Työmarkkinaratkaisuilla työtä ja kilpailukykyä
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Prima Power, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi A-insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, Vahanen, WSP Tietotekniikka-ala Affecto Finland, CGI, Codebakers, Codemicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto... 27.3.2013 2
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2012e): 17,3 mrd euroa henkilöstö (2012e): 46 500 Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut liikevaihto (2012e): 9,8 mrd euroa henkilöstö (2012e): 16 000 Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2012e): 28,3 mrd euroa henkilöstö (2012e): 131 000 Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2012e): 7,2 mrd euroa henkilöstö (2012e): 52 000 Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2012e): 5,1 mrd euroa henkilöstö (2012e): 43 500 27.3.2013 3
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 27.3.2013 4
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 170 2005=100 Muutos: 1-10,2012 / 1-10,2011, % 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Metallien jalostus -6 % Tietotekniikka-ala +6 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -4 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +9 % 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto lokakuu 2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 27.3.2013 5
Yrityksemme ovat taloudellisesti erilaisessa tilanteessa - yritystasolla tehtävät palkka- ja työaikaratkaisut ovat yksi oleellinen keino korjata tuottavuusja kannattavuusongelmia 27.3.2013 6
Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2011 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2011. Vuonna 2007 osuus oli 15 %. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 27.3.2013 7
Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: 31.12.2012 / 31.12.2011 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % Keskiarvo: -4 % Mediaani: -7 % -40 % -60 % -80 % -100 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset 27.3.2013 8
Vastataan asiakkaiden, yrityksen ja henkilöstön tarpeisiin yrityskohtaisilla ratkaisuilla Kuka ja missä on asiakas? Mitä asiakas meiltä odottaa, mitä meissä arvostaa? Mihin palvelu- tai toimitusketjuihin me ja asiakkaamme ovat verkottuneet? Mikä on asemamme maailmanmarkkinoilla ja kansainvälisessä kilpailussa? Ketkä ovat kovimmat kilpailijamme ja mitkä heidän ominaisuutensa ja vahvuutensa? Miten voimme parantaa kilpailukykyämme? 27.3.2013 9
Ulkomaankauppa on Suomen talouden selkäranka Viennin tasopudotus 2008 jälkeen on aiheuttamassa suuren ongelman suomalaisten hyvinvoinnille 27.3.2013 10
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen - viennistä puuttuu 20-30 miljardia euroa / vuosi 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Tilastokeskus 27.3.2013 11
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viro Puola Tšekki Saksa Alankomaat Ruotsi Suomi Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat 27.3.2013 12
Viennin tasopudotuksen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo 80 75 70 65 60 55 50 45 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 14 miljardia euroa. Viimeisin tieto marraskuu 2012. Lähde: Valtiokonttori 27.3.2013 13
Suomen vaihtotase on kriisimaiden tasolla Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Alankomaat Ruotsi Saksa Italia Espanja Suomi Iso-Britannia Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat 27.3.2013 14
Kilpailukykyä on rapauttanut globaalin rakennemuutoksen ohella liian nopea kustannuskehitys suhteessa tuottavuuteen 27.3.2013 15
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka- ja metsäteollisuudesta** 120 115 2005 = 100 **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina 2000-2008. Koko kansantalous 110 Teollisuus 105 100 Teknologiateollisuus 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 27.3.2013 16
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa 150 140 2005 = 100 Metallien jalostus 130 120 110 Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus 100 90 Tietotekniikka-ala 80 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 27.3.2013 17
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005 = 100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006) 27.3.2013 18
Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta on kasvanut merkittävästi teknologiateollisuudessa 75 %-osuus jalostusarvosta 70 65 60 55 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 27.3.2013 19
Teollisuuden kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset teollisuudessa (työvoimakustannukset/tuottavuus) 130 2005 = 100 125 120 115 110 Kustannuskilpailukyky heikkenee 105 100 95 Kustannuskilpailukyky paranee 90 85 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Saksa Ruotsi Puola Tšekki Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 27.3.2013 20
Myös kansantaloudessa kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit) 115 2005 =100 110 105 Kustannuskilpailukyky heikkenee 100 95 Kustannuskilpailukyky paranee 90 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Saksa Espanja Italia Alankomaat Itävalta Suomi *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. 27.3.2013 21 Lähde: Euroopan keskuspankki
Teollisuuden työn hinta Suomessa on korkea Filippiinit Bulgaria Venäjä Meksiko Latvia Liettua Taiwan Puola Unkari Viro Brasilia Slovakia Tšekin tasavalta Argentiina Portugali Malta Etelä-Korea Cypros Slovenia Singapore Israel Uusi Seelanti Kreikka Iso-Britannia Espanja Japani Italia USA Kanada Luxemburg Irlanti Australia Itävalta Alankomaat Suomi Ruotsi Saksa Ranska Tanska Belgia Sveitsi Norja 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Euroa/tunti, vuonna 2010 Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics 27.3.2013 22
Elinkeinoelämä ei enää pysty rahoittamaan paisuvaa julkista sektoria 27.3.2013 23
Teollisuus, joka tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria 650000 Työllisten määrä 600000 550000 500000 450000 400000 350000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 27.3.2013 24
Julkisella sektorilla palkat ovat nousseet enemmän kuin yksityisellä sektorilla 135 2005 = 100 130 125 120 115 110 105 100 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yksityinen sektori Kunnat Valtio Viimeisin tieto loka-joulukuu 2012. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 27.3.2013 25
Palkkasumman kasvu julkisella sektorilla viidenneksen teollisuutta nopeampaa Palkkasumman muutos Suomessa 2008 2012, prosenttia 16% 2012/2008, % 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Koko talous Tehdasteollisuus Rakentaminen Kauppa Julkinen sektori 100,0 Mrd. * 17,3 Mrd. * 8,0 Mrd. * 10,6 Mrd. * 27,9 Mrd. * -6% -8% *) Työvoimakustannukset vuonna 2012 (ennuste) Lähde: Tilastokeskus / Palkkasummakuvaajat 10/2012 27.3.2013 26
Nollaratkaisulla ansiokehitys vuonna 2013 on +2,3 % Veronkiristykset syövät palkansaajien ostovoiman 27.3.2013 27
Veronkiristykset aiheuttavat palkansaajien ostovoiman heikkenemisen vuosina 2013 ja 2014 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti helmikuu 2013 27.3.2013 28
Hajautettu neuvottelumalli toimii Yrityskohtaisuudesta on hyviä kokemuksia maailmalla 27.3.2013 29
Talous- ja työmarkkinapolitiikan työnjaolla ja yhteistyöllä työtä ja kilpailukykyä 1. Maan hallituksella vastuu talous- ja elinkeinopolitiikasta 2. Keskusjärjestöjen vastuulla työlait, eläkkeet ja muu sosiaaliturva 3. Liitot sopivat alakohtaiset palkka- ja työehtosopimukset; päänavaajana 2013 vientiteollisuus Päätöksiä ei pidä kytkeä toisiinsa, muuten vaarana päätöksenteon puuroutuminen Hyvää yhteistyötä tarvitaan Provosointi julkisuudessa vaarallista, heikentää turhaan työmarkkinailmapiiriä. Keskusjärjestöjen tuki liittokierrokselle tärkeä, työmarkkinajärjestöillä vastuu kilpailukyvystä ja työllisyydestä työmarkkinamallista riippumatta 27.3.2013 30
Ruotsin työmarkkinamalli tukee kilpailukykyä Ruotsi vientivetoinen avoin kansantalous kuten Suomi Teollisuussopimus asettaa työmarkkinoille kustannusmerkin sopimusosapuolet vaikuttavat omilla tahoilla että merkkiä noudatetaan sovitteluinstituutti tukee teollisuussopimuksen tasoa; ei ylitystä muille aloille pyrkimys rakentavaan, ennalta määriteltyyn ja avoimeen neuvotteluprosessiin Ruotsissa työrauhahäiriöt harvinaisia; laittomia lakkoja ei lainkaan Keskitetystä työmarkkinapolitiikasta luovuttu 1990-luvun alussa 27.3.2013 31
Liittokierroksella yrityskohtaisuus onnistuu, raamisopimuksessa ei Muun kuin puhtaan yleiskorotuksen saaneiden osuus henkilöstöstä 100 % Osuus henkilöstöstä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tiedustelu palkantarkistusten toteutuksesta 2010, 2011 ja 2012 27.3.2013 32
Työehdoista sovitaan työpaikoilla Työehdoista sovitaan siellä, missä työkin tunnetaan parhaiten. Työpaikkakohtainen työehdoista sopiminen vakiintuneeksi toimintatavaksi. Uusi ajattelu ja uudet käytännöt johdolle ja henkilöstölle. Liittojen tehtävä on edistää yhteistoimintaa ja työpaikkasopimisen valmiuksia yrityksissä. 27.3.2013 33
Palkkaus kannustavaksi Suomessa Palkat ja kustannuskehitys avoimen talouden ehdoin. Irti yleiskorotuksista, toimivaan työpaikkasopimiseen. Yrityksissä Palkoista neuvotellaan ja sovitaan työpaikoilla. Vaativuus, pätevyys ja tulokset palkkaperusteiksi. Palkka tehdyn työn mukaan. 27.3.2013 34
Kun palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan talous-, tilauskanta-, työllisyystilanne kustannuskilpailukyky tuottavuuden kehittäminen keskustellaan avoimesti ja perustellen työpaikan tilanteesta ja paikallisesta palkankorotusvarasta palkitsemisen kannustavuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus Paikallista ratkaisua edesauttaa tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta. 27.3.2013 35
Työajat tarpeen mukaan Työajan tehokkaasta järjestämisestä kilpailuetu. Nykyiset joustomahdollisuudet käyttöön uusiakin tarvitaan. Työajasta ja ylityökorvauksista sopiminen työpaikoille. 27.3.2013 36