Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt
Työskentely Puheenjohtaja ja sihteeri valittu etukäteen ja osallistujat jaettu ryhmiin Ryhmätyöskentelyn aikana dokumentointi tapahtuu suoraan.ppt pohjaan -> toimitetaan :ään Järjestäjät tekevät vielä erillisen yhteenvedon - -> toimitetaan :ään
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet?/sijaissisaruus Keskeiset asiat ja kehittämishaasteet on tunnistettu raportissa
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista?
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä?
Mitä olisi vielä huomioitava eri osapuolien näkökulmasta? Sen korostaminen, että biologisen lapsen tukemisen huomiointi on todella tärkeää Kaikki tuki ei tule ulkopuolelta, vaan sijaisvanhemmat pitävät asiaa yllä ja tukevat lapsiaan Miten ja missä voidaan sanoa ääneen asioita? Miten työntekijänä voidaan huomioida erilaisten tunteiden ja ilmiöiden käsittely ja niiden paikat? Toive rauhallisista ja ennakoiduista siirtymistä, ainakin rauhallinen kotiutus, jos suinkin mahdollista (sijaisperheen valmistautuminen lapsen poislähtöön ja kotiutukseen myös tärkeää)
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? Tällä hetkelläkin huomioidaan sijaisperheen biologiset lapset kotikäynneillä, silloin kun se on luontevaa (jos esim. asiakassuunnitelma tehdään toimistolla, ei perheen biologiset lapset ole välttämättä mukana); käytäntö on kuitenkin vaihtelevaa; hyvä, että tällä hetkellä ehtii tavata sijoitettuja lapsia, mutta perheen kaikkien lasten systemaattisemman huomioinnin tärkeys tunnistetaan RESURSSIT: tällä hetkellä ei omaa ryhmää lapsille ennakkovalmennuksessa Nuorten taideryhmä Lapselle ja nuorelle suunnatut vihot ovat käytössä ja ne on koettu hyvänä (paperimuotoinen hyvä, koska siihen voi palata; huomioida oma tahti) Yksi kotikäynti valmennuksen aikana; pyritään tapaamaan jokaista lasta yksin Sijoitusvaiheessa voi tulla esiin aiemmin puhumattomia asioita; tärkeää yrittää konkretisoida perhehoidon ulottuvuuksia valmennusvaiheessa (teoria ja käytäntö/odotukset ja todellisuus voivat olla toisistaan poikkeavia) Ryhmät: yksilöllisyys, kaikki lapset eivät välttämättä ole valmiita ryhmätyöskentelyyn Vertaisuus tunnistetaan hyvänä voimavarana Mitä kaikkea lapset keskenään jatkavatkaan, mitä biologiset lapset kantavat ja jakavat sijoitettujen lasten elämästä - tämä olisi tärkeää tunnistaa Miksi tehdään aina eroa sijoitetuille ja biologisille lapsille: yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että olisi sekä sijaiserityisiä että yhteisiä toimintoja
LYPE: aina uusi perheenjäsen on aika haaste koko perheelle; kun aikuisetkaan eivät voi aina ennakoida tilanteita mistä saada tukea omalle lapselle entä jos työntekijät tulisivat heti juttelemaan perheen omien lasten kanssa? Jos tietää arvion sijoituksen kestosta etukäteen, voidaan orientoitua sen mukaan työskentelyyn pystyy työstämään paremmin suhteita Yritetään kuunnella mahdollisimman paljon omia lapsia Yhteydenpito sijoitusten päätyttyä vaihtelee (keskustelu esim. kuvista) Sekä sijais- että biologisten lasten yksilöllisyys huomioitava Vertaistuki myös muualta kuin lastensuojelusta (esim. sopeutumisvalmennuskeskus) SOME väylänä; on perhehoidon FB sivut, mutta ei vielä ihan non-stop työvälineenä kehittämisen arvoinen asia On kehitetty aikoinaan perhehoidon laatupeli (sijaissisaruusteemaa mukana), jota voi pelata eri toimijoiden kanssa; tällä hetkellä käytössä vaihtelevasti
Kiitos! #lapemuutos www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut