Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1
Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä, sinun kannattaa ottaa huomioon sen vaikutus eläketurvaasi Vuorotteluvapaa vaikuttaa eläkkeeseesi pienentävästi Mitä pitempään olet vuorotteluvapaalla, sitä enemmän se pienentää eläkettäsi, koska eläkettä karttuu vuorotteluvapaan ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta Vuorotteluvapaalla eläkettä karttuu kaikille ikäluokille 1,5% ansioista, joiksi lasketaan 55 prosentin vuorottelukorvauksen perusteena olevasta palkasta 2
Esimerkki; tulos on suuntaa antava 63-vuotiaan työntekijän karttumaprosentti on työssä ollessa 4,5% Hän jää vuorotteluvapaalle 8 kk, palkka 2000 euroa 2000 x 8 x 0,045-2000 x 0,55 x 8 x 0,015 = 49 e/kk 12 12 Työntekijän eläke on 49 euroa kuukaudessa pienempi kuin jos hän ei olisi pitänyt vuorotteluvapaata. Jos kyseessä olisi alle 52-vuotias, niin vaikutus olisi vain 9 e/kk. 3
Vuorotteluvapaalta ei enää voi jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että olet tehnyt kokoaikatyötä (yli 75% alan enimmäistyöajasta) teet työnantajan kanssa sopimuksen vuorotteluvapaasta työsuhteesi on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kk em. työnantajan kanssa (voi olla enintään 30 pv palkaton poissaolo) työhistoriaa vähintään 16 vuotta (70%), jos yli 25 vuotta (80%) kesto 100-360 pv 4
Lomautuksen tai irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Lisäeläketurva Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut työt ennen vuotta 1993 on * lisäeläketurva * henkilökohtainen eläkeikä Lisäeläkeoikeus säilyy vain, mikäli palvelussuhde jatkuu henkilökohtaiseen eläkeikään asti tai yhdenjaksoisuusvaatimus muutoin täyttyy 5
Kunnallisen lisäeläketurvan säilymisen edellytys Palvelussuhteen yhdenjaksoisuusvaatimus on täytyttävä 31.12.2004 mennessä 1.1.2005 alkaen KuEL-ansioita kalenterivuodessa vähintään 8100 e (v. 2014) Ellei ansiovaatimus täyty, palvelussuhteelta vaaditaan yhdenjaksoisuutta ilman päivänkään katkosta Lisäeläketurva säilyy, jos työntekijä esim. lomautetaan siihen saakka kun työntekijän vanhuuseläke alkaa Myös vuorotteluvapaa säilyttää lisäeläketurvan (100-360 kalenteripäivää) 6
Esim. palvelussuhteen yhdenjaksoisuus KuEL palv.suhde Toiminnot ulkoistetaan, KuEL palv.suhde 1.1.1980-31.8.2009 irtisanominen 1.9.2009 uudestaan 1.12.2009 Onko palvelussuhde katkennut? Onko kunnallinen lisäeläketurva menetetty? Tutkitaan onko KuEL-ansioita vuosina 2005-2009 saatu vähimmäismäärä Mikäli kyllä, yhdenjaksoisuusvaatimukset täyttyvät, jos ansioraja täyttyy myös tulevina vuosina Mikäli ei, yhdenjaksoisuusvaatimukset eivät täyty ja palvelussuhteen olisi tullut jatkua katkeamatta eläkeiän täyttymiseen saakka 7
Eläkkeen karttuminen lomautuksen aikana Eläkettä karttuu lomautuksen ajalta 1,5 %/v mikäli maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa Ansion perusteena olevasta palkasta otetaan huomioon 75 % 8
Lomautuksen vaikutus osa-aikaeläkkeeseen Osa-aikatyöstä ei saa olla yhdenjaksoisesti poissa kuutta viikkoa pidempää aikaa. Kuuden viikon poissaoloon ei lueta vuosilomaa eikä aikaa, jolta työntekijälle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sairausajan palkkaa, liikennevakuutuslain nojalla myönnettyä ansionmenetyskorvausta tai tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa päivärahaa siltä osin kuin työntekijä on saanut mainittuja päivärahoja yhteensä enintään 12 kuukauden ajalta. Esim. Oikeus osa-aikaeläkkeseen säilyy: Lomautus 4 vko + vuosiloma 4 vko + lomautus enintään 2 vkoa Mutta näin ei: Lomautus 4 vko + vuosiloma 4 vko + lomautus yli 2 vkoa, niin ko. tapauksessa osa-aikaeläke lakkaa sen kuukauden lopussa, jonka aikana kertynyt yli 6 viikkoa 9
Lomautuksen vaikutus jatkuu Mikäli osa-aikaeläkeoikeus lakkaa lomautuksen takia, lisäeläketurva säilyy, jos lomautus jatkuu eläkeiän täyttymiseen saakka Mikäli lomautettu irtisanotaan, lisäeläketurvan säilyminen edellyttää, että KuEL-ansioiden vähimmäisedellytys 8100 e (v. 2014) täyttyy vuosittain. 10
Palvelut ulkoistetaan, mitä tapahtuu eläkkeille? Palvelutuotantotapojen on useita: Isäntäkuntamalli Osto toiselta kunnalta Kuntayhtymä Osakeyhtiö Säätiö Ostopalvelu Yksityistäminen Ulkoistaminen Kunnallisen eläketurvan edut saavat kuitenkin vain Kevan jäsenyhteisöt ja niiden palveluksessa olevat työntekijät. 11
Kunnallisen ja yksityisen järjestelmän erilaiset rakenteet Yksityisellä eläkemaksut kerätään kokonaisuudessaan palkkojen perusteella palkkaperusteinen maksu sisältää yrityksen työkyvyttömyyseläkehistorian mukaan määräytyvän työkyvyttömyysmaksun Kunta-alalla tätä vastaava maksurakenne koostuu palkkaperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta yhteensä Kevan tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntatyön palkoista perittävät maksut vastaamaan yksityisen sektorin maksuja 12
Eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen Suurella osalla kuntatyöntekijöistä on paremmat eläke-edut kuin yksityisalojen työntekijöillä (lisäeläketurva) Jos kunta siirtää toiminnot esim. kunnallisen yhtiön hoidettavaksi, työntekijöiden eläketurva pysyy ennallaan, kun palvelut tuottavat yhteisö on Kevan jäsenyhteisö ja työntekijät siirtyvät yhteisön palvelukseen. Eläke-edut säilyvät vaikka työntekijät palkattaisiin uudestaan esim. hakumenettelyn yhteydessä. Mutta jos työntekijät vakuutetaan yksityisessä eläkevakuutusyhtiössä, yhteisöön siirtyneiden työntekijöiden kunnalliseen eläketurvaan mahdollisesti kuulunut lisäetu raukeaa (alempi vanhuuseläkeikä tai suurempi eläkekarttuma). 13
Lisävakuutus Eläke-etujen menetyksen voi kompensoida osittain lisävakuutuksella. Jos työnantaja haluaa turvata henkilöstönsä eläke-edut, menetettyjä etuja on mahdollista kompensoida joko maksamalla edut omista varoista tai ottamalla lisävakuutus yksityisestä henkivakuutusyhtiöstä. Nämä järjestelyt kuitenkin lisäävät työnantajan kustannuksia. Ongelmana on, että näissä järjestelyissä kunnallisen eläketurvan erityispiirteen voidaan huomioida vain rajallisesti eikä uusi järjestely näin ollen välttämättä korvaa täysin menetettyjä etuuksia. 14