Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Samankaltaiset tiedostot
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Kokonaisluvut. eivät ole kokonaislukuja!

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Kolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

2017 = = = = = = 26 1

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

a ord 13 (a)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Algebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.

Johdatus matematiikkaan

Rollen lause polynomeille

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

Mitään muita operaatioita symbolille ei ole määritelty! < a kaikilla kokonaisluvuilla a, + a = kaikilla kokonaisluvuilla a.

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Algebra I, harjoitus 5,

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Matematiikan pohjatietokurssi

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

Insinöörimatematiikka D

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Paraabeli suuntaisia suoria.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Matematiikan peruskurssi 2

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

Käänteismatriisi 1 / 14

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Koodausteoria, Kesä 2014

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

Insinöörimatematiikka D

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Polynomifunktioiden juuret

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 - Ratkaisut / vko 41

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

sin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π

1 Rajoittamaton optimointi

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Transkriptio:

JOHDATUS LUKUTEORIAAN syksy 017) HARJOITUS 6, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi Pellin yhtälön x Dy = 1 pienin positiivinen ratkaisu kun D {,, 5, 6, 7, 8, 10}. Ratkaisu 1. Tehtävässä annetuilla D:n arvoilla Pellin yhtälön pienin positiivinen ratkaisu on riittävän pieni kokeiltavaksi. Ratkaistaan yhtälöt kokeilemalla arvoja y = 1,,.... D =. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x =, y = toimii. D =. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x =, y = 1 toimii. D = 5. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x = 9, y = 4 toimii. D = 6. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x = 5, y = toimii. D = 7. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x = 8, y = toimii. D = 8. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x =, y = 1 toimii. D = 10. Kokeilemalla nähdään, että ratkaisu x = 19, y = 6 toimii. Tehtävä. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat. 1 i) 5 ii) +. Ratkaisu. i) Merkitään x = 1 5. Silloin ) 5 1 x =, joten kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet x 5 :llä saadaan ii) Merkitään y = +. Silloin 1 x) 5 = x 5. y ) =. Avataan sulut, kootaan neliöjuurta sisältävät termit toiselle puolelle ja korotetaan neliöön. y y + 6y = y + 6y = y + ) y + 6y ) = y + ) 1

Tehtävä. Ratkaise kolmannen asteen ratkaisukaavalla yhtälöt i) x + 6x 16 = 0, ii) x 4x = 0. Ratkaisu. i) Käytetään ratkaisukaavaa. Diskriminantti on ) 16) D = + 6 = 4964 + 961) = 45. 4 7 Selvitetään seuraavaksi ratkaisukaavasta u 0 ja v 0. u 0 = 16 + D = 158 + 185 = 4 = 7 v 0 = 16 D = 158 185 = 7 = Näillä valinnoilla u 0 v 0 = 6, joten juuret on valittu oikein. Nyt ratkaisut ovat x = u 0 + v 0 = 4, x = e πi/ u 0 + e 4πi/ v 0 = + 5 i ja x = e 4πi/ u 0 + e πi/ v 0 = 5 i. ii) Käytetään ratkaisukaavaa. Diskriminantti on ) ) D = + 4) = 1 64 4 7 7 ) = 7 7. Selvitetään seuraavaksi ratkaisukaavasta u 0 ja v 0. u 0 = + 7 7 + i 7 D = 1 + i 7 = v 0 = 7 7 i 7 D = 1 i 7 = Tarvitsemme kompleksilukujen teoriasta tietoa, että θ + i sin θ = e iθ ja e iθ = e iθ/. Lisäksi θ + sin θ = 1. Koska 7 + 7 = 64 = 8, voidaan kirjoittaa 7 i 7 8 7 i 7 8 8 = ) = 7 i 7 8 8 Olkoon 0 < α < π/ sellainen kulma, jolle α) = 7/8, eli α = arc 7/8). Silloin sinα) = 7/8. Tällöin yksi kuutiojuurista on e iα/. Vastaavasti yksi kompleksiluvun 7 i 7 kompleksisista kuutiojuurista on silloin e iα/. Näillä valinnoilla u 0 v 0 = 4, joten juuret on valittu oikein.

Käytetään ratkaisujen sieventäessä tietoa, että e iθ + e iθ = θ + i sin θ + θ i sin θ = θ, ja e πi = 1. Nyt ratkaisut ovat x = u 0 + v 0 = e iα/ + e iα/ ) = 4 arc ) 7/8), x = e πi/ u 0 +e 4πi/ v 0 = e iα/+π/) +e iα/ π/) e πi ) = 4 arc ) 7/8) + π ja x = e 4πi/ u 0 +e πi/ v 0 = e iα/+4π/) +e iα/ 4π/) e πi ) = 4 arc 7/8) + 4π Tehtävä 4. i) Olkoot x 1, y 1 ), x, y ),... Pellin yhtälön x Dy = 1 positiiviset ratkaisut kasvavassa suuruusjärjestyksessä. Osoita, että ne toteuttavat rekursioyhtälöt { xk+1 = ax k + by k missä a, b, c, d ovat sopivia kokonaislukuja. ii) Näytä että jono x k toteuttaa rekursion Mikä on vastaava kaava jonolle y k )? y k+1 = cx k + dy k, x k+1 = x 1 x k x k 1. Ratkaisu 4. i) Tiedetään, että Pellin yhtälön kaikki positiiviset ratkaisut ovat muotoa x n + y n D = x1 + y 1 D) n. Nämä ovat suuruusjärjestyksessä, joten ne vastaavat tehtävänannon jonoa. Tästä saadaan, että x k+1 +y k+1 D = x1 +y 1 D) k+1 = x 1 +y 1 D)x1 +y 1 D) k = x 1 +y 1 D)xk +y k D). Avataan tästä sulut ja lausutaan x k+1 ja y k+1 lukujen x k ja y k avulla. x 1 +y 1 D)xk +y k D) = x1 y 1 +x 1 y k D+y1 x k D+y1 y k D = x 1 x k +Dy 1 y k +y 1 x k +x 1 y k ) D Siten luentojen lauseen nojalla x k+1 = x 1 x k + Dy 1 y k ja y k+1 = y 1 x k + x 1 y k. ii) Sovelletaan edellistä kohtaa lukuihin x k+1, y k ja x k, ja käytetään tietoa, että luvut toteuttavat Pellin yhtälön. x k+1 = x 1 x k + Dy 1 y k = x 1 x k + Dy 1 y 1 x k 1 + x 1 y k 1 ) = x 1 x k + Dy 1x k 1 + Dy 1 x 1 y k 1 = x 1 x k + x 1 1)x k 1 + Dy 1 x 1 y k 1 = x 1 x k + x 1 x 1 x k 1 + Dy 1 y k 1 ) x k 1 = x 1 x k + x 1 x k x k 1 = x 1 x k x k 1 ).

On siis näytetty, että x k+1 = x 1 x k x k 1. Etsitään vielä vastaava rekursioyhtälö jonolle y k ) vastaavalla tavalla. y k+1 = y 1 x k + x 1 y k = x 1 y k + y 1 x 1 x k 1 + Dy 1 y k 1 ) = x 1 y k + Dy1y k 1 + y 1 x 1 x k 1 = x 1 y k + x 1 1)y k 1 + y 1 x 1 x k 1 = x 1 y k + x 1 x 1 y k 1 + y 1 x k 1 ) y k 1 = x 1 y k + x 1 y k y k 1 = x 1 y k y k 1 Jonolle siis pätee y k+1 = x 1 y k y k 1. Tehtävä 5. Todista yllättävä yhtäsuuruus 5 + 5 = 1 etsimällä sopiva kolmannen asteen yhtälö jonka juurena on vasen puoli! Ratkaisu 5. Etsitään sellaista kolmannen asteen yhtälöä x +px+q = 0, jolle ratkaisukaavassa esiintyvät luvut u 0 ja v 0 ovat u 0 = + 5, v 0 = 5. Tätä varten voimme vaatia, että q =, D = 5. Tästä ratkaistuna q = 4. Diskriminantissa 4) + p 4 7 = 5, ja tästä voidaan ratkaista p =. Tiedetään siis, että kolmannen asteen yhtälöllä x + x 4 = 0 on ratkaisu x = 5 + 5, ja muita reaalisia ratkaisuja ei ole, koska yhtälön diskriminantti on negatiivinen. Toisaalta kokeilemalla nähdään, että x = 1 toteuttaa yhtälön. Siispä 5 5 + = 1 Tehtävä 6. Oletetaan, että yhtälöllä x Dy = k on ratkaisuja. Näytä, että niitä on silloin myös yhtälöllä x Dy = k. Ratkaisu 6. Olkoon x 0, y 0 ) sellaisia kokonaislukuja, joille x 0 Dy 0 = k. Korotetaan tämän yhtäsuuruuden molemmat puolet toiseen potenssiin, jolloin saadaan k = x 0 Dy 0) = x 4 0 + D y 4 0 Dx 0y 0 = x 4 0 + Dx 0y 0 + D y 4 0 4Dx 0y 0 = x 0 + Dy 0) Dx 0 y 0 ) Siten yhtälöllä x Dy = k on ratkaisu x = x 0 + Dy 0, y = x 0 y 0. 4

Tehtävä 7. Oletetaan, että x ja y toteuttavat kokonaiskertoimiset. asteen yhtälöt ax + bx + c = 0 ja Ay + By + C = 0, missä a 0 A. Etsi kokonaiskertoiminen polynomiyhtälö, jonka summa z := x + y toteuttaa. Ratkaisu 7. Käytetään samanlaista ideaa kuin tehtävän ii)-kohdassa. Huomataan aluksi, että y = z x, joten Az x) + Bz x) + C = 0. Avataamalla sulut saadaan yhtälö Ax Az + B)x + Az + Bz + C = 0. Kerrotaan molemmat puolet a:lla ja käytetään tietoa, että ax = bx c. Aax aaz +B)x+aAz +Bz +C) = A bx c) aaz +B)x+aAz +Bz +C) = 0. Tämän voi kirjoittaa muodossa aaz Ab ab)x + aaz + abz + ac Ac = 0. Toisaalta luvulle x pätee ax+b) = b 4ac. Pyritään siis muokkaamaan yhtälö muotoon P z)ax + b) = Qz) kokonaislukukertoimisilla polynomeilla P ja Q. aaz + Ab + ab)x = aaz + abz + ac Ac aaz + Ab + ab) ax = aaaz + abz + ac Ac) aaz + Ab + ab)ax + b) = aaaz + abz + ac Ac) + baaz + Ab + ab) Korotetaan nyt toiseen potenssiin, jolloin jäljelle jää aaz + Ab + ab) b 4ac) = aaaz + abz + ac Ac) + baaz + Ab + ab)). Tämä on kokonaislukukertoiminen neljännen asteen polynomiyhtälö, jonka z toteuttaa. Huomautus. Tehtävässä on myös mahdollista käyttää polynomien resultanttia. Ajatuksena on seuraava: jos reaalikertoimisilla polynomeilla P ja Q on yhteinen nollakohta, se on aina myös polynomin AP + BQ nollakohta. Määritellään vektoriavaruus E k olemaan sellaisten polynomien joukko, joiden aste on pienempi kuin k. Olkoon polynomin P aste n ja polynomin Q aste m. Silloin lineaarikuvaus T : E m E n E m+n, T A, B) = AP + BQ ei ole surjektio, sillä kaikilla kuvajoukon polynomeilla on yhteinen nollakohta. Jos kuvaus T esitetään matriisimuodossa, sen alkiot ovat polynomien P ja Q kertoimia. Tämä on neliömatriisi, ja sen determinantti on siis 0. Tehtävän ratkaisuksi voidaan siis määrittää tällainen matriisi muuttujan x suhteen) polynomeista ax + bx + c ja Az x) + Bz x) + C, jonka determinantti on polynomi matriisin alkioista ja sen on oltava 0. Kokonaislukukertoiminen polynomiyhtälö on silloin c 0 Az + Bz + C 0 det b c Az B Az + Bz + C a b A Az B = 0. 0 a 0 A 5