Tulevaisuuden tutkimus (futures research, futures study)

Tulevaisuuden tutkimus (futures research, futures study) Sirra Toivonen 13.5.2005 Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I 1 Tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuuden tutkimus on laaja-alaista nykyisyyden tutkimusta erityisestä tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin tämän tietämisen kontingentti perusluonne huomioon ottaen. "joukko erilaisia metodologisia lähestymistapoja, joita yhdistää käyttäjän eksplisiittinen pyrkimys tuottaa niiden avulla perusteltuja, rationaalisia väitteitä tulevaisuudesta". (Mika Mannermaa, 1991) 2 1

Tulevaisuuden tutkimus Kommunikatiivinen tulevaisuuden tutkimus tulevaisuutta koskevat arviot ja niitä tukeva tieto hyväksytään kommunikaatioprosessin tuloksena. Asiantuntijat, historiallisen tietoaineksen tulkitsijat, yhdistetään päätöksillään tulevaisuutta tekevien arvoihin ja asenteisiin 3 Tulevaisuuden tutkimuksen tehtävistä luodaan yhteiskunnallisen muutoksen, sen osa-alueiden arvorationaalisia visioita tehdään ymmärrettäväksi, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty kuvataan yleisellä tasolla sellaisia mahdollisuuksia, voimia, toimenpiteitä ja ehtoja, joilla eri visiot olisivat saavutettavissa tai toteutettavissa Kuvataan todennäköisiä passiivisen kehityksen kulkuja Pyritään arvioimaan tekniikan kehitystä tarpeista käsin ja selvittämään tekniikan valintaperusteita ja tekniikan merkitystä kehityksen näkökulmasta. Osallistutaan aktiivisesti arvokeskusteluun (Malaska 1993, toim. Vapaavuori) 4 2

Tulevaisuuden tutkimuksesta Laajentaa tiedonkäsitystä siitä, mihin muut tieteet oman käsityksensä rajaavat. Tulevaisuutta ei aistihavainnoin empiirisessä mielessä ole olemassa ja tämä tekee tulevaisuudentutkimuksesta muista tieteistä poikkeavan tiedonalan. Tutkimuskohteena on nykyisyys Luonteenomaista on vaihtoehtoisuus. vrt. eng. termi Futures Monet menetelmät ovat puhtaasti laadullisia (Metsämuuronen, 2003) Sijoittuu lähelle yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä Tiedonalana se pohjautuu empiirisesti kaikkien tieteitten tuottamaan tietoon ja muuhun inhimilliseen kokemustietoon ja ymmärrykseen ja tähän se tuo oman erityisen lisänsä ja kontribuutionsa. Indetermisistisyys on tunnusomaista tulevaisuuden vaihtoehdoille. Tietämisen hetkellä tulevaisuus ei vielä ole määräytynyt miksikään, se on aukikehkeytymätön ja aidosti kontingentiaalinen. Tämä tarkoittaa: mikään vaihtoehto ei ole vielä määräytynyt koettavaksi todellisuudeksi ja eri tulevaisuudet ovat valinnan kohteena. (Malaska 1993, toim. Vapaavuori) 5 Käsitteistä ontologia "Mitä on olemassa" lienee sangen fundamentaalinen kysymys. Ontologia on se filosofian ala, joka tutkii yleisellä tasolla tällaisia olemassaolokysymyksiä. epistemologia Epistemologia (eli tieto-oppi, tietoteoria tai gnoseologia) on filosofian osa-alue, jonka tarkoitus on miettiä mitä tieto on, mistä tietoa voi saada ja mitä voimme tietää. 6 3

Tulevaisuuteen tunkeutuminen Tulevaisuuteen voidaan tunkeutua ajattelun avulla käyttäen erilaisia ajattelutapoja: utopia--ajattelu, nykyisyyden positiiviset mahdollisuudet Dystopia-ajattelu, (Malaska 1993, toim. Vapaavuori) Kommunikatiivinen tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuutta koskevat arviot ja niitä tukeva tieto hyväksytään kommunikaatioprosessin tuloksena. Asiantuntijat, historiallisen tietoaineksen tulkitsijat, yhdistetään päätöksillään tulevaisuutta tekevien arvoihin ja asenteisiin 7 Tulevaisuuden tutkimuksen peruslähtökohdat Tulevaisuus ei ole ennakoitavissa - "Mikä on mahdollista?" Tulevaisuus ei ole ennaltamäärätty - "mikä on todennäköistä?" Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa valinnoilla. - Mikä on toivottavaa?" (Mannermaa 1991, alkup. Amara 1981) Tulevaisuustutkimuksen paradigmat Theodore J. Gordonin (1989) mukaan: 1. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 2. Millä tahansa toiminnalla tai päätöksellä on joukko mahdollisia seuraamuksia 3. Lähes kaikki toimenpiteet käynnistävät seuraamusten ketjuja 4. On mahdollista erottaa todennäköiset ja toivottavat tulevaisuudet 5. Asiantuntijat ovat maallikkoja enemmän oikeassa arvioidessaan tulevaisuuden tapahtumia 6. Tulevaisuuden kehityskulut, sekä fyysiset että yhteiskunnalliset prosessit ovat usein systeemisessä vuorovaikutuksessa keskenään. -> kaiken kaikkiaan edellä esitetyt paradigmat eivät ole osoittautuneet riittäviksi luomaan omaa tieteenalaa tai professiota. (Mannermaa 1993) 8 4

Historiaa Tulevaisuus on aina kiinnostanut ihmistä Delfoin oraakkeli antiikin Kreikassa Yhteiskuntatieteiden klassikoihin luettavaa Karl Marxia voidaan pitää oman aikansa tulevaisuuden tutkijana. Moderni tulevaisuuden tutkimus (omana tutkimusalueenaan) on toisen maailmansodan jälkeinen ilmiö. Lähtökohtana pidetään usein Ossip K. Flechtheimin kirjoituksia 40-luvun lopussa (humanistinen). USA:ssa saanut alkunsa sotilaallisista ja suurvaltapoliittisista lähtökohdista. Akateemisessa maailmassa jalansijaa 1980-luvulta lähtien. Kaksi eri tavoin painottunutta suuntausta - teknokraattinen ja humanistinen (Mannermaa 1991, alkup. Sicinski 1987) 9 Historiaa Teknokraattinen tieteellisyys "positivistisessa" mielessä objetivistisuus objektisen reduktionismin ja ennustamisen ideat kvantitatiivisuus kehityksen arvopäämäärien itsestäänselvyys vähäinen problematisointi amerikkalaisuus kehityksen suunnittelu ja kontrolli (ajatus tulevaisuudentutkimuksen päätarkoituksesta) Humanistinen Ilmiöiden subjektiiviuden eli mielellisyyden korostaminen tietojen subjektiivisuus kehityksen arvopäämäärien problematisointi kvalitatiivisuus eurooppalaisuus vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen luominen -> tulevaisuuden tutkimus tulee lähellä kommunikatiivisen toiminnan ideaa. 10 5

Tulevaisuuden haltuunoton menetelmiä Nuorena tutkimuskohteena tulevaisuuden tutkimuksen teoria ja metodologia muodostavat vielä varsin hajanaisen kokonaisuuden. Mikään yksittäinen metodi ei ole saavuttanut hallitsevaa asemaa tulevaisuuden tutkimuksessa. Laskennalliset menetelmät Trendianalyysi ja ekstrapolointi Conjoint-analyysi Ristivaikutusanalyysi Asiantuntijoiden mielipiteen pysyvyyden analysointi Asiantuntijamenetelmät Delfi-tekniikka Skenaariotyöskentely Megatrendianalyysi ja Top Ten -listat Tulevaisuustaulukko Edelläkävijäanalyysi Teknologian ennustaminen ja arviointi Muita mielenkiintoisia menetelmiä PESTE-analyysi Science Fiction (Metsämuuronen, 2003) Kaaosteoria ja evoluutioajattelu Simulointimallit Muutoksen monitorointi ja merkityksen antaminen havaituille muutoksille Teemahaastattelut Tulevaisuuskartta pehmeä systeemimetodologia - evolutionaarinen tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuusverstas Viestintäleiri Tulevaisuudentutkimus ja historiankirjoitus Yhteiskuntadiagnostiikka - naisellisen 11 tulevaisuuden tutkimuksen työkalu Tulevaisuuden haltuunoton menetelmiä Futures research methodology Version 2.0. CD-ROM edited by Jerome C. Glenn and Theodore J. Gordon, American Council for the United Nations University, 4421 Garrison Street, NW, Washington, D.C. 20016-4055; http://www.acunu.org/millennium/frm-v2.html; 2003, ISBN:0-9722051-1-X Sisällysluettolosta: 2. Environmental Scanning 3. The Delphi Method 4. The Futures Wheel 5. Trend Impact Analysis 6. Cross-Impact Analysis 7. Structural Analysis 8. The Systems Perspectives 9. Decision Modeling 10. Statistical Modeling 11. Technology Sequence Analysis 12. Relevance Trees and Morphological Analysis 13. Scenarios, Interactive Scenarios 14. Participatory Methods 15. Simulation and Games 16. Genius Forecasting 17. Normative Forecasting 18. S&T Road Mapping 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 20. Text Mining for Technology Foresight 21. Agent Modeling (demo software) 22. State of the Future Index (SOFI) Method 23. SOFI Software 24. The Multiple Perspective Concept 25. A Toolbox for Scenario Planning 26. Causal Layered Analysis 27. Integration, Comparisons, and Frontiers of Futures Research 12 6

Esimerkki Tarkoituksena osoittaa, ettei ole mitään yleispätevää vastausta, siihen millainen ajatus, visio tai skenaario omaa vaikuttavuutta tai "tulevaisuusvoimaa". Global-2000 Jimmy Carterin käynnistämä laaja tutkimus 70-luvulla. Tarkoituksena oli tutkia maailman väestön, resurssien ja ympäristön todennäköisiä kehityssuuntia vuoteen 2000. Valmistui vuonna 1980. Oletus: vallitsevat politiikat ja teknologian kehitysvauhti, ei sotia tai muita poikkeustiloja Tulos: maailma on vuonna 2000 ahtaampi, saastuneempi, ekologisesti tasapainottomampi ja suuremmassa vaarassa romahtaa kuin vuonna 1980. Tulosten hyödyntäminen: 1980 vaihtui presidentti ja koko hallinto, tulokset eivät kiinnostaneet tai sopineet uuden hallinnon visioihin, merkitys on jäänyt pieneksi 13 Hyödyntäminen lähinnä tutkijakeskusteluissa Esimerkki Brundtlandin raportti 1987 valmistunut "Yhteinen tulevaisuutemme", joidenkin arvioiden mukaan tämän vuosisadan merkittävin tulevaisuus- ja ympäristösuuntautunut raportti. Esim. Suomessa raporttia kierrätettiin laajasti lausuntokierroksilla. Laadittiin myös mietintö vaikutuksista Suomen kannalta. Tutkimuksellisesti Brundtlandin raportti on hajanainen, epätasaisesti kirjoitettu. Siitä puuttuu teoria ja metodi. Osa johtopäätöksistä on kyseenalaisia suhteessa raportin analyysiosaan. Vaikuttavuus laadintafoorumissa ja kohderyhmässä Tulevaisuudentutkimuksen haaste: tutkimuksellinen pätevyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi saavuttaa samanaikaisesti 14 7

Tulevaisuudentutkimuksen perusteltavuus ja vaikuttavuus Tulevaisuudentutkimuksen perusteltavuus Pieni Suuri Tulevaisuudentutkimuksen vaikuttavuus Pieni 1 2 Global 2000 Akateeminen tutkimus Suuri 3 Poliittiset visiot 4 Rooman klubi: "Kasvun rajat" 15 Kirjallisuutta Vapaavuori Matti & von Bruun Santtu (Toim.), Miten tutkimme tulevaisuutta? 2. uudistettu painos, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 2003 Vapaavuori Matti (Toim.) Miten tutkimme tulevaisuutta?, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 1993 Kamppinen Matti, Kuusi Osmo, Söderlund Sari (Toim.), Tulevaisuudentutkimus, Perusteet ja sovellukset, Suomen kirjallisuuden seura, 2002 Mannermaa, Mika. Evolutionaarinen tulevaisuuden tutkimus. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 1991 16 8

17 Edelläkävijäanalyysi Historia Varhaisimmat viitteet vuodelta 1989 Heinonen 1992: Informaatioyhteiskunnan kehitys Heinonen 1991: Japanilaisen teknologian kehitys Käyttö Käytännössä edelläkävijäanalyysin tyyppistä soveltamista on sisällöllisesti tehty Suomessa etenkin tietoyhteiskuntakehitysanalyysien yhteydessä (vaikkakaan ei tietoisesti, käyttämällä ko. nimitystä suoraan menetelmänä). (S. Heinonen sähköpostiviesti 17.5.2005) Sopii tilanteisiin, joissa halutaan saada alustavaa tietoa tulevaisuudesta jollain yksittäisellä alueella. (teknologia, innovaatio) On olemassa maa tai organisaatio, joka on edelläkävijä kyseisellä alueella. Edelläkävijäanalyysi ja siihen nivoutuva posi- ja negatrendianalyysi on deskriptiivinen tutkimusote pikemminkin kuin yksittäinen tutkimusmetodi. Ero tavanomaiseen trendiekstrapolaatioon on mm. systemaattisen paralellisti ja kvalitatiivispainotteisesti käsitellään saman aktorin (esim. tietotekniikka) hyviä ja huonoja puolia. Edelläkävijäanalyysissä korostuu arvo- ja aikatutkimuksellinen lähestymistapa. edelläkävijäanalyysi ei rajoitu kvantitatiiviseen tutkimusmateriaaliin vaan porautuu arvorakeiteihin. Liittyessään ihmisten arvojen, asenteiden ja 18 ajatusmallien analyysiin tutkimusote on normatiivista. 9

Edelläkävijäanalyysi Edelläkävijäanalyysin tavoitteena on poimia tarkastelun kohteeksi teknologian innovaatioita ja trendejä, jotka muokkaavat tulevaisuuden kehitystä sekä arvioida niiden merkityksiä sosiokulttuuriselta kannalta. Tietoyhteiskunnan toteutumista voidaan tarkastella globaalisti erittelemällä ja vertaamalla eri maiden kehitystä. - edelläkävijäanalyysin avulla Tutkitaan edelläkävijöitä ja oletetaan kehityksen kulkevan tiettyyn suuntaan Edelläkävijät kokeilevat ja ottavat ensimmäisenä käyttöön tiettyjä menetelmiä ja käytänteitä Edelläkävijäanalyysin teorioissa teknologian korkea taso nähdään seurauksena immateriaalisista investoinneista: panostuksesta koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhän sekä luovuuteen. Hyödynnetään esim. perinteisiä benchmarking - menetelmiä (vakoilemista) Edelläkävijämaita teknologia suhteen esim. USA ja Japani: tutkitaan kuinka innovaatiot näissä maissa otetaan käyttöön Myös posi- ja negatrendianalyysi: pyritään jäljittämään teknologioiden ja menetytelyjen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. 19 Edelläkävijäanalyysi Tutkimuksen kulku Kerätään ja analysoidaan tietoa edelläkävijän toimintatavoista tai menetelmistä Huom. Edelläkävijäkulttuuria ei analyysissä saa nostaa kritiikittömäksi malliksi, havaituista virhearvioinneista ja epäonnistumisista voidaan oppia. Voidaan työstää erilaisin tekniikoin. Heinonen (1993) mainitsee esimerkin: Kirjallisuustutkimus Delfi-tekniikalla suoritettu asiantuntijahaastattelututkimus Mahdollinen posi- ja negatrendien analysointi Analysoidaan niiden vaikutusta omassa kohteessa. Tulosten kytkeminen käytännön elämään. Muodostetaan käsitys siitä kannattaako tähän suuntaan lähteä asioita edistämään 20 Jos kyseessä on todellisen edelläkävijän analysointi, kyseinen asia on joka tapauksessa tulossa myös tulevaisuuden haltuun ottajankin tulevaisuudeksi. 10

Edelläkävijäanalyysi Samaa kritiikkiä, kuin yleisestä laadullisen tutkimuksen kritiikki herkkyys tutkijan lahjakkuudelle ja tietovarannolle Menetelmän suhde determinismiin Tuleeko edellä kävijöiden teknologia "ennalta määrättynä muualle"? Vrt. eri kulttuurit. 21 Kirjallisuutta Heinonen, Sirkka, Miten tutkimme tulevaisuutta, kommunikatiivinen tulevaisuuden tutkimus suomessa. toim. Matti Vapaavuori. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, 1993 Metsämuuronen Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, 2003 Suomen tietoyhteiskuntamalli, suom. Jukka Kemppinen, Helsinki 2001. (Pekka Himanen ja Manuel Castells ovat analysoineet globaalisti tarkasteltuna kolmen edelläkävijämaan tilannetta ja luonnetta tietoyhteiskunnan rakentamisessa raportissaan) Heinonen Sirkka. Prometheus Revisited. Human Interaction with Nature through Technology in Seneca. Doctoral dissertation. Helsinki University. Commentationes Humanarum Litterarum Vol. 115, the Finnish Society of Sciences and Letters, Helsinki 2000, 232 p. Heinonen, Sirkka 23.4.1997 Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin analysointijärjestelmä. Työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin menetelmät käytäntöineen. Työministeriön www-sivuilta poimittu 10.5.2005: http://www.mol.fi/esf/ennakointi/metodit/heino.htm http://www.stakes.fi/sva/menetelmat/vaihtoehtojen.htm#edelläkävijäanalyysi Heinonen, Sirkka (1996): Etä- ja joustotyö Japanissa. Suomalais-Japanilainen Yhdistys, julkaisuja no 10, Helsinki, 141 s. (English and Japanese abstracts). Heinonen, Sirkka (1997): Etätyö Ranskassa - esimerkkejä kokeiluista. Institute for Futures Dynamics (IFD). Helsinki, 135 s. (English and French abstracts). 22 11

Kirjallisuutta? Edelläkävijät. Hiljainen, implisiittinen ja eksplisiittinen tieto muodin ennustamisessa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja Helsinki A 53. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi. 269 s. 23 Esimerkki www:stä Sirkka Heinonen 23.4.1997 TYÖELÄMÄN MUUTOSTEN JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINNIN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄ Työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin menetelmät käytäntöineen "Etätyöpotentiaalin analyysi Suomessa" yhdistetään tulevaisuudentutkimuksellinen lähestymistapa paikkatietojärjestelmän hyödyntämiseen. Tulevaisuudentutkimuksessa ennakointia saatetaan harjoittaa myös tulevaisuudesta takaisin nykyisyyteen päin, jotta voidaan määrittää ensi askeleet polulla kyseiseen tulevaisuuskuvaan. Tätä ajatusmallien uudelleenstrukturointia esitellään kahden lähestymistavan kautta. Toinen Japanin etätyötä ja työkulttuurin muutosta yleensä analysoiva raportti (Heinonen 1996) sekä toinen Ranskan etätyötä ja työnteon puitteiden muutosta tarkasteleva julkaisu (Heinonen 1997). Kyseessä on nk. edeltäkävijäanalyysin soveltaminen. Sen mukaan tiettyjen esimerkkimaiden tarkastelu ja analyysi antaa tarvittavaa tietoutta jonkin teeman edistämiseen muissa maissa siten, että opitaan tehdyistä virheistä ja hyödytään onnistuneista sovellutuksista. Tämä tehdään luonnollisesti tarvittavat 24 kulttuurikontekstiin liittyvät hienosäädöt huomioonottaen. 12

Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen Projektissa on otettu käyttöön menetelmällisenä innovaationa paikkatietojärjestelmän (GIS) soveltaminen etätyöpotentiaalin analysointiin. Paikkatietojärjestelmää hyödyntävässä tutkimusosassa käytetään VTT:n yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikössä kehitettyä paikkatietojärjestelmää. Kyseessä on useisiin eri tietorekistereihin perustuva GIS-järjestelmä. Se sisältää tiedot muun muassa kaikkien suomalaisten asunnon ja työpaikan sijainneista ja työmatkojen pituudesta. Tähän mennessä järjestelmää on käytetty suomalaisten työssäkäyntietäisyyksien havainnollistamiseksi. Lisäksi paikkatietojärjestelmässä on ammattipohjainen palkansaajarekisteri, mikä on oleellista projektin kannalta. Etätyöpotentiaalin realisoitumiseen vaikuttaa luonnollisesti se, missä ammatissa työntekijä toimii. Tietyissä ammattiryhmissä ja tehtävissä etätyöpotentiaalia on merkittävästi enemmän kuin toisissa. Tietyissä ammateissa etätyö ei toisaalta ole edes mahdollista. Karkeasti luokiteltuna etätyöpotentiaalin toteutumiseen vaikuttaa kolme tekijää: kompetenssi (ammatin, työtehtävien ja henkilökohtaisen osaamisen ja ominaisuuksien osalta), pääsy (organisatorinen ja tekninen mahdollisuus siirtyä etätyöhön) ja motivaatio (halu ja motivaatio). 25 Sisällys Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen Ennakointihorisontin laajentamisesta Horisonttimissio -menetelmä Ihminen käsitteellisten rajojensa vankina Horisonttimissio -menetelmän kuvaus HMM -sovellus aurinkojärjestelmän tutkimisessa Toteutettavien ideoiden valinnasta Takaisin tulevaisuudesta ennakointi 26 13

Horisonttimissio -menetelmä: mallintamista ja ajattelua uusien paradigmojen puitteissa Tulevaisuuden kumoukselliset kapasiteetit, tuotteet, markkinat ja missiot ovat jo olemassa. Ne esiintyvät kuitenkin vasta edelläkävijämuodossa, toisin sanoen innovatiivisina ideoina, läpimurtokäsitteinä, syntyvinä teknologian rintamina ja tieteen uusina keksintöinä. Samalla kun nämä progenitorit eli edelläkävijämuodot tuottavat mielenkiintoisia tulevaisuuden visioita, ne ovat esteenä itsensä toteutumiselle. Ne sijoittuvat vallitsevien paradigmojen ulkopuolelle eli niiden todellisuuden mentaalisten ja emotionaalisten sisäisten mallien ulkopuolelle, joilla on taipumus ohjailla kognitiivisia kehitysmahdollisuuksiamme. Vallitsevat paradigmat toimivat viitekehyksinä, jotka näyttävät suodattavan informaatiota, järjestelevän tietoa ja arvioivan uusia ideoita. Tämä tapahtuu suurelta osin ilman, että tajuamme sitä. Kun yritämme projisoida asioita tulevaisuuteen, se tapahtuu tavallisesti lineaarisen ekstrapoloinnin tai tunnettujen paradigmojen venyttämisen muodossa. Tai sitten yritämme väkisin asettaa uutuuksia (uusia käsitteitä tai keksintöjä) vanhojen paradigmojen vääristyneisiin versioihin. Horisonttimissio -metodi (HMM) kehitettiin alunperin apuvälineeksi ajatteluun näiden paradigmojen ulkopuolella, jotta voitaisiin analysoida läpimurtoa merkitseviä avaruustekniikoita ja käsitteitä. HMM -menetelmä pyrkii määrittelemään strategisia referenssitulevaisuuksia. Niiden avulla se luo kokonaan uuden evaluointistruktuurin ja lähestymistavan strategiseen ja ohjelmalliseen suunnitteluun ja analyysiin sekä perus- että soveltavan tutkimuksen organisointiin. Puolen vuosisadan ajan operaatiotutkimuksessa ja systeemianalyysissa on käytetty ihmisen kognitiivisia kykyjä logiikan ja lineaarisen sekä analyyttisen päättelyn alalla. HMM on uusi käsitteellinen alue. Se tarjoaa laajan sovelluskentän tieteelliselle ja teknologiselle toiminnalle ja muille toiminnoille, joilla on korkeat kognitiiviset vaatimukset kuten teknologian siirrolle, uusille markkinoille ja tuotteille, oppimiselle, perusolettamusten muutosten arvioinnille, mallintamiselle ja paradigmojen analysoinnille sekä kognitiivisten prosessien tutkimiselle. 27 Horisonttimissio -menetelmä: mallintamista ja ajattelua uusien paradigmojen puitteissa HMM antaa käyttäjilleen systemaattisen välineen, jonka avulla voi astua vallitsevien paradigmojen ulkopuolelle ja tarkastella asioita uusien paradigmojen sisältä. Se luo kokonaan uuden viitekehyksen tai paradigmamallin jonkin aiheen ajattelemiseksi. Menetelmä tuo haastavan tulevaisuuden ulottuvillemme. Se asettaa lisäksi ihmiset mentaalisesti tuohon kiinteään tulevaisuuskuvaan ja stimuloi heidän mielikuvitustaan luomaan läpimurtoihin perustuvia vaihtoehtoja, jotka saattaisivat olla saaneet aikaan tuon tulevaisuuden. Lopulta se tulee kokonaan takaisin tulevaisuudesta nykyhetkeen määrittämällä teknologian suuntaviivoja ja ensi askeleita tuohon tulevaisuuteen johtavalla polulla. (Anderson 1995, 89). HMM on strukturoitu mentaalinen prosessi, joka perustuu tiettyyn kuviteltuun tulevaisuuteen, jota kutsutaan nimellä horisonttimissio". Kyseessä on hypoteettinen, nykytilanteessa mahdoton, mutta strategisesti relevantti missio, jolla on ominaisuuksia ja suoritusvaatimuksia, joita ei voi täyttää edes ekstrapoloimalla nyt tunnettuja tekniikoita. Horisonttimissiot voivat myös olla kehitysmahdollisuuksia tai aksioomia. Tällaiset 10-50 vuotta tulevaisuuteen suuntautuvat horisontit luovat artefaktin, joka tukkii lineaarisen, ekstrapoloivan ajattelun ja pakottaa esiin epälineaarisen, intuitiivisen ajattelutavan. Paradoksaalisesti mahdottomat horisontit voivat tuottaa uutta ja relevanttia tietämystä, ratkaisuja ja ongelman pohdintaa nykyhetken kysymyksiin. Horisontit eivät saa olla liian kapea-alaisia eikä stereotyyppisiä, mikä ainoastaan vahvistaisi vanhoja paradigmoja. Ne eivät kuitenkaan saisi olla myöskään niin uusia, niiden kattavuus niin laaja tai niihin ajama motivaatio niin kaukana kulttuurillisesti nykyhetkestä, että se estäisi niiden vakavasti otettavaa pohdintaa. Tällä menetelmällä on toteutettu kahdeksan erilaista aivoriiheä tai tutkimusta NASA:lle, Yhdysvaltojen ilmavoimille, teollisuudelle ja yliopistoille. (Anderson 1995, 89). 28 14

Horisonttimissio (HMM) -menetelmän vaiheet (Anderson 1995, 92). 29 15