AVOIN YLIOPISTO MUUTOKSESSA Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 13.10.2011 Nina Haltia AIEMPIA PROJEKTEJA Risto Rinne, Arto Jauhiainen, Hanna Tuomisto, Marika Alho-Malmelin, Nina Halttunen & Kimmo Lehtonen. 2003. Avoimen yliopiston opiskelija kokovartalokuvasta eriytyneisiin muotokuviin. Risto Rinne, Nina Haltia, Hanna Nori & Arto Jauhiainen. 2008. Yliopiston porteilla Aikuiset ja nuoret hakijat ja sisäänpäässeet 2000- luvun alun Suomessa. Marika Alho-Malmelin. 2010. Avointa väylää maisteriksi. Tutkimus avoimessa yliopistossa opiskelleista ja väylän kautta korkeakouluun tulleista opiskelijoista. (väitöskirja) Hanna Nori. 2011. Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000- luvun alussa. (väitöskirja) TUTKIMUS AVOIMEN YLIOPISTON HISTORIASTA JA PAIKASTA OSANA YLIOPISTOKOULUTUSTA - Millaisten vaiheiden kautta avoin yliopisto on muotoutunut? Mitä avoimen yliopiston historiassa on tapahtunut ja millaista keskustelua näistä tapahtumista on käyty? - Millaisia diskurssipositioita avointa yliopistoa koskeneessa keskustelussa voidaan tunnistaa ja miten eri toimijatahot ovat näihin positioihin kiinnittyneet? - Millaisena koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana avoin yliopisto näyttäytyy tutkimusaineiston valossa?
TUTKIMUKSEN AINEISTOT JA ANALYYSITAPA - Aineistona avoimeen yliopistoon liittyneistä kysymyksistä tuotettuja tekstejä julkista keskustelua - Mietintöjä, arviointeja, raportteja, artikkeleita, tutkimustekstejä - Diskursiivinen analyysi ajatus siitä, että tekstien ja puheen avulla tuotetaan sosiaalista todellisuutta ja sitä koskevia käsityksiä KIINNEKOHTIA - Koulutuksellinen tasa-arvo yliopistokoulutuksen tasa-arvo - Yliopistojen aikuistuminen ja aikuisuuden paikka yliopistokoulutuksessa - Avoimen yliopiston traditio AVOIMEN YLIOPISTON HISTORIA JA MUOTOUTUMINEN - VAIHEITA - Avoimen yliopiston edeltäjät (ennen 1970-lukua) - Avoimen yliopiston synty (1970-luvun alkupuoli) - Toiminnan ja toiminta-ajatuksen muotoutuminen (1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin) - Kehittämisvaihe (1980-luvulta 1990-luvun alkupuoliskolle) - Uudelleenmuotoilu (1990-luvun alkupuoliskolta 2000-luvulle) - Avoin yliopisto 2000- ja 2010-luvuilla?
AVOIMEN YLIOPISTON EDELTÄJÄT - Yliopistojen kansansivistystyö kohteena erityisesti naiset ja opettajat - Kesäyliopistot ja niiden suosion kasvu - Elitistinen yliopistolaitos ja akateemistraditionalistinen korkeakouludoktriini epäilyt reuna-alueen tasosta ja halu tiukkaan kontrollointiin Niiden epäkohtien johdosta, joihin käytäntö näissä kuulusteluissa on johtanut, korkeakoulukomitea toteaa käsityksenään, että yliopiston tai korkeakoulun opettajan virkaan sisältyvänä velvollisuutena on myös näissä kuulusteluissa, vaikka niiden perusteella mahdollisesti annettavat todistukset eivät olekaan todistuksia varsinaisista akateemisista opinnäytteistä, täsmällisesti noudattaa tiettyä filosofian kandidaatin tai vertailun pohjana olevan muun yliopistollisen tutkinnon arvosanojen tasoa. Tämä on välttämätöntä ei vain yliopistojen ja korkeakoulujen itsensä vuoksi, vaan myös siitä syystä, että tällaisten kuulustelujen perusteella annettavilla todistuksilla on tietty julkinen merkitys. (KM 1956: 7, 70.) AVOIMEN YLIOPISTON SYNTY - Korkeakoulutuksen yleinen käymistila ja puhe koulutusdemokratiasta avoin yliopisto käsitteenä tulee suomalaiseen keskusteluun Britannian OU esikuvaksi - Avoimeksi yliopistoksi kutsuttu toiminta alkaa kuitenkin yliopiston reunamilla ja ilman sen suurempaa meteliä - Avoin korkeakoulu aikuisille ja matalamman pohjakoulutuksen saaneille ei toisen luokan, vaan toisen mahdollisuuden yliopisto
Avoin yliopisto on ideologisesti sitoutumaton oppilaitos, jossa korkeakouluopintojen aloittaminen ja harjoittaminen sekä kuulustelujen ja tutkintojen suorittaminen ja muu vastaavan tietämyksen lisääminen on kustannuksitta mahdollista kaikille ilman edeltäviä lisäsuorituksia ja ilman jatkuvaa tai usein toistuvaa läsnäolopakkoa itse oppilaitoksessa. (Blomstedt 1972,5.) Koska avoimen yliopiston tavoitteena on opettaminen eikä karsiminen, sen olisi löydettävä keinot heterogeenisen opiskelijakunnan opettamiseen ilman että saavutustasosta silti tingitään. Mitään yliopistotutkintojen alennustavarataloahan ei avoimesta yliopistosta toki saa tulla. Luonnollisesti voidaan uskoa, että kaikki nämä didaktiset vaikeudet ovat periaatteessa voitettavissa, kunhan on käytettävissä riittävästi aikaa, rahaa ja tahtoa. (Sundqvist 1972, 10.) TOIMINNAN JA TOIMINTA-AJATUKSEN MUOTOUTUMINEN - Tilanne hajallaan vilkasta keskustelua Täydennyskoulutuskeskukset uusina tulokkaina Kesäyliopistojen asema vaakalaudalla Opistot identiteettikriisin kourissa - Opetusministeriön rooli - Brändiksi tasa-arvon edistäminen: Avoin korkeakoulu on koulutuksellista tasa-arvoa edistämään tarkoitettu opintojärjestelmä mutta miten edistää sitä? - Avoimen korkeakoulun opiskelu ammatillisena, harrastustavoitteisena ja tutkintotavoitteisena koulutuksena Avoin korkeakoulu onkin tarkoitettu aikuisten korkeakouluksi, jossa sekä ns. pitkän tien kulkijat että täydennys- ja uudelleenkoulutettavat saavat mahdollisuuden jaksottaa opintonsa omien tarpeittensa mukaan pääasiallisesti työssäolon rinnalla tapahtuvaksi. Edellä sanotusta seuraa, että avoimen korkeakoulun opiskelijoille tulisi asettaa 25 vuoden ikäraja, joka karsii suoraan koulunpenkiltä tulevat, ilman usean vuoden työkokemusta olevat. Ikärajaa ei toimikunnan mielestä voitane asettaa alemmaksi, koska suomalainen suorittaa ylioppilastutkinnon keskimäärin 19 20-vuotiaana. Kuitenkin erityisistä syistä voidaan opiskelijoiksi ottaa myös alle 25- vuotiaita, esimerkiksi ammattikoulusta työelämän kautta tulevia opiskelijoita. (Avoin korkeakoulu 1976, 165.)
KEHITTÄMISVAIHE - Puitteet lyöty lukkoon huomio sisäiseen kehittämiseen; täydennyskoulutuskeskukset toiminnan ytimessä - Resurssien niukkuutta ja kilpakehittämistä - Usko etäopetuksen voimaan; opetuksen kehittäminen dynaamisena, innostuneena ja humaanina toimintana Etäopetus välineenä tasa-arvon saavuttamisessa Avoimen yliopiston erityisyys ja erottautuminen - Opiskelijan ihannekuva entä todellinen kuva? Etä- ja lähiopetuksen suunnitelmallinen yhdistäminen voisi tarjota ratkaisuja, joiden avulla aikuisopiskelijoille pystyttäisiin kertakäyttöisten faktatietojen sijasta välittämään yleisiä valmiuksia, periaatteita ja lainalaisuuksia, jotta hän pystyisi paremmin ymmärtämään ympärillään tapahtuvia muutoksia. Yliopistojen arvosanojen passiivinen kopiointi opistoissa ei suinkaan aina toteuta näitä tavoitteita. (Rinta-Kanto 1984, 18.) Avointa korkeakouluopetusta kehitetään korkeakoulututkintoon johtavana väylänä. Tavoitteena on, että aikuisille on tarjolla tutkinnon suorittamisoikeuteen johtavia opintokokonaisuuksia nykyistä useammilla tieteenaloilla ja useammissa aineissa. (Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan... 1991, 29.) AVOIMEN YLIOPISTON UUDELLEENMUOTOILU - Relanderin rahat ja mitä siitä seurasi - Määrällinen kasvu - Ikärajan poistuminen muutos todellisessa ikärakenteessa vai puheessa? - Opiskelijoiden tutkintotavoitteisuus - Automaattiväylä!? - Avoimen yliopiston ja varsinaisen yliopiston vastakkainasettelu
Tästä johtuen tämä alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden ryhmä on korkeakoulupoliittisesti tarkasteltuna erittäin mielenkiintoinen ryhmä, sillä se on tähän asti ollut lähes täysin poissa sekä avoimen yliopiston toiminnan että siitä tehdyn tutkimuksen piiristä. (Piesanen 1996, 5.) Pahin puute lienee kuitenkin teoreettisen ilmapiirin puuttuminen. Ei kerta kaikkiaan ole sellaista tuntua, että tässä nyt opiskellaan vaikeaa teoreettista asiaa, johon on itse paneuduttava. Tuntuu, että kuuntelemalla ja kopioimalla asia selviää. (Airaksinen 1995, 229.) Virtuaalipalveluiden eräs tavoite on omalta osaltaan konkretisoida koulutuksen kansalaismarkkinoiden toteutumista. (Yliopistotieto 1998/1.) AVOIN YLIOPISTO 2000- JA 2010-LUVUILLA - Väylä edelleen kehittämisen kohteena? - Paikan löytyminen uudessa tutkintorakenteessa? Aikuisten ja aikuisuuden paikka yliopistoissa yleisemminkin: maisteri- ja muuntokoulutukset, ahot - Verkko-opetus ei enää ristiriitaa? - Avoin yliopisto tutkinnon osien suorittamisena ja osaamisen kehittämisenä - Työelämän tarpeet yksilöiden tarpeiden lisäksi Avoimen yliopiston arvoperustana on yksilön oikeus elinikäiseen oppimiseen ja sivistykseen. Tavoitteena on parantaa yksilön tietoja ja taitoja, osaamista ja ammattitaitoa, mahdollistaa koulutustason nostaminen sekä edistää henkilökohtaista kehittymistä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja työllistymistä. (Avoimen yliopiston valtakunnallinen strategia 2010-2013.) Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. Selkiytetään korkeakoulujen aikuiskoulutuksen maksuperusteita. (Kesu-luonnos 2011-2016.)
AVOIN YLIOPISTO EN KENTÄSSÄ HYÖTY TEHOKKUUDEN JOUSTAVUUDEN YLIOPIS- TOLLISUUS AKATEEMINEN SIVISTYKSELLISEN DEMOKRATIAN TASA - ARVO SIVISTYS Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 13.10.2011, Tampere AVOIN YLIOPISTO MUUTOKSESSA? - Muutoksia konteksteissa ja keskustelun painotuksissa Siirtymä modernista myöhäismoderniin Muutoksia yliopistokontekstissa - Perusjännitteet ja -kysymykset pysyneet kuitenkin samoina? Ketkä opiskelevat ja miksi Opetuksen ja opiskelun muotojen kehittäminen Alueellisuus, valtakunnallisuus Suhde perustutkintokoulutukseen Tasa-arvo avoimen yliopiston tehtävänä KIITOS!