Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

2 Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus on saanut aika ajoin kovaa kritiikkiä Liikunnanopettajakoulutus ja nykykoulu Liikunnanopettajakoulutusta ja varsinkin sen sisältöä tarkastelevaa tuoretta tutkimusaineistoa on vähän Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys

3 Kirjallisuutta Yliopistollista koulutusta on yleisellä tasolla tutkittu laajasti Lasse Kangas (1992): Jyväskylän yliopistokysymys Tutkimus korkeakoulun perustamisesta ja kehityksestä yliopistoksi Arto Nevala (1983): Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheet

4 Irja Koivusalo (1982): Voimistelu maamme oppikoulujen oppiaineena Eija-Leena Wuolio (1984): Lingiläisyydestä Suomen liikuntakasvatuksessa Kalervo Ilmanen ja Touko Voutilainen (1982): Jumpasta tiedekunnaksi - Suomalainen voimistelunopettajakoulutus 100 vuotta Leena Jääskeläinen (1993): Kyykkyyn-ylös! 150 vuotta koululiikuntaa Kalevi Heinilä (2001): Läksyjä ja läksytyksiä murrosajan urheilusta ja yliopistosta

5 Aineisto Liikunnanopettajakoulutuksen opinto-oppaat vuosilta Liikunnanopettajakoulutukseen ja koulunuudistuksiin liittyvät lait ja asetukset Haastattelut Lehdistö, kirjallisuus

6 Tutkimuksen lähdekritiikki Liikunnanopettajakoulutuksen sisältö Tutkijan ymmärrys Varma tieto Lähdekritiikki (lähteiden tarkastelu) Hedelmällinen tieto

7 Ennen Jyväskylää Ainoastaan Helsingistä valmistui voimistelunopettajia Toisen maailmansodan jälkeen Helsingin etuoikeus voimistelunopettajakoulutukseen kyseenalaistettiin Helsingin yliopistossa voimistelunopettajalaitos jäi monesti ulkopuolelle yliopiston kehittämishankkeissa Vuoden 1952 keväällä antoi tutkija Arvo Seppälä Helsingin voimistelunopettajalaitoksesta tarkastuskertomuksen Opetusohjelma oli hyvin yksinkertainen ja tilat riittämättömät Opetuksen sisältö lähes kokonaan opettajien muokattavissa Perintö Jyväskylän liikunnanopettajakoulutukselle?

8 Koulutuksen aloittaminen Jyväskylässä Ensimmäiset ajatukset liikunnanopettajakoulutuksen siirtämisestä Helsingin ulkopuolelle virisivät 1950-luvun alkupuolella Helmikuun 10. vuonna 1950 Kansanedustaja Pentti Niemi teki eduskunnalle lakiehdotuksen voimistelulaitoksen uudistamisesta Sivistysvaliokunnan käsittelyssä lakiehdotuksen yhteydessä tuli esille mahdollisuus koulutuksen aloittamisesta Jyväskylässä Vuonna 1955 valtioneuvoston asettama korkeakoulukomitea esitti, että voimistelunopettajia valmistuisi Helsingistä ja Jyväskylästä

9 Koulutuksen sijoituspaikasta käytiin monitahoista kiistaa 1960 ratkaisu Jyväskylän hyväksi Liikunnanopettajakoulutus alkoi Jyväskylässä vuonna 1963 Avautui liikunta-alalla ensimmäistä kertaa mahdollisuus korkeampiin akateemisiin tutkintoihin Lähes kymmenen vuoden ajan Suomessa oli liikunnanopettajakoulutusta kahdessa eri oppilaitoksessa Helsingin yliopiston voimistelunopettajakoulutuksen, Jumpan, virallinen lopettajaisjuhla vietettiin

10 Tutkinnonuudistukset Ensimmäisen laajan tutkinnonuudistuksen historian juurten yleisesti ajoitetun vuoden 1966 valtioneuvoston periaatepäätökseen Fytt mietintö Tutkinnonuudistus aiheutti 1970-luvulla myös turhautuneisuutta ja kritiikkiä Vaikutukset liikunnanopettajakoulutukseen: Opintoviikot käyttöön Perustutkinnoksi liikuntatieteiden kandidaatti. Tutkinnon laajuudeksi määriteltiin 160 opintoviikkoa

11 Seuraava tutkinnonuudistus tehtiin vuonna 1990 Erilaisia käytännön kouluelämässä tapahtuvia harjoitteluja opetusohjelmaan jo opintojen ensimmäisestä vuodesta lähtien Seuraava liikunnanopettajakoulutuksen sisältöä muokkaava uudistus osui vuodelle > tilaa sivuaineelle

12 Tutkinnonuudistus Opettajan pedagogiset Muut Liikuntapedagogiset Tutkimusopinnot Kieli- ja viestintä Psykologis-kasvatus- tieteelliset Bio-lääketieelliset Yhteiskunnalliset Opintoviikot

13 Mitä on opittu? 1978 uudistuksen tavoitteet:1. entistä mielekkäämmän, ongelmakeskeisyyteen perustuvan opetuksen aikaansaaminen, 2. monitieteisen opetuksen toteuttaminen ja 3. koulutuksen ammatillisen relevanssin lisääminen Bolognan prosessi