Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 002020 P A K K A L A - A V I A T O W E R Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 10.8.2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002020. Kaavoitus on tullut vireille 23.4.2008.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 1/26 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: koskee korttelia 51321 sekä katualuetta. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:n varressa kauppakeskus Jumbon vieressä. Suunnittelualueeseen sisältyy kortteli 51321 ja sitä ympäröivät Lentoasemantien, Valuuttakadun ja Vantaanportinkadun katualueet. Korttelissa on tällä hetkellä Jumbon pysäköintiä. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Maanomistaja Eläke-Fennia suunnittelee toimistotornin rakentamista Jumbon kauppakeskuksen ja Lentoasemantien väliin. Suunniteltu rakennus, Avia Tower on enintään 21 kerrosta korkea ja jää alle sallitun lentoestekorkeuden (+100 merenpinnasta ). Maantasokerrokseen sijoittuu liiketiloja ja kellariin pysäköintiä. Hanke on uusin Aviapoliksen maamerkeistä. Sen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2006. Kaavamuutos noudattaa voittanutta ehdotusta, jonka tekijä on arkkitehtitoimisto Davidsson Oy. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,2 ha. Rakennusoikeus nousee 20 000 k-m²:iin ja korttelin tehokkuusluku e=5,8:aan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Korttelin suunnittelusta käytiin vuonna 2006 arkkitehtikilpailu. Kaavamuutoshakemuksen on jättänyt Kiinteistö oy Vantaanportin Maamerkki 27.12.2007. Kaavamuutos on kevään 2008 työohjelmassa numerolla 002020. Kaavoitus tuli vireille 23.4.2008 numerolla 002020.
sivu: 2/26 Mielipiteet pyydettiin 16.5.2008 mennessä (MRL 62 ). Kaavatyö oli ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla 5.11.2008, mutta vedettiin pois sopimuksen puuttumisen takia. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.3.2009. Kaupunginhallitus 30.3.2009. Nähtävilläolo15.4. 14.5.2009. Yhtään muistutusta ei jätetty. Lausuntoja pyydettiin 6 kpl ja saatiin 4 kpl. Kaavakarttaan on tehty lausuntojen pohjalta vähäinen tarkistus. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin käyttötarkoitus säilyy ennallaan toimistorakennusten korttelialueena, KT, joskin maantasokerrokseen sallitaan myös liiketiloja. Rakennusoikeutta nostetaan nykyisestä 10 000 kerrosneliömetristä 20 000 kerrosneliömetriin ja kerroslukua 16:sta 21:een. Muutoksia tehdään myös maanalaisen tilan ajoa osoittaviin merkintöihin, sekä katualueella kevyen liikenteen kadunylitystä osoittaviin merkintöihin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Kehä III:n varteen kauppakeskus Jumbon viereen. Suurimittakaavaista Kehän maisemaa hallitsevat Jumbon ja vastavalmistuneen Flamingon rakennukset. Kehän toisella puolella on Airport Plazan toimitilakeskittymä. 3.1.2 Luonnon ympäristö AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.
Maisemakuva ja -rakenne 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 3/26 Suurin osa Pakkalasta on Vantaanjoen viljeltyä savilaaksoa. Laakson reunalta pohjoisessa alkavat nousta Vantaan laajimpiin kuuluvat hiekkaselänteet, joille sijoittuu Helsinki-Vantaan lentokentän alue. Suunnittelualue ympäristöineen on rakennettua aluetta. Kaavoitettava kortteli on suurimmaksi osaksi päällystetty asfaltilla ja sitä ympäröi kauttaaltaan Kehä III:n ja Lentoasemantien sekä Jumbon kauppakeskuksen liittymäjärjestelyt. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille. 1 Maaperä Asemakaavan muutosalue on sijaitsee savialueella, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 2-4 m. Paikoin muutosalueella on kadun ja paikoitusalueen rakennekerroksia. Savikerroksen alapuolella on kitkamaakerroksia, lähinnä moreenia. Kairauksilla on alueella päästy tunkeutumaan noin 4-9 m syvyydelle maanpinnasta. Kairausten perusteella arvioituna kallionpinta alueella on noin tasolla + 17 - +21. 1 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.
sivu: 4/26 Rakennukset kaavamuutosalueella perustetaan paaluille tai suoraan kallion varaan. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Koko Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2007 jo 13 300 henkeä. Pakkalan kaupunginosassa väestö on vastaavana aikana kasvanut 1200:sta 7050:een. Kasvu selittyy Kartanonkosken asuinalueen rakentumisella. Alue on valmistunut vaiheittain ja sen on tarkoitus olla kokonaan valmis vuoteen 2010 mennessä. Kuten uusilla alueilla yleensä, väestö on nuorta ja alle kouluikäisiä on runsaasti. Koko Aviapoliksen alueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä vajaaseen 20 000:een, Pakkalan noin 10 000:een. Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee Aviapoliksen alueella pari kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolella. Kortteli sijoittuu Kehä III:n varteen, Lentoasemantien liittymään. Se on osa Kehä III:n varteen nopealla tahdilla kohonnutta liike- ja toimistorakennusten sarjaa. Kaupunkikuva Vieressä oleva Jumbon kauppakeskus on kahteen kerrokseen rakennettu pitkä liikekeskuksen ja pysäköintitilojen muodostama kokonaisuus, jonka julkisivut ovat pääasiallisesti harmaata metallikasettia ja luonnonkiveä. Vasta valmistuneen Flamingon viihdekeskuksen 13-kerroksinen hotelliosa kohoaa 84 metrin korkeuteen (meren pinnasta) ja näkyy kauas Vantaanjoen laaksoon ja Tikkurilan suuntaan. Korkeassa osassa on harmaan peltikasettijulkisivun ja mustan kivisen massan vaihtelulla, saatu hoikennettua rakennuksen hahmoa. Kehän toisella puolella on kolmesta erillisestä toimitilarakennuksesta koostuva Plaza I ja sen itäpuolella valmistumisvaiheessa oleva Plaza II. AviaTowerin tonttia vastapäätä, Kehän vastakkaisella puolella oleva matala toimitilarakennus korvautuu uudella hankkeella, Plaza III:lla. Lännessä Lentoasemantien toisella puolella on HK Ruokatalon elintarviketehdas. Palvelut ja työpaikat Aviapoliksen alueella oli vuoden 2005 lopussa lähes 29 000 työpaikkaa, mikä on 30 prosenttia koko Vantaan työpaikoista. Suurin lisäys vuonna 2005 kohdistui kuljetus-, liikenne- ja tietoliikennealoille. Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Uusia hankkeita lentokentän alueelle ovat mm. Aasian terminaali, rautatieasema ja WTC. Lentoasema on vetänyt ympärilleen yrityksiä ja alueelle on vireillä valtavia toimitilahankkeita mm. Technopolis ja tulevan Aviapoliksen aseman viereen kaavailtu pääkonttorialue sekä Business Village. Heti Kehän pohjoispuolella on Plaza I:n ja II:n toimistoblokit, joita täydentää jatkossa Plaza III:n nimellä kulkeva hanke. Lentoasematien länsipuolella on Spondan iso toimistorakennushanke. Kehä III:n eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus ja Flamingon kylpylähotelli ja viihdekeskus. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on kaava-alueeseen rajoittuva HK Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat kansainvälinen koulu, Point ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Liikenne Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle 2030. Sen mukaan Kehä III tulee ruuhkautumaan Lentoasemantien liittymän läheisyydessä. Vuoteen 2015 mennessä liikenne kasvaa eniten Lentoasemantiellä, Väinö Tannerin tiellä sekä Tasetiellä, joilla kasvua on 60 100%. Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi (Lentoasemantietä lukuun ottamatta) ja kapasiteettiongelmia syntyy myös katuverkolle, mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä.
sivu: 5/26 Jos liikenneverkkoa kehitetään yleiskaavan tilavarausten mukaisesti, Tasetien ja Väinö Tannerin tien liikennemäärät kasvaisivat 3-4-kertaisiksi, kun Lentoasemantien liikenne taas kasvaisi maltillisesti eikä katuverkko ruuhkaudu. Kauppakeskus Jumbon laajennuksen yhteydessä vuonna 2003 laaditun ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan 70 % Jumbon liikenteestä tulee Lentoasemantien ja Kehä III:n eritasoliittymän kautta. Ramppiliittymät eivät ole kuitenkaan ruuhkautuneet, koska Kehä III:lta tulevasta liikenteestä huomattavin osa tulee idästä, mikä helpottaa ramppiliittymien toimintaa. Mittausten perusteella Jumbon aiheuttama liikenne on huipussaan lauantaisin, jolloin ajoneuvoja on 2660 kpl/h/suunta. (Ramboll 2003). Flamingon liikennetuotos on 3000 ajoneuvoa/vrk. (Sito 2004). Joukkoliikenne Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat keskimääräiseen tasoon nähden monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Sisäiset linjat mahdollistavat vaihdolliset yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Kaavamuutoskorttelin lähimmät pysäkit ovat Lentoasemantien ja Kehän liittymän rampeilla. Kehä III:lle itään kääntyvien bussien pysäkki (mm. linja 615T, 615TK) on noin 50 metrin päässä AviaTowerista. Sen sijaan Kehältä idästä Lentoasemantielle tulevien bussien lähin pysäkki on puolen kilometrin kävelyn päässä. Tasetien pysäkit ovat noin 300 m etäisyydellä. Jumbo Parkin eteläpuolella liikennöivät nykyisin Vantaan sisäiset linjat: 51 (Lentoasema-Hämeenkylä), 67A (Tammisto-Kuusijärvi), 61 (Mellunmäki-Lentoasema) ja arkisin linja 60 (Jokiniemi-Veromies). Rakennettavan Kehäradan lähin asema, Aviapolis tulee alueen pohjoispuolelle reilun kilometrin päähän. Yleiskaavassa on esitetty alustava pikaraitiotielinjaus Tasetien ja Rälssitien kautta. Linjaus yhdistäisi Keski-Vantaan Tikkurilan kautta Porttipuistoon ja Hakunilaan. Kevyt liikenne Lentoasemantien kevyen liikenteen väylältä on ramppi Valuuttakadun on yhdistetylle pyörä- ja jalankulkutielle, joka jatkuu Kehä III:n ja Jumbon välissä Rälssitielle saakka. Rälssitiellä on Kehän alittava kevyen liikenteen yhteys. Jalankulkija voi ylittää Kehän myös Lentoasemantien kohdalla, mutta ramppien ylityksistä ja alituksista koostuva reitti on orientoitavuutensa puolesta mahdoton.
sivu: 6/26 Vesihuolto Vedenjakelu Kaava-aluetta palveleva vedenjakeluverkko on rakennettu. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +85.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaava-aluetta palvelevaa jätevesiviemäriverkko on rakennettu. Jätevedet valuvat Kehä III:n ali Veromiehen ja Koivuhaan puolelle ja siellä Köyhämäen mittausaseman kautta viemäritunneliin. Tunnelissa jätevedet johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Hulevesiverkko on rakennettu ja vedet johdetaan putkiviemäreissä Tasetien pääviemäriin ja edelleen Kartanonkosken läpi Krakanojaan. Sähköverkko Vantaan Energialle kuuluva keskijännitekaapeli tulee siirtää tulevan rakennuksen alta katualueelle. Siirto voidaan tehdä kerralla lopulliseen paikkaansa Lentoasemantien viherkaistalle tai kevyenliikenteen väylän alle ilman väliaikaista kaapelointia. Puistomuuntamo siirtyy tulevan rakennuksen kellarikerrokseen. Siirtokustannuksista vastaa tontin omistaja. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Ilman pienhiukkaspitoisuudet Kehä III:n autoliikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typenoksidit. 2 Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO 2 ), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta raja-arvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 m:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 m:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä. 3 Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen 10-15 metrin matkalla. 4 Jumbon toisella puolella niinikään Kehän reunassa olevan Flamingon kaavoituksen yhteydessä YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki antoi lausunnon, jonka mukaan kaikki liikenneperäiset pitoisuudet pienenevät etäisyyden tiestä kasvaessa. Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpi- 2 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17 3 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 4 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2
sivu: 7/26 dioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) raja-arvot hyvin todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet. Lentomelu Ilmailulaitoksen selvitysten mukaan lentomelu oli vuonna 2003 alueella päivällä selvästi alle 55 dba ja yöllä selvästi alle 45 dba, sillä alue sijaitsee eri kiitoteiden lasku- ja noususektoreiden välissä. Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3, mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Tieliikennemelu Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty pääteiden ja -katujen liikennemeluennuste 2030, josta selviää, että suunnittelualue on Kehä III:n ja Lentoasemantien liikennemelualueilla. Korttelin länsireuna sijoittuu Lentoasemantien yli 65 db:n melualueelle, valtaosa korttelista on 60-65 db:n melualueella. Akukon on tehnyt 15.10.2007 selvityksen tarvittavasta julkisivun ääneneristyksestä. Mallilaskennan tuloksena selvisi, että rakennuksen julkisivuille kohdistuu enimmillään päiväsaikaan (klo 7 22) keskiäänitaso 68 db. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A-painotettu keskiäänitaso L Aeq saa enintään olla toimistohuoneissa 45 db. SFS-standardin mukaiset sisämelun suositusarvot ovat toimistohuoneissa 40 db ja neuvotteluhuoneissa 35 db. Mikä tarkoittaa, että ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan tulee olla toimistohuoneille 28 db ja neuvotteluhuoneille 33 db.
sivu: 8/26 3.1.4 Maanomistus 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaavamuutosalueen omistaa Eläke- Fennian omistama kiinteistöyhtiö. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Pakkala on osoitettu taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen.
Yleiskaava 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 9/26 Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi C. Tasetiellä ja Väinö Tannerin tiellä on pikaraitiolinjavaraus. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007 ja se on vahvistunut 25.2.2009. Suunnitelma on yleiskaavan mukainen. Asemakaava
sivu: 10/26 Alueen ensimmäinen asemakaava on 510600, Pakkala 1 B (SM 9.4.1981). Korttelissa on voimassa asemakaavan muutos nro 001447 (Kv 11.12.2000). Kortteli on toimistorakennusten korttelialuetta, KT, jonne on saanut rakentaa 16-kerroksisen, enintään 10 000 kerrosneliömetrin suuruisen rakennuksen. Lisäksi rakennuksen alapuolelle on saanut sijoittaa autopaikkoja kahteen tasoon. Korttelin 51321 autopaikkoja on saanut sijoittaa viereisen Jumbon korttelin LPA-alueelle. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kehä III:n parantamisen rakennussuunnitelmat välillä Vantaankoski - Lentoasemantie valmistuvat alkuvuodesta 2009. Työ sisältää viiden tasoliittymän korvaamisen kahdella eritasoliittymällä ja tien poikkileikkauksen muuttamisen joukkoliikennekaistoin varustetuksi kaupunkimoottoritieksi. Samalla ramppi-, pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan Lentoasematien eritasoliittymässä. Kehä III Kaupunkikuva, E18 pääkaupunkiseudulla Reunakaupungin kaupunkikuva, osa 2 julkaisussa on tarkasteltu Kehä III:n kaupunkikuvaa Vantaan ja Helsingin alueella. Siinä on kartoitettu tulevaa väylämaisemaa, missä näkyvin muutos tulee olemaan rakennetun ympäristön kasvu. Etenkin alueen keskiosassa rakennettu ympäristö tulee olemaan väylämaisemaa täysin hallitseva tekijä. Kehä III:n kaupunkikuvallinen tarkastelu on 26.11.2003 saatettu kaavoituslautakunnalle tiedoksi. Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman on Vantaan Markkinointi Oyn toimeksiannosta tehnyt Studio Terra Oy vuonna 2007. Keski-Vantaan hulevesijärjestelmän toiminnallinen selvitys Lentoasemantien sadevesiviemäri on tulvimiselle altis Väinö Tannerin tien ja Elannontien kohdalla. Yläpuolinen valuma-alue ei ole laaja ja koostuu pääosin teollisuusalueesta. Sadevesiviemärissä ei ole varsinaista välityskyvyn kapeikkoa vaan kysymys on kuormituksen ja yleisen mitoituksen välisen eron aiheuttamista ongelmista. Välityskyky ylitetään ja tulvimista esiintyy kerran kymmenessä vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. Tulviminen on lähellä kerran kahdessa vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. (Pöyry Environment Oy, 19.5.2008). Rajalla- suunnitelma pääväylien, katujen ja yritystonttien reuna-alueille Vantaan Aviapoliksessa. Työn on tehnyt Mervi Hokkanen diplomityönään 27.8.2008 Vantaan kaupungin kuntatekniikan ja Tiehallinnon toimeksiannosta. Veromiehen ideasuunnitelma on tekeillä. Vantaan kaupunki on tilannut suunnitelman Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:ltä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoshakemuksen on tehnyt Kiinteistö Oy Vantaanportin Maamerkki. Kaavamuutos oli kevään 2008 työohjelmassa numerolla 002020. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset ) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäyttötoimi, ympäristökeskus, tekninen toimiala, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto
sivu: 11/26 - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, Finavia, YTV, Vantaan Energia Oy, Elisa Communications Oyj. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 23.4.2008. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa, sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä otettiin vastaan 16.5.2008 saakka. Kirjallisia mielipiteitä saatiin 3 kpl. Sosiaali- ja terveysviraston vanhusneuvostolla ja YTV liikenteellä ei ollut ole huomautettavaa kaavatyöhön. Vantaan Energia haluaa, että kaavamuutoksessa huomioidaan muuntamon ja maakaapeleiden sijainti; kaukolämpöverkon suhteen ei ole huomautettavaa. Suunnitteluyhteistyö Lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas ja ympäristöinsinööri Krister Höglund ovat osallistuneet kaavan valmisteluun. Muut kaavan valmisteluun osallistuneet kohdassa 7. Nähtäville asettaminen ja tarvittavien lausuntojen pyytäminen Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.4. 14.5.2009. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Lausuntoja pyydettiin 14.5.2009 mennessä kuudelta lausunnon antajalta ja niitä saatiin neljä. Ilmailulaitos Finavian lausunnossa ei ollut huomautettavaa. Vantaan Energian lausunnon mukaan muutosehdotuksessa tulee ottaa huomioon muuntamon ja maakaapeleiden sijainti. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa haluttiin varmistaa rakennuksen omaleimaisen ja laadukkaan ilmeen toteutuminen sekä liikennejärjestelyjen toimivuus. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri vaati osoitettavaksi alueet toteutetuille maantiejärjestelyille sekä kauppakeskuksen vaatimille katu- ja maantiejärjestelyille. Lausunnot on otettu huomioon lausuntovastineissa ja tarkistusesityksissä. Kaavakarttaan tehtiin tarkistus, jossa Valuuttakadun istutettavaksi osoitetun alueen osan rajaus saatettiin vastaamaan nykyistä todellista tilannetta. 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv 30.1.2006): - laaditaan työpaikka-alueille kaupunkikuvasuunnitelma ja -ohje - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita - tehdään hoitosuunnitelmat rakentamattomia alueita varten Tikkurilan kehityskuva (KALA 1.2.2006): Kehityskuvassa aluetta pidettiin kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräisenä.
sivu: 12/26 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Julkisivu Kehälle, kilpailuvaihe 2006. Arkkit.tsto Davidsson Oy. Aviapolis Towerin suunnittelu- ja tarjouskilpailu käytiin keväällä 2006. Sen voitti Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:n ehdotus. Ehdotuksessa on oivallettu hienosti paikan rakennukselle asettamat vaatimukset. Rakennuksen sijainti on näkyvällä paikalla Kehä III:n varrella. Se on valmistuessaan Lentoasemantien liittymän paikan osoittava merkkirakennus. Sen isomittakaavainen hahmo on suurten nopeuksien tienvarsimaisemassa perusteltu. Korkeuden suhteen rajoitteena on lentoestekorkeus, joka on tuolla kohtaa +100 metriä merenpinnasta. Torni sijoittuu kiitoratojen suhteen katvealueeseen ja jää näin ollen sivuun lentoreiteistä. Korkean rakennuksen muoto ja julkisivujen materiaalit viestittävät Avia-teemaan sopivasta keveydestä ja lennokkuudesta. Alhaalta ylöspäin levenevä torni ikään kuin uhmaa painovoimaa. Valoa spektrimäisesti taittava julkisivulasi tuo suuren rakennuksen mittakaavaan sopivaa vaihtelua. Toimistot on suunnattu avautumaan koilliseen, jolloin ne eivät lasisesta julkisivusta huolimatta kuumene kohtuuttomasti. Lounaaseen suuntautuvan aurinkokennojulkisivun takana on hissit ja porrastilat.
sivu: 13/26 Rakennus toimiin Kehä III:n maisemassa myös pimeällä. Valo muodostaa muutoin pimeään rakennukseen vaakasuuntaisia viiruja vaihtelevan rytmikkäästi sijoitettujen yläikkunoiden kautta. Aurinkokennojen puolella on maisemahissien kohdalle avattuja pystysuuntaisia ikkunoita, joiden läpi johdetaan sinistä valoa. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Rakennus on säilyttänyt kilpailuvaiheesta olennaiset piirteensä, vaikka sen kerrosala on kasvanut alkuperäisestä 10 000:sta 20 000 kerrosneliömetriin. Rakennuksessa voi työskennellä enintään 900 henkeä. Rakennuksen pohjan alan kasvusta huolimatta hahmo on säilynyt tornimaisen hoikkana. Vaikka rakennuksen korkeus ei ole sanottavasti kasvanut, on siihen lisätty kerroksia niin, että alkuperäisen 16 kerroksen sijaan kerrosluku on nyt 21. Kerrosten lisääminen on ollut mahdollista pienentämällä kerroskorkeutta 3800:sta 3600 mm:iin ja ottamalla alun perin IV-konehuoneelle varattu ylin kerros saunaosastoksi. Myös alunperin pysäköintiin varattu maantasokerros on nyt varattu liiketiloiksi. Hissi- ja porrashuoneet on tuotu ulos muusta rakennusrungosta. Kokonaan kannelle sijoittuva piha on suunniteltu rakennuksen hengen mukaisesti. Kannella on laatoitetut kulkuväylät, joille voidaan sijoittaa vaahteraryhmiä istutusaltaisiin. Muualla kansi on maksaruohomattojen peittämää. Erilajiset maksaruohot muodostavat sektoreittain vaihtelevia väripintoja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue koostuu toimistorakennusten korttelialueesta ja ympäröivistä katualueista. 5.1.1 Mitoitus - toimistorakennusten korttelialue, KT 0,3 hehtaarin alue. Rakennusoikeus on 20 000 kerrosneliömetriä ja tehokkuusluku e=5,8. - työpaikkoja enintään 900 kpl. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet KT toimistorakennusten korttelialue Kortteliin haluttiin maamerkkimäinen korkea toimistorakennus. Kerroksia voi olla enintään 21, mutta lentoestekorkeuden takia mitkään rakenteet tai laitteet eivät saa ylittää korkeustasoa +100 m merenpinnasta. Sallittu rakennusoikeus on 20 000 kerrosneliömetriä. Kahteen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja enintään 2500 kerrosneliömetriä ja ylimpään kerrokseen ravintolan aputiloineen. Rakennusoikeuden lisäksi ylimpään kerrokseen saa sijoittaa saunaosaston. Rakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden, aitojen ja muurien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaisia. Rakennuksen tulee antaa siro, tornimainen vaikutelma. Rakennusrungon tulisi olla alaspäin hoikentuva. Julkisivumateriaalina tulee pääasiallisesti olla lasi ja värilasi. Kellarin näkyvän osan ja ensimmäisen kerroksen julkisivujen tulee olla pääosin tummaa luonnonkiveä tai väribetonia. Julkisivujen sommittelussa ja materiaalivalinnoissa on otettava huomioon, että rakennukset tulee voida valaista kaupunkikuvallisesti sopivalla tavalla. Puolittain maan alla olevaan pysäköintitilaan ajetaan pohjoisesta Valuuttakadun suunnasta. Varsinainen pääsisäänkäynti on etelästä. Sisäänkäyntipihan tulee avautua kadulle jolloin pääsisäänkäynti hahmottuu kadulle ja suunnistettavuus on helppoa. Lentoasemantieltä on kevyen liikenteen yhteys pihakannelle. Pihatasot pinnoitetaan kiveyksin ja maanpeiteistutuksin.
sivu: 14/26 Asemapiirros 3.3.2009. Arkkitehtitsto Davidsson Oy. Hankkeen autopaikkatarve on noin 350 paikkaa. Kellariin sijoittuu 50 autopaikkaa ja loput autopaikoista on vuorottaiskäytössä Jumbon parkkipaikkojen kanssa. Jumbon korttelin voimassa olevassa asemakaavassa sallitaan korttelin 51321 autopaikkojen sijoittaminen LPA-alueelle. Kaavamääräysten mukaiset autopaikkojen vähimmäismäärät ovat toimistoille1 ap/ 50 krs-m 2, liiketiloille1 ap/35 krs-m 2, kokoustiloille ja ruokalalle 1 ap/ 70 krs-m 2 ja yleisille tiloille1 ap /100 krs-m 2. Teknisiä tiloja ja uloskäytäviä ei tarvitse ottaa huomioon autopaikkoja mitoitettaessa. Kaavamääräyksin on pyritty tekemään myös jalan tai pyörällä liikkumisesta vaivatonta. Helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 60 kpl. Niistä vähintään 40 kpl tulee olla pihatasolle sijoitettavassa katoksessa. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Rakennuksen tavanomaisesta poikkeava hahmo asettaa vaatimuksia kantaville rakenteille. Siksi rakennuksen maanpinnan alapuoliset tukirakenteet saa ulottaa osittain katualueelle. Katualueelle saa rakentaa ylikulkusiltoja, joiden kautta AviaTower yhdistyy Jumboon ja mahdollisesti myöhemmin rakennettavaan pysäköintitaloon. Pysäköintitiloihin on mahdollista rakentaa myös kadun alittava maanalainen ajoyhteys. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa.
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tule uutta asumista. Yhdyskuntarakenne 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 15/26 Rakentaminen täydentää Kehä III:n varren yhdyskuntarakennetta ja kaupunkikuvaa. Se on merkittävä hanke Aviapoliksen ja Keski-Vantaan alueelle, joista Kehäradan valmistuttua tulee osa raideliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Kaupunkikuva Tuleva toimistorakennus on aluetta hallitseva maamerkki. Sen voimakaspiirteinen silhuetti näkyy kauas Kehä III:n ja Vantaanjokivarren maisemassa. Oman lisänsä näkyvyyteen tuo sijainti lentokentän lähellä; rakennuksen hahmo tulee tutuksi lentomatkustajille. Ratkaisussa on oivallettu sijainnin luomat mahdollisuudet hienosti: hoikka, alaspäin suippeneva torni on ainoa laatuaan koko seudulla. Materiaalivalinnat ja valaistuksen hyväksikäyttö lisäävät kohteen ilmettä Kehäkaupungin ensimmäisenä wow-arkkitehtuurikohteena. Huikean moderni, painottomuutta tavoitteleva muotokieli istuu Aviapoliksen alueelle, jonka maailma on futuristinen. Nousevien lentokoneiden välähtävät impulssit verrattuna Kehä III:n jatkuvaan liikennevirtaan -sähköä ja liikettä, jota AviaTowerin arkkitehtuuri kuvaa hienosti. Materiaalivaihtelu ja eriväristen maksaruohokenttien käyttö pihakansilla tekevät Avia Towerista mielenkiintoisen myös ylhäältä katsottuna. Jos rakennusta ei ehdi lentokoneesta pitkään ihaillakaan, niin ainakin tornista itsestään katsottuna värikäs pihan käsittely elävöittää lähiympäristöä.
sivu: 16/26 Palvelut ja työpaikat Toimistorakennukseen sijoittuu enimmillään noin 900 työpaikkaa. Toimitilat soveltuvat yrityksille, joille lentokentän läheisyys on tärkeää. Ainakin osa tiloista on toimi ns. toimistohotellin tapaan eli tiloja voidaan vuokrata lyhyttäkin käyttöä varten. Hanke mahdollistaa liiketilojen sijoittumisen kahteen alimpaan kerrokseen sekä ravintolan ylimpään kerrokseen. Liikenne Ramboll Finland Oy on tehnyt Avia Towerin liikenne-ennusteen 22.8.2008. Sen mukaan Avia Tower on vähän asiointiliikennettä aiheuttavaa toimistotilaa, joka tuottaa noin 800 ajoneuvoa/ suunta arkivuorokauden aikana. Aamuhuipputunnin aikana AviaToweriin saapuu arviolta 210 ajoneuvoa, iltahuipputunnin aikana sieltä poistuu 180 ajoneuvoa. Viikonloppuna Avia Tower aiheuttaa ainoastaan satunnaista liikennettä. Aamuhuipputunnin aikana suunnittelualueen liikenneverkon kuormitus on iltahuipputuntia alhaisempi, sillä Jumbo ja Flamingo tuottavat tällöin hyvin vähän liikennettä. Arkipäivän iltahuipputunnin aikana ylivoimaisesti suurin osa alueen liikennetuotoksesta johtuu Jumbosta. Avia Towerin osuus liikennetuotoksesta on noin 5%, millä on liikenteen sujuvuuteen heikentävä vaikutus. Flamingo aiheuttaa viikonloppuna merkittävästi liikennettä ja Jumbon arvioidaan tuottavan 40-50% enemmän liikennettä lauantain huipputunteina kuin arkena. Tästä johtuu, että kaava-alueen pienten lähiliittymien kuormitus on suurinta lauantaina puolenpäivän jälkeen, jolloin taas Avia Tower ei tuota liikennettä käytännössä lainkaan. Avia Tower kasvattaa Lentoasemantien liikennettä 6%:lla eli 1100 ajoneuvolla/vrk. Tasetien liikennettä hanke lisää 2 % eli noin 400 ajoneuvoa/vrk. Lentoasemantien ja Valuuttakadun varrella on jalankulku- ja polkupyörätiet molemmin puolin katua ja Lentoasemantien raitilta on suora yhteys pihakannelle, jossa on polkupyöräkatos. Vantaanportinkadulla tontin viertä kulkee jalkakäytävä, pyörätie on kadun vastakkaisella puolella. Korttelien välinen kevyt liikenne Jumboon ja pysäköintialueelle ohjataan omille katetuille kadun ylittäville silloilleen, jotka rakennetaan myöhemmin. Kaavamuutos mahdollistaa pelastustoiminnan alueella.
sivu: 17/26 Vesihuolto Arkipäivän liikennetuotoksen koostuminen alueella. (Ramboll, 2008). Kaavamuutoksella ei ole vesihuollon tai hulevesien suhteen merkittävää vaikutusta. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen sijoittuu jo rakennetuille alueille, eikä sillä ole vaikutusta alueen luontoarvoihin Hanke hyödyntää pitkälti olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa ja pysäköinti hoituu suurimmaksi osaksi vuorottaiskäyttöisesti Jumbon pysäköinnin kanssa. Hankkeessa on lisäksi positiivista sen ympäristötiedostavuus; lounaisjulkisivuksi on kaavailtu lasiseinää, joka tehdään aurinkopaneeleista. Energian keräämisen lisäksi ratkaisu vähentää sisäilman jäähdytystarvetta. AviaToweriin sijoitetaan myös riittävä määrä polkupyöräpaikkoja sisäänkäynnin yhteyteen, mikä sinänsä sopii hyvin yhteen hankkeen ekologiseen profiiliin.
Vesistöt ja vesitalous 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 18/26 Korkea ja tornimainen rakennus mahdollistaa suuren rakennustehokkuuden ja vaikuttaa toisaalta vähiten luonnolliseen vedenkiertoon. kun hulevesiä läpäisemättömät pinnat jäävät mahdollisimman pieniksi. Pihakansi on ajateltu katettavaksi maksaruohoistutuksin. Kannen istutuksilla on osaltaan merkitystä hulevesien viivyttäjänä ja haihduttajana. Kaavamuutoksella ei olekaan vesihuollon tai hulevesien suhteen merkittävää vaikutusta. Pienilmasto Korkea rakennus synnyttää ympärilleen tuulta ja pyörteitä. Toisaalta Kehän ja Lentoasemantien liikennemelu estää pihakannen virkistyskäytön joka tapauksessa. 5.4.3 Yhteenveto Kaavamuutoksessa otetaan huomioon paikan asettamat erityiset vaatimukset; Kehä III ja sen suuren mittakaavan tiemaisema, liikenteen melu ja pienhiukkaset. Arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen rakennus liittyy mittakaavallisesti ympäristöönsä ja monipuolistaa Aviapoliksen kaupunkikuvaa. Hanke sijoittuu jo rakennetulle alueelle ja on yhdyskuntarakennetta tiivistävä ja täydentävä. Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja alue voi tukeutua joukkoliikenteen palveluihin. Kehäradan lähin asema, Aviapolis tulee alueen pohjoispuolelle reilun kilometrin päähän. Työmatkapyöräilyyn kannustetaan ja kaavassa on määräys helposti käytettävistä polkupyöräpaikoista. Hankkeen toteutuminen luo uskoa koko Aviapolis-hankkeen kehittymiselle, se lisää osaltaan työllisyyttä ja tukee palveluja. Korkealaatuinen ympäristö lisää alueen vetovoimaisuutta. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavassa on otettu huomioon lentomelun vaikutukset ja niiden torjunta toimistotilojen ulkovaippaa koskevissa määräyksissä. Neuvotteluhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db ja toimistotiloissa vähintään 28 db. Rakennuksen raittiin ilman otto tulee järjestää siten, ettei sisäilman pienhiukkasten raja-arvo ylity. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS AviaTowerin rakentaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. Kiinteistön omistava yhtiö huolehtii hankkeen aiheuttamien katualueilla tapahtuvien muutosten suunnittelusta ja rakentamisesta. Vesijohto- ja jätevesiverkot ovat kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Siinä vaiheessa, jos yhdystunneli eteläpuoleisen ja tämän tontin välillä toteutetaan, on tunnelin poikki rakennetut vesijohto ja paineviemäri sijoitettava tunneliin erikseen suunniteltavalla tavalla. Alueen hulevesiverkko on rakennettu kohdan 3.1.3 mukaan. Pienehkö hulevesiviemärin siirto korttelin pohjoispuolella on tehtävä, mikäli rakenteita ulotetaan katualueen puolelle. Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimus.
7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET 002020/ Pakkala /10.8.2009 sivu: 19/26 Aki Davidsson Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy aki.davidsson@davidsson.fi Sampo Honkala Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy sampo.honkala@davidsson.fi puh. 434 2060 Juha Jokela Ramboll Finland Oy Janne Koskinen Ramboll Finland Oy Jukka Laine L2 Paloturvallisuus Oy Timo Kurki Indepro Oy Esa Porri Eläke-Fennia Simo Paronen Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jussi Rahikainen Ria Ruokonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Byman & Ruokonen Oy Vantaan kaupunki: maisema-arkkitehti Marika Bremer ympäristöinsinööri Krister Höglund suunn.ins. (vesihuolto) Keijo Ikonen suunn.avust. Tarja Itätalo suunn.ins. (geotekn.) Markku Kortelainen aluearkkitehti Elli Maalismaa asemakaavasuunnittelija Seppo Niva liikenneinsinööri Jarmo Pajunen lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala piirtäjä Elise Vuori VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu/Asemakaavoitus Vantaalla, 10. päivänä elokuuta 2009.
sivu: 20/26
sivu: 21/26 Katujärjestelyt, Laura Pirinen, Janne Koskela, Ramboll Oy, 22.8.2008
sivu: 22/26
sivu: 23/26
sivu: 24/26
sivu: 25/26 Näkymä kehältä, vasemmalla Jumbon takana uusi Flamingon viihdekeskus, 3.3.2009. Arkkitehtitsto Davidsson Oy. Näkymä kehältä, 3.3.2009.. Arkkitehtitsto Davidsson Oy.
sivu: 26/26