Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat. Uudet indikaattorit Koonti tehty 8.11.2017 tiedon perusteella. Koonti täydennetään vuoden 2018 alusta. Vastaajat: Helsinki yhteensä 3809, josta tytöt 2118, pojat 1561 ja muut 130. Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba, stina.hognabba@hel.fi
THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapsetnuoret-japerheet/tutkimustuloksia Indikaattorien tarkemmat tiedot: https://sampo.thl.fi/pivot/ prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ ktk1/81469 2
Myönteiset asiat ja huolenaiheet.
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3 MYÖNTEISTÄ Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika 9 nuorta kymmenestä harrastaa jotain viikoittain. Yhteenkuulumisen kokemus perheeseen ja ystäviin on hyvällä tasolla. 7 nuorta kymmenestä tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus ja tuntee itsensä arvokkaaksi. 8 nuorta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä ja elämänhallinta on kunnossa. Terveys ja toimintakyky Koettu terveydentila on jonkun verran parantunut. 6 nuorta kymmenestä tuntee usein läheisyyttä toisiin ihmisiin. Pojat kokevat tyttöjä vähemmän terveyteen liittyvää oireilua. HUOLESTUTTAVAA Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Vajaa puolet kokee osattomuutta ja irrallisuutta suhteessa koulu- ja luokkayhteisöön. Elämänhallinnan ja elämään tyytyväisyyden osalta on eroja sukupuolten välillä, kaikkien indikaattorein mukaan tytöt kokevat elämänlaatunsa poikia paljon heikommaksi. Joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi, tytöt poikia huomattavasti useammin. Tytöiltä puuttuu poikia useammin läheinen ystävä. Vain 4 nuorta kymmenestä harrastaa päivittäistä liikuntaa omatoimisesti. Joka viides kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. Kolmasosa kokee, että omalla asuinalueella on kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa. Terveys ja toimintakyky Yli kolmasosalla on vaikeuksia nukahtaa iltaisin, tytöt poikia useammin. Terveyteen liittyvä oireilu on jonkin verran lisääntynyt ja puolet kokee viikoittaista väsymystä ja heikotusta, tytöt poikia huomattavan useammin. Vain puolet tuntee toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, kokee itsensä hyödylliseksi ja rentoutuneeksi. Tytöistä puolet ja pojista joka viides on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden ajan, tytöt kokevat poikia selvästi useammin ahdistuneisuuden tunteita. Joka kymmenes kokee vaikeuksia muistamisessa, oppimisessa ja keskittymisessä; tytöt poikia useammin. 4 poikaa kymmenestä harjaa hampaitaan liian vähän.
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3 MYÖNTEISTÄ Elintavat Kuusi nuorta kymmenestä syö aamupalaa ja koululounasta päivittäin. Tilanne on hieman parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Vain 2 juo energiajuomia tai light-limsoja lähes päivittäin. Kolmasosa nuorista on täysin raittiitta ja alkoholin juominen ja tupakointi on vähentynyt. Puolet nukkuu arkisin yli 8 tuntia ja lähes kaikki nukkuvat viikonloppuisin yli 8 tuntia. Poikien suhtautuminen ikäistensä tupakointiin ja nuuskan käyttöön on tyttöjä hieman tiukempaa. Koulunkäynti ja opiskelu Koulunkäynnistä pitäminen on lisääntynyt erityisesti pojilla. Luokan työrauha ja oppilaiden yhdessä viihtyminen on erityisesti poikien mielestä parantunut. Lähes 90 oppilaista kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua. Opettajien kiinnostus oppilaiden kuulumisista on oppilaiden mielestä parantunut todella paljon. HUOLESTUTTAVAA Elintavat Joka neljäs on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. 59 kertoo, että Helsingissä on helppo hankkia huumeita ja joka viides on kokeillut kannabista. Pokien nuuskankäyttö on lisääntynyt, joka kymmenes käyttää nuuskaa päivittäin. Nuorten ylipaino on lisääntynyt, 16 pojista on ylipainoisia, tytöistä 11. 16 pojista pelaa rahapelejä viikoittain, tytöistä 2. Joka viides on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta ja joka kymmenes on jättänyt syömättä tai nukkumatta netin takia Koulunkäynti ja opiskelu Kolmasosalla on vaikeuksia laskemiseen liittyvissä koulutehtävissä sekä suullisessa esiintymisessä, neljännes lukemiseen ja kirjoittamiseen vaativissa tehtävissä. Tilanne on pysynyt ajallisesti tarkasteltuna samalla tasolla. Joka viides tyttö kokee koulu-uupumusta.
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3 MYÖNTEISTÄ Kasvuympäristön turvallisuus 9 nuorta kymmenestä kertoo, että ei ole kokenut koulukiusaamista lukukauden aikana. Perhe ja elinolot Keskusteluyhteys vanhempiin on parantunut. HUOLESTUTTAVAA Kasvuympäristön turvallisuus Koulukiusaaminen on lukiossa vähäistä, mutta silti viidennes kokee kiusaamisen pahentuneet tai jatkuneen kertomisen jälkeen. Joka kymmenes on kokenut syrjivää kiusaamista (ulkonäkö, sukupuoli, kieli, ihonväri, vammaisuus jne.) Perhe ja elinolot Kolmannes kertoo, että oman perheen taloudellinen tilanne on heikko ja toinen vanhempi on työttömänä.
Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aika Hyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Monilla eri osaalueilla kehitys on mennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvään suuntaan. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys, 2017 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä Erittäin tyytyväinen elämäänsä Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Pystyy toimimaan sen mukaisesti, mitä pitää tärkeänä Keksii yleensä ratkaisun vaikeuksiin Tietää kenen puoleen kääntyä vaikeuksissa Kokee pärjäävänsä elämässään Kokee elämän olevan hyvin hallinnassa Tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus Tuntee olevansa arvokas 15 30 61 71 68 70 70 82 89 81 90 84 89 77 87 85 82 79 79 79 0 20 40 60 80 100 Pojat Tytöt 8
Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet, 2017 Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana 43 45 Osallistunut oppilaskunnan hallituksen toimintaan lukuvuoden aikana 10 9 Osallistunut poliittiseen toimintaan lukuvuoden aikana 12 11 Pojat Tytöt Osallistunut nuorisovaltuustoon lukuvuoden aikana 4 3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 9
Osallisuuden kokemukset, 2017 Kokee olevansa tärkeä osa. perhettä lähiyhteisöä ystäväporukkaa harrastusporukkaa luokkayhteisöä kouluyhteisöä suomalaista yhteiskuntaa nettiyhteisöä 40 59 52 62 50 58 54 56 66 72 94 92 90 86 88 85 Pojat Tytöt 0 20 40 60 80 100 10
Ystävät ja koettu yksinäisyys Ei yhtään läheistä ystävää Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 2017 2006 6 13 2008 5 12 Pojat 9,5 2010 2013 4 5 9 11 Pojat Tytöt Tytöt 4,4 2017 6 10 0 5 10 15 11
Vapaa-aika ja harrastaminen, 2017 Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa Tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista Harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain Harrastaa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin Kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Seuraa uutisia lähes päivittäin Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaaajan toimintaa nuorille Kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana Kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Osallistuu yhdistyksen tai järjestön toimintaan vähintään kuukausittain 93 93 67 56 44 47 44 38 27 41 Pojat 41 27 25 34 Tytöt 22 25 18 26 17 20 0 20 40 60 80 100 12
Terveys ja toimintakyky Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koettu terveys, sukupuolet yhteensä 2006-2017 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa 5 7 12 19 20 17 18 22 25 29 31 35 49 2006 2008 2010 2013 2017 52 0 10 20 30 40 50 60 14
Koettu terveys, tytöt ja pojat 2006-2017 Pojat Tytöt Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa 2 3 8 11 8 10 16 16 15 17 25 27 17 17 37 38 21 22 33 39 16 21 36 40 19 25 58 63 0 10 20 30 40 50 60 70 2006 2008 2010 2013 2017 15
Mielenterveys ja toimintarajoitteet, 2017 TOIMINTARAJOITE Kognitiivinen toimintarajoite Fyysinen toimintarajoite MIELENTERVEYS Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista Ajatellut usein selkeästi Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin Käsitellyt usein ongelmia hyvin Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 4 6 6 8 12 21 22 Kognitiivinen toimintarajoite = vaikeuksia muistaa, oppia ja keskittyä Fyysinen toimintarajoite = vaikeuksia nähdä, kuulla tai kävellä 32 39 42 45 49 54 53 56 57 58 67 68 75 73 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 83 Pojat Tytöt 16
Elintavat Elintapojen muutoksissa on paljon myönteistä, kuten nuorten alkoholin käytön ja tupakoinnin väheneminen. Huoliakin on: ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on edelleen suuri. Huomattava osa lapsista ja nuorista nukkuu arkisin liian vähän. Myös vähän liikkuvien määrä on myönteisestä kehityksestä huolimatta sangen korkea. Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Päihteiden käyttö, kehitys 2008-2017 Indikaattorin aikavertailu poimittu vanhoista lomakkeista 18
Nuorten päihdeasenteet, 2017 NUORET HYVÄKSYY IKÄISILLÄÄN alkoholin juomisen vähäisessä määrin 83 83 juomisen humalaan asti 46 54 sähkösavukkeen käytön nuuskaamisen tupakoinnin 33 36 44 43 53 51 Pojat Tytöt marihuanan (kannabiksen) polttamisen 20 38 0 20 40 60 80 100 19
Elintavat, 2017 NETINKÄYTTÖ JA RAHAPELIT Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut Pelaa rahapelejä viikoittain 2 17 16 24 RUOKAILU Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin 31 33 35 35 SOKERIN KÄYTTÖ JA ENERGIAJUOMAT Karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai sokeroitua mehua lähes päivittäin käyttävät Juo energiajuomaa lähes päivittäin Juo light-limsaa tai light-mehua lähes päivittäin 1 1 4 4 8 11 Pojat Tytöt 0 10 20 30 40 20
Sukupuolet yhteensä Elintavat, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 35 39 Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus 11 24 32 32 2006 2008 2010 2013 2017 13 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 30 21
Tytöt Pojat Elintavat, tytöt ja pojat, 2006-2017 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 35 40 Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus 15 16 20 26 33 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus 8 11 26 31 41 39 35 37 2006 2008 2010 2013 2017 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 21 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 22
Koulunkäynti ja opiskelu Opiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet. Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Tytöt Pojat Koulunkäynnistä pitäminen, 2006-2017 2006 64 2008 66 2017 72 2010 71 2013 79 2013 80 2017 72 2006 72 2010 73 2008 2010 73 75 2008 70 2013 2017 71 80 2006 69 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 24
Koulunkäynti, 2017 Vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä 93 92 Oppilaitoksessa on helppoa olla oma itsensä 87 82 Välitunnit virkistävät 84 80 Opettajat odottavat oppilailta liikaa koulussa 28 37 Koulu-uupumus 10 22 Pojat Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla On yksinäinen välitunnilla 10 7 5 7 Tytöt Välitunnit pelottavat 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 25
Myöhästymiset ja poissaolot, 2017 Myöhästymisiä vähintään kuukausittain 31 45 Myöhästymisiä vähintään viikoittain 15 23 Luvattomia poissaoloja vähintään kuukausittain 25 22 Pojat Luvattomia poissaoloja vähintään viikoittain 6 8 Tytöt Poissaoloja sairauden vuoksi vähintään kuukausittain 17 23 Poissaoloja sairauden vuoksi vähintään viikoittain 2 3 0 10 20 30 40 50 26
Sukupuolet yhteensä Oppimisvaikeudet, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 24 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä 23 22 Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä 21 Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 35 39 39 2006 2008 2010 2013 2017 36 15 Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa 17 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 27
Tytöt Pojat Oppimisvaikeudet, tytöt ja pojat, 2006-2017 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa 25 22 25 20 37 34 43 13 38 13 23 19 24 22 40 36 36 17 34 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2006 2008 2010 2013 2017 28
Sukupuolet yhteensä Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha 82 90 Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 87 81 Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä 2006 Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti 11 17 62 88 2008 2010 2013 2017 Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista 37 31 Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 29
Tytöt Pojat Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa, tytöt ja pojat, 2006-2017 Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 83 92 93 87 17 93 10 63 34 31 13 81 88 83 77 18 85 11 61 31 39 16 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2006 2008 2010 2013 2017 30
Kasvuympäristön turvallisuus Kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koulukiusaaminen, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä 2 1 2 1 12 60 90 91 86 94 2006 2008 2010 2013 2017 Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita 6 Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 7 0 20 40 60 80 100 32
Tytöt Pojat Koulukiusaaminen, tytöt ja pojat, 2006-2017 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 2 2 3 2 7 8 16 63 78 87 90 92 2006 2008 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 1 1 93 91 92 96 1 1 58 7 6 6 0 20 40 60 80 100 2010 2013 2017 33
Syrjivä kiusaaminen koulussa tai vapaa-ajalla, 2017 Kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla ulkonäön vuoksi 7,1 8,4 9,2 ihonvärin tai kielen vuoksi 3,8 3,3 3,5 sukupuolen vuoksi perheen vuoksi 3,0 3,6 3,5 3,0 3,3 4,1 Pojat Tytöt uskonnon vuoksi 2,5 2,1 2,3 Yhteensä vammaisuuden vuoksi 0,9 1,4 1,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 34
Perhe ja elinolot Perheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elämänmuutokset, perheen elintaso ja opiskelijoiden työssäkäynti 2017 ELÄMÄNMUUTOKSET Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana 4 3 2 3 3 1 2 6 8 9 15 21 Pojat Tytöt PERHEEN ELINTASO JA TYÖSSÄKÄYNTI Vähintään yksi vanhemmista työttömänä Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi Tekee koulutyön ohella palkallista työtä 27 28 27 33 15 22 0 10 20 30 40 36
Tytöt Sukupuolet yhteensä Pojat Keskusteluyhteys vanhempien kanssa 2006 9 22 2008 2010 8 9 23 26 2006 10 23 2013 6 30 2008 9 23 2017 6 41 2010 25 9 2006 10 24 2008 9 23 2013 6 30 2010 9 24 2013 7 31 2017 7 38 2017 8 35 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 37
Palvelut ja avunsaanti Universaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Mahdollisuus keskusteluun sekä asioiden käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä 2017 ON OLLUT MAHDOLLISUUS KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA. jonkun kanssa ystävän kanssa omien vanhempien kanssa koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa MONIALAISESSA ASIANTUNTIJARYHMÄSSÄ ON KÄSITELTY NUOREN. elintapoja terveysongelmia kaverisuhteita kotiin liittyviä vaikeuksia jatko-opintoja ja ammatin valintaa oppimista ja oppimisvaikeuksia koulupoissaoloja koulun sääntöjen rikkomista 88 92 86 93 74 70 8 10 69 70 61 68 47 52 43 45 37 30 40 37 Pojat Tytöt 20 15 3 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 39
Saanut apua ja tukea., 2017 kouluterveydenhoitajalta 89 86 koululääkäriltä 73 82 opettajalta 81 81 koulukuraattorilta 58 66 koulupsykologilta 53 61 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pojat Tytöt 40
Kokemus avun ja tuen saamisesta hyvinvointiin lukuvuoden aikana, 2017 kouluterveydenhoitajalta 86 14 opettajalta 80 20 koululääkäriltä 76 24 koulukuraattorilta 61 39 koulupsykologilta 55 45 0 20 40 60 80 100 Saanut apua ja tukea Ei ole saanut apua ja tukea 41