00 La Bohème pe 4.4. 19:00 La Bohème ti 8.4. 19:00 La Bohème to 10.4. 19:00 La Bohème pe 11.4. 19:00 Peer Gynt la 12.4. 14:00 Peer Gynt ke 23.4. 19:00 La Bohème to 24.4. 19:00 Peer Gynt pe 25.4. 19:00 La Bohème la 26.4. 14:00 Peer Gynt ti 29.4. 19:00 Peer Gynt ke 30.4. 19:00 Tango! TOUKOKUU la 3.5. 12:00 La Bohème la 3.5. 19:00 Tango! ke 7.5. 19:00 Peer Gynt la 10.5. 14:00 Peer Gynt la 10.5. 19:30 Tango! ti 13.5. 18:00 Ruusuritari ke 14.5. 19:00 Peer Gynt to 15.5. 18:00 Ruusuritari pe 16.5. 19:00 Peer Gynt la 17.5 14:00 Ruusuritari ke 21.5. 18:00 Ruusuritari ALMINSALI Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti 23.11. 18:00 Balettioppilaitos esittää: Arjen aherrusta ja tanssin taikaa 16.12. 18.12. 20.12. 18:00 18:00 18:00 Balettioppilaitos esittää: Tanssijoiden workshop 24.1. 25.1. 18:00 14:00 Kuule, minä sävellän! 1.2. 13:00 ENSI-ILTA ENSI-ILTA Balettigaala: Uusi lastensairaala 2017 (Suomen Kansallisbaletin tanssijat ry) 8.2. 19:30 Par(r)asvaloissa esittää 23.4. 25.4 18:00 18:00 Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää 8.5. 9.5. 19:00 19:00 Balettioppilaitos esittää 16.5. 17.5. 20.5. 21.5. 22.5. 24.5. LÄMPIÖT 18:00 15:00 18:00 19:00 18:00 14:00 Fotosoppa 11.11., 16.11.*, 29.11., 3.12., 5.12. klo 11:30 ja 13:00 Lasten taidetuokio 12.11., 13.11., 12.12., 13.12., 9.1., 10.1., 10.2., 11.2., 10.3., 11.3., 7.4., 8.4., 5.5., 6.5. klo 14:00 Oopperan teetanssit 18.11., 9.12., 8.1., 5.2., 5.3., 2.4. klo 15:00 Musiikkia lämpiössä 23.11. 15:00 Vauvojen taidetuokio 3.12., 4.12., 14.1., 15.1., 25.2., 26.2., 13.5., 14.5. klo 10:00, 11:30, 13:00, 14:30 Avoimien ovien päivä 22.3. 10:00 15:00 MUUT ESITYSPAIKAT Ihmisen ääni / Karhu 9.11. 19:00 Kauhajoen palloiluhalli 12.11. 19:00 Poleeni, Pieksämäki 13.11. 19:00 Kuusankoskitalo, Kouvola 18.11. 15:00 Raahesali, Raahe Kansallisbaletin tähtihetkiä 15.11. 19:00 Louhisali, Espoo Oopperan joulu Kansallisoopperan orkesteri ja solistit kiertueella 28.11. 19:00 Tammisaaren kirkko 30.11. 19:00 Orimattilan kirkko 7.12. 19:00 Porvoon tuomiokirkko 14.12. 19:00 Loviisan kirkko 17.12. 19:00 Hämeenlinnan kirkko 19.12. 19:00 Pyhän Pietarin kirkko, Siuntio Talvitanssit 1.3. 18:00 Oopperatori * Esitys poikkeuksellisesti Alminsalissa Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58, PL 176, 00251 Helsinki www.ooppera.fi www.facebook.com/ooppera MUUTOKSET MAHDOLLISIA. VIIMEISIMMÄT TAPAHTUMATIEDOT VERKKOSIVULLA WWW.OOPPERA.FI