11 6.9.2011 Väkivaltaa kotihoidossa Minustako maisteri? Opiskelija Iiro Ruuska Harjoittelu opettaa Lapsen migreeni Paranna itsetuntemusta
SYYSKAMPANJA KEHITYSVAMMAINEN POTILAANA Maria Arvio, Seija Aaltonen Kehitysvammaisten henkilöiden hoidosta laitoksissa ja kehitysvammaneuvoloissa on kertynyt paljon käytännön tietoa, jonka kirjoittajat neurologian erikoislääkäri Maria Arvio ja psykiatrian erikoislääkäri Seija Aaltonen ovat nyt koonneet yhteen. Kirjassa vastataan kysymykseen mitä on kehitysvammaisuus, sekä kuvataan erilaiset kehitysvammaoireyhtymät ja -sairaudet. Kehitysvammaiset kertovat myös itse elämästään kuvin ja sanoin. Kirja on tarkoitettu kaikille kehitysvammaisia hoitaville lääkäreille, sairaanhoitajille, hammaslääkäreille, psykologeille, erilaisille terapeuteille, opettajille, palveluasumisyksiköiden henkilökunnalle ja näiden alojen opiskelijoille. Kirja sopii myös kehitysvammaisten läheisille. 1. painos 2011, 198 s. ISBN 978-951-656-364-3 Sh. 54 Kampanjahinta 40,50 OMAISHOITO Tietoa ja tukea yhteistyöhön Merja Kaivolainen, Tuija Kotiranta, Erkki Mäkinen, Merja Purhonen, Merja Salanko-Vuorela (toim.) Kirja soveltuu tietolähteeksi ja yhteistyön tueksi kaikille omaishoitoon osallistuville omaisille, omaishoitajille, lääkäreille ja muille terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä sosiaalihuollossa työskenteleville, myös perus- ja täydennyskoulutuksessa. 1. painos 2011, 256 s. ISBN 978-951-656-359-9 Sh. 54 Kampanjahinta 40,50 OPISKELUTERVEYS Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Katri Makkonen, Päivi Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys on ensimmäinen oppi- ja käsikirja opiskeluterveydestä Suomessa. Kirjassa painotetaan terveyden edistämisen, varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen näkökulmaa. Eri sairauksien toteamisessa ja hoidossa tuodaan esiin nuorten ja nuorten aikuisten erityispiirteet tai käytännöt. Kirjassa kuvataan käytössä olevia menetelmiä, nostetaan esiin kehittämistarpeita ja visioidaan nykytietämyksen perusteella parhaita realistisia käytäntöjä. 1. painos 2011, 331 s. ISBN 978-951-656-380-3 JOUSTAVA MIELI PARISUHTEESSA Arto Pietikäinen Kirja auttaa lukijaa rakentamaan tai ylläpitämään elinvoimaista ja omien elämänarvojensa näköistä parisuhdetta. Se esittelee uusimpia käyttäytymisterapian menetelmiä, joiden avulla voi kohentaa omaa parisuhdettaan joko yhdessä tai itsenäisesti. Sen tutkitusti toimivaksi osoitettujen harjoitusten avulla voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan ja omiin tunnereaktioihinsa. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rikastuttaa omaa tärkeintä ihmissuhdettaan. 1. painos 2011, 343 s. ISBN 978-951-656-409-1 UNIHIEKKAA ETSIMÄSSÄ Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva Unihiekkaa etsimässä antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monta erilaista lähestymistapaa, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. 1. painos 2011, 236 s. ISBN 978-951-656-408-4 Sh. 29,50 Kampanjahinta 22,13 Sh. 64 Kampanjahinta 48 Sh. 33 Kampanjahinta 24,75 Syyskampanjan aikana 22.8. 30.9.2011 kaikki normaalihintaiset kirjamme 25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalai sesta Kirjakaupasta sekä kampanjakoodilla SH9TFFMB verkkokaupastamme osoitteessa http://verkkokauppa.duodecim.fi. www.duodecim.fi
Tässä numerossa 11/11 6 K-25: Tulevaisuuden tekijä 9 Tehyn arvostus koheni 14 Hoitoa väkivallan varjossa Tikkurilan kotihoidossa varaudutaan vaaroihin. 21 Näpit irti Millaista on seksuaalinen häirintä hoitoalalla? 24 Ammatissa: Perheen tukena 28 Simulaatio lisää varmuutta 32 Kun lapsen päätä särkee Varhaislapsuudessa puhjennut migreeni on vaikea tunnistaa. 34 Maisterit työssä Terveystieteiden konkarit kertovat, mikä heitä motivoi. 40 Valmistuneet vapaalla 51 Pikku Myyn vieraana 53 Eriarvoisuus on este 54 Australiaan muuttamisen taito 59 Hyvä vanhuus Lehden kirjoituskilpailun satoa. 64 Opi itsetuntemusta 14 Uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat ovat osa kotihoidon arkea, tietää sairaanhoitaja Marjo-Riitta Valkonen. 80 Tieni tähän: Omaan tahtiin kirimällä 82 Ihana arki: Rastilta rastille Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 27 Kolumni 31 Terveys 43 Puheenjohtajalta 44 Tiedotukset 47 Tehy-uutiset 48 Hyötysivut 50 Luottamuksella 78 Kirjat 79 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: PASI LEINO 64 Hyväntahtoisuus kohentaa itsetuntemusta. Tehy 11 2011 3
Malli 20203 Unisex-yläosa, V-pääntie. Koko: XS - 4XL Väri: Valkoinen - Musta - Navy-sininen - Turkoosi - Kirsikka - Liila 48,90 sis. alv 23% Mukavuus, toimivuus ja design! UUTUUS meleerattu stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Materiaali: 47% puuvilla/ 47% polyesteri/6% EOL-Stretch. Kaikkia malleja saatavilla kaikissa väreissä. Malli 20213 Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL Väri: Valkoinen - Musta - Navy-sininen - Turkoosi - Kirsikka - Liila 48,90 sis. alv 23% Tehy nr 11/2011 Malli 20204 Naisten paita V-pääntiellä ja kauluksella. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL Väri: Valkoinen - Musta - Navy-sininen - Turkoosi - Kirsikka - Liila 48,90 sis. alv 23% Malli 99302 Unisex-housut, vetoketju edessä, takana resori. Koko: XS - 4XL Väri: Valkoinen 45,90 sis. alv 23% Malli 99301 Unisex-housut, joustava vyötärö nauhakujalla. Koko: XS - 4XL Väri: Valkoinen 45,90 sis. alv 23% Malli 20212 Unisex -paita. Koko: XS 4XL Väri: Valkoinen Musta Navy-sininen - Turkoosi - Kirsikka - Liila 48,90 sis. alv 23% Marketsquare Malli 25180 - Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Musta Valkoinen Koko: 36 46 43,90 sis. alv 23% Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Malli 25130 - Amsterdam Naisten sandaali, jossa säätömahdollisuus sekä edessä, että takana. Materiaali: Nahka ja sisäpohja mikrokuitua. Väri: Musta - Valkoinen Koko: 36-42 39,90 sis. alv 23% Praxis-työvaatteet Emännänpolku 5 21100 Naantali info@praxiswear.fi
Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki (09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7200 Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7300 Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7200 tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, 00060 Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki puh. 010 665 2553 fax (09) 448 358 anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh. 010 665 2547 fax (09) 448 358 tuire.sillanpaa@sbv.fi Kaikki kotona Hoitoalan valitsee moni auttamisen halusta. Työllä on selvä tarkoitus, ja jokainen ymmärtää, että se on hyvin tärkeää työtä. Työtä, jota ilman yhteiskunnan rattaat eivät pyörisi. Tämä on hyvä motivaation lähde. Terveydenhoidon ammatteja ei varmasti moni miellä vaarallisiksi. Valitettavasti väkivalta ja sen uhka ovat hiipineet kuin vahingossa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon monia aloja. Tässä numerossa käymme katsomassa, miten vaarallisia tilanteita ennakoidaan ja hallitaan kotihoidon työssä. Ehkä eniten ihmetystä itsessäni herättää ajatus siitä, että kotihoitajat menevät mihin tahansa kotiin vaikka tiedettäisiin asiakkaan sekavuus ja väkivaltaisuus. Esimerkiksi poliisit on koulutettu väkivaltaisiin tilanteisiin ja niiden hallintaan. Heillä on turvanaan aseet, koirat, puhelimet. Silti he eivät mene yksin sellaisiin asuntoihin, joissa tiedetään olevan väkivallan uhkaa. Olin nuorena tyttönä kotipalvelussa töissä. Yhdestä miesasiakkaasta varoitettiin tyyliin ole varovainen sen kanssa. Asunnosta en kuitenkaan päässyt ulos, jos mies ei avannut takalukkoa. Muistan, kuinka joka kerran kiersin lukkoa kylmänhikisin käsin ja sydän hakkasi, kun mies lähestyi selkäni takaa. Selvisin, ja hän suostui avaamaan oven joka kerta. Kunhan olin ensin myöntynyt keskustelemaan tovin Neuvostoliiton ihmisoikeuskysymyksistä sekä päivänpolttavista uutisaiheista. Kuuluvatko aivan kaikenlaiset asiakkaat todella kotihoidon hoidettaviksi, nykyisillä resursseilla? Kotona hoidettavan täytyy olla siinä kunnossa, että häntä todella voidaan hoitaa, ilman suurta työturvallisuusriskiä. Potilaat tarvitsevat apua, mutta jos olosuhteet eivät ole siedettävät, täytyy auttamisen halullakin olla rajansa. Väkivallan sietäminen ei kuulu hoitotyöhön. Se todettakoon erityisesti niille tuhansille nuorille ja varttuneemmille, jotka aloittivat opinnot tänä syksynä. Alistua ei saa, eikä omaa terveyttä riskeerata. Olet meille kallis! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Tehy 11 2011 5
K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Tulevaisuuden tekijä Sairaanhoitajaopiskelija Iiro Ruuska unelmoi kätilön ammatista. Hän haluaa laadukasta koulutusta. Vesa Turunen Kuvat Pasi Leino 1 Mitä on olla Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja? Tämä on kivaa yhdessä tekemistä, verkoston luomista ja uuden oppimista. Yhdistyksen tehtävänä on luoda yhteenkuuluvuutta tapahtumien ja koulutusten avulla. Puheenjohtajana johdan hallitusta. Keskeinen osa toimintaamme on tiedottaminen, jossa Facebook on yksi kanava. 2 Mitä odotat Tehyltä? Tehy on edunvalvoja ja innovaattori. Toivoisin, että se yhdessä yhteistyöjäsenjärjestöjen ja opiskelijayhdistyksen kanssa entistä rohkeammin kyseenalaistaisi terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Opiskelijajärjestönä kaipaamme lisää yhteistyötä yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa. 3 Miksi opiskelet sairaanhoitajaksi? Unelmani on kätilön ammatti, mutta lukion päästötodistus ei riittänyt opiskelupaikkaan. Kätilön työ on itsenäistä ja vaativaa. Siinä pitää osata toimia myös ryhmässä. Haluaisin tuoda miesnäkökulmaa siihen työhön. 4 Ovatko opinnot liian pitkiä? Olen tyytyväinen nykyiseen 3,5 vuoteen. Lyhentämisen riskinä on, että laatu kärsii ja meistä tulee tehdastuotettuja sairaanhoitajia. Haluaisin joustavat opinnot, joissa tutkinnosta voi tehdä oman näköisensä. Meistä tulee kouluttaa ammattilaisia. Siksi opetuksen pitää olla laadukasta ja koulutusjärjestelmän täyttää sovitut kriteerit, joita valvotaan. 5 Mitä työharjoittelussa oppii? Teoriaopintoja pitää olla takana, mutta teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Hoitamaan oppii vasta käytännössä. Harjoittelussa oppii etenkin sen, miten kohdata erilaisia ihmisiä. Harjoittelussa oppii kaiken. Olisi todella hienoa, kun jo ensimmäisessä harjoittelupaikassa lääkärikierrolla lääkäri kysyisi opiskelijan näkemystä potilaan tilasta. Siitä tulisi tunne, että tänne haluan töihin. 6 Pitäisikö harjoittelusta maksaa palkkaa? Kyllä pitäisi saada muutakin kuin opintopisteitä, mutta silloin pitää myös osata ja ottaa vastuuta. Kun opinnoista on kaksi kolmasosaa täynnä, niin monessa opiskelupaikassa kesätyöt luetaan osaksi opintoja ja siitä saa myös sijaisen palkan. 7 Ovatko opiskelijoiden raha-asiat kunnossa? Kiitos pitkien neuvottelujen, näillä näkymin opintoraha ollaan sitomassa viimeinkin indeksiin viimeistään 2014 syksyllä. Opiskelijoille pitäisi taata nykyistä paremmin opiskelurauha, mutta toki täytyy osata myös itse katsoa, mihin rahansa panee. 8 Mikä on hoitoalan suurin haaste? Haasteena on, miten kaikille kansalaisille taataan kohtuuhintaiset, laadukkaat palvelut ja samalla saadaan työntekijät jaksamaan töissä. Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus toteuttaa itseään. Kesätöissä olen miettinyt sitä, miten voisi hoitaa ilman jatkuvaa aikapainetta ja antaa aikaa potilaan kohtaamiselle. Vastaus löytyy riittävistä resursseista. Olen pohtinut myös, mitä seuraa, kun mielenterveys heilahtelee opiskeluaikana. Eikö ennaltaehkäisyyn pitäisi satsata todella paljon jo tässä vaiheessa? Miten muuten taataan mielenterveys työelämässä? 9 Miten alan ammatteihin houkutellaan nuoria? Riittävä palkkaus on ykkönen. Samalla tulee tarjota nykyaikaista työkulttuuria ja esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia. Harjoittelussa saatu rakentava palaute ja annettu vastuu tietenkin vetoaa nuoriin. Työnantaja voisi reilusti myöntää, että meillä on pulaa ja valmistumisesi jälkeen voidaan lähes luvata töitä. 6 Tehy 11 2011
Iiro Ruuska, 23 Toista vuotta Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtajana Sairaanhoitajaopiskelija Turun ammattikorkeakoulussa Kirjoittaa blogia Arvostan.fi-sivustolla Perheeseen kuuluu kaksi siskoa, isoveli perheineen ja äiti Harrastuksena rumpujen soittaminen Tehy 11 2011 7
K-25 Iiro pyöräilee ympäri vuoden. IPhonen avulla hän pyörittää maailmaansa. Rumpujen soitto rentouttaa. Täytyisikö opintojen olla maksullisia? 10 Ei missään tapauksessa. Ei Suomessa ei EU:ssa, eikä kenellekään. Se saattaisi hakijat eriarvoiseen asemaan. Stipendilläkö opinnot pitäisi rahoittaa? Miten nuoret saa mukaan 11 järjestötoimintaan? Kyläyhteisöllisyys on hiipumassa. Siksi toimintaan pitää olla matala kynnys, eikä se saa sitouttaa. Täytyy olla kuitenkin mahdollisuus päästä vastuupaikoille. Toiminnan tulee olla rentoa ja hauskaa yhdessä tekemistä. Sen pitää olla opettavaista, jotta tietää esimerkiksi sen, mitä työsopimuksessa pitää olla. Opiskeluaikana elämää ja toisten kanssa toimimista oppii, kun lähtee mukaan vaikka koulun opiskelijayhdistykseen tai oppilaskuntaan. Sen avulla kasvaa yhteiskunnalliseksi. Näkyykö työpaikoilla hyvää 12 johtamista? Yhdessä harjoittelupaikassa oli loistava osastonhoitaja, joka osallistui myös potilastyöhön. Kuka haluaa lähiesimieheksi, koska vastuu on suuri ja palkka on vain muutama sata euroa suurempi kuin hoitajalla? Harva opiskelija haluaa osastonhoitajaksi, ja moni hyvät esimiestaidot omaava tekee perustyötä. Milloin pääset eläkkeelle? 13 Toivoisin, että alle 65-vuotiaana. Pätkätyöt vai vakituinen paikka? 14 Vakituinen pätkinä. Voisin sitoutua tehtävään esimerkiksi viideksi vuodeksi. Kun kaikki on puolin ja toisin annettu, olisi hyvä vaihtaa uuteen. Miten sosioekonomisia eroja 15 voisi vähentää? Tarvitaan yhdenvertaisuutta. Nyt raha pyörittää. Kenellä on rahaa, on mahdollista saada aikaa, laatua ja siten tietoa. Riittävän tiedon saaminen pitää olla mahdollista myös köyhimmille. Tukijärjestelmän täytyy olla sellainen, että apua tulee ilman byrokratiaa. Nykyään esimerkiksi Kelan järjestelmä voi olla yksittäiselle ihmiselle ylivoimainen. Miten pitkälle ihminen on 16 vastuussa terveydestään? Tiedämme terveyshaitat esimerkiksi rasvan ja suolan liikakäytöstä. Terveydenalan ammattilaisten roolina on antaa faktatietoa ja valistaa riskeistä ja siten motivoida. Me ammattilaiset emme tee päätöksiä kenenkään puolesta vaan ne jäävät potilaalle. Mihin etiikka velvoittaa? 17 Rehellisyyteen, avoimuuteen ja tasavertaiseen kohtaamiseen riippumatta siitä, kuka potilas on. Siihen kuuluu vastuunotto. Hoitajan pitää tietää tekemisensä perusteet. Kuka hoitaa vanhukset? 18 Me toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneet. Meillä valmistuu paljon lähihoitajia, jotka osaavat hoivan. Pikakoulutukset eivät ratkaise ongelmaa. Milloin samapalkkaisuus on totta? 19 Naisten asema kehittyy koko ajan ja naiset uskaltavat rohkeasti huutaa omien oikeuksiensa puolesta. Samapalkkaisuus toteutuu, kun päättäjät ovat oikeasti samapalkkaisuuden kannalla. Nyt ilmeisesti eivät ole. Mikä on urasuunnitelmasi? 20 Kätilön lisäksi haluaisin sairaanhoitajana rauhanturvaajaksi. Myös vapaaehtoistyö kehitysmaassa kiinnostaa. Sairaanhoitajatutkinto antaa monia mahdollisuuksia. Minkälainen on Suomi 2030? 21 Itsekeskeisyys on väistynyt, ja välitämme maapallon ja lasten tulevaisuudesta. Toivon, että elämä ei pyörii niin paljon rahan ympärillä. Suomalaisilla alkoholi on kova juttu. Toivoisin sille korvikkeen, joka ei ole huume. Se voisi olla yhteisöllisyyttä, jolla rakennetaan vaikkapa yhteinen saunamökki. Viimeistään silloin on toteutunut samapalkkaisuus. Paras lukemasi kirja? 22 Timo Parvelan Ella-kirjat ovat jääneet mieleen. Pahin pettymyksesi? 23 Isäni, jos vakavasti puhutaan. Missä olet onnistunut? 24 Olen oppinut olemaan rehellisesti oma itseni. Osaan sanoa ihmisille suoraan, mutta samalla arvostavasti. Minulla on paljon hyviä ihmisiä ympärilläni. Miten rentoudut? 25 Soitan rumpuja. Kun laitan suojaimet korville, en kuule muuta kuin sulosointuja, joita kalvoista ja pelleistä lähtee. 8 Tehy 11 2011
Ajankohtaista Arvostus koheni Suomen toiseksi arvostetuin ammattiliitto on Tehy. Riitta Hankonen 8 Keskiarvo kouluarvosanoin 4-10 7 6 Tehy on Suomen neljänneksi tunnetuin ammattiliitto: 36 prosentilla suomalaisista on mielikuva sen toiminnasta. Yleisessä arvostuksessa Tehy on noussut toiseksi Lääkäriliiton jälkeen. Kaksi vuotta sitten Tehy oli viides. Ammattiliittojen mielikuvaseuranta -tutkimuksessa on mukana 23 liittoa. Niistä selvitetään muun muassa suomalaisten näkemys liittojen julkisesta kuvasta sekä jäsenten käsitys oman liiton toiminnasta, tulevaisuudesta sekä kehityksestä. Tutkimuksen tekee Taloustutkimus parittomina vuosina. Vastaajina on noin 4 300 suomalaista, jotka ovat iältään 15 79-vuotiaita. Liitoilla menee hyvin Ammattiliittojen jäsenet arvioivat omaa liittoaan 23 eri osa-alueella. Liitot keskimäärin Liittojen yleinen arvostus 2003-2011 ovat onnistuneet melko hyvin lähes kaikilla alueilla. Parhaiten liitot ovat onnistuneet muun muassa tiedotuksessa, vuosilomien ja lomarahaetujen valvonnassa ja yksilöllisessä palvelussa irtisanomis- ja pakkoloma-asioissa. Lisäksi liitot saavat kehuja tavoitettavuudesta, koulutuksesta ja jäseneduista. Melko huonosti liitot ovat onnistuneet henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen liittyvässä palkkauksen valvonnassa, työpaikkojen turvaamisessa paikallisesti sekä toiminnassa määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseksi. Jäsenten mielestä selvästi tärkein tavoite on palkkojen kehitys suhteessa yleiseen hintakehitykseen. Toiseksi tärkeintä on valvoa, että palkat vastaavat henkilökohtaista osaamista ja työsuorituksia. Tehyläisten mielestä oma liitto on aktii- 2003 2005 2007 2009 2011 vinen tiedottaja, huolehtii nuorten jäsentensä asioista ja antaa yksilöllistä palvelua irtisanomis- ja pakkoloma-asioissa. Myös koulutustoiminta ja jäsenedut saavat kehuja. Liiton yhteyshenkilön tavoittaa jäsenten mielestä vaivattomasti. Parannusta jäsenet toivovat palkkojen valvontaan suhteessa yleiseen hintakehitykseen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen sekä oman toimialan yleiseen kehitykseen. Lisää paikallista näkyvyyttä Ammattiliittoihin kuuluvat vastaajat arvioivat, että oma liitto toimii vastuuntuntoisesti, kunnioittaa järjestäytymisvapautta, on luotettava ja pystyy hyvään yhteistyöhön sekä muiden liittojen että työnantajan kanssa. Jäsenet toivovat liiton edistävän oman toimialan vetovoimaisuutta, turvaavan oman maan työvoiman aseman, ottavan yhteiskunnan huomioon sekä parantavan vuokratyötä tekevien asemaa. Ammattiliittojen tulisi näkyä ja toimia nykyistä enemmän paikallisesti ja työpaikoilla. Kansalaiset pitävät Tehyä yhteiskunnalliselta vastuunottokyvyltään parhaana liittona. Muita vahvuuksia ovat alan työpaikkojen turvaaminen, tulevaisuudennäkymät, johdon kyvykkyys ja kaikkien jäsenten asioiden tasapuolinen ajaminen. Myös palkkaetujen valvonnassa ja kansainvälisyysvalmiudessa järjestö saa liittojen keskitasoa parempia arvioita. Sen sijaan työaikojen ja -olojen valvonnassa Tehy jää hieman kaikkien liittojen keskitason alapuolelle. Omien jäsenten käsitys Tehystä on ulkopuolista kuvaa positiivisempi. Tehy 11 2011 9
Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Rahaa terveysmenoihin Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 11,9 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2012. Ensi vuonna sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan noin viiteen miljardiin euroon. Kasvu johtuu sairaus- ja vanhempainpäivärahoista sekä lääke- ja matkakorvauksista. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonalla eurolla. Tämä kohdistetaan uuteen vanhuspalvelulakiin, opiskeluhuoltoon ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Ensi vuodelle kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 17,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta suunnataan syrjäytymisen ja terveysongelmien vähentämiseen, lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluihin, aikuissosiaalityöhön sekä perusterveydenhuollon toimivuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen potilastietoarkiston ja sähköisen reseptin kehittämistä jatkettaisiin 16,7 miljoonan euron määrärahalla. Lisäksi esitetään määrärahaa samapalkkaohjelman jatkamiseen. (RH) Toijalasta ja Viialasta yhdistynyt Akaa synnytti palkkaeroja jakamalla paikalliset palkankorotuserät laittomasti. ATTE KAJOVA / OK PRESS Kansallinen etu STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen pitää laatia ohjelma, joka vakauttaa julkista taloutta sekä edistää kasvua ja työllisyyttä. Ohjelman tulisi sisältää vakautta ja ennustettavuutta lisäävä työmarkkinaratkaisu sekä pidentää työuria. Lisäleikkausten kanssa ei pidä epävarmassa taloustilanteessa hätäillä. Ne supistaisivat kotimaista kysyntää ja heikentäisivät työllisyyttä. Tärkeintä on kansallinen etu. Ostovoimasta, yritysten kilpailukyvystä ja työllisyydestä on huolehdittava. Kansallinen etu on myös talous- ja työmarkkinaratkaisujen koordinaatio. STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö ei lähtenyt budjettiesityksessään lisäleikkauksiin. STTK on huolissaan siitä, miten ehdotetut leikkaukset valtionosuuksiin vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin järjestää laadukkaita palveluita tasavertaisesti. VM:n talousarvioesityksen panostukset nuorten työttömyyden hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn ovat STTK:n mielestä tarpeellisia. Myös peruspäivärahan korottaminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen on perusteltuja. (RH) Voitto Akaassa Tehyläiset ovat voittaneet palkkakiistansa Akaassa. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kaupungin korvaamaan neljälle tehyläiselle maksamatta jääneitä palkkoja yhteensä noin 5 300 euroa viivästyskorkoineen. Kaupunki joutuu korvaamaan myös tehyläisten oikeudenkäyntikulut. Palkkaongelman perusta luotiin, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhtyivät Akaaksi vuoden 2007 alusta. Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lopetettiin vuoden 2009 alusta, jolloin kuntayhtymien työntekijät siirtyivät uuden kaupungin palvelukseen. 1.5.2009 työnantaja harmonisoi muiden kuin tehyläisten hoitotyöntekijöiden palkkoja kuntasopimuksen paikallisella erällä. Työnantaja synnytti toiminnallaan muiden ja tehyläisten välille jopa 200 euron palkkaeron. Palkkojen harmonisointi toteutui täysin vasta vuoden 2010 alusta, mutta työnantaja ei suostunut maksamaan erotusta takautuvasti. Kaupunki vetosi rahapulaan ja hoitoalan erilaisiin työehtosopimuksiin. Tehy yritti alusta asti neuvotella, mutta lopulta kiista piti viedä käräjäoikeuteen. Pääluottamusmies Kirsi Nord-Sarkola on tyytyväinen oikeuden päätökseen. Päätöksen avulla pyrimme saamaan työnantajan maksamaan palkat takautuvasti niillekin tehyläisille, jotka eivät olleet mukana oikeudenkäyntiprosessissa. Palkkasaatavat vanhenevat viidessä vuodessa. Akaa on hakenut ennakkotapaukseen vedoten valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Asia jatkuu korkeimmassa oikeudessa, jos se myöntää muutoksenhakuluvan. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan. Korkein oikeus ratkaissee valitusluvan puolen vuoden sisällä. Asialla alkaa olla kiire, ja kaupunki yrittää ostaa valittamalla lisää aikaa. (RH) 10 Tehy 11 2011
Täydet osastot terveysriski Kun potilaiden määrä sairaalaosastolla ylittää kapasiteetin, henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat vaarassa. Työterveyslaitoksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan henkilökunnan riski joutua väkivallan kohteeksi kolminkertaistui ylikuormitetuilla aikuispsykiatrisilla osastoilla. Tutkituista 90 psykiatrisesta osastosta peräti 46 prosenttia oli ylikuormitettuja. Psykiatrisella puolella ylikuormitus on yleisempää kuin somaattisella puolella, Syytä tähän emme tiedä, mutta ainakin somaattiseen hoitoon liittyy enemmän erilaista tekniikkaa, jolloin osastoja ei voida kovin helposti täyttää yli kapasiteetin. Myös resurssit voivat olla erilaiset, selvittää tiimipäällikkö Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. Kuormitusta on myös fyysisten sairauksien osastoilla: somaattisista vuodeosastoista 22 prosenttia oli tutkimushetkellä ylikuormitettuja. Se näkyi siten, että henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat 1,8-kertaisiksi. Erityisen suuri henkilöstön sairauspoissaoloriski oli osastoilla, joissa oli samanaikaisesti ylikuormaa potilasmäärän takia ja suuri osuus potilaita, jotka olivat hoidossa infektiotaudin takia. Työkuorma voi aiheuttaa stressiä, mikä lisää sairastumista. Tiedot kerättiin Työterveyslaitoksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteistutkimuksessa 54:ltä erikoissairaanhoidon osastolta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloista. (VT) Tähystys Löydöksiä mediasta Toivoisin, että alle parivuotiaista lapsista vielä suurin osa olisi rinnalla sen monien hyvien vaikutusten takia. Imetyskoordinaattori Heta Kolanen, Iltalehti 16.8. TÄYNNÄ JARI LIFLÄNDER Kuorma kasvaa Kuntien terveysalalla toimivien työntekijöiden työhyvinvointi on useilla osa-alueilla keskimäärin muita ammattialoja heikompi. He ovat myös kaikkein vähiten sitä mieltä, että työnantaja kehittää ja ylläpitää työhyvinvointia. Muiden kuntatyöntekijöiden kokema työn henkinen kuormittavuus on vähentynyt vuodesta 2008 tähän vuoteen. Henkisen kuormittavuuden vähentymisen saattavat selittää lisääntyneet resurssit, sillä henkilöstön riittämättömyyden tunne on vähentynyt ja erityisesti työtehtävien hoitamiseen käytettävissä oleva aika on lisääntynyt. Myös perheen ja työasioiden yhteensovittaminen on kohentunut. Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimus toteutettiin neljännen kerran. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 000 kuntaorganisaatiossa työ- tai virkasuhteessa olevaa 18 68-vuotiasta henkilöä. (RH) EU:n keskimääräinen työttömyysaste on 9,3 prosenttia. Komissio Kansallinen etätyöpäivä Suomen ensimmäistä etätyöpäivää vietetään 16. syyskuuta. Työntekijöitä ja ammatinharjoittajia kannustetaan työskentelemään yhä useammin kotoa käsin tai joustavasti eri paikoista. Työnantajia rohkaistaan tarjoamaan työtekijöille mahdollisuus kokeilla etätyötä kansallisena etätyöpäivänä. Päivä tähtää asenteiden muutokseen sekä etätyön positiivisten vaikutusten tunnistamiseen. Etätyö kasvattaa työhyvinvointia, suojelee ympäristöä, parantaa työntekijöiden elämänlaatua sekä lisää tuottavuutta vähentäen myös kustannuksia. Ensimmäisen kansallisen etätyöpäivän viralliset kumppanit ovat Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy. Kampanja on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011. etatyopaiva.fi Hyvinvoinnin avaimet ovat aina yhteiskunnan sisäisiä: yksikään lontoolaislähiön asukas tuskin tuntee itseään onnelliseksi ja hyvinvoivaksi sen takia, että Somaliassa nähdään nälkää. Hän tuntee itsensä köyhäksi ja osattomaksi, koska naapurikaupunginosassa asutaan luksustalossa ja ajetaan Jaguareilla. Tutkija Eeva Luhtakallio, Helsingin Sanomat 17.8. Pieni osa psykopaateista ei täytä asosiaalisen persoonallisuuden diagnostisia kriteerejä. Heitä kutsutaan valkokaulus- tai salonkipsykopaateiksi, joita harvinaisina poikkeusyksilöinä tavataan lähes kaikkialla, niin politiikassa, liike-elämässä, sotilaina kuin pappeina ja lääkäreinäkin. Tutkimusprofessori ja ylilääkäri Hannu Lauerma, Kirkko & kaupunki 30/2011 Mikäli meillä ei ole varaa maksaa siitä, että meillä tehdään asioita käsin, niin kenelläkään meillä ei loppujen lopuksi ole varaa maksaa myöskään meidän suomalaisten palkkoja! Ruoka-alan yrittäjä Aki Arjola, Vartti 17.8. Varakkuus ja vaimo suojaavat iäkkäitä miehiä laitoshoitoon joutumiselta. Tutkija Elina Einiön väitöstutkimus, STT 26.8. Kalenteri-ikä kertoo ihmisestä vain sen, milloin hän on syntynyt. Suomessa elää suuri joukko selvästi yli 80-vuotiaita ihmisiä, jotka eivät kaipaa arkeensa mitään apua. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 28.8. Tehy 11 2011 11
Lyhyesti Säteilysuojakoulutus puutteellista Terveydenhuollon ammattihenkilöiden säteilysuojelukoulutuksessa on puutteita. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka on tehnyt Säteilyturvakeskus yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät anna sairaanhoitajiksi ja ensihoitajiksi opiskeleville lainkaan säteilysuojelukoulutusta. Röntgenhoitajiksi opiskelevat saavat koulutusta paljon, mutta vastavalmistuneiden röntgenhoitajien tiedot eivät vastaa työnantajien mukaan silti tavoitteita. Osa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ei anna lähihoitajille säteilysuojelukoulutusta, vaikka sitä edellytetään Stukin ohjeessa. Kyselyn mukaan aihetta käsitellään toisen asteen oppilaitoksissa ylipäätään vähän. Suurta säteilyaltistusta aiheuttavien menetelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti lääketieteellisessä diagnostiikassa. Turhaa säteilyaltistusta ja sen kasvua voidaan kuitenkin rajoittaa koulutuksen avulla. Maailman terveysjärjestö WHO, Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA, Euroopan komissio ja kansainväliset ammattijärjestöt ovat perustaneet toimenpideohjelmia säteilyaltistuksen hillitsemiseksi. (VT) Pohjoismaiset terveyshaasteet Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tarjonnut pitkään hyvät puitteet kansanterveyden kehitykselle. Nykyinen taloustilanne pakottaa kuitenkin etsimään uusia terveyden edistämisen toimintamalleja, palvelujärjestelmän käytäntöjä ja rahoitusmalleja. Vaikka Suomi oli sydäntautikuolleisuuden kärkimaita 40 vuotta sitten, on kuolleisuus laskenut lähes muiden Pohjoismaiden tasolle. Silti suomalaiset miehet kuolevat edelleen pohjoismaisia miehiä useammin sydäntautiin. Naisten sydäntautikuolleisuuden kärjessä on Tanska. Merkittävin yksittäinen elinikää pidentävä tekijä on ollut tupakoinnin väheneminen. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, diabetes ja siihen liittyvät ylipaino ja epäterveelliset elintavat yleistyvät. Alkoholia juodaan paljon. Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Ylipaino on yleisintä Islannissa, Suomessa ja Norjassa, joissa 20 prosenttia aikuisista on lihavia. Hoikimpia ovat tällä hetkellä tanskalaiset: miehistä 14 ja naisista 13 prosenttia on lihavia. Tehokas terveyden edistäminen ja kroonisten tautien ehkäisy eivät onnistu yksin terveysalan toimenpitein, vaan ne edellyttävät laajoja, kaikkien hallinnonalojen yhteisiä toimia. Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, sanoi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Pohjoismaisessa Kansanterveyskonferenssissa Turussa elokuun lopulla. (VT) Talouden palkkasumma oli 2011 maalis-toukokuussa 5,8 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Tilastokeskus Kalenteri 6. 27.9. 8.9. Yhdysjäsenkoulutus Ravintola Liisanpuisto, Pori www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi 14. 18.9. Tanssia tyrkyllä -festivaali Oulun tanssin keskus www.jojo.fi/tanssia_tyrkylla.html 14.9. Yksityissektorin jäsenilta Lappeenrannan aluetoimisto www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa 15.9. Ensi-ilta: Godota odottaessa Kansallisteatteri, Helsinki www.kansallisteatteri.fi 20. 21.9. Kouluterveyspäivät Dipoli, Espoo www.kasvunkumppanit.thl.fi 24.9. Älä riko hoitajaasi -koulutustapahtuma Joensuu www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa 12 Tehy 11 2011
Hoida osaamistasi UUTUUS UUDISTETTU Ohjaus on jokaisen sosiaali- ja terveys alan asiantuntijan ja ammattilaisen ammatillista osaamista. Tässä kirjassa on avattu erilaisia ohjaustilanteita esimerkeillä ja erilaisilla mallinnuksilla ja jäsennyksillä. Kirja on tarkoitettu sekä ohjaustyötä tekevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden käsikirjaksi, että korkea-asteen oppikirjaksi sosiaali- ja terveysalalle sekä lääketieteeseen. Hoitotieto-sarja 2011 ISBN 978-951-37-6052-6 42 Kirja tarjoaa tietoa muun muassa sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmästä, alan lainsäädännöstä, monikulttuurisuudesta, työelämän taidoista ja yrittäjyydestä. Kirjan uudistetussa painoksessa on otettu huomioon toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähihoitajan työtä koskevat uudistukset. Kirja on tärkeä perusteos tulevalle lähihoitajalle, mutta myös oiva työväline aikaansa seuraavalle opettajalle ja jo työelämässä toimivalle ammattilaiselle. Lähihoito-sarja 2011 ISBN 978-951-37-6077-9 30 Kirjan lähtökohtana ovat lähihoitajan hoidon ja huolenpidon tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. Teoksessa kuvataan käytännönläheisesti lähihoitajan työn toimintaympäristöä, toiminnan perusteita, käytännön työssä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä lähihoitajan työssä jaksamista. Kirja on uuden opetussuunnitelman mukainen oppikirja lähihoitajakoulutukseen ja se toimii myös käsikirjana jo työelämässä oleville. Lähihoito-sarja 2010 ISBN 978-951-37-5798-4 51
Hoitoa väkivallan varjossa Tikkurilan kotihoidossa ei suvaita sankareita eikä turhan riskin ottajia. Uhkaavasta tilanteesta pitää aina poistua. Sinikka Sajama Kuvat Annika Rauhala Tietty perusvarovaisuus on koko ajan päällä. Ensimmäiseksi miettii, miten asunnosta pääsee nopeasti pois. Eikä vahingossakaan käänny selin asiakkaaseen. Näin kuvaavat sairaanhoitajat Minna Laine, Marjo-Riitta Valkonen ja lähihoitaja Ritva Suvitaival tuntemuksiaan uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kotona. Kaikki kolme kuuluvat Vantaan Tikkurilan kotihoidon henkilöstöön, joka vastaa noin 350 potilaan hoidosta Tikkurilassa ja sen lähiympäristössä. Suurin osa yksikön asiakkaista on tavallisia, yhteistyöhaluisia ja avusta kiitollisia ihmisiä. Viimeisten vuosien aikana kotihoidon vastuulle on kuitenkin siirretty entistä useampia hyvin huonokuntoisia ja haasteellisia asiakkaita: moniongelmaisia, alkoholitai huumetaustaisia, muistisairaita, mielenterveysongelmaisia. Joskus Tikkurilan kotihoidon tiimistä tuntuu, että potilas ja vastuu hänen hoidostaan siirretään heille, kun muiden keinot eivät enää riitä. Kotihoidon arki on muuttunut. Erilaiset uhka-, vaara- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimiehenä törmään niihin jossain muodossa viikoittain, Tikkurilan kotihoidon esimies Hanna Brotkin sanoo. Haastavia asiakkaita Tavallisin ongelmien aiheuttaja on alkoholi. Ikäihmistenkin juominen on yleistynyt, eikä huumaavien lääkkeiden ja viinan sekakäyttö ole seniorisukupolvellekaan enää vierasta. Asiakkaat voivat olla iltaisin ja viikonloppuisin niin juovuksissa, etteivät kykene edes ottamaan lääkkeitään, Minna Laine kertoo. Kovien huumeiden käyttäjät ovat arvaamattomia. Koskaan ei tiedä, mikä oven takana odottaa. Mielenterveyskuntoutujien joukossa on myös haastavasti käyttäytyviä. Jos heidän tilanteensa muuttuu kestämättömäksi, voi hoitava lääkäri kirjoittaa pakkohoitolähetteen. Akuuttia uhkatilannetta se ei kuitenkaan ratkaise. Kotihoidon näkökulmasta pakkohoitolähetteitä tehdään liian vähän. Meidän vastuullemme jää asiakkaita, jotka eivät oikeasti enää tule toimeen kotona, Marjo-Riitta Valkonen arvioi. Välillä meillä on erimielisyyksiä ja uhkaavia tilanteita omaistenkin kanssa, mutta niistä on yleensä selvitty hoitoneuvotteluilla toistaiseksi, Ritva Suvitaival kertoo. Seksuaalinen häirintä on uusin yleistyvä ongelma. Tyypillinen tapaus on vanhempi mies, joka puhuu, paljastelee ja koskettelee hoitajaa loukkaavalla tavalla. Räikeimmissä tapauksissa asiakas on puhunut törkeyksiä ja 14 Tehy 11 2011
Kotihoito on haastavaa, sillä suurin osa kotikäynneistä tehdään yksin. Hoitajilla ei ole työyhteisön tuomaa turvaa, kuten esimerkiksi sairaalassa, terveysasemalla tai palvelutalossa. Tehy 11 2011 15
Mielenterveysongelmista kärsinyt yksinhuoltaja äiti meni sekaisin, kun hänelle ilmoitettiin, että hän menettää lapsensa. Äiti hyökkäsi nuoremman pojan kimppuun. Poika huusi ja hakkasi päätään seinään. Tytär itki hysteerisenä. Minä pitelin kaikista kiinni ja yritin soittaa kriisipäivystykseen. Kyllä minulla sydän hakkaa, kun menen jonkun alkoholistin kämppään, missä on iso ja meluisa seurue koolla. Vakavasti sairaalla asiakkaalla oli omainen vierailulla kotikäynnin aikana. Hän oli tyytymätön käyntien määrään ja hoidon tasoon. Kun hoitoneuvottelu ei edennyt omaiselle mieluisaan suuntaan, hän veti puukon esiin. 16 Tehy 11 2011 Lähihoitaja Ritva Suvitaival (vas.), kotihoidon esimies Hanna Brotkin sekä sairaanhoitajat Minna Laine ja Marjo-Riitta Valkonen kertovat, että hankalia asiakkaita on aiempaa enemmän. Uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. harrastanut itsetyydytystä hoitajan läsnä ollessa kielloista huolimatta. Älä jää yksin Tikkurilassa on sovittu yhdessä, miten uhkaja vaaratilanteissa toimitaan. Hanna Brotkinin linja esimiehenä on selkeä. Minun tehtäväni on puolustaa herkimpiä ja haavoittuvimpia työntekijöitä. Rajat pitää määritellä heidän mukaansa eikä kokeneiden konkareiden. Ensimmäinen ohje on, että akuutista uhkatilanteesta pitää poistua, olipa kyseessä puukon kanssa heiluminen, seksuaalinen ahdistelu tai hoitajan kohtuuton solvaaminen. Toinen ohje edellyttää, että jokaisesta vaaraja uhkatilanteesta tehdään sähköinen ilmoitus, joka menee esimiehelle ja työsuojeluun. Väkivaltainen käytös kirjataan myös kaikkiin yksikön asiakirjoihin niin, jotta tieto siirtyy asiakastietojen osana kaikille hoitoon osallistuville. Tarvittaessa sen perusteella muutetaan myös asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjattua henkilökohtaista riskiarviota ja toimintaohjeita. Toivomme, että myös muut kertoisivat meille etukäteen, jos uudella asiakkaalla on taipumusta väkivaltaan tai häiriökäyttäytymiseen. Osaisimme varautua tuleviin tilanteisiin. Työyksikössä tapahtuma käsitellään välittömästi ja pohditaan, mitä asialle voidaan tehdä. Joskus ongelma ratkeaa omia työskentelytapoja muuttamalla, toisinaan tarvitaan muiden apua. Älä leiki sankaria Kun akuutti vaara on ohi, ottaa yksikön esimies yhteyttä asiakkaaseen, omaisiin ja hoitavaan lääkäriin. Usein uhkaava käytös joh-
taa asiakkaan terveydentilan tarkempaan selvittelyyn. Esimerkiksi vaikeat muistisairaudet alkavat monesti poikkeavalla käytöksellä, joka muuttuu myöhemmin käytöshäiriöiksi. Tikkurilassa on sovittu, että kotikäynnille mennään pareittain aina, jos joku hoitajista kokee tilanteen uhkaavaksi. Tästä periaatteesta on pidettävä kiinni, eikä kukaan saa leikkiä sankaria. Kokeneilla hoitajilla on joskus taipumusta vähätellä vaaroja, nuoret vielä tuntevat tervettä pelkoa, Hanna Brotkin sanoo. Jos vakavan väkivallan uhka on etukäteen tiedossa, kotihoito pyytää ja saa poliisilta virka-apua. Yleensä poliisi jää lähistölle odottamaan. Jos apua tarvitaan, virkavalta on nopeasti paikalla. Yksityisten vartijoiden palveluihin ei toistaiseksi ole turvauduttu. Jos asiakas on todella hankala, eivät vartijoiden toimivaltuudet riitä hänen taltuttamiseensa. Älä niele solvauksia Hanna Brotkin muistuttaa, että kotihoidon rankat uhkatilanteet ovat harvinaisia. Henkinen väkivalta on arkisuudestaan huolimatta vähintään yhtä iso ongelma. Jatkuva sanallinen uhkailu, hoitajan henkilöön kohdistuva arvostelu ja solvaukset voivat olla jopa kuormittavampia kuin fyysiset väkivalta- ja uhkatilanteet. Henkistä väkivaltaa on vaikea ehkäistä. Puukon voi ottaa pois kädestä, mutta toisen suuta on vaikea sulkea. Tässäkin tilanteessa ohjeistus on selvä: hoitajan pitää poistua tilanteesta. Jos asiakas ei pääse sinä päivänä suihkuun, on se pienempi paha kuin hoitajien uupuminen. Vantaalla traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon saa apua työterveyshuollolta. Tikkurilan tiimissä on toistaiseksi pärjätty jakamalla hankalat asiakkaat ja ikävät kokemukset työkavereiden kesken. Hyvä yhteishenki ja hurtti huumori ovat tässäkin työyhteisössä tehokkaita terapeutteja. Vantaalla on varauduttu Vantaan kotihoidossa kaikki esimiehet on koulutettu väkivallan ehkäisyyn. Vaaratilanteet on kartoitettu yksiköittäin ja lähes kaikissa yksiköissä tehdään myös asiakaskohtainen riskikartoitus. Viime vuonna Vantaan kotihoidossa otettiin käyttöön palvelusopimus, jossa asiakas sitoutuu osallistumaan asianmukaisten työolosuhteiden järjestämiseen. Samaan aikaan kehitettiin asiakkaan ja työntekijän turvallisuuden tarkistuslista. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta sopimus ja tarkistuslista auttavat löytämään pahimmat ongelmat, Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuusvastaava Ella Kesälä sanoo. Vantaa julkaisi viime vuonna ensimmäisen kaupunkitasoisen oppaan väkivaltatilanteiden ehkäisystä ja niissä toimimisesta. Se selkeytti ja konkretisoi aiempia sektorikohtaisia ohjeistuksia. Työyksiköiden edellytetään laativan oppaan avulla omat kirjalliset toimintaohjeensa. Vantaalla vanhusten avopalveluissa tehtiin viime vuonna 34 uhka- ja väkivaltailmoitusta, joista 21 koski kotihoitoa ja 13 palvelutaloja ja päivätoimintaa. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä suuri osa etenkin lievemmistä tai toistuvista uhkatilanteista jää ilmoittamatta. Puun ja kuoren välissä Kumpi on tärkeämpää asiakkaan oikeus saada hoitoa kotonaan vai työntekijän oikeus turvallisiin työskentelyolosuhteisiin? Etelä-Suomessa parin viime vuoden aikana tehdyt työsuojelutarkastukset paljastavat, ettei kaikkialla kotihoidossa ole varauduttu väkivallan uhkaan asianmukaisesti. Lähes puolelle työnantajista on annettu puutteiden korjaamiseen velvoittavia toimintaohjeita. Työsuojeluviranomaisia huolestuttavat eniten useissa kunnissa esiin nousseet vakavat uhkatilanteet. Äärimmäisissä tapauksissa potilaiden hoitaminen on ollut mahdotonta vaarantamatta työntekijöiden turvallisuutta, tarkastuksiin osallistunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Sari Roivainen kertoo. Pitääkö lakia muuttaa? Usein haastavat asiakkaat työllistävät koko hoitotiimiä ja organisaatiota kohtuuttomasti. He voivat halutessaan hankaloittaa hyvän hoidon ja turvallisen työskentelyn järjestämistä, esimerkiksi yrittämällä kieltää hoitajien parityöskentelyn tai vartijoiden käytön. Roivaisen mukaan näissä tilanteissa kukaan ei pääse helpolla. Myös työnantajat ovat puun ja kuoren välissä. Vastakkain ovat asiakkaan oikeus saada hoitoa kotonaan ja työnantajan velvollisuus taata työntekijöille turvalliset työskentelyolosuhteet. Molemmat ovat lakiin kirjattuja periaatteita. Myös työsuojeluviranomaisen kädet ovat sidotut. Koska asiakkaan koti kuuluu koti- Tehy 11 2011 17
Kerran vietiin asiakasta pakkohoitoon poliisin saattamana. Nuori konstaapeli katsoi minua silmät pyöreänä ja kysyi, käyttekö te oikeasti tällaisissa paikoissa yksin? Dementoituneella mummolla oli vihainen koira, joka haukkui ja näykki hoitajia. Se ei tahtonut laskea ketään sisään eikä ulos. Koirasta ehdittiin tehdä mapillinen vaara- ja uhkatilanneilmoituksia, ennen kuin sille löydettiin uusi koti. Isokokoinen mielenterveyskuntoutuja seisoi ovella, eikä päästänyt hoitajaa poistumaan. Hoitaja livahti kainalon alta käytävään ja lähti juoksemaan rappuja alas. Mies seurasi hissillä perässä. Hoitaja juoksi hissin kanssa kilpaa kuin jännityselokuvissa. Pelko siivitti askeleita ja hoitaja ehti ensimmäisenä alas ja ulos. Samaisen miehen vuoksi kotihoidon toimistossakin istutaan lukittujen ovien takana. ESIMERKKITAPAUKSET TIKKURILAN KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÄT. Arkinen tilanne voi kääntyä yllättäen uhkaavaksi. Kaikkein yleisimmin ongelmat johtuvat alkoholista. rauhan piiriin, ei työympäristöön ja työjärjestelyihin voi vaatia kaikkia vastaavia parannuksia kuin työnantajan hallinnoimiin tiloihin. Roivaisen mielestä nykyinen laintulkinta ja käytäntö eivät välttämättä riitä takaamaan kotihoidon henkilöstön turvallista työskentelyä kaikissa tilanteissa. Lakien vastakkaisista tavoitteista tulisi voida määritellä vahvempi. Työnantajalla tulisi olla oikeus määritellä, millä edellytyksillä asiakasta voidaan hoi- 18 Tehy 11 2011
taa kotona vaarantamatta työntekijöiden turvallisuutta. Jos on tarpeen, lakia on tarkistettava näiltä osin. Uhkat kartoittamatta Valvontakäynneillä esille nousseet vakavat vaara- ja uhkatilanteet olivat yksittäisiä tapauksia. Sen sijaan arkisempia laiminlyöntejä oli paljon. Noin 40 prosentilla työnantajista todettiin puutteita väkivallan uhan hallinnassa. Vastaavasti 60 prosentilla asia oli kunnossa. Oli melko yleistä, ettei väkivallan uhkaan liittyviä tekijöitä ja tilanteita oltu selvitetty riittävän kattavasti. Erityisesti asiakaskohtainen tilannekartoitus puuttui monissa kohteissa. Osassa työpaikoista kartoitus oli tehty, mutta se oli jäänyt pelkäksi paperiksi. Kukaan ei ollut paneutunut arvioimaan selvityksessä havaittujen vaarojen, haittojen ja kuormitustekijöiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos riskiä ja sen vaikutuksia ei ymmärretä, ongelmiin on mahdoton löytää toimivia ratkaisuja. On työnantajan vastuulla, että uhka- ja vaaratilanteet kirjataan, analysoidaan ja niiden syihin tartutaan, Roivainen muistuttaa. Puutteita kirjaamisessa Yleisin velvoittavan toimintaohjeen aihe olivat puutteet uhka- ja vaaratilanteiden kirjaamisessa. Osassa työpaikkoja ei oltu sovittu, millaisista tilanteista raportti tehdään. Toisissa työpaikoissa toimintamalli oli olemassa, mutta sitä ei noudatettu. Etenkin läheltä piti -tilanteet ja omaisten ja ulkopuolisten aiheuttamat uhka- ja vaaratilanteet jäivät helposti kirjaamatta. Toinen yleinen laiminlyönti oli, ettei työpaikalla ollut selkeitä menettelytapaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteissa toimimiseen. Tai jos oli, niitä ei noudatettu. Vastuu menettelytapojen laadinnasta ja niiden noudattamisen valvonnasta on työnantajilla ja heidän edustajillaan. Väkivalta- ja uhkatilanteet kotihoidossa ovat monenkirjavia. Yhden yhteisen nimittäjän työsuojelutarkastajat ovat ongelmille kuitenkin löytäneet. Lähes kaikki puutteet väkivallan uhan hallinnassa ovat liittyneet suoraan tai epäsuorasti liian pieneen työntekijämäärään. Koska kotihoidon henkilöstömitoituksesta ei ole virallista ohjeistusta, viranomaisen on vaikea vaatia yksityiskohtaisia muutoksia henkilöstömääriin tai -rakenteisiin. Työsuojeluviranomainen voi puuttua asiaan, jos henkilöstövaje heikentää työturvallisuutta. Me voimme varmistaa, että työnantaja arvioi jatkuvasti työn kuormitusta ja turvallisuutta ja huolehtii, että työpaikalla on riittävästi pätevää henkilöstöä, Sari Roivainen sanoo. (SS) Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat ovat tehneet vuoden 2009 alusta noin 150 tarkastuskäyntiä alueen kuntien ja kuntayhtymien kotihoidon työpaikoille. Tarkastuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota väkivallan uhan hallintaan. Valvontahanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. HANKI TYÖHÖSI LISÄ- POTKUA KAKSIOSAISESTA SALLI SATULATUOLISTA: R Mukavan ohut ja hengittävä Silkkivilla hyväilee ja lämmittää Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 www.ruskovilla.fi www.salli.com Tehy 11 2011 19
JOS OLET 18-26-VUOTIAS Elä kuten unelmoit. If You turvaa selustasi. If You vakuuttaa sinut ja tavarasi, kotona ja reissussa. Ja korvauspalvelu sujuu niin kuin pitääkin. IFYOU.FI 20 Tehy 11 2011