Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan tehtävänä Yhteistyö, roolit, toimintamallit 01.11.2017 Mika Vuori Suunnittelupäällikkö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tampereen kaupunki
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan tehtävänä Esim. ikäihmisten museotoiminta Esim. vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Esim. koulujen ruokalatoimikunnat Edistetään lasten ja nuorten terveystottumuksia
Vaikka jokainen ihminen viime kädessä päättääkin itse omista elintavoistaan, vaikuttaa yhteiskunta merkittävästi yksilön valintoihin. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaat elävät ympäristössä, joka tukee terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja sekä suojelee hyvinvointia ja terveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta syntyy asukkaiden arjessa, jossa ihminen käyttää monia kunnan palveluja. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut, työllisyyden edistäminen, yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja kaavoitus sekä laaja-alainen turvallisuuden edistäminen ovat kaikki toimintoja, joissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa erilaiset yhteistyömallit kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnan ja maakunnan välillä korostuvat. Kunnan rooli lähellä asukasta antaa edelleen mahdollisuuden edistää hyvinvointia ja terveyttä asukkaiden tarpeista lähtien.
Kaupungin johtoryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja johtaminen Hyvinvointikertomuksen ohjaus Hyvinvointityöryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanovastuu ja valmistelu kaupungin organisaatiossa Hyvinvointikertomus ja muut lakisääteiset tehtävät Ehdotusten valmistelu kaupunkistrategiaan Uusien toimintamuotojen jalkauttaminen Paikallinen ja alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö Hyvinvoinnin, terveyden ja kumppanuuksien edistäminen verkostomaisella toimintamallilla Hyvinvointikeskukset Toimivat alueverkostot Teemoittaiset verkostot Kumppanuusverkostot Kokeilut ja juurruttaminen toimintaan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimi/ Hyvinvoinnin palvelualueen esikunta Kokonaisuuden koordinointivastuu Hyvinvointityöryhmän asioiden valmisteluvastuu Yhteistyöverkostojen kokoaminen Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio Vammais- ja esteettömyysasiamies Lapsiasiamies Hyvinvointikertomuksen kokoaminen Maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö Uudet yhteistyömallit terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Analyysi kehitettävistä alueista (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä, Pirkanmaa 2019) Kehitettäviä alueita Hyvinvointirakenteiden vahvistaminen: kirjallinen päätös hyvinvointikoordinaatioon liittyvistä tehtävistä, vastuista ja resursseista maakuntatasolla ja kunnissa Hyvinvointikertomusten painopisteiden vienti osaksi talous- ja toimintasuunnitelmia sekä raportointi osana tilinpäätöstä maakuntatasolla ja kunnissa Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn systemaattinen käyttöönotto maakuntatasolla ja kunnissa Yhteistyö tulevan maakunnan ja kuntien hyvinvointiryhmien välillä. Kuntien hyvinvointityössä tarvitaan sote-asiantuntemusta ja maakuntatason hyvinvointijohtamisessa kunnan eri toimialojen sekä kolmannen sektorin asiantuntemusta. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien tehtäviä ja maakunnan elinvoimaisuutta. Sote-palveluiden järjestämisessä huomioitava, miten tuetaan Pirkanmaalla väestön terveyserojen kaventamista: ennalta ehkäisevät - sekä arjessa pärjäämistä tukevat toimenpiteet, huomioiden myös erityisryhmät, ja rakenteet Tiedolla johtamisen kehittäminen www.pirkanmaa2019.fi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja maakunta - Sote-palvelujen irtaantuessa kunnasta v. 2020: Palvelujen kokoonpano ja dynamiikka muuttuvat, yhteistyö maakunnan kanssa alkaa ennalta sovittavan tavan mukaisesti. Maakunta tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ( Lisäksi maakunnan on tuettava kuntia asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ). Lisäksi maakunnan palvelujen yhteydessä edistetään terveyttä ja ennaltaehkäistään hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. - Pirkanmaan kuntien hyvinvointikoordinaattorit > alueellinen hyvinvointikertomus valtuustokausittain > tuki kuntien hyvinvointityölle, hyödynnetään hyvinvointityöryhmässä > kunnan hyvinvointikertomus valtuustokausittain, raportointi vuosittain > vertailukehittäminen muiden kuntien kanssa > yhteiset kehittämissisällöt, oman toiminnan johtaminen - Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunta + työryhmä > yhteistyöverkosto, kansanterveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja maakunnan kanssa tehtävä yhteistyö myös jatkossa v. 2019 eteenpäin - Peruskunnassa hyvinvointikeskusten alueellinen työ ja kumppanuusverkostot muodostavat perustan myös sote-aluetasoiselle yhteistyölle
Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan 1/3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on läsnä kaikessa palvelutuotannossa, mutta uudistuksen myötä erityisesti tulevilla yhdyspinnoilla tehtävä työ muuttuu Asukkaat käyttävät edelleen samoja palveluja, kuitenkin siten, että valinnanvapaus lisääntyy Kunta vastaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja maakunta toimii saman tavoitteen suuntaisesti omien palvelujensa osalta Ehkäisevän työn hallittu koordinointi maakunnan palveluissa Järjestöt kunnan ja maakunnan kumppaneina Äitiys- ja lastenneuvolatyön ja varhaiskasvatuksen saumaton yhteistyö: Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentaminen Pirkanmaalla Terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen yhdessä kunnan toimijoiden kanssa Kulttuurin, liikunnan ja sivistyksen merkitys, hyvinvointia edistävät lähetteet otetaan käytännöksi Ehkäisevän lastensuojelun käytännöt kunnan peruspalveluissa Maakunnan edustus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyössä Maakunnan ja kunnan järjestämien palvelujen sekä kolmannen sektorin toiminnan yhteiset käytännöt (esim. perheiden talo ) Nuorten hyvinvoinnin kehittämisen käytännöt nuorisotyön, vapaa-aikapalvelujen, soten, kasvatuksen ja opetuksen yhteisenä tehtävänä www.pirkanmaa2019.fi
Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan 2/3 Oppilas- ja opiskelijahuolto, kouluterveydenhuolto ja yhteisöllinen oppilashuolto: Kouluterveydenhuollon, -kuraattorien ja -psykologien asiakastyön ja koulun yhteisöllisen työn säilyttäminen sekä pedagogisen tuen kokonaisuuden kanssa tehtävä yhteistyö vaatii resursointia Terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen yhdessä kunnan toimijoiden kanssa Kulttuurin ja liikunnan merkitys sekä yhteisöllisessä työssä että yksilöllisessä oppilas- ja opiskeluhuollossa Ravitsemus, esim. Ruokailutoimikuntamalli Kasvupalveluiden järjestäminen maakunnan vastuulla, yhteys kunnan elinvoimatehtäviin Työttömien terveystarkastuksiin ohjaus myös osana kunnan elinvoimatehtäviä Kunnan yhteisöllinen ja osallistava työ sekä työttömien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen esimerkiksi liikunnan, kulttuurin, ravitsemuksen (esim. valtakunnallinen Yhteinen keittiö -hanke) sekä vapaan sivistystyön avulla Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen Monipuoliset, matalan kynnyksen palvelukeskittymät yhdessä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa Toimintakykyä tukevia kulttuuri- ja liikuntapalveluja tarjottava maakunnan järjestämän palvelutuotannon yhteydessä Kotiin tarjottavat palvelut Kunnan järjestämät peruspalvelut tarjotaan saavutettavasti vapaaehtoistoimintaa hyödyntämällä Ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä huomioidaan ravitsemus osana hoitoa
Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan 3/3 Muutoksessa erityisesti huomioitava Olemassa olevan tiedon tehokkaampi hyödyntäminen (Big Data ja My Data) Uusien yhteisten sähköisten palvelutarjottimien kehittäminen ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmasta Yhdyspintasopimukset kunnan ja maakunnan välillä: Hyvien käytäntöjen hallittu käyttöönotto ja kehittäminen sekä uusien palvelujen mallintaminen yhteistyössä. Maakunnan järjestämän palvelutuotannon palvelusopimuksiin asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaatimukset, kannustimet ja sanktiot Alueellisten suunnitelmien laatiminen ja niiden jalkauttaminen ovat maakunnan ja kuntien yhteinen tehtävä (Esimerkiksi kulttuurihyvinvointisuunnitelma) Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus ja toteuttaminen maakunnan ja kunnan palveluissa Henkilöstön mukaan ottaminen ja muutostuki 9
Sisältöjä hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön (esimerkkejä) 1. Elintapaohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa Yhteistyö maakunnan kanssa, asukkaiden mukaan ottaminen. Elintapaohjausta myös muissa kuin sote-palveluketjuissa. Vastuu maakunnalla. VESOTE-hanke Pirkanmaalla 2. Perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukeminen Päävastuu kunnan liikunta- ja ravitsemuspalveluissa, kasvatus- ja opetuspalveluissa ja liikunnan olosuhdepalveluissa. Ravitsemusasiantuntijoita maakunnan palveluissa. 3. Fyysisen terveyden edistäminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteydessä Kunnan ja maakunnan yhteinen tehtävä. Vastuu maakunnassa, sote-palvelut ja kunnan liikuntapalvelut tekevät yhteistyötä, ravitsemusosaaminen, mm. palveluketjut mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja terveysasemapalveluissa, kokemusasiantuntijat sekä ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. 4. Mielenterveystaidot ja ammattilaisten mielenterveysosaaminen Järjestöt ja kunta maakunnan tukena. Vastuu maakunnalla. Kunnan tuki ja yhteistyö peruspalveluissa, kokemusasiantuntijat, ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, kulttuurija vapaa-aikapalvelut 10
Sisältöjä hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön (esimerkkejä) 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen erilaisilla yhteistyömalleilla Esimerkiksi vaikuttavuusinvestointi/tulosperustainen rahoitussopimus (Social Impact Bond - malli) lasten ja nuorten hyvinvoinnin, ikäihmisten hyvinvoinnin tai työttömien työllistymisen edistämiseksi. Toimijoita ovat kunta, maakunta, järjestöt ja/tai yksityiset yritykset, sijoittajat sekä toiminnan tuloksellisuutta (tavoiteltuja vaikutuksia) seuraava ja arvioiva asiantuntijataho. 6. Liikkuva Tampere - Active city Kunnan lisäksi maakunnalla erityinen intressi lisätä liikkumista. Vastuu kunnalla. Mukana kunnan liikuntapalvelut, kaupunkiympäristön olosuhdepalvelut, lähitorit sekä kolmas sektori ja asukkaat. 7. Savuttomuuden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö Kohti savutonta kuntaa. Savuton Suomi 2030 -toimintamallit. Ehkäisevän päihdetyön toimintamalli yhteistyössä maakunnan kanssa, vastuu kunnalla. 8. Hyvinvointia yhdyskuntasuunnittelulla Esteettömyys ja saavutettavuus, rakennettu ja luontoympäristö, viheralueet, liikuntaväylät Yhteinen suunnittelu, vastuu kunnalla 11
Järjestöt ja kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoina uudistuksessa Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin. Järjestöt toteuttavat nykyisin kuntien toiminta-avustusten turvin ehkäiseviä palveluja. Myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöinen auttamistoiminta ja joustava matalan kynnyksen apu kansalaisille. Kyse ei ole kilpailutettavasta palvelusta, vaan usein vertaistukea ja ammatillista tukea yhdistävästä järjestölähtöisestä auttamisesta. Osalla järjestöistä on sellainen rahoitusmuoto, johon STEA (ent RAY) velvoittaa tai toivoo kuntarahoitusta STEA -rahoituksen lisäksi. Tällainen rahoituspohja on esimerkiksi kriisikeskuksilla, klubitaloilla sekä Tyttöjen ja Poikien Taloilla. Soste ry: Paikallisista yhdistyksistä 53 % saa kunnalta toiminta-avustusta. Paikallisjärjestön keskimääräinen vuosittainen toimintabudjetti on noin 6 400. Kuntien toiminta-avustus on yleensä kohtalaisen pieni, keskimäärin 550 euroa. Kunnan alueella toimivien yhteisöjen toiminnan tukemiselle on osittain lakisääteinen perusta. Kuntalain tarkoituksena on lain 1 1 momentin mukaan luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle. Pykälän 2 momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa, sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 12
Taloudelliset kannusteet kunnalle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa Määräytymisperusteena toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat indikaattorit (kuntakohtainen kerroin) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin Lisäosan suuruus noin 57 milj. (1,8 % valtionosuuksista) Maksetaan osana yleiskatteellista valtionrahoitusta, lisäosasta puolet rahoitetaan vähentämällä vastaava määrä maakuntien rahoituksesta (Vähentää palveluntarvetta maakunnan palveluissa) Tehdyn koelaskelman mukaan HYTE-kertoimen perusteella jaettava valtionosuus on keskimäärin 10,4 euroa asukasta kohden. Enimmillään se on 12,2 euroa ja alimmillaan 6,0 euroa asukasta kohden. Kuntakoon mukaisesti tarkasteluna se kohdistuisi hieman enemmän asukasluvultaan suuriin kuin pieniin kuntiin. Yli 100 000 asukkaan kunnissa lisä on keskimäärin 11,4 euroa, kun alle 6 000 asukkaan kunnissa vastaava määrä on 9,3 euroa asukasta kohden. Maakunnittain tarkasteltuna vaihteluväli on Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan 10,9 eurosta Satakunnan 9,1 euroon per asukas. Pirkanmaan maakunnan valmistelutyössä selvitetään myös maakunnan mahdollisuudet kannustaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (esitykset tehty esivalmistelun loppuraporttiin). Maakuntien hyte-rahoitus n. 170 M. 13