Maaston pinnan muotoilu, korkeuskäyrät Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit Luento 19.9.2016 / Meri Mannerla-Magnusson, lehtori Maya Lin (2009): The Storm King Wavefield. Mountainville, NY, USA.
Maya Lin (1982): Vietnam veterans memorial. Washington D.C., USA
GIROT, Christophe (2013): «The Elegance of Topology». In: GIROT, Christophe et al.: Landscript 3. Topology. Topical Thoughts on the Contemporary Landscape, Berlin, S. 79 115.
GIROT, Christophe (2013): «The Elegance of Topology». In: GIROT, Christophe et al.: Landscript 3. Topology. Topical Thoughts on the Contemporary Landscape, Berlin, S. 79 115.
"Col de Braus-small" by Ericd. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/file:col_de_braussmall.jpg#/media/file:col_de_braus-small.jpg
iazza del Campo, Siena, Italia. ttp://www.irvingcommons.org/wp-content/uploads/2013/11/piazza-del-campo-martha-de-jong-lantink-cc.jpg
Suora linjaus tasamaastossa
Suora linjaus kaltevassa maastossa
Maaston muotoilun tavoitteita Maisema-arkkitehtoniset tavoitteet, suunnitelman idea Olevan kasvillisuuden tai luonnonmuotojen suojelu Rakennusten ja rakenteiden liittäminen toisiinsa ja ympäristöön Teiden, katujen, torien ja pelikenttien pinnanmuotoilu ja niiden liittäminen ympäristöön Pintavesien ohjaaminen haluttuihin suuntiin Mahdollisimman vähäinen maamassojen siirto Maaston ja maamassojen käsittely maarakentaminen on usein viherrakentamisen kallein työvaihe maamassoja joudutaan siirtelemään mm. seuraavista syistä: pohjamaa on sopimatonta rakentamiseen (tehdään ns. massanvaihto) perustusten, päällysrakennekerrosten, putkien ym. kaivuu rakentamisen aiheuttamat uudet maanpinnan korkeusvaatimukset maaston muotoiluun liittyvät suunnittelutavoitteet suurissa maarakennuskohteissa laaditaan massansiirtosuunnitelma, jonka pohjalta lasketaan kustannukset ja hankkeen ajoitus käyttökelpoiset maamassat on pyrittävä hyödyntämään rakennuspaikalla myös maisema-arkkitehdin on oltava omalta osaltaan kustannustietoinen
Brühlpark, Wettingen, Sveitsi. Dieter Kienast (1982/1983).
Brühlpark, Wettingen, Sveitsi. Dieter Kienast (1982/1983).
Garten des Poeten (Ernst Cramer 1959) oli yksi Dieter Kienastin esikuvista Kuvalähde Schweiz: Vom Heimatstil zur guten Form Topos 33/2000, ss. 81-89.
Otaniemen teknillinen korkeakoulu (Alvar Aalto 1949, 1953-55, 1964-66)
Maaston ja maamassojen käsittely maarakentaminen on usein viherrakentamisen kallein työvaihe maamassoja joudutaan siirtelemään mm. seuraavista syistä: pohjamaa on sopimatonta rakentamiseen (tehdään ns. massanvaihto) perustusten, päällysrakennekerrosten, putkien ym. kaivuu rakentamisen aiheuttamat uudet maanpinnan korkeusvaatimukset maaston muotoiluun liittyvät suunnittelutavoitteet suurissa maarakennuskohteissa laaditaan massansiirtosuunnitelma, jonka pohjalta lasketaan kustannukset ja hankkeen ajoitus käyttökelpoiset maamassat on pyrittävä hyödyntämään rakennuspaikalla myös maisema-arkkitehdin on oltava omalta osaltaan kustannustietoinen miten maamassoja voidaan laskea? tietokoneohjelmat, erilaiset käsinlaskentamenetelmät Pinnantasauksen suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot Tarkka pintavaaitus suunnittelukohteesta Olevien ja suunniteltujen rakennusten ja teiden ym. rakenteiden korkeusasemat (parhaassa tapauksessa niihin voi vielä vaikuttaa) Naapurialueiden korkotiedot
Maaston muotoilussa tyypillisiä minimi ja maksimikaltevuuksia: 1:50 2% (2 cm nousua metrin matkalla) vähimmäiskaltevuus pihoilla 1:20 5% (5 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus liikuntaesteisille 1:3 33% (33 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus nurmikolle ja portaille 50 cm enimmäiskorkeus pystysuoralle tasonvaihdokselle ilman kaidetta Lisätietoa: MaKu 2001 - Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry. Suomen rakentamismääräyskokoelma.
Pinnantasauksen suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot Tarkka pintavaaitus suunnittelukohteesta Olevien ja suunniteltujen rakennusten ja teiden ym. rakenteiden korkeusasemat (parhaassa tapauksessa niihin voi vielä vaikuttaa) Naapurialueiden korkotiedot Tiedot kunnallisteknisistä putkista ja johdoista, sadevesiviemäreistä, avo-ojista Tulvarajat (vesistöjen lähellä) Maa- ja kallioperätiedot Maan pinnan alaisen kallion pinnan korkeustiedot tarvittaessa (saadaan esim. maatutkalla)
Strom & Nathan (1985): Site engineering for landscape architects
Korkeuskäyrät Korkeuskäyrä on kuvitteellinen viiva, joka kulkee maan pinnalla tietyllä korkeudella Käyrät eivät haaraudu, risteä tai pysähdy, vaan ne sulkeutuvat aina (ei välttämättä pohjakartassa näkyvällä alueella) Tasaussuunnitelmissa käytetään yleensä 10, 20 tai 50 cm:n korkeuskäyriä Mitä tiheämmässä viivat ovat, sen jyrkempi rinne, mitä harvemmassa, sen loivempi Pintavesi valuu aina kohtisuoraan korkeuskäyriin nähden Pinnat voivat olla kaltevia kahteen suuntaan: pituuskaltevuus ja poikittaiskaltevuus/sivukaltevuus Kaltevuuskulmat voidaan esittää suhdelukuna (1:20), prosenttina (5%) tai asteina (2º) Laskukaavoja: Kaltevuus = Käyräväli kartalla = korkeusero etäisyys korkeusero kaltevuus
Strom & Nathan (1985): Site engineering for landscape architects
Untermann (1973): Grade easy
Pintojen vähimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Pintojen enimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Lähde: MaKu 2001 - Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry.
Laskukaavoja: Kaltevuus = Käyräväli kartalla = korkeusero etäisyys korkeusero kaltevuus Esimerkki: Mikä on pisteiden A ja B välisen rinteen kaltevuus kun korkeuseroa on 0,75 metriä ja etäisyyttä kartalla 6 metriä? Kaltevuus = 0,75 6 = 0,125 eli 12,5% eli 1:8
Luiskan kaltevuus ylläpidon näkökulmasta: KIVETYS PENSAAT NURMIKKO
Lähde: Time saver standards for landscape architects
Pinnantasaussuunnitelman laatiminen Ensin voidaan laatia karkea yleistasauspiirros, jota myöhemmin tarkennetaan Pinnantasaussuunnittelu tehdään usein kuivatussuunnittelun yhteydessä Suunnittelu on yhteistyötä: GEO, LVI, Rakenne, Maisema Korkeussuhteet esitetään korkopisteillä, korkeuskäyrillä ja kaltevuuskulmina Myös olemassaolevat ja poistuvat korkeuskäyrät on tärkeää esittää piirroksessa Leikkauspiirustukset täydentävät tarvittaessa suunnitelmaa Korkeuskäyrät Korkeuskäyrä on kuvitteellinen viiva, joka kulkee maan pinnalla tietyllä korkeudella Käyrät eivät haaraudu, risteä tai pysähdy, vaan ne sulkeutuvat aina (ei välttämättä pohjakartassa näkyvällä alueella) Tasaussuunnitelmissa käytetään yleensä 10, 20 tai 50 cm:n korkeuskäyriä Mitä tiheämmässä viivat ovat, sen jyrkempi rinne, mitä harvemmassa, sen loivempi Pintavesi valuu aina kohtisuoraan korkeuskäyriin nähden Pinnat voivat olla kaltevia kahteen suuntaan: pituuskaltevuus ja poikittaiskaltevuus/sivukaltevuus Kaltevuuskulmat voidaan esittää suhdelukuna (1:20), prosenttina (5%) tai
Maaston muotoilu pihasuunnitelma 1:100