OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012



Samankaltaiset tiedostot
OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2012

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Ohjausta kehittämään

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

#ammattiosaaminen2023

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Pasi Rentola

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2009

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Haku aikuiskoulutukseen

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

TOIMINTAKERTOMUS 2011

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Sivistystoimialan kuukausiraportti. Syyskuu 2017

Nuorisotakuu määritelmä

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Manner-Suomen ESR ohjelma

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Työllisyydenhoidon kehitysohjelma. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman

Nuorisotakuun määritelmä

POP perusopetus paremmaksi

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Manner-Suomen ESR ohjelma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Turun Ohjaamo

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus Mika Tammilehto

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia aikana

Haku aikuiskoulutukseen

TALOUSALUEPARLAMENTTI

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Palvelu- ja vuosisuunnitelmien osavuosikatsaus Elinvoima- ja osaamislautakunta

Kuntaliitto yhteistyön tukena

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

OSAAMIS- JA ELINKEINOLAUTAKUNNASSA KÄSITELLYT ASIAT AJALLA Sisällys

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

VALMA - säädösten valmistelu

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Transkriptio:

LIITE OSELA 25.10.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. STRATEGIARAPORTOINTI TAMMI-ELOKUU 2012 Tilaajan ydinprosessien toteutumat Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuukortit Vuositavoite 2012 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Sitova tavoitetaso 2012 Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Työttömyysaste, % Työttömät, yhteensä, hlöä Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Kesäkuu 2012 Elokuu 2012 Elokuu 2011 12,7 12,0 13,3 13,3 12,5 13 864 13 148 14 539 14 533 13 611 Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa 1 925 1 697 2 193 2 028 1 830 3 959 3 932 4 179 4 474 4 213 3 470 3 561 3 490 3 737 3 588 1 055 317 3 497 322 7 093 291 9 736 160 7 952 948 Kokonaistyöttömyys kääntyi kasvuun vuoden takaiseen verrattuna. Tampereen työttömyystilanne on yhä heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta tilanne on heikentynyt myös muualla Suomessa. Alle 25-vuotiaita on työttömänä huolestuttavan paljon. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä hieman kasvanut. Kunnan työmarkkinatukikustannusten selvä nousu (8/2011-8/2012) aiheutuu pääosin tuen korotuksesta 1.1.2012 alkaen. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdistettiin työttömyystilannetta vastaavasti erityisesti nuoriin ja pitkään työttömänä olleisiin. Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) useiden palvelujen vaikuttavuus nousi sopimusseurannan mukaan edellisvuoden vastaavasta 2

ajankohdasta. Vuosittain seurattava mittari Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentuminen erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin Sitova tavoitetaso 2012 Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille Vuosittain seurattava mittari 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Sitova tavoitetaso 2011 Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää Vuosittain seurattava mittari Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Sitova tavoitetaso 2011 Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Pormestarin arvio: Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kaupungin työllisyydenhoidon toimet kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet ovat nuorten työttömyyden vähentäminen (syrjäytymisen ehkäisy) ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy (katkaistaan siirtymää yli 500-päiväiseen työttömyyteen). Keskeisiä palveluryhmiä ovat avoimille työmarkkinoille valmentavat palvelut ja koulutukseen valmentavat palvelut. Esimerkiksi Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kaikista asiakkaista 52 prosenttia oli heinäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnastettavia ja uusista asiakkaista 55 prosenttia oli saanut työttömyyden perusteella työttömyysturvaa yli 500 päivää (vastaavana ajankohtana 2011: 58 prosenttia ja 57 prosenttia). Nuorten verkostotyöpaja -projektissa ja Kestävät koulutus- ja uravalinnat -projektissa aloitti alkuvuoden aikana yhteensä 210 uutta nuorta asiakasta (1-8/2011: 230). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet ovat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden tai sinne siirtymävaarassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Keskeisiä palveluryhmiä ovat sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelut, laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminta, Nuorten Startti -hanke sekä Työvalmennussäätiö Syke. Esimerkiksi Tampereen työtoiminnan lähes 630 asiakkaasta 42 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja 38 prosenttia oli saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea (1-8/2011: asiakkaita noin 460, joista 47 prosenttia alle 30-vuotiaita ja 37 prosenttia saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea). Kaupungin sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy on työllistänyt määräaikaisiin avustaviin työtehtäviin 36 pitkäaikaistyötöntä työntekijää. Kahdeksalle työntekijälle on järjestetty työn ohessa koulutusta (lähiavustajan TOPPIS) työnsaantivalmiuksien parantamiseksi. Kaksi työntekijää on siirtynyt kaupungille määräaikaiseen työsuhteeseen. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 521 uutta yritystä Tampereen kaupunkiseudulle (1-8/2011: 469). Näistä kasvuyrityksiä oli 34. Osuuskuntia perustettiin 8 (1-8/2011: 11). Viestinvaihto-hankkeessa tehtiin 21 omistajanvaihdosta ja yrityskummit auttoivat 148 yritystä (1-8/2011: 17 ja 119). Yritysten sijoittumisneuvontaa annettiin 40 yritykselle, joista kahdeksan oli ulkomaisia. Yritysten sijoittumisia (kotimaisia) tammi-elokuun 2012 aikana on tapahtunut kolme. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Kesäkaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 15 lentoreittiä, mikä on saman verran kuin kesällä 2011. Kohteina olivat Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Alicante, Bremen, Budapest, Edinburgh, Frankfurt /Hahn, Kaunas, Lontoo/Stansted, Malaga, Milano/Bergamo, Palma de Mallorca, Rooma/Ciampino ja Trapani (Ryanair). Lentoja oli viikossa 97. Kansainvälisiä lentomatkustajia oli tammi-heinäkuussa 2012 yhteensä 289 313 (muutos tammi-heinäkuusta 2011-13,4 %). Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n osalta on päätetty luopua uudisrakentamisesta ja sen sijaan laajentaa nykyistä lentoasemaa. Terminaalin laajentamisella saavutetaan nopeasti tarvittava kapasiteetin lisäys. Kaupunki on käynyt neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien 3

operaattoreiden ja uusien reittien saamiseksi Tampereelle. Ryanairin kanssa on tehty aiesopimus, jonka mukaan heidän reittiensä ja matkustajiensa määrää pyritään nostamaan 10-20 prosenttia vuosittain yhteisin toimenpitein. Nämä toimenpiteet ovat lähinnä markkinointia ja yhdessä tehtävää reittisuunnittelua. Tredea on markkinoinut Tamperetta lento- ja matkailukohteena kansainvälisillä messuilla ja lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailuilla sekä ollut mukana Tampereen kauppakamarin Lento advisory board -työryhmässä, joka pyrkii vaikuttamaan lentoyhteyksien paranemiseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Sitova tavoitetaso 2011 Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Pormestarin arvio: Tavoite uhkaa osittain jäädä saavuttamatta. TOP School -hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti: Sampolan kiinteistössä toimivan uuden moniammatillisen henkilöstön muutoksenhallinnan tuen tuottaja on kilpailutettu ja hankkeelle haetaan Työsuojelurahaston rahoitusta syksyllä 2012. Mikäli rahoitus saadaan, toiminta alkaa tammikuussa 2013. Muutoksenhallinnan tukea on tarkoitus käyttää myös Teknillisessä lukiossa ja Tampereen seudun ammattiopistossa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Nokia Oyj:n Student Innovation Lab toteuttavat Teknilliselle lukiolle ja muille tamperelaislukioille suunnatun mobiiliohjelmointikurssin syksyllä 2012. Learning Bridge -pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto on saanut Tekes-rahoituksen ja toiminta alkaa syksyllä 2012. Hanketta hallinnoi Tredea Oy ja sen veturina toimii Opinpaja Oy. Uuden Tehtaan Demolan ja Protomon kanssa aloitettu yhteistyö jatkuu: kaksi monitieteistä opiskelijaryhmää tuottavat Tampereen kaupungille oppimisympäristöjä rikastavaa sisältöä (energiakasvatus sekä opetussuunnitelmiin perustuva videopankki opettajien käyttöön opetuksen monipuolistamiseksi). Molemmat opiskelijaryhmät tähtäävät liiketoiminnan aloittamiseen. Aktiiviset oppimisen tilat -konsortiohanke etenee suunnitelman mukaisesti. Tampereen ammattiopisto (TAO) on säilyttänyt vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Verrattaessa TAO:n vetovoimaisuutta Espoon, Jyväskylän, Oulun, Turun ja Vantaan alueilla toimiviin ammattiopistoihin, TAO:ssa on Oulun seudun ammattiopiston jälkeen (2012: 2,19; 2011: 2,17) toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä 2012 1,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampere sai jaetun kolmannen sijan verrattaessa keskenään kaupungin ylläpitämiä lukioita yllä mainituissa kuudessa kaupungissa. Eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden vuonna 2012 oli Turussa (1,21). Vuonna 2011 Tampereen sijoitus vertailussa oli neljäs. Vuosittain seurattava mittari Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Sitova tavoitetaso 2011 Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta Pormestarin arvio: Tavoite uhkaa osittain jäädä saavuttamatta. Sopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta on hyväksytty 12 kunnassa elokuun 2012 loppuun mennessä. Yksi kunta tekee päätöksen syyskuussa. Hakemus Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämislupien siirrosta Tampereen kaupungille on jätetty opetus- ja kulttuuriministeriöön. Uuden oppilaitoksen organisaatio on päätetty ja johto rekrytoitu. Kaupunki on tukenut luokanopettajakoulutuksen siirtämistä Tampereelle vuokraamalla Nekalan koulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi. Raportti Kaupin kampuksen kehittämissuunnitelmista on valmistunut ja luovutetaan pormestarille syyskuussa 2012. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. 4

Muut strategiakortit Vuositavoite 2011 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Sitova tavoitetaso Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Vuosittain seurattava mittari Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hyvinvointineuvolan "Psykososiaalinen vanhemmuuden tuki ja palveluohjaus erityistilanteissa" -hankkeessa tarjotaan lyhytkestoista intensiivistä tukea vauvaa odottaville tai 0-2 -vuotiaiden perheille terveydenhoitajan kotikäynteinä. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen "Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen" -hanke on suunnitellut syksyllä toteutuvan vauvaperheryhmän vauvaperheille. OSMOhankkeessa (Osaamisverkostoista monimuotoinen tuki lasten ja nuorten arkeen) kehitetään ja mallinnetaan monisektoraalista palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Osana hanketta toteutetaan ADHD-valmennusta lapsille ja nuorille. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Työttömänä 500 päivää olleille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalista kuntoutusta. Työttömien terveystarkastuksia jatketaan edelleen ja niiden toteutuminen on tilauksen mukainen. Tarkastukset jatkuvat yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Terveysnysse aloittaa toimintansa 4.10.2012 ja tarjoaa elintapaneuvontaa sekä palveluohjausta terveydenhuollon ja sosiaalityön menetelmin. Palvelu kohdentuu työelämän ulkopuolella oleville ja pyrkii lisäämään asukkaiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Yksilöllisen fysioterapian (kuntosaliharjoittelu) palveluseteli ohjatussa ryhmässä otettiin käyttöön. Geripoli-hanke on päättynyt ja sen toiminta on vakiinnutettu osaksi sopimusohjausta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen ammattiopiston nuorten starttipajatoiminta (TIKAS-paja) on käynnistynyt. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja poluttaa nuoria osatutkintokokonaisuuksien avulla eteenpäin opintoihin ja työhön. Ryhmämuotoisessa ohjauksessa on 25 nuorta. Yksilöohjausta on saanut kuusi nuorta. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut on kehittänyt ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita ikäihmisille (kuva-arkiston Muistelusalkut ja kirjaston Muistelukassit). Kirjastopalvelut tarjosi presidentinvaalien aikaan mahdollisuuden äänestämiseen ja influenssarokotuksia on jaettu kiertävässä Netti-Nyssessä. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Asiakaslähtöisiä palveluja kehitetään Ikäkaari-mallin sekä sairaalatoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelujen kehittämishankkeissa. Tavoitteena on tunnistaa organisaatiorajat ylittäviä asiakkuuksia, rakentaa sujuvammat asukkaan tarpeista lähtevät palveluprosessit sekä parantaa hoitoketjun toimivuutta. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu (Rane) on käynnistetty. Neuvonta on asiakkaille ilmaista, asiantuntevaa, ajantasaista ja puolueetonta. Joukkoliikenteen palvelupisteessä on matkakorttien vaihdon aiheuttaman kävijämäärän lisäyksen takia ollut jonoja. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten terveyspalvelut on osallistunut olemassa olevien alueellisten hoitoketjujen päivittämiseen ja jalkauttamiseen (allergia ja astma) ja uusien hoitoketjujen laatimiseen (nuorten depressio). Perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja TAYS:n lastenpsykiatrian klinikka ovat jatkaneet yhteistyötään sekä toimivan lastensuojelu-lastenspykiatria -polun rakentamiseksi päivystys- ja kriisitilanteisiin että hyvin palvelevien hoitopolkujen varmistamiseksi tiukassa resurssitilanteessa. Nepsy-nuorten palveluketjua on kehitetty edelleen yhteistyössä perustason, Osmo-hankkeen sekä Tays:n nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palvelusetelin käyttöönotto 5

mahdollistaa asiakaslähtöisen hoitoon pääsyn ja parantaa hoitoketjun sujuvuutta. Vuoden loppuun mennessä rakennetaan terveyden edistämisen www-sivusto, joka sisältää tietoa kunnan, järjestöjen ja jatkossa myös yksityisen sektorin tarjoamista terveyden edistämisen palveluista. Palvelukoneen tilausta valmistellaan parhaillaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Geripoli-toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Oman tuotannon kotihoidon tilausta lisättiin, jotta pystytään vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen asiakasmäärään ja rajoitetaan ulkoa ostettavan tilapäisen kotihoidon tarvetta. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin siten, että niitä oli elokuussa 80 enemmän kuin tammikuussa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutus kehittää nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työllisyydenhoidosta on laadittu kehittämisesitys ja käynnissä on kokonaisvaltainen kehittämistyö, jonka yhtenä tavoitteena on edistää asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen (sosiaali- ja työllisyydenhoidon palvelut) ja edelleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Tammi-elokuun 2012 aikana ei ole toteutunut tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä. Vuosittain seurattava mittari Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Tehtyjä oppilaitosverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) Vuosittain seurattava mittari Uudet sähköiset palvelut Sitova tavoitetaso 2011 Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden tilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön ja Klassillisen koulun tilat lukion käyttöön 1.8.2012. Nekalan koulusta luovuttiin 1.8.2012. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivät uudeksi Tammerkosken lukioksi. Lukio aloitti toimintansa Sampolan kiinteistössä elokuussa 2012. Tampereen ammattiopiston kampusalueelle sijoittuvan Tampereen teknillisen lukion kiinteistön suunnittelua on jatkettu ja kiinteistö valmistuu kesään 2014 mennessä. Tampereen klassillisen lukion käyttöön tulevien tilojen muutos- ja laajennustöiden suunnittelu on käynnissä. Klassillinen lukio saa perusopetukselta vapautuvat tilat käyttöönsä vaiheittain niin, että pääosa tiloista on sen käytössä syksystä 2013 alkaen. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kohti kumppanuutta - Lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut -hanke päättyi 30.6.2012. Loppuvuoden 2012 aikana valmistaudutaan hankkeessa tuotettujen palvelujen asteittaiseen käyttöönottoon. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Sähköinen lääkemääräys, e- resepti, otettiin käyttöön Tampereella huhtikuussa. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti ja tallentaa sen Reseptikeskustietokantaan, minkä jälkeen potilas voi hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Apteekki näkee asiakkaalle määrätyt lääkkeet Reseptikeskuksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Tampere Senior -hanke on luonut aktiivisen tiedotus- ja osallistumisprofiilin Facebookiin. Verkkosivuilta löytyvä palvelusetelilaskuri on uusittu. Palveluseteliportaalia kehitetään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluiden VILI-verkkopalvelukokonaisuus on valmis ja avattu (www.tampereallbright.fi). Seutubrändin All Bright -facebooksivusto toimii aktiivisena toimijoiden viestikanavana. Matkailuosion (FI, ENG, RU) visuaalisuutta, toiminnallisuutta ja sisältöä on kehitetty matkailijoita ja yrityksiä paremmin palvelevaksi. Sosiaaliseen mediaan on panostettu ja lisäksi on muun muassa avattu Vkontakte-sivusto venäläisille kuluttajille. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille otettiin käyttöön kirjastopalveluissa sähköinen pelillinen mediakasvatusmateriaali, jota voi hyödyntää esimerkiksi koulujen mediakasvatuksessa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Tampereen joukkoliikenne avasi sivuston facebookiin. Palvelun avulla pystytään jakamaan tietoa ja keskustelemaan entistä monipuolisemmin palveluista. Matkakorttien nettilataus on otettu käyttöön. 6

Vuosittain seurattava mittari Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi eteläisellä sosiaaliasemalla on vuoden alusta työskennellyt sosiaaliohjaaja, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuriset erityistarpeet huomioon ottavia terveystarkastuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen ammattiopistossa (TAO) ja aikuislukiossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella sekä aikuisten perusopetuksella. Aikuislukion osahankkeessa on kehitetty etäopetusmallia, jossa nuoret suorittavat perusopintoja etäopintoina. TAO:n osahankkeessa on kehitetty kohderyhmälle sopivaa toiminnallista, oppijakeskeistä opetusmallia. Tredean työperusteista maahanmuuttoa edistävä hanke käynnistyi tammikuussa 2012. Työntekijöille (muun muassa Kaupin ja Hatanpään sairaaloiden ulkomaalaistaustaiset työntekijät) räätälöityjä suomen kielen koulutuksia on toteutettu. Työnantajia on neuvottu kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksissä ja yritysneuvojia on koulutettu. Monikulttuurisuuskoulutuksia Tampereen kaupungin henkilöstölle valmisteltiin henkilöstöyksikön kanssa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Työväenopisto on toteuttanut ilmaista Kotona Suomessa -infosarjaa maahanmuuttajille. Opetusja kulttuuriministeriön sekä salibandyseura Classic:n kanssa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on saattaa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen liikunnan avulla. Hankkeen myötä syyskuussa käynnistyy viisi ryhmää, joista kaksi on naisille suunnattuja. Hankkeeseen liittyvä monikulttuurinen liikuntatapahtuma on suunnitteilla Tampereelle 10.-11.11.2012. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. 7

Osaamisen ja elinkeinojen edistäminen Ydinprosessin tilinpäätösennuste 1 000 euroa Tot.2011 VS 2012 Tot 2012 TP 2012 Ero TP 2011 TA 2012 VS 2012 1-8 1-8 1-8 Enn VS/Enn Toimintatulot 166 208 182 252 312 312 312 0 Toimintamenot -52 489-54 950-54 783-77 587-81 175-80 305-80 719-414 Toimintakate -52 322-54 742-54 601-77 335-80 863-79 993-80 407-414 Palvelukokonaisuuksien tilinpäätösennuste 1 000 euroa Tot.2011 1-8 VS 2012 1-8 Tot 2012 1-8 TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Enn Ero VS/Enn Toisen asteen koulutus Toimintatulot 166 208 182 252 312 312 312 0 Toimintamenot -41 533-42 651-42 680-62 477-65 815-63 305-63 525-220 Osaamisen edistäminen Toimintamenot -5 479-6 862-6 801-8 538-8 756-10 286-10 480-194 Elinkeinojen edistäminen Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot -5 477-5 437-5 302-6 572-6 604-6 714-6 714 0 Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulot ovat pakolaisten kotouttamiseen maksettavia laskennallisia korvauksia. Toimintamenot ovat toteutuneet 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska avustusten maksatussykli eroaa kuukausikohtaisesta budjetista. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin menoennuste on 0,4 milj. euroa budjetoitua suurempi, mikä johtuu OKM:n päättämästä 50 opiskelijapaikan lisäyksestä 1.8.2012 alkaen ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien kasvusta. Lokakuun lisätalousarviossa esitetään vastaavaa menojen lisäystä. 8

Tuoteryhmäraportti OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN VUSU2012 Toteuma 1-8 Tot % Toisen asteen koulutus VUSU2012 Toteuma 1-8 Tot % Ammatillinen koulutus 41 350 28 043 67,8 Lukiokoulutus 21 651 14 434 66,7 Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 304 203 66,7 Oma tuotanto yhteensä 63 305 42 680 67,4 Tulot 312 182 58,5 Nettomenot 62 993 42 498 67,5 Osaamisen edistäminen VUSU2012 Toteuma 1-8 Tot % Ammatillinen koulutus 7 397 4 903 66,3 Lukiokoulutus 2 000 1 333 66,7 Oma tuotanto yhteensä 9 397 6 236 66,4 Muut palvelut 29 8 28,4 Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen 520 308 59,1 Oppimisympäristöjen kehittäminen 100 5 4,6 Kesäyliopistotoiminta 155 155 100,0 Avustukset 85 90 105,9 Muu tuotanto yhteensä 889 565 63,6 Yhteensä 10 286 6 801 66,1 Elinkeinojen edistäminen VUSU2012 Toteuma 1-8 Tot % Työllisyydenhoidon palvelut 3 605 2 327 64,5 Oma tuotanto yhteensä 3 605 2 327 64,5 Elinkeino- ja matkailupalvelut 2 868 2 868 100,0 Maaseutupalvelut 36 15 43,0 Muut palvelut 205 92 44,7 Muu tuotanto yhteensä 3 109 2 975 95,7 Yhteensä 6 714 5 302 79,0 Tulot Nettomenot 6 714 5 302 79,0 VUSU2012 Toteuma 1-8 Tot % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / OMA 76 307 51 243 67,2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / MUU 3 998 3 541 88,6 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / YHT. 80 305 54 783 68,2 Tulot 312 182 58,5 Nettomenot 79 993 54 601 68,3 9

PALVELUSOPIMUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA Toisen asteen koulutus Strategiset tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITE Osaavan työvoiman saatavuus on turvattu Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja PALVELUSTRATEGIAN TAVOITE Koulutusta on suunnattu kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ammatillisen koulutuksen muotoja (mm. maahanmuuttajat, nuoret) TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-31.8.2012 Nykyistä koulutustarjontaa tarkastellaan kriittisesti ja analysoidaan suhteessa muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Jatketaan vuonna 2010 alkanutta kehittämistyötä. Käynnistetään starttipajatoiminta. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisut. Kehittämistyön tilanne (ja tulokset). Starttipajan käynnistämistilanne ja toiminnan tulokset. Sosiaali- ja terveysalan/lähihoitaja aikuiskoulutustarjontaa lisätään ottamalla sisään yksi ryhmä enemmän elokuussa 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä kasvoi 50 opiskelijapaikalla 1.8.2012, ollen nyt 4340. Lisäpaikat ohjattiin kone- ja metallialalle sekä liiketalouden alalle. Korjaamo-hankkeen toiminta on jatkunut. Kohderyhmää on lukion osalta laajennettu ja mukaan on otettu kaikki Tampereen kaupungin päivälukiot. SiltaLisä-hankkeessa uutena kehittämiskohteena on kokeiltu mallia, jossa pajakoulun opettaja työskentelee kolme päivää viikossa opetustehtävissä opettaen pajakoululuokan oppilaille perusopetuksen lisäopetuksen mukaisia oppiaineita. Tämän lisäksi pajakoulun opettaja työskentelee kaksi päivää viikossa tehden oppilaanohjauksellista työtä järjestäen pajakoulun oppilaille TET-harjoittelupaikkoja yrityksissä ja tutustumisjaksoja ammatillisessa koulutuksessa sekä avustaen oppilaita yhteishakuun liittyvissä asioissa. Opettajan työnantajina toimivat sekä kaupungin perusopetus että Tampereen ammattiopisto. Toimintamallilla haetaan yhteistyön lisääntymistä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. 10 Tampereen ammattiopisto on saanut 250 000 euroa määrärahan Nuorten starttipajatoiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen vuoden 2012 aikana. Starttipajamallinnuksen tavoitteena on etsiä ja kehittää erilaisia ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja. Vuoden 2012 tavoitteena on 25 opiskelijan poluttaminen eri osatutkintokokonaisuuksien avulla mm. ammatillisiin perustutkintoopintoihin, työkokeiluihin, työpajoille tai suoraan työllistymiseen. Tiedottaminen ja sidosryhmätoiminta sekä

Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Kaikille on varmistettu edellytysten mukainen koulutuspaikka Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on varmistettu Koulutuspaikka on varmistettu peruskoulun päättäneille Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on kehitetty Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssit lisääntyvät yhdellä työparilla ja palveluiden välittömän asiakastyön (opiskelijaasiakkaat) osuus kasvaa. Koulutuspaikkoja toisella asteella tarjotaan riittävästi peruskoulun päättäneille. Ennakointitiedon hyödyntämistä kehitetään. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrä kasvaa toisen asteen koulutuksessa. 11 Koulutuspaikkojen riittävyys, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkatarjontaan Lisäresursoinnin toteutuminen ja välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan osuus Koulutuspaikkojen riittävyys, perusopetuksensa päättäneiden tamperelaisten nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Ennakointitiedon hyödyntämisen tilanne. Kansainvälisten opiskelijaja opettajavaihtojen määrät (trenditieto) verkostoituminen aloitettiin. Projektin toteuttamalle pajatoiminnalle kehiteltiin nimi, TIKAS-paja, ja markkinointimateriaali. Maaliskuun lopulla saatiin tilat (Pirkankatu 37) ja niiden suunnittelu pajatoiminnan tarpeisiin aloitettiin ja tarvittavat kalusteet sekä tekniikka tilattiin. Elokuun loppuun mennessä kahdenkymmenenkolmen (23) nuoren yksilöohjaus oli aloitettu. Ryhmämuotoista ohjausta suunniteltiin ja toimintasuunnitelma laadittiin syyskuulle. Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1,06 2011: 1,08 2010: 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2,11 2011: 2,13 2010: 2,11 Resurssit eivät ole lisääntyneet psyko-sosiaalisessa opiskelijahuollossa, vaikka tarvetta siihen on. Välittömän asiakastyön osuus on riittävällä tasolla ja ennaltaehkäisevään ja muuhun ohjaustyöhön tulee kiinnittää resurssien lisääntyessä huomiota. Raportoidaan myöhemmin Ennakointityö jatkuu suunnitelmien (hyväksytty ennakointiprosessi) mukaisesti TAO-työryhmän linjauksia noudattaen. Yhdistelmätutkintojen/ammatillinen pt ja lukio/yotutkinto -tarjontaa tarkastellaan kriittisesti yhteishaun vetovoimaisuustekijä huomioiden. TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv. 2011-2012: 133 lv. 2010-2011: 125 lv. 2009-2010: 89 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv. 2011-2012: 33 lv. 2010-2011: 51

Vieraskielinen opetus lisääntyy toisen asteen koulutuksessa 12 Vieraskielisen opetuksen määrä toisen asteen koulutuksessa (trenditieto) lv. 2009-2010: 9 TAO:sta vaihtoon lähteneet opettajat ja asiantuntijat: Pitkät (väh.5 pvää) vaihdot: lv. 2011-2012: 76 lv. 2010-2011: 62 lv. 2009-2010: 32 Lyhyet (3-4 pvää) vaihdot: lv. 2011-2012: 47 lv. 2010-2011: 118 lv. 2009-2010: 34 TAO:on tulleet opiskelijat ja opettajat/asiantuntijat: Opiskelijavaihdot: lv: 2011-2012: 98 lv. 2010-2011: 113 lv. 2009-2010: 77 Opettaja-/asiantuntijavaihdot: lv. 2011-2012: 123 lv. 2010-2011: 74 lv. 2009-2010: 69 Lukio: Lukuvuonna 2012-2013 toteutumassa seuraavat kurssit (opiskelijamäärät varmistuvat myöhemmin): - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 2 kurssia - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 16 opiskelijaa (englanninkielinen näytelmän ohjaaja kaikilla tunneilla) - ranskaa 3 kurssia, natiiviopettaja - Global me -kansainvälisyyskurssi - American history in English - IB:n valmentavaa opetusta englanniksi 14,5 kurssia 9 oppiaineessa (kansallisen ops:n mukaisia kursseja) Lukuvuonna 2011-2012: - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 12 opiskelijaa (syksy) - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 16 opiskelijaa (kevät) - projektikurssi englanniksi, European Youth Parliament, 9 opiskelijaa - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 15 opiskelijaa (englanninkielinen näytelmän ohjaaja kaikilla tunneilla) TAO: Metsäalalla englanninkieliset eräoppaan sekä

Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Tamperelaiset oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia Tampere sijoittuu korkealle hakijatietovertailuissa. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteet etenevät suunnitellusti. Yhteisvalinnan tulokset Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne. metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintokoulutukset sekä hirsirakentamisen lyhyt kestoinen koulutus. Liiketalouden perustutkinto kokonaan englanninkielisenä alkoi elokuussa: 25 opiskelijaa. Sosiaali- ja terveysalan englanninkielisen koulutuksen suunnittelu on aloitettu. Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1,06 2011: 1,08 2010: 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2,11 2011: 2,13 2010: 2,11 TOP School-hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti: Sampolan kiinteistössä toimivan uuden moniammatillisen henkilöstön muutoksen hallinnan tuen tuottaja on kilpailutettu ja hankkeelle haetaan Työsuojelurahaston rahoitusta (100 000 ) syksyllä 2012. Mikäli rahoitus saadaan, toiminta alkaa tammikuussa 2013. Muutoksen hallinnan tuki on tarkoitus skaalata myös Teknilliseen lukioon sekä Treduun. Mikäli rahoitusta ei saada, ei hanketta voida toteuttaa. TTY ja Nokia Oyj:n Student Innovation Lab toteuttavat tamperelaislukioille suunnatun mobiiliohjelmointikurssin syksyllä 2012. Sen laajuus on 2 lukion kurssia ja siihen sisältyy innovointi-leiripäivä. Learning Bridge- pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto on saanut Tekes-rahoituksen ja toiminta alkaa syksyllä 2012. Hanketta hallinnoi Tredea Oy ja sen veturina toimii Opinpaja Oy. Uuden Tehtaan Demolan ja Protomon kanssa aloitettu yhteistyö jatkuu: kaksi monitieteistä opiskelijaryhmää tuottavat Tampereen kaupungille oppimisympäristöjä rikastavaa sisältöä; toinen energiakasvatukseen ja toinen opetussuunnitelmiin perustuvaa videopankkia opettajien opetuksen monipuolistamiseksi. Molemmat opiskelijaryhmät tähtäävät liiketoiminnan aloittamiseen. Aktiiviset oppimisen tilat - konsortiohanke etenee suunnitelman mukaisesti. Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto PAOK on käynnistynyt 1.5.2012. 13

Muut laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-31.8.2012 Koulutus on tuloksellista ja Tutkinnon suorittamista vaikuttavaa edistetään ja tuetaan Tutkinnon suorittaa määräajassa - lukio-opiskelijoista 95 % - ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista (nuorten koulutus) 70% Tutkinnon määräajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrä Lukio: Kevään 2012 ylioppilaista oli tutkinnon 3 vuodessa suorittanut 87,5 %. Lukuvuonna 2012-2013 jatkaa opintoja yli neljän vuoden 7 opiskelijaa. Yleislukiolaisista yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 87,9 % (586) 4 vuodessa 8,1 % (54) (hylätty 27 eli 4 %) Erityislinjalaisista (painotettu ops) yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 70,5 % (93) 4 vuodessa 29,5 % (39) Tutkinto tuottaa työnantajille osaavaa työvoimaa Tutkinto antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin Opiskelijoiden sitoutumista opintoihin tuetaan Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllistyy koulutuksen jälkeen 55 % (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Tutkinnon suorittaneista jatkaa jatko-opintoihin - lukio-opiskelijoista 55 % - ammatillisen tutkinnon suorittaneista 25% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Lukiokoulutus: Ilman erityistä syytä eronneiden määrä pysyy alle 3 %:ssa. Ammatillinen koulutus: Ilman erityistä syytä eronneiden määrä laskee, tavoite 2012: alle 4,5 % Kaikille keskeyttäneille opiskelijoille tehdään jatkosuunnitelma Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Toisen asteen koulutuksen jälkeinen jatko-opintoihin sijoittuminen (% tutkinnon suorittaneista) Ilman erityistä syytä eronneiden lukumäärä / opiskelijamäärä Ilman erityistä syytä eronneiden lukumäärä / opiskelijamäärä Tehtyjen jatkosuunnitelmien määrä / keskeyttäneet opiskelijat TAO: 55,2% Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 47,6 % (vuosina 2007-2010 valmistuneiden työllistyminen vuoden 2010 lopussa, Tilastokeskus) Lukio: Yo-tutkinnon suorittaneista sijoittunut korkeakouluopintoihin vuosi valmistumisen jälkeen 55 % (yo 2008, sij. 2009) ja kaksi vuotta valmistumisen jälkeen 70 % (yo 2007, sij. 2009) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 25 (3 %) Lukuvuonna 2011-2012 ilman erityistä syytä (negatiiviset syyt) lukiosta eronneita oli 16, mikä on noin 0,5 % lukion koko opiskelijamäärästä (16/3168). Lukuvuonna 2010-2011 ilman erityistä syytä (negatiiviset syyt) lukiosta erosi 39 eli noin 1,2 % opiskelijamäärästä. 5,2 % (195/3765) 1-8/2011: 4,7 % (169/3624) keskeyttämisen taustalla negatiivinen eron syy TAO: 96 % (187/195), keskeyttämisen taustalla negatiivinen eron syy 14

LAATUTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-31.8.2012 Opetuksesta vastaa pätevä ja Opiskelijoille tarjotaan korkeaa motivoitunut henkilöstö opetuksen ja ohjauksen laatua Koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehitetään Henkilöstön kehittymistä tuetaan aktiivisesti Toisen asteen koulutuksen työelämäyhteyksiä parannetaan Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana - vähintään 90 % (lukio)- vähintään 80 % (TAO) Lukio: Mahdollisimman moni opettaja osallistuu täydennyskoulutukseen pakollisen VESO-koulutuksen lisäksi TAO: täydennyskoulutuksen osuus henkilöstömenoista vähintään 3 % Lukion opettajien työelämäyhteyksien kehittämistä jatketaan. Vuositavoitteena 20 lukioopettajaa työelämäjaksolla. Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana / opettajakunta Lukio: - Täydennyskoulutuspäivien määrä / opettajamäärä - Täydennyskoulutuksessa olleiden henkilöiden määrä/henkilöstön määrä TAO: täydennyskoulutuksen %- osuus henkilöstömenoista Työelämäjaksoon osallistuneiden opettajien lukumäärä Lukio: 88 % = 203/231 (31.8.2012) 90 % =218/243 (30.4.2012) TAO: 64,2 % = 256/399 (31.8.2012) 60,3 % = 256/424 (30.4.2012) 62,1 % = 256/412 (31.12.2011) 64,3 % = 256/398 (31.8.2011) Lukio: täydennyskoulutuspäivä 145 / 86 opettajaa (tammikuu-elokuu 2012) täydennyskoulutuksessa olleita 86 / 243 opettajaa TAO: 0,6 % (61 504 /10 448 138 ) Lukio: Ei työelämäjaksoon osallistuneita. Opettajat työelämään -projektiin liittyen 18 opettajaa ilmoittautunut työelämäjaksolle. TAO: 4 ammatillista opettajaa Koulutuksen kansainvälisyyttä kehitetään Koulutustarjonta on laajaa, korkeatasoista ja monipuolista Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia parannetaan Lukio-opiskelijoiden opintotarjontaa laajennetaan Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyy, kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuu 110 opiskelijaa (2010 ollut n. 100) Lukiolaisille tarjotaan ammatillisen koulutuksen järjestämänä yleisiä ja työelämän valmiuksia edistäviä kursseja (mm. työturvallisuus, tulityö, elintarvikehygienia, catering, ensiapu 1, ATK- Kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuneiden opiskelijoiden määrä Ammatillisen koulutuksen kanssa sovitun opetuksen määrä ja siihen osallistuneiden opiskelijoiden määrä TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: 2012: 102 2011: 116 2010: 99 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: 2012: 42 2011: 58 2010: 4 TAOn kanssa toteutettu kaksi kurssia, ensiapukurssi ja elintarvikehygienian kurssi. 15

Koulutuksen seudullista yhteistyötä kehitetään opetustarjonnassa Toisen vieraan kielen valitsemista edistetään Pitkän matematiikan valitsemista edistetään Opiskelijoiden opintosisältöä monipuolistetaan ajokorttiop.) Yli 55 % lukioon tulevista valitsee toisen vieraan kielen Toisen vieraan kielen oppimäärän suorittaa loppuun vähintään 40 % lukiolaisista Yli 55 % lukioon tulevista valitsee pitkän matematiikan Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaa loppuun vähintään 40 % lukiolaisista Seudullisella verkkokurssitarjottimella on vähintään 100 kurssia, ja sieltä opintoja suorittaneita lukioopiskelijoita on vähintään 500 Opiskelija suorittaa jonkin opintojakson korkeakoulussa: - lukio: 50 opiskelijaa - TAO: 40 opiskelijaa Toisen vieraan kielen valitsevien osuus lukioon tulevista opiskelijoista Toisen vieraan kielen oppimäärän suorittaneiden osuus lukion päättävistä Pitkän matematiikan valitsevien osuus lukioon tulevista opiskelijoista Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneiden osuus lukion päättävistä (3 v. opiskelleet) - Seudullisen verkkokurssitarjottimen kurssien määrä - Seudulliselta verkkokurssitarjottimelta opintoja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä lukuvuonna 2011-2012 Korkeakouluissa jonkin opintojakson suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä 50,2 % (479/955) 34,2 % (vähintään 5 kurssia suorittaneita, 268/783) Lv. 2012-2013 on pitkän matematiikan aloittanut 62 % lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaa loppuun lv. 2012-2013 noin 40 % lukion 3. vuoden opiskelijoista (pitkän matematiikan aloittaneista noin 59%) Lukuvuonna 2011-2012 maakunnallisella verkkokurssitarjottimella toteutui 59 ammatillisen koulutuksen kurssia ja 67 lukiokurssia, yhteensä 126 kurssia. Kursseja suorittaneita kaupungin lukioiden opiskelijoita yhteensä 365 (ammatillisia kursseja 167, lukiokursseja 198). Verkkokursseille ilmoittautui yhteensä 608 kaupungin lukiolaista (amm. 275, lukio 333). Elokuussa 2012 tarjottimella on yhteensä 102 verkkokurssia lukuvuodelle 2012-2013 (amm. 40, lukio 62). Raportoidaan vuoden lopussa. TAO: 3 opiskelijaa 16

Määrälliset tavoitteet Lukiokoulutus Aloituspaikkatavoitteet 2010 2011 Tavoite Toteuma 1-8/2012 2012 Päivälukiot 1035 973 970 955 Aikuislukio, lukion oppimäärä 170 169 170 208 Aikuislukio, aineopiskelijat (ei yhdistelmätutkinto) 400 296 380 344 Ammatillista tutkintoa ja lukion oppimäärää 190 139 160 128 suorittavat, TAO Ammatillista tutkintoa ja lukion oppimäärää suorittavat, muu amm. koulutus 70 85 80 78 Tutkinto- ja suoritustavoitteet: ylioppilastutkintoja Päivälukiot 875 896 880 772 Aikuislukio, aikuisopiskelijat 90 80 85 64 Aikuislukio, ammattilukiolaiset/ TAO 140 92 100 87 Aikuislukio, ammattilukiolaiset/ muut 20 25 40 25 Muut tavoitteet: IB-linjan aloittavien opiskelijoiden määrä 40-45 49 40-45 38 Tampereen ammattiopisto Opiskelijamäärät Toteuma 2010 Toteuma 2011 17 Tavoite 2012 Toteuma 1-4/2012 # Metsä ja liikenne 439 468 452 432 479 Luonnonvara- ja ympäristöala 198 198 203 189 196 Tekniikan ja liikenteen ala 241 270 249 243 283 Tekniikka 1389 1337 1320 1193 1424 Tekniikan ja liikenteen ala 1332 1283 1270 1146 1366 Kulttuuriala 57 54 50 47 58 Ammattistartti 26 29 26 44 23 Palvelut ja liiketalous 1345 1386 1267 1313 1427 Luonnontieteiden ala 98 117 90 112 121 Yht.kuntatiet.liiketalous ja hallinto 569 596 537 584 616 Toteuma 1-8/2012 ##

Tekniikan ja liikenteen ala 307 299 280 276 373 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 123 122 120 118 114 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 230 252 240 223 203 Sosiaali- ja terveys 514 584 520 560 634 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala 514 584 520 560 634 Aikuiskoulutus 628 604 600 551 633 Luonnonvara- ja ympäristöala 40 40 40 40 41 Tekniikan ja liikenteen ala 173 137 145 140 168 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala 192 270 237 267 295 Yht.kuntatiet.liiketalous ja hallinto 146 103 125 71 101 Luonnontieteiden ala 48 25 20 16 13 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 29 29 33 17 15 Maahanmuuttajakoulutus 105 108 105 113 114 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala YHTEENSÄ 4446 4516 4340*** 4206 4734 Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus (opiskelijatyövuodet) 244,4 269 243,5 88 153 Opiskelijamäärätavoitteet eri koulutusmuodoissa Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (koulutustehtävä) 4446 (4240) 4516 (4290) 4290 (4290) 4206 (4290) 4734 (4340) 20AMA 10.-lk 1 ryhmä 1 1 1 1 1 Muut tavoitteet: Opintojen jälkeen töihin tai jatko-opintoihin sijoittuneet (varusmies- ja siviilipalvelu rinnastetaan työhön) 92,3 % 75,4 % 90,0 % 75,0 % * 80,2 %** # Tilanne laskentapäivänä 20.1.2012 ## Tilanne 31.8.2012, ProCapita * 2006-31.7.2009 tutkinnon suorittaneen sijoittuminen vuoden 2009 lopulla, Tilastokeskus. ** 2007-31.7.2010 tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2010 lopulla, Tilastokeskus. *** 1.8.2012 alkaen opiskelijamäärä on 4340. 18

Elinkeino- ja matkailupalvelut Laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet PALVELU Visit matkailijoiden houkuttelu TAVOITE / HALUTTU VAIKUTUS Matkailupalveluilla tuetaan seudun elämystalouden vahvistumista TAVOITETASO 2012 ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-31.8.2012 Seudun matkailutulo on kasvanut Seudun matkailutulon kehitys Seuraava matkailun tulo- ja työllisyysselvitys valmistuu vuoden 2013 aikana. Matkailuneuvonta ja tiedotus Matkailuneuvonnan asiakkaat saavat tasokasta neuvontapalvelua Matkailuneuvonnan viiden tähden luokitus säilytetään ja palvelujen saatavuutta parannetaan (rautatieaseman neuvontapisteen lisäksi neuvontaa tarjotaan Ryanairbusseissa ja sesonkiaikoina Tampereen keskustassa) Tähtiluokitus ja palvelujen saatavuuden kehittyminen Viiden tähden toimiston lisäksi neuvontaa ovat antaneet siisteysagentit läpi kesän sekä Tampere-osasto koko Asuntomessujen ajan. Lisäksi Hämeenlinnan Elomessuilla tarjottiin Tampere-infoa. Sähköistä neuvontaa on tehostettu Visit Tampere -portaalin Kysy&Vastaa-palstalla. Matkailukohteiden, konferenssien ja kärkitapahtuminen kävijämäärät ovat lisääntyneet Neuvonnassa panostetaan seudun matkailuyritysten tuotteiden käytön lisääntymiseen Matkailukohteiden, konferenssien ja kärkitapahtuminen kävijämäärien kehittyminen Särkänniemessä oli tammi-elokuussa n. 600 000 kävijää (1-8/2011: n. 500 000) ja Särkänniemi kertoo ulkomaisten asiakkaiden määrän kasvaneen (ei tilastoitua tietoa). Vapriikissa kävijöitä oli 50 000. Tampereen Teatterikesä houkutti 11 800 kävijää (2011: 12 400) ja Asuntomessuilla kävijöitä oli 145 000 (2011 Kokkolassa 127 500). Tammerfest keräsi 80 000 kävijää (ei muutosta v:sta 2011). Matkailun kehittäminen Elämystalouden kehittymistä on vahvistettu Tredea osallistuu Tampereen ja Pirkanmaan elämystalousstrategian päivittämiseen vuosille 2012-15 Osallistuminen päivitystyöhön Pirkanmaan elämystalouden strategian ensimmäinen luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella yrityksissä ja kunnissa. Elämystalousstrategia valmistuu kesään 2013 mennessä. Kohdennettu markkinointi Invest investointien houkuttelu Kohdennetulla markkinoinnilla tavoitetaan matkailijoita suoralehtokohteista ja Venäjältä Matkailijoiden määrä suoralentokohteista ja Venäjältä kasvaa Ulkomaisten matkailijoiden määrän kehitys (lentotiedot, majoitustilastot) Tammi-heinäkuussa kansainvälisiä lentomatkustajia oli 289 313 (-13,4 %) ja tammi-kesäkuussa kansainvälisiä majoittujia 81 700 (+0,8 %), joista venäläisten osuus kasvanut 19 %. Investointien houkuttelu ja sijoittumispalvelu Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on vaikutettu Kaupunkiseudulle on sijoittunut 20 uutta yritystä, joista 10 Muualta sijoittuneiden yritysten määrä 19 Sijoittumispalveluilla on autettu n. 40 erikokoista yritystä, joista osan kanssa neuvottelut jatkuvat.

yritysten perustamiseen, kasvuun, sijoittumiseen sekä investointien määrään ulkomaisia Sijoittumisia ajanjaksolla on kolme: Kaavin Kivi Oy, Alula Energy Oy ja Viima Inn Ltd. Seutukunnalle on järjestetty 13 ICT-klusterin kansainvälistä vierailua (7 eri yritystä). Mobiilialan päätapahtumaan osallistuminen (Mobile World Congress). Neuvontapalvelua Venäjän markkinoista kiinnostuneille yrityksille (12 konsultointi-tapaamista). Kumppaneiden etsintää Pietarista yrityksillemme ja yhteyksiä venäläisyrityksille Suomesta ( 9 yritystä). Yrittäjä- ja sidosryhmävierailuita Pietarissa viisi. T&K-investoinnit seudulle ovat kasvaneet Yritysten t&k-investointien määrä Investointien ja rahoituksen määrät raportoidaan kerran vuodessa Ulkomaisen t&k-rahoituksen määrä Klusterikohtaisen houkuttelumallin kehittäminen Vuoden 2012 aikana rakennetaan klusterikohtainen houkuttelumalli kehittäjätahojen yhteistyön hyödyntämiseksi Kehitystyön tilanne ICT-markkinointimateriaali on valmis. Seutukunnan klustereista luodaan yhteiset materiaalit Hermian ja Finnmedin kanssa. Hermia tekee älykkäistä koneista materiaalin ensimmäisenä. Live - osaajien houkuttelu Osaavan työvoiman saatavuutta on edistetty Yrityksille sopivan työvoiman saatavuutta on edistetty Yritysten tarpeisiin sopivan työvoiman saatavuus (Yritysbarometri) Työvoiman saatavuus vaihtelee aloittain, hoiva- ja palvelualoilla sekä kaupallisilla aloilla on työvoimapulaa. ICT-alalla työvoimaa on saatavilla. (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 7/2012) ELY-keskuksen kanssa on järjestetty kaksi Recruit-tapahtumaa ICT-alalle. Seuraava on syksyllä. Haussa.fi verkkopalvelu, jossa tietoalan avoimet työpaikat näkyvät, on tulossa. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty Työperusteisen maahanmuuton edistämistoimenpiteiden toteuttaminen Työvoiman maahanmuuttoa edistävien hankkeiden kansallinen yhteistyö espanjalaisten sairaanhoitajien rekrytoimisessa Suomeen käynnistyi. Työnantajamarkkinointi ja valmistelevat toimenpiteet aloitettiin Pirkanmaalla. Kolme suomen kielen kurssia toteutettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakkaille (32 20