Kirjoittaminen ja lukeminen
Miksi ihmeessä? Lukiossa on totuttu vain pienten tekstien kirjoittamiseen Laajemmat kirjoitukset ovat olleet yleensä proosaa. Lukiossa ja aiemmin on totuttu lukemaan Koululaisille suunnattuja oppikirjoja Kaunokirjallisuutta Yllättävän monilla ongelmia kirjoittamisen suhteen Et vain saa aloitettua kirjoittamista Tekstistä ei tule lukukelpoista Ajatukset hienoja, mutta hukkuvat huonosti jäsenneltyyn tekstinrakenteeseen
Sisältö 1. Kirjoittaminen prosessina 2. Tekstin rakenteesta 3. Lukeminen yliopisto-opinnoissa ja DI:n työssä
Kirjoittaminen prosessina Valmistautuminen Valmistautuminen on aineiston hankintaa ja ongelman miettimistä, ja olennaisen tärkeä osa prosessia. Ratkaisuyritykset Pyritään löytämään keskeisimpiä näkökulmia aiheeseen. Odotettavissa tunteenomaista ärtymystä, masennusta jne.. Kypsyttely Erilaisten vaihtoehtojen miettimistä ja muhimista. Oivalluksen hetki Ratkaisu ja kokonaiskuva syntyy. Loppukehittely Eikä sitten enää muuta kuin hiomista!
Kirjoittaminen prosessina 1. Tarkan aiheen pohtiminen 2. Tarvittavan materiaalin kokoaminen 3. Ideoiden kerääminen paperille 4. Materiaalin järjestäminen 5. Ensimmäisen version kirjoittaminen 6. Kirjoitetun arviointi 7. Lopullisen version kirjoittaminen
Kirjoittaminen prosessina Luonnoksen lukeminen Palaute Palaute vahvoista kohdista, kysymykset Muokkaaminen Yksittäisten ajatusten kokoaminen Ensimmäisen teksti -version kirjoittaminen Luonnostelu Oikoluku Julkistaminen
Kirjallisen ilmaisun perusrakenne Sana Lause Virke Kappale Tekstin rakenteellinen perusyksikkö on kappale, ei virke. Luku
Työselostuksen rakenne Perusrakenne joka esiintyy vähän erimuodoissa Kirjoissa Tieteellisissä julkaisuissa DI työssä Esseissä Asiateksteissä Monilla kursseilla dokumenttien rakenne määritelty tehtävänannon yhteydessä.
Työselostuksen rakenne Kansilehti Sisällysluettelo Luettelo kuviosta ja taulukoista Johdanto Teoria Ohjelmisto/Mittaukset/Datan keruu Suunnitelma/Mittausvälineet/Kysely Toteutus Tulokset Analysointi/Pohdinta Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet
Kirjan lukeminen Lue otsikko Lue sisällysluettelo Määritä missä järjestyksessä luet kirjan Pitääkö luvut lukea järjestyksessä? Tuleeko kirjasta vain muutama luku tenttiin? Tarvitko kuitenkin lisätietoa tenttiin kuulumattomista luvuista? Sopivatko vain tietyt luvut vaikka esseen lähteiksi? Aina ei voi lukea kaikkea, joten priorisoi Lue kirja määrittämäsi järjestyksen mukaan Tee tarvittaessa muistiinpanoja jo 1. lukukerralla
Julkaisujen lukeminen Lue otsikko Lue tiivistelmä (abstract) Lue loppupäätelmät (conclusions) Kyllä, se lyhyt kappale ihan paperin lopussa Lue koko paperi tai katso vain kiinnostavat viitteet (references)
Koodin lukeminen Muiden kirjoittaman koodin lukeminen on yleensä hankalaa Mieti minkälaisesta ohjelmointikielestä on kyse: funktionaalisesta (Ckieli) vai oliopohjaisesta (Java) Usein hyvä lähestyminen funktionaaliselle koodille, esim. C-kieliselle: Yritä löytää koodin pääfunktio (main(), main loop, pääsilmukka, korkean tason toiminnallisuus) Etene tästä yksityiskohtaisempiin kutsuihin Usein hyvä lähestyminen oliopohjaiselle koodille, esim. Java tai C++: Mukana on yleensä edelleen funktionaalinen osa. Ymmärrä se... Sen lisäksi korostuu luokkarakenteiden ymmärtäminen: Mikä luokka perii minkä luokan? Missä suhteessa oliot ovat toisiinsa ("tuo käyttää tuota", "tuo sisältää tuollaisen") Kaiken koodin lukemisessa on (valitettavasti) tavallista, että joudut hyppimään edestakaisin monien tiedostojen välillä. Esimerkiksi "Tätä funktiota kutsuttiin tuolta ja sitä kutsuttiin tuolta" "Jotta näkisin/ymmärtäisin tässä käytetyn funktion parametrien tyypit, joudun kaivamaan yksityiskohtia tuosta H-filestä ja tuosta C-filestä" Lyhyesti: yritä rakentaa keskeisten rakenteiden ja suoritussekvenssien mielikuva päähäsi, jonka jälkeen voit ymmärtää koodin yksityiskohdat
Työpaikkailmoitukset Työpaikkaa voi hakea, vaikka et täytä ihan kaikkia vaatimuksia Työilmoituksia kannattaa lukea pienellä varauksella International environment yksi ulkomaalainen työkaveri Työ vaatii sujuvaa englanninkielen taitoa dynaaminen työympäristö hirveä kiire Työtehtävät vaihtuvat usein
Huomioitavaa Mitkä ovat oman kirjoittamisen tai oppimisprosessin kannalta tärkeitä seikkoja? Tunne omat työskentelytapasi ja toimi sen mukaan Fyysinen ympäristö Koti, kirjasto Oma fyysinen tila Kahvin, unen jne. määrä Opiskelutapa Yksin vai kaverin kanssa Työvälineet Paperi ja kynä (erityisesti suunnittelua varten) Tietokone
Lähteitä Stephen King, On Writing Opas luovaan kirjoittamiseen, josta hyötyä myös asiatekstin kirjoittamisessa Peter Bock, Getting it Right: R&D Methods for Science and Engineering Tieteellinen metodiikka, apua asiasisällön tieteellisen tarkasteluun TEPA, termipankki Erikoisalojen termejä ja määritelmiä, jotka esitetään monikielisinä termitietueina. http://www.tsk.fi/tepa/netmot.exe?ui=figr&height=141 KOTUS, kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi Arkisen asiakirjoittamisen opas http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/index.html Northedge, A. 1992. The Good Study Guide Milton Keynes: The OpenUniversity Book Trade Department Verkkotutor, http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/sisalto.htm Teekkarin tehopenaali, http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetuki/tehopenaali/index.htm